Espoon kaupungin kulttuurilautakunta Toimintakertomus 2012 Vapaan sivistystyön tulosyksikkö

Espoon kaupungin kulttuurilautakunta Toimintakertomus 2012 Vapaan sivistystyön tulosyksikkö

2 SISÄLLYS 1. KULTTUURILAUTAKUNNAN KOKOONPANO 3 2. VAPAAN SIVISTYSTYÖN TULOSYKSIKKÖ 4 Helena Värri, va. vapaan sivistystyön johtaja 2.1 Kaupunginkirjasto 4 2.2 Kulttuuripalvelut 6 2.3 Työväenopisto 8 2.4 Yhteispalvelu 9 3. TALOUS 11

3 1. ESPOON KULTTUURILAUTAKUNNAN KOKOONPANO Kulttuurilautakunta kokoontui 9 kertaa vuoden 2012 aikana. Lautakunnan kokoonpano muodostui 13 jäsenestä ja kaupunginhallituksen edustajasta. Kokouksiin osallistuivat edellä mainittujen lisäksi sivistystoimen johtaja tai talous- ja hallintojohtaja sekä nuorisovaltuuston edustaja. Lautakunnan alaisuuteen kuuluvien tulosyksiköiden johtajat olivat läsnä kokouksissa toimien yksiköidensä asioiden esittelijöinä. Lisäksi kokouksiin osallistuivat lautakunnan tiedotuksesta vastaava ja lautakunnan sihteeri sekä tarvittaessa eri alojen asiantuntijat. Kulttuurilautakunta Kokoonpano 2012 Varsinaiset jäsenet Lumme, Jasminiitta, puh.joht. SDP Kalpala Tuija, varapuh.joht. Kok. Walkama, Pentti, Kok. Pylvänäinen Osmo, Kok. Grönholm, Bo, Kok Mattila, Veli-Pekka, Kok. Haaro, Heli, Kesk. Schröder-Wikberg, Gunn-Britt, SFP Suntio, Hannu, SDP Tiainen, Jani, PerusS/Sit. Toltti-Loikkanen, Arja, PerusS/Sit. Volotinen, Teresia, Vihr. Yusuf, Said, Vihr. Henkilökohtaiset varajäsenet Gustafsson, Tuulikki, SDP Balk, Mirjami, Kok. Mygrijev, Maarit, Kok Lempiäinen Pekka, Kok. Granström, Timo, Kok. Kuja-Aro, Asko, Kok. Heikkinen, Riikka, Kesk. Pawli, Brita, SFP Keronen, Jukka, SDP Kämäräinen, Aki, PerusS/Sit. Bognomini, Leila, PerusS/Sit. Tenkanen, Marjut, Vihr. le Clech, Rodolphe, Vihr. Kaupunginhallituksen edustaja Johansson, Ulf, SFP Kaupunginhallituksen edustajan varajäsen Blomster René, SFP

2. VAPAAN SIVISTYSTYÖN TULOSYKSIKKÖ 4 Vapaan sivistystyön tulosyksikkö vastaa kuntalaisten vapaa-ajan sivistyspalveluista. Sen palvelu-alueita ovat kaupunginkirjasto, kulttuuripalvelut, yhteispalvelu ja työväenopisto, jotka tarjosivat vuonna 2012 espoolaisille niin kulttuurielämyksiä lähellä asukkaita, monipuolisia neuvontapalveluja kuin mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen, yhteisöllisyyteen ja elinikäiseen oppimiseen. Vapaan sivistystyön tulosyksikössä kehitettiin palveluita laajassa vuorovaikutuksessa asiakkaiden ja asukkaiden kanssa. Espoolaiset käyttivät palveluita entistä enemmän ja kävijämäärät kasvoivat kaikilla palvelualueilla. Asiakastutkimuksissa espoolaiset arvostivat vapaan sivistystyön palvelut korkealle. Tästä on hyvä jatkaa palveluverkon kehittämistä ja kulttuuripalvelujen alueellisen tasa-arvon parantamista. Helena Värri va. vapaan sivistystyön johtaja 2.1 Kaupunginkirjasto YSIKYMPPINEN TÄYDESSÄ VAUHDISSA Espoon kirjasto kunnallisena laitoksena saavutti joulukuussa kunnioitettavan 90 vuoden iän. Kirjaston vauhti ei suinkaan ole hidastanut iän karttuessa, päinvastoin. Vuonna 2012 espoolaiset käyttivät kirjastoaan ahkerasti. Kansainvälistä mainetta saavutettiin elokuussa, kun kansainvälinen kirjastokonferenssi pidettiin Helsingissä ja Espoo oli mukana järjestelyissä ja tapahtumapaikkana. Kirjastonkäyttö ja asiakaspalaute Kaupunginkirjaston käyttö jatkui vilkkaana koko vuoden 2012. Kävijöitä kirjastoissa oli 3,3 miljoonaa, kasvua edellisen vuoteen oli 11,4 %. Eniten kävijämäärät kasvoivat Sellossa (29,1 %), Kirjasto Omenassa (12,6 %) ja Viherlaaksossa (10,4 %). Viikonloppuaukioloaikojen lisääminen kahteen vilkkaimpaan kirjastoon kannatti. Kaikkiaan kirjastot olivat auki 2,0 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Kirjaston kävijäluvut ovat nousseet jo useita vuosia peräkkäin. Sellon kirjastossa kävi viime vuonna yli 1,2 miljoonaa asiakasta. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä kävi kukittamassa miljoonannen asiakkaan Olga Shutovan. Puheessaan kaupunginjohtaja kertoi Espoon panostaneen kirjastoihin ja se on kannattanut, koska espoolaiset ovat tyytyväisiä saamaansa palveluun ja käyttävät kirjastojaan. Espoon kirjastoista lainattiin vuoden aikana 4,1 miljoonaa teosta. Kokonaislainaus laski 0,43 %. Kirjasto Omenassa, Sellon ja Kauklahden kirjastoissa lainaus nousi kuitenkin hieman. Uusitulla HelMet-sivustolla verkkokäyntejä oli 6,8 miljoonaa, mikä on 25,2 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Espoolaiset kiittivät kirjastoaan hienoimmalla mahdollisella tavalla käyttämällä kirjastoa ahkerasti. Kuntapalvelututkimuksen 2012 mukaan espoolaisista 81 % oli käyttänyt kirjastoa viimeisen kahdentoista kuukauden aikana. 92 % pitää kirjastopalveluja hyvin hoidettuina ja vain 2 % mielestä palvelut on hoidettu huonosti. Tilat Saunalahden koulu- ja lähikirjasto avasi ovensa elokuussa koulujen alkamisen kanssa samana päivänä. Heti syyskuussa kirjastoon kävi tutustumassa 38 ryhmää ja yli 550 lasta. Kirjaston markkinointia alueen asukkaille jatketaan 2013.

Uuden kirjastoauton valmistuminen eteni suunnitellusti. Auton kori, kalusteet ja ulkoasu valmistuivat syksyn aikana. Kirjastolaiset saivat ilouutisen valtuustoneuvotteluista marraskuussa: Entressen kirjasto saa käyttöönsä lisäsiiven, johon sisustetaan Keski-Espoon nuorille yhteisöllinen tila. Musamestasta tulee viihtyisä kokoontumistila, jossa pääsee ilmaiseksi seuraamaan musiikkitapahtumia sekä osallistumaan itse erilaisiin toimintoihin. Se on hyvän tuulen tila, joka energisoi ja luo nuorille uskoa tulevaisuuteen. Alueelliset kirjastopalvelut Sellon kirjasto on nauttinut huomion kohteena olostaan vuonna 2012. Lukukoira Börjen lukuhetket, kansainvälinen kirjastoalan konferenssi IFLA, go-lautapeliviikonloppu, pohjoismainen kirjastojärjestelmätapahtuma, Pointin tyttöjen tilan uudistus, lavan varustelun päivittäminen, Rokkiritarit, ensimmäiset Hyvinvointitreffit kirjastossa tapahtuu ja kirjasto elää. Laaksolahden ja Viherlaakson kirjastot ovat kohentaneet lastenosastojen palvelua. Mitä tapahtui kirjastossa 2012?, ihmettelevät asiakkaat Tapiolassa. Kirjastoon on tullut yllättävä invaasio uusia kirjastolaisia vanhojen lisäksi. Kirjastosta on tehty näkyvämpi ja kuuluvampi. Kirjastossa keskustellaan asiakkaiden kanssa yllättävistä asioista ja iloitaan joka kerta, kun asiakas on avoimesti kiinnostunut kirjallisuudesta, maailmasta tai vain halukas kertomaan, miksi hänestä puuron syönti on terveellistä. Kirjastosta on tullut keskustelu- ja oleskelutila. Entressen kirjastossa oli jälleen vauhdikas vuosi täynnä erilaisia tapahtumia ja kerhoja. Uusina palveluina käynnistyivät syksyllä digitointikeskus, nuorten musapajat ja roolipelikerho. Kirjastoauto-osastolla suunniteltiin koko vuosi kiivaasti uudenlaista lastenkirjastoautoa yhdessä Aalto-yliopiston opiskelijoiden kanssa. Lähikirjastoissa puolestaan innostuttiin kirjavinkkauksista. Kauklahdessa järjestettiin myös asukkaiden erityisesti toivomia historia-aiheisia tilaisuuksia. Kirjasto Omenassa kokeiltiin ensimmäisenä HelMet-kirjastona varausten itsepalvelunoutoa. Kokeilu päätettiin loppuvuodesta vakinaistaa. Näin saatiin asiakkaita aika ajoin kiusanneet varaustennoutojonot historiaan ja henkilökunnalle vapautettiin aikaa muihin tehtäviin. Toinen merkittävä askel oli nuortenosasto Starttiksen toiminnan vakiinnuttaminen. Starttiksessa vierailee päivittäin kymmeniä nuoria. Alkuvuodesta alkaen kirjasto on ollut auki myös sunnuntaisin (klo 12 18), ja asiakkaat ovatkin löytäneet kirjastoon sunnuntaisin suurin joukoin. Saunalahden kirjasto avasi ovensa elokuussa Saunalahden koulun tiloissa ja tuli suosituksi saunalahtelaisten perheiden ja koululaisten parissa. Nuoret löysivät Kivenlahden kirjaston ja siellä tarjottiin entistä enemmän toimintaa ja tekemistä nuorille. Tämän mahdollisti nuorisokirjastotyötä tekevien työntekijöiden lukumäärän lisääminen. Lisäsatsaus näkyi ja tuntui loppuvuodesta kirjastosalin rauhoittumisena. Kivenlahden kirjaston kävijämäärä kasvoikin vuonna 2012 lähes 7 %. Soukan kirjaston kirjastosalia järjestettiin ja kalustettiin hieman uudelleen ja Nöykkiön kirjastossa avattiin olohuone. Aineisto Aineistokeskus ahersi vuonna 2012 uuden hankintajärjestelmän käyttöönottamiseksi. Uuden järjestelmän myötä kirjan matka asiakkaalle yksinkertaistuu ja asiakas voi tehdä varauksen jo siinä vaiheessa, kun kirja on vasta tilattu. Kirjaston tavoitteena on oikoa kaikki mahdolliset mutkat tarjoamamme aineiston ja kokijan välillä. E-aineistojen mahdollisuuksien kartoittaminen tarjonnan laajentamiseksi on ollut myös keskeinen asia palveluiden kehittämisessä ja työ jatkuu edelleen, jotta kirja ja lukija kohtaisivat, vaikka maailma molempien ympärillä muuttuisikin. 5

Verkkopalvelut Digitaalisten palvelujen vaikuttavin tapahtuma oli uuden HelMet.fi -palvelusivuston käyttöönotto. Sivusto kertoo ja kutsuu asiakkaita keskustelemaan pääkaupunkiseudun kirjastojen palveluista, julkaisee uutiset ja tapahtumatiedot sekä toimittaa luku-, musiikki- ja elokuvavinkkejä. E-kirjoina tarjolla on kotimaisten kirjojen lisäksi sekä ruotsinettä englanninkielistä tieto- ja kaunokirjallisuutta. Kirjastot tarjoavat myös tuntumaa uusien laitteiden käyttöön, vuoden aikana tabletit ovat löytäneet käyttäjän Espoon kirjastoissa. Henkilöstö Raikas tuulahdus on puhaltanut myös henkilökunnan joukossa. Kirjaston työnhakusivut uudistettiin. Sivuilla henkilökunta kertoo videoilla, minkälaista on tehdä työtä Espoon kaupunginkirjastossa. Kirjastossa aloitti vuoden aikana uusi palvelujohtaja vastuunaan verkkopalvelut, useita uusia palvelupäälliköitä ja joukko muita uusia työntekijöitä. Kirjasto oli hakijoiden määrässä mitattuna suosituin kaupungin kesätyöpaikka. Uusia näkemyksiä ja tuoreita tuulahduksia ovat uusien työntekijöiden ohella tuoneet lukuisat henkilöstövaihdot kirjastosta toiseen. Johtamiseen panostettiin Haluatko johtajaksi mentoroinnilla, jossa tuettiin esimiestyöhön suuntautumassa olevia työntekijöitä. Jaana Tyrni kirjastotoimen johtaja 6 2.2 Kulttuuripalvelut Espoon kulttuuripalvelut toimii Espoon eri alueilla sijaitsevissa tiloissa, Karatalossa Karakalliossa, Taidetalo Pikku-Aurorassa Järvenperässä, Kannusalissa ja Nekkatilassa Espoon keskuksessa ja ruotsinkielinen toiminta Vindängenissä Tapiolassa. Talot ovat profiloituneet siten, että Karatalo ja Kannusali toimivat alueensa laajan yleisön kulttuuritilana ja harrastuspaikkana, Pikku-Auroran ohjelmisto ja kerho- /kurssitoiminta on suunnattu etenkin alle kouluikäisille lapsille perheineen ja Vindängenin tapahtumat on suunnattu erityisesti ruotsinkieliselle yleisölle. Lisäksi kulttuuripalveluilla oli vuonna 2012 runsaasti poikkihallinnollista yhteistyötä ja projekteja, osallistumista pääkaupunkiseudun yhteisiin kehittämis- ja ohjelmistohankkeisiin ja toimintaa WDC-vuoden puitteissa. Karatalo Karatalossa vuoden 2012 on kehitetty talon toimintaa ja palveluja on monipuolistettu. Kulttuuri- ja nuorisopalvelut tiivistivät yhteistyötä käynnistämällä yhteisen Labra -talon digitalisointiprojektin ja kesäleiritoiminnan. Karatalo on saanut yhteiskumppaneita alueelta. Talossa järjestettiin 181 tapahtumaa. Kävijöitä oli 38 000. Kannusali & Nekka Kannusali & Nekka on toiminut opetus-, harjoitus- ja esiintymistiloina taiteenperusopetukselle, vapaille ryhmille ja toimijoille. Kulttuuripalvelut ovat tuottaneet saliin elokuvatoimintaa ja tehneet digitalisoinnin kehittämissuunnitelmat vuonna 2013 toteutettavan laajamittaisen koko Kannussillan väestön kattavaan remontin yhteyteen. Tiloissa vieraili 16 000 asiakasta. Alueellinen elokuvatoiminta Kulttuuripalvelut on yhteistyöprojekteissa ja tuottamassa omassa elokuvatoimintaa Espoon eri alueilla. Palveluina olivat klassikoksi muodostunut Mukulakino ja uutena tuotteena Kannusalin Kuukauden leffasarja aikuisille sekä koululaisille suunnatut Dokkino ja Koulukino.

Taidetalo Pikku-Aurora Pikku-Aurora jatkoi kehittymistään yhä perhekeskeisemmäksi taidetaloksi. Lauantaiset perheohjelmat vakiintuivat toiminnassa ja yleisö löysi vuoden aikana yhä paremmin taloon. Meijeritontin piha-alue oli ensimmäistä kertaa useampaan vuoteen työmaasta vapaa, joten ulkoilmatapahtumille oli hyvät puitteet. Yleisön pyynnöstä vietettiin mm. vappuaattoa perheystävälliseen aikaan Siina ja Taikaradio-duon esiintyessä ulkolavalla. Taidetalo Pikku-Auroran kävijämäärä ylitti ensimmäisen kerran olemassaolonsa aikana 10 000 kävijää. Erityisesti perheille avoimet tapahtumat houkutteli kävijöitä: kasvu edelliseltä vuodelta peräti kolminkertaistui. Samalla puolittui kuitenkin päiväkotiesitysten kävijämäärät. Tilanhoitajan talon sisätilaremontti päästiin aloittamaan joulukuussa 2012. Sen arvioitu valmistuminen on syksyllä 2013. 7 KULPS! kulttuuri ja liikuntapolku Kulttuuri- ja liikuntapolku KULPS!, joka on mainittu myös Espoon uudessa opetussuunnitelmassa, kasvatti edelleen toimintavuonna 2012 kävijämääräänsä. KULPS! - poluille tehtiin toimintavuonna 2012 yhteensä 78 128 tilastoitua oppilaskäyntiä, kun vastaava luku edellisenä vuonna oli 72 505 oppilasta. KULPS! -toimintamallia ovat mukana toteuttamassa kaikki sivistystoimen tulosyksiköt, yhdessä ulkopuolisten palveluntuottajien kanssa. Yhteistyötä Konserttikeskuksen kanssa jatkettiin ja uutena toimijana tuli mukaan Lukukeskus, jonka tarjottimelta kirjailijavierailuja voivat tilata omalle koululle tai kirjastoon kaikki Espoon peruskoulujen 4. ja 8. luokat. KULPS! - tarjottimen, jonka palvelut on suunnattu erityisesti tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetukseen, tarjontaa laajennettiin. KULPS! -toimintamallin kokonaisvaltainen ilmeen uudistaminen käynnistyi. Kehittämistyö aloitettiin lisäksi 10. luokkalaisten tarjottimen osalta, jonka sisältöjä kehitetään tukemaan vuosiluokan tavoitteita mm. ESR-rahoitteisen pääkaupunkiseudun KOLMIO -yhteistyöhankkeen ja Elokuvakontaktin yhteistyön puitteissa. Muotoilijan aarrearkku Vuoden 2012 World Design Capital -kaupungit Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Lahti toteuttivat yhdessä Muotoilijan aarrearkku -hankkeen, jossa kaupunkien esiopetukseen osallistuvat lapset saivat kokemuksen muotoilusta. Syksyllä 2012 kaupunkien esiopetusryhmiin jaettiin Muotoilijan aarrearkku, joka sisälsi opettajille suunnatun menetelmäoppaan ja materiaaleja. Opetussuunnitelmaa tukeva sisältö innostaa lasta leikin, tarinoiden ja oman tekemisen kautta tutkimaan omaa ympäristöä muotoilun näkökulmasta. Muotoilijan aarrearkku jää esiopetuksen käyttöön, joten se on hyödynnettävissä yhä uudelleen lasten muotoilukasvatuksessa. Kunkin kaupungin esiopetuksen henkilökunnalle järjestettiin koulutustilaisuuksia aarrearkun käyttöönottamisen tueksi. Espoon koulutukset järjestettiin WeeGeen WDC-tilassa syyskuun aikana. Hankkeella on myös omat Internet- sivut. Hanke kosketti kaiken kaikkiaan 11 000 lasta ja oli merkittävä pääkaupunkiseudun yhteistyöhanke. Esiopetusryhmien lisäksi Espoossa hanke on levittäytynyt myös kirjastojen käyttöön. Tapiolan, Entressen ja Sellon kirjasto ovat kukin ottaneet käyttöönsä Muotoilijan aarrearkun. Muotoilijan aarrearkku on kiinnittänyt huomiota myös kansainvälisesti ja mahdollisuutta viedä hanketta eteenpäin myös kansainvälisille tahoille on selvityksen alla. Muotoilijan aarrearkku nostettiin vuoden 2012 World Design Capital- vuoden kärkihankkeeksi.

Kulttuurineuvola antoi kolmessa neuvolassa arjen kulttuurivinkkejä perheille ja tavoitti n. 80 asiakasta. Kulttuuriketju ja Rinnekoti-projekti veivät kulttuuria ja virkistystä hoivalaitoksiin ja palvelutaloihin. Yleisömäärä oli yhteensä 4 270 henkilöä. Kultur på svenska - Ruotsinkielinen toiminta ja Vindängen Ruotsinkielisiä kulttuuritapahtumia on vuoden aikana järjestetty 81 joista 44 Vindängenissä. Näihin tapahtumiin osallistui 8 825 henkilöä joista 2 725 Vindängenissä järjestettyihin. Suurin tapahtuma Vindängenissä oli Anne Frank -näyttely Historiaa nykypäivälle. Muistaessamme menneisyyden, voimme muuttaa tulevaisuuden. Näyttelyn konsepti oli nuorilta nuorille, 19 nuorta koulutettiin oppaiksi ja he opastivat 490 koululaista. Tämä kaksikielinen näyttely oli yhteistyö mm Anne Frank housin ja Rauhankasvatus instituutin kanssa. Vindängenissä vietettiin myös Espoo päivää ja Design vuoden avajaisia monipuolisella ohjelmalla. Vindängenissä järjestettiin myös taidenäyttelyitä, konsertteja, pajoja, teatteriesityksiä, tansseja, elokuvia, yhteislaulua jne. Onnistuneita yhteistyötapahtuma oli myös Svenska veckan, Pohjoismainen kirjastoviikko, Pentalan saaristopäivät ja suurtapahtuma Kulturen vid ån johon osallistui 4 000 henkilöä. Kulttuuripalvelut tavoittivat kertomusvuoden aikana yhteensä 157 366 henkilöä. Pia Louko johtava intendentti 8 2.3 Työväenopisto Espoon työväenopiston toimintavuosi 2012 oli täynnä aikuisopetusta, pedagogista kehittämistä ja kulttuurisia tapahtumia. Opisto hoiti vapaan sivistystyön tehtäväänsä monikulttuurisuuden, kestävän kehityksen, kansainvälisyyden ja moniarvoisen yhteiskunnan edistämiseksi kaupungissa. Opisto edisti ja tuki vapaan sivistystyön toimintaedellytyksiä kaupungin eri osissa. Vuonna 2012 opisto osallistui World Design Capital Helsinki 2012 tapahtumavuoteen yhdessä Helsingin, Vantaan, Lahden ja Kauniaisten opistojen kanssa. Samalla juhlistettiin Espoon työväenopiston 55 toimintavuotta. Juhlavuosi huipentui toukokuussa Espoon kulttuurikeskuksessa järjestettyyn suureen tanssi- ja liikuntatapahtumaan sekä WDC2012 tapahtumavuoteen osallistuneiden opistojen opiskelijoiden yhteiseen kuvataiteen ja kädentaitojen taidenäyttelyyn. Vuonna 2012 opiston asiakaspalvelukeskuksen ja aluetoimintakeskusten palveluryhmän organisatorista rakennetta vahvistettiin perustamalla Centro-tiimi. Tiimi sai tiimivalmennuksen sekä yhteisen tiimivastaavan, joka koordinoi viiden aluetoimintakeskuksen toimintaa. Tavoitteena on asiakaspalvelun laadun systemaattinen parantaminen ja asiakasnäkökulman vahvistaminen osana koulutuksen tuottamisen ydinprosessia. Maahanmuuttajien kotoutumista tuettiin aktiivisesti järjestämällä kielikoulutusta sekä yhteiskuntavalmiuksia tukevaa koulutusta. Muuta kuin suomen tai ruotsia äidinkielenään puhuvien opiskelijoiden määrä lisääntyi 10 prosentilla vuoden 2012 aikana. Kotona lastaan hoitavien maahanmuuttajien vanhempien kielen opiskelua tuettiin Vanhemmat mukaan - osallisena Suomessa -hankkeen avulla. Opistossa toteutui aktiivinen laatu- ja kehittämistoiminta. Uuden opistojärjestelmä Kursorin käyttöönottoa valmisteltiin. Opiston visuaalinen ilme uudistui moderniksi ja

raikkaaksi kokonaisuudeksi. Kansainvälisissä hankkeissa toteutettiin Veronan ikäihmisten yliopiston vierailu sekä opiskelijoiden tekstiilikulttuurimatka Firenzeen. Kestävän kehitystyön tuloksena toteutuivat opiskelijoiden omat viljelypalstat. Espoon työväenopisto järjesti kertomusvuonna 2 909 kurssia, joilla kävijöitä oli 51 375 henkilöä, joista Espoon työväenopiston ruotsinkielisen toiminnan osuus oli 277 kurssia ja 3 900 kävijää. 9 Tarja Lang rehtori 2.4 Yhteispalvelu Yhteispalvelun yleisenä tarkoituksena on tarjota sekä julkishallinnon palveluita että yhteistyösopimuksiin perustuvia palveluita keskitetysti. Yhteispalvelun toimintaa säätelee kuntalaki ja yhteispalvelulaki sekä Espoon valtuuston hyväksymät johtosäännöt ja määräykset, toimialojen antamat sisäiset toimintaohjeet sekä yhteistyösopimukset. Espoossa yhteispalvelupisteitä on seitsemän: Espoon keskuksessa, Espoonlahdessa, Kalajärvellä, Leppävaarassa, Matinkylässä ja Tapiolassa sekä Espoon kulttuurikeskuksessa että Folkhälsantalossa (Vindängens medborgarrum). Palvelupisteet on sijoitettu siten, että ne kattavat tasaisesti kaikki Espoon kaupunkikeskukset ja ovat helposti kuntalaisten saavutettavissa. Yhteispalvelussa työskentelee 24 palvelusihteeriä, kaksi kiertävää palvelusihteeriä, hallinnollisia tehtäviä hoitavat vastaava palvelusihteeri sekä yhteispalvelupäällikkö. Nykyisen hallitusohjelman mukaan Asiakaspalvelu 2014-hankkeessa luodaan koko maassa kuntatasolle kattava yhteispalvelupisteiden verkosto ja määritellään jokaisessa yhteispalvelupisteessä vähintään etäpalveluna saatavilla olevat valtion, kuntien ja eri viranomaisten palvelut. Hankkeen keskeisinä tavoitteina ovat yhden luukun periaate, jolla pyritään mm. julkisen hallinnon asiakaspalvelupisteiden sijaitseminen kohtuuetäisyydellä asukkaista. Palvelupisteet lisäävät hallinnon tehokkuutta ja taloudellisuutta. Yhteispalvelun tehtävät ja palvelut Kaupungin palvelut Palvelupisteet toimivat kaupungille osoitettujen maksujen ja laskujen maksupaikkoina. Tämän lisäksi yhteispalvelupisteet hoitavat hallintokuntien sisäiset maksumääräykset ja rahatilitykset. Palvelupisteet toimivat myös kirjaamon etätoimipaikkoina. Lisäksi palvelupisteissä pidetään nähtävillä kaupungin kuulutukset ja karttoja. Palvelupisteet tarjoavat kaupungin kaikkien toimialojen yleisneuvontaa. Tarvittaessa asiakkaat ohjataan ja opastetaan eri toimialojen tarjoaman asiantuntijaneuvonnan pariin. Yhteispalvelulla on yhteinen asiakaspalvelunumero, joka palvelee yhteispalvelun aukioloaikoina. Palvelupisteissä on myös itsepalvelupäätteitä. Neuvontapalveluihin liittyy myös Neo-hanke. Hankkeen tavoitteena on tuottaa laadukkaita yleisneuvontapalveluja ulkomailta pk-seudulle muuttaneille sekä varmistaa oikea-aikaisen tiedon saaminen. Hanke toteutettiin ESR-rahoituksella ja hankkeessa olivat mukana Espoon yhteispalvelut, InEspoo, Vantaan yhteispalvelut, Virka Info Helsingistä sekä Kauniaisten kaupunki. Hanke alkoi toukokuussa 2009 ja päättyi vuoden 2012 lopussa. Yhteispalvelupisteissä myydään erilaisia kaupungin toimintaan liittyviä tuotteita ja sieltä voi ostaa kaupungin henkilöstön ja eläkeläisten ruokalippuja sekä koululaisten ja

opettajien välipalalipukkeita. Yhteispalvelupisteissä myydään myös ylijäämämassojen vastaanottolipukkeita, joita myytiin vuonna 2012 yhteensä 126 070 kappaletta. Kopiointi-, faksi- ja skannauspalvelut ovat edelleen yhteispalvelun palveluvalikoimassa. Yhteispalvelupisteistä voi noutaa maksutta esitteitä ja oppaita, muun muassa HSL:n aikataulukirjoja ja reittikarttoja sekä Espoon työväenopiston opinto-oppaita. Henkilökunta kertoo asiakkaille kursseista ja ottaa vastaan työväenopiston kurssimaksuja. Yhteispalvelussa myydään ja jaetaan lippuja kaupungin tilaisuuksiin ja liikuntapalvelujen kuntosalikortteja (2 400 kpl) ja Kalajärven kuntosalin avainpantteja (295 kpl) ja seniorien 68+ Sporttikortteja (noin 1 200 kpl). Yhteispalvelussa jaettiin ilmaislippuja myös Espoon kaupungin järjestämään itsenäisyyspäivän konserttiin. Yhteispalvelulle kuuluu sotaveteraanien pysäköintilupien myöntäminen. Yhteispalvelu myöntää veteraanien pysäköintilupia myös kauniaislaisille ja kirkkonummelaisille veteraaneille. Vuonna 2012 veteraanien pysäköintilupia luovutettiin espoolaisille veteraaneille yhteensä 34 kappaletta ja kauniaislaisille 2 kappaletta. 10 Yhteistyösopimuksiin perustuvat palvelut Kaupunginhallituksen linjauksen mukaisesti yhteispalvelulla on yhteistyösopimuksia ulkopuolisten toimijoiden kanssa: Länsi-Uudenmaan poliisilaitos (ajokortit, yleisohjaus, alkoholitarjoiluilmoitukset ja vammaisten pysäköintilupahakemukset), HSL Helsingin seudun liikenne (matkakortti ja neuvonta). Vuoden 2012 aikana Espoon kaupungilla siirryttiin käyttämään sähköisiä, kaupungin työntekijöiden työmatkaseteleitä. Muita yhteistyösopimuksiin perustuvia palveluita ovat: Espoon Matkailu Oy (infopiste), Lippupiste ja Lippupalvelu (lipunmyyntijärjestelmät), yksittäiset järjestöt kuten Espoon merialueen kalastusyhdistys ry (paikalliset kalastusluvat ja kalavesikartat). KELAn kanssa tehdyn sopimuksen perusteella hoidetaan avustavia asiakaspalvelutehtäviä (neuvonta, hakemuslomakkeiden jakaminen ja asiakirjojen vastaanotto). Lisäksi yhteispalvelupisteisiin voi toimittaa pieniä löytötavaroita, jotka toimitetaan edelleen poliisille. Edellä mainittujen yhteistyösopimusten lisäksi yhteispalvelulla on sopimukset muun muassa Espoon perinneyhdistys Aurora ry:n, Iivisniemi Kaitaa seura ry:n ja Espoon Seudun Kulttuurisäätiön kanssa kirjojen, adressien ja korttien myynnistä järjestöjen lukuun. Asiakasmäärät Vuonna 2012 yhteispalvelupisteissä asioi yhteensä 164 516 henkilöä ja presidentinvaalien sekä kunnallisvaalien ennakkoäänestyksissä asioineita oli 57 000 henkilöä. Asiakkaiden kokonaismäärä oli 221 516 henkilöä. Palvelutiskiasiakkaiden lisäksi yhteispalvelupisteissä asioi suuri määrä ns. itsepalveluasiakkaita, joita ei ole tilastoitu. Eniten asiakkaita kävi Matinkylässä ja vähiten Vindängenissä. Talous Vuonna 2012 suurin osuus yhteispalvelun rahaliikenteestä koostui HSL:n matkakorttilatauksista ja matkakorttimaksuista, joita tilitettiin HSL:lle noin 3 800 000 euroa. Toiseksi suurimman osuuden rahaliikenteestä muodosti Lippupisteen lippujen myynti, jonka osuus oli hieman alle miljoona euroa. Maamassalipukkeiden käteismyynti, joka oli noin 900 000 euroa, muodosti kolmanneksi suurimman osuuden rahaliikenteestä. Muita merkittäviä osuuksia yhteispalvelun rahaliikenteessä olivat Lippupalvelu (119 822 euroa), Poliisi (83 398 euroa), matkakortin käsittelykulut (24 282 euroa) ja kalastusluvat (18 685 euroa). Päivi Nyholm va. yhteispalvelupäällikkö

3. TALOUS 11 Kulttuurilautakunnan alaisten yksiköiden vuoden 2012 toimintakulut olivat 61,3 milj. euroa ja ne kasvoivat 1,2 prosenttia edellisestä vuodesta. Vuonna 2012 kulttuurilautakunta jakoi avustuksina taiteen ja kulttuurin tukemiseen 15,8 milj. euroa, josta toimitilojen vastikkeeton käyttöoikeus oli noin 5 milj. euroa. Toimintatuottoja kertyi 4,9 milj. euroa. Tulotavoite ylittyi 1,6 milj. euroa nettobudjetoitujen kaupunkikulttuurin tulosyksikön ja työväenopiston tulokertymän ansiosta. Henkilöstön kokonaismäärä oli vuoden lopussa 448. Kirjastoaineistoa hankittiin 1,33 miljoonalla eurolla, 5,26 /asukas. Työväenopiston kurssimaksut olivat 2 miljoona euroa, 63,8 prosenttia maksutuotoista. Talousarviomuutokset: Sitova taso: vapaa sivistystyö, kaupunginkirjasto, kulttuuripalvelut ja yhteispalvelu Valtuuston hyväksymä määrärahalisäys oli 0,25 milj. euroa ja tuloarviolisäys 0,15 milj. euroa. Kaupunginjohtaja siirsi yhteensä noin 90 000 euroa monikulttuurisuuden edistämiseen, työtehtävien järjestämiseen, kesätyöllistämiseen ja nuorten tukemiseen. Työväenopisto: Valtuusto hyväksyi toimintakatteen muutoksen 70 000 euroa. Kaupunginjohtaja siirsi yhteensä noin 29 000 euroa monikulttuurisuuden edistämiseen, työtehtävien järjestämiseen.

Kaupunkikulttuurin tulosyksikkö: Valtuusto hyväksyi toimintakatteen muutoksen 130 000 euroa. 12 Kaupunginjohtaja siirsi yhteensä noin 25 000 euroa monikulttuurisuuden edistämiseen ja työtehtävien järjestämiseen. Toimialajohtaja siirsi määrärahoja 38 000 euroa veteraanipäivän näyttelyn järjestämiseksi.

13 Irtain käyttöomaisuus Yksiköt käyttivät irtaimen käyttöomaisuuden muutetusta määrärahasta 1 milj. euroa, 73,8 %. Uuden kirjastoauton valmistuminen eteni suunnitellusti. Auton kori, kalusteet ja ulkoasu valmistuivat syksyn aikana. Työväenopisto hankki nikkariverstaalle purunpoistolaitteen sekä kielistudion Mäkkylään. Kulttuurikeskukseen ja Sellosaliin hankittiin digitaaliset äänipöydät sekä Näyttelykeskus WeeGeelle sähkökäyttöiset valorullaverhot. Tapiola Sinfoniettan soitinhankinta siirtyi vuodelle 2013. Vapaan sivistystyön tulosyksikkö Sitova taso, vapaa sivistystyö, kaupunginkirjasto, kulttuuripalvelut ja yhteispalvelu käyttivät toimintakuluihin 26,7 milj. euroa. Kulut alittivat muutetun talousarvion 0,2 milj. eurolla. Toimintatuottoja kertyi 954 000 euroa 37 000 euroa alle tulotavoitteen. Kaupunginkirjastossa kävi 3,3 miljoonaa asiakasta, kasvua edelliseen vuoteen oli 11,4 prosenttia. Espoon kirjastoissa lainattiin vuoden 2012 aikana 4,1 miljoonaa teosta. Kokonaislainaus laski 0,43 prosenttia. KULPS! poluille tehtiin toimintavuonna 2012 aikana yhteensä 78 128 tilastoitua oppilaskäyntiä, kun vastaa luku edellisenä vuonna oli 72 505 oppilasta. Työväenopisto Työväenopistoa sitoi muutettu toimintakate 5,7 milj. euroa, joka toteutui lähes muutetun talousarvion mukaisena. Espoon työväenopisto järjesti kertomusvuonna 2 909 kurssia, joilla kävijöitä oli 51 375 henkilöä, joista Espoon työväenopiston ruotsinkielisen toiminnan osuus oli 277 kurssia ja 3 900 kävijää.

14 Vuoden lopussa vapaan sivistystyön tulosyksikössä työskenteli 328 henkilöä. Terttu Nygren talousasiantuntija