XIII. Sähkölaits. Helsingin kaupungin sähkölaitksen timitusjhtajan antama kertmus sähkölaitksen timinnasta vunna 1910 li seuraavansisältöinen : Hallint. Vuden 1910 mukana n sähkölaits, jka heinäkuun 14 päivänä 1909 alki säännöllisen käyttönsä, päättänyt ensimäisen kknaisen tilitysvutensa. Sähkölaitksen hallint, jta vuden 1909 lppuun hiti laitksen rakennushallitus, jutui vuden alussa uudestaan mudstetun kaasu- ja sähkölaitksen hallituksen hustaan, jhn kuuluivat kauppaneuvs Hj. Schildt puheenjhtajana, intendentti K. Appelberg, timistntirehtööri E. Willgren, dsentti G. Mattssn ja prfessri J. Shiman jäseninä sekä kauppias J. Tallberg ja insinöörit A. Engström, Fr. Rsberg ja K. Strömberg varajäseninä. Käsiteltäessä sellaisia asiita, jtka eivät kskeneet mlempia laitksia yhteisesti, li hallitus jakaantuneena kahteen sastn, jista sähkölaitksen sastn mudstivat kauppaneuvs Hj. Schildt puheenjhtajana, intendentti K. Appelberg ja prfessri J. Shiman jäseninä sekä insinöörit Fr. Rsberg ja K. Strömberg varajäseninä. Timeenpanevaksi jhtajaksi valitsi kaupunginvaltuust tammikuun 25 päivänä hallituksen esityksestä insinööri B. Wulteen, jka siihen asti rakennuspäällikkönä li jhtanut laitksen suunnittelua, rakentamista ja käyttöä. Tärkeimmistä sähkölaitsta kskevista, hallituksen vuden kuluessa käsittelemistä asiista mainittakn tässä seuraavat: 1) Lausunt, jka kski sähkölaitksen tariffiehdtusta, minkä valtuust sittemmin helmikuun 8 päivänä vahvisti. 2) Esitys kskeva sähkölaitksen perustamiskustannusten lpullista järjestämistä, sittemmin lisätyn kaupunginvaltuustn hyväksymä julukuun 13 päivänä. 3) Esitys sähkölaitksen uusien ala-asemien rakentamisesta Kallin ja Töölön kaupunginsiin sekä erinäisten muiden laajennus-
XIII. Sähkölaits. 371 töiden tekemisestä, lisätyn kaupunginvaltuustn päättämät julukuun 13 päivänä. 4) Esitys sähkövirran antamisesta Brändön ja Oulunkylän huvilayhdyskuntiin. 5) Lausunt ehdtuksesta yhteisen mittarienlukemis- ja rahanperimis-järjestelmän käytäntöön ttamisesta kaasu- ja sähkölaitksille. 6) Lausunt yhteisen hallituksen mudstamisesta sähkö-, kaasuja vesijhtlaitksille. J syksyllä 1909 li jukk Kallissa asuvia henkilöitä pyytänyt valtuustlta, että kaupungin sähkölaitksen timinta laajennettaisiin mainittuun kaupungin saan. Samanlaisen anmuksen jätti sittemmin hallitukselle jukk talnmistajia ja tehtailijita Töölön kaupunginsissa. Edellisen pyynnön jhdsta teki hallitus valtuustlle helmikuussa esityksen ala-aseman rakentamisesta Kallin. Asia palautettiin kuitenkin hallitukselle kehtuksella tehdä valtuustlle esitys sekä Kallin että Töölön kaupunginsien varustamisesta sähkövirralla. Hallituksen uuden esityksen, jnka mukaan sekä Kallin että Töölön kaupunginsiin li rakennettava uusi ala-asema lasketuilla 860,000: marjan kustannuksilla, hyväksyi sittemmin lisätty kaupunginvaltuust julukuun 13 päivänä heti täytäntöön pantavaksi. Tarkitus n saada mainitut ala-asemat käyttökuntn niin varhain kuin mahdllista syksyllä 1911. Edellä santun jhdsta hylkäsi valtuust Kallin nykyisen virranhankkijan AB. Gttfr. Strömberg OY:n pyynnön saada virranhankintaspimuksensa pitennetyksi syyskuun 1 päivän yli v. 1911. Kurmitus Kasarminkadun ala-asemalla kasvi syksyllä niin npeasti, että katsttiin välttämättömäksi lisätä sen knevimaa syksyksi 1911 vielä yhdellä 1,500 hv:n muuntajakneella, ja myönsi lisätty kaupunginvaltuust julukuussa tätä sekä erinäisiä jhtverkn laajennuksia varten 355,000: Smk. Vuden laajennukset. Syksyllä 1909 päätetyt sähkölaitksen ensimäiset laajennus- vuden työt, jihin lisätty kaupunginvaltuust li myöntänyt 950,000: laajennukset. Smk:n suuruisen summan, n suurimmaksi saksi tehty vunna 1910. Näistä tettiin lkakuussa pääasemalla käytäntöön uusi 3,000 hv:n höyryturbiinigeneraattri mittakneistineen, marraskuussa yksi 400 m 2 tulipintainen höyrykattila putkijhtineen sekä ala-asemalla lkakuussa 1,000 kw:n (1,500 hv.) kaskadimuuntajakne mittakneistineen. Sekä uuden höyryturbiinigeneraattrin että kaskadi-
372 XIII. Sähkölaits. 372 muuntajakneen hankinnan anti hallitus kilpailutaluksien perusteella timinimelle Siemens-Schuckertwerke. Uuden höyrykattilan, samin kuin kaikki edellisetkin, n hankkinut täkäläinen kne- ja siltarakennus sakeyhtiö. Kaikki putkijhdt vat timinimen Gesellschaft für Hchdruck-Rhrleitungen, Berlinistä, hankkimat, jlla ennenkin vastaavat työt vat lleet suritettavina. Jhtverkn laajennukset käyvät yksityiskhtaisesti ilmi selntesta jhtverksta ja virranjasta. Uudet suuret kneyksilöt sekä pää- että ala-asemilla, jiden hankintakustannukset kilwattia khti eivät nuse kuin puleen ensimäisten kneitten hankintakustannuksista, vat j sttautuneet käytössäkin humattavasti edullisemmiksi kuin pienemmät kneet, ja tulevat ne siis vaikuttamaan laitksen sähköenergian mien kustannusten jatkuvaan alenemiseen. Kattilahuneeseen n viime kesänä tehty suppilt hiilisäiliöille mekanisen hiilenkuljetuksen aikaansaamiseksi, mikä n suunniteltu vastaisuudessa järjestettäväksi sittenkun kattilahunetta laajennetaan. Suppilt tehtiin samin kuin aikaisemmin muutkin rakennuksen sat rautabetngista, ja n työ llut Rich. Helanderin sementtivalimn suritettavana. Laitksen hiilipihaa n niinikään pitkin vutta yhtämittaisesti laajennettu. Käyttötulksia. A. Pääaseman käyttö. pääaseman Höyrykattilat, jita nyt n neljä, niistä 2 kpl. 200 ja 2 kpl. 400 kaytt. neliömetrin tulipintaista, kaikki Babcck & Wilcx-järjestelmää ja ketjuarinilla varustettuja, vat lleet vuden kuluessa yhteensä käynnissä 7,581 tuntia. Tästä tulee tisen 200m 2 :n kattilan salle 1,578 ja tisen 1,591 tuntia sekä tisen 400 m 2 :n kattilan 3,672 tuntia ja viimeksi valmistuneen, jka tettiin käytäntöön vasta marraskuussa, 740 käyttötuntia. Hiilenkulutus, kattilain esilämmitys siihen luettuna, nusee kk vudelta 4,706.74 tnniin tehden keskimäärin 1.83 kg. hiiliä kehitettyä kilwattituntia khti. Käytetyt hiilet vat lleet sktlantilaisia pieniä hiiliä (nuts and beans), jitten lämpöarv n nin 6,000 kalriaa. Keskimäärin n 1 kg:lla hiiliä saatu 6.13 kg. höyryä. Hiilien tuhkapitisuus n llut keskimäärin 7.6 /. Kneist, jnka vuden lpussa mudsti kaksi 1,100 hv:n ja yksi 3,000 hv:n turbgeneraattri, n llut käynnissä yhteensä 6,689 tuntia, siitä mlemmat ensinmainitut 3,031 ja 2,955 ja viimeksi hankittu, jka tettiin käytäntöön lkakuussa, 703 tuntia. Kaikkiaan
XIII. Sähkölaits. 373 n kehitetty 2,714,310 kilwattituntia, jsta n käytetty lauhdutuslaitkseen 130,465, muuhun maan käyttöön 51,678 ja uuden höyryturbiinigeneraattrin tarkastuskkeisiin 13,630 Hyödyllisesti n annettu 2,570,215 kiertvirtaa, jsta ala-asemalle lähetetty 2,310,324 ja-lput surana kiertvirtana vesijht-ja kaasulaitksille sekä Hermannin ja Tuklan alueille. Pääaseman suurin kurmitus 1,420 kw. li julukuun 16 päivänä. Vuden suurin vurkautinen virrankulutus 18,020 mitattiin julukuun 17 päivänä. B. Kasarminkadun ala-aseman käyttö. Kasarminkadun ala-asema käsitti vuden lpussa klme muun- Kasarmintajaknetta, yhteensä 2,000 kw. (3,000 hv.). Kneistn käyttöaika li ^^käyttö vuden kuluessa 5,936 tuntia ja kaikkien kneiden yhteenlaskettu käyttöaika 6,870 tuntia, jsta tulee 500 kw:n muuntajakneiden salle 3,134 ja 3,337 sekä 1,000 kw. kneen salle, jka tettiin käytäntöön lkakuussa, 399 tuntia. Vuden kuluessa kehitettiin 1,890,730 tasavirtaa, jsta meni 295,130 akkumulaattripatterin lataukseen. Patterin purkausenergia teki 229,392 ja siis patterin vaikutusmäärä kwt:ssa 77.7 /, jka krkea arv n selitettävissä siten, että patteria n ainastaan vähän kurmitettu, niin että se vaan 12.3 / :11a n ttanut saa virranjakn. Tämä alhainen prsenttiluku riippuu pääaseman kneistn lisäyksestä. Käyttötuntien luku, jina patteri yksin piti hulen virranjasta nusi 2,824:ään eli siis 32.3 /:iin kk käyttöajasta. Jhtverkkn lähetettiin ala-asemalta 1,824,982 Ala-aseman suurin kurmitus kuluneena vunna teki 1,280 kw. ja li julukuun 9 päivänä kl 4.30 i. p. Suurin vurkautinen virrankulutus ala-asemalta mitattiin julukuun 8 päivänä ja teki 13,100 Käyttöhenkilökunta n vuden kuluessa lisääntynyt pääasemalla yhdellä kneenkäyttäjällä sekä sitä paitsi yhdellä mnttöörillä mittakneistjen krjaus- ja laajennustöitä varten. Pääaseman käyttöhenkilökuntaan kuului siten vuden lpussa knemestari, kaksi kneenkäyttäjää,kaksi mittarivahtia, yksi krjaustöidentekijä, klme lämmittäjää ja neljä apumiestä hiilenkuljetusta sekä muita karkeampia töitä varten. Ala-aseman käyttöhenkilökunta n luvultaan muuttumatn ja kuuluu siihen klme kneenkäyttäjää ja kaksi apukneenkäyttäjää.
374 XIII. Sähkölaits. 374 Kaapeliverkk. Kaapeliverkk. Kaapelijien pituus n vuden kuluessa lisääntynyt 7,650 metrillä ja li vuden lpussa 59,120 m. Pituudet ja mitat käyvät yksityiskhtaisesti selville seuraavasta taulusta: 70 100 sm. syvien kaapelijien pituus metreissä. 40 45. j i e n 1 e v e y s, s m. 115 120. 100 105. 80 85. 70 75. 60 65. 50 55. 175 200. Yhteensä erisuuruisia kaapelijia. Vunna 1909 tehtyjä 31,200 6,700 11,500 400 800 150 500 120 51,370 1910... 7,090 160 400 7,650 Yhteensä 38,290 6,860 11,900 400 800 150 500 120 59,020 Krkeajännitysverkka ei vuden kuluessa le laajennettu. Pieni muutstyö aiheutui siitä, että uuden Pitkänsillan rakennustyöt vat altetut, jnka tähden krkeajännityskaapelit n llut pakk siirtää väliaikaiseen siltaan. Krkeajännitys-^ja puhelinverkkkaapelit. 3X95 mm 2, 3X50 mm 2, 5-j Ohtista Yhteensä, puhelinkaapelia, Kuparipain, m. m. m. m. kg. Vunna 1909 laskettuja kaapeleita.. 1910 ei mitään laajennuksia 6,721 4,160 6,700 17,581 23,900
XIII. Sähkölaits. 375 Tasavirtaverkka n vuden kuluessa laajennettu siten kuin alla leva taulu lähemmin sttaa: i Ö I s a s cd M M "S O % ö S»d ö u g <M g bc a ä a a -N" g _ ä a O O 00 I> I> (M T-i CO l O CD" -rjt CO ^ (M (N t-h 00 Oi OI CO lö c t-t TH CD rh th t-t ih O 8 f (M ct (M > Oi lo CO 0 01 00 rit O (M cd^ CO CO CO CO <s> Ö. cc g scö (M O fh CO S g a a g a i a ö 00^ c" 00 <N ISO ia Oi CO 00 t- 00^ c^f t>- lo 00 c^ c" Oi M i 0 01 cd ö Ö \> > s* M cd Oi 0 01 cd ö > a? P h cd cd :cd B sed a? cd ä Ö a; ft cd cd r*! :cd 'S <D a» cd ä ö > ö M :cd S :cd
376 XIII. Sähkölaits. 376 Jhtkaapelien pituus n näin llen lisääntynyt 28,502 m. ja kuparipain 31,605 kg., jten kaapelien yhteenlaskettu pituus vuden lpussa li 230,873 m. ja kuparipain 312,705 kg. Hermanniin n asetettu muuntajapatsas ja lisätty matala jännityksistä kiert virta verkka. Tämän tistaiseksi ilmajhdilla rakennetun verkn pituus n lisääntynyt 5,590 m. ja li sen yhteenlaskettu pituus vuden lpussa 6,890 m. Matalcijännityksinen kiertvirta-ilmajhtverkk. 50 mm., 25 mm., 6 mm., Yhteensä Kuparipain, m. m. m. m. kg. Vunna 1909 tehty 1,300 1910 2,840 2,430 320 5,590 1,780 Kk jhtverkn yhteenlaskettu jhdn pituus li näin llen vuden lpussa 255,342 m. ja sen kuparipain 338,385 kg. Taljhtjen luku n vuden kuluessa lisääntynyt 101:llä ja li niiden kk määrä vuden lpussa 629. Katuvalaistus. Katuvalaistus. Sähkölaitksen hallitus n syksyn lppupulella antanut laittaa sähkövalaistuksen Rautatientrille, jka n valaistu suurilla, 600-kynttiläisillä metallilankalampuilla, sekä Kasarmintrille, jnne kevalaistusta varten n asetettu 2-kaarilamppuinen pylväs. Kun kevalaistusaika n llut perin lyhyt, n tistaiseksi liian aikaista antaa sen tulksista lähempiä tietja. Paitsi näitä lamppuja n muutamien palöljylyhtyjen sijaan Katajankan- ja T-mutiselle laiturille asetettu metallilankalamppuja. Lpulla vutta päätti valtuust, että sähkövalaistus tulevasta syksystä alkaen tehtyjen suunnitelmien mukaan n aikaansaatava Henrikinesplanadiin ja mlemmille Henrikinkaduille sekä Erttajalle, Klmikulmat rille ja Runebergin patsaan ympärille. Liittymis- maara ' Liittymismäärä. Tammikuun ensi päivinä 1911 tilaajien luna tehdyn lukeman mukaan li sähkölaitkseen suraan liitettynä 67,826 erikkista
XIII. Sähkölaits. 377 hehkulamppua, jiden suuruus vaihteli 5 600 n. k. Tästä lukumäärästä li 23,290 hiililankalamppua ja 44,536 metallilankalamppua. Yhdistettyjen kaarilamppujen luku li 125. Sitä paitsi li laitkseen liitettynä 3,244 hehkulamppua ja 50 kaarilamppua, jtka yksityisten vima-asemien välityksellä saivat ainastaan öisin ja varasähkövirtaa laitksesta. Suraan yhdistettyjen mttrien lukumäärä li 649 ja niiden yhteenlaskettu hv.luku 1,837, jta paitsi varavirtaa annettiin 106 mttrille, jtka tekivät yhteensä 1,175 hevsvimaa. Yhdistettyjen keitt- y. m. laitteiden lukumäärä li vuden lpussa n. 145. Suraan yhdistettyjen lamppujen ja mttrien yhteenlaskettu liittymismäärä li siten 3,859 kw. ja varavirtaa varten liittyneiden 1,215 kw. eli yhteensä 5,074 kw. Mttrien liittymismäärä li 43.7 / suraan yhdistetystä liittymismäärästä ja 53 / js kk liittymismäärä tetaan lukuun. Lamppumäärän lisäys vuden kuluessa li, js ainastaan suraan yhdistetyt lasketaan, 47.4 / ja liittymismäärän lisäys kilwateissa 60.8 /. Js varavirtaa saavatkin tetaan lukuun, vat vastaavat luvut 54.7 0/0 ja 111.5 /. Suraan yhdistettyjen mttrien lukumäärä li lisääntynyt 88.1 0/0 ja niiden liittymisarv kilwateissa 76.7 /. Varavirtaa saavat mukaan laskettuna vat vastaavat prsenttiluvut 118.8 / ja 221.5 /. Liittyneiden mttrien laatu ja käyttötapa selviää seuraavasta tauluksta: Helsingin kaupungin sähkölaitkseen yhdistetyt mttrit ja kjeet 1 päivänä tammikuuta 1911. Tarkitus. Mttrien luku. Kjeiden luku. Yhteensä hv. Kirjapainkneita 163 342.0 Hissikneita 51 263.0 Knepajjen kneita 49 141.0 Kneita levysepän työpajissa 8 21.4 kultasepäntyöpajissa 5 4.8 rahapajissa 4 34.0 Halksahja 31 145.0 Rakennusmttreita 33 196.0 Kneita kiviveistämöissä ja -himissa 5 38.4 lasihimissa 3 10.5 puuseppätehtaissa 13 75.0 Kunnall. kert. 1910. 49
378 XIII. Sähkölaits. 378 Tarkitus. Mttrien luku. Kjeiden luku. Kneita suutarintyöpajissa harjan sitmissa Mankeleita Kneita makkaratehtaissa Lihamyllyjä Kahvimyllyjä ja paahtimlta Kneita meijereissä lutpanimissa leipmissa karamellitehtaissa pesulaitksissa Lietsja Pumppuja Kneita elävien kuvien näyttelyissä Söittkneita Kneita teknillis-kemiallisissa tehtaissa tieteellisissä labratreissa lääketieteelliseen tarkitukseen ja sairasvimisteluun sähkövalkylpylaitksissa Valkuvaus- ja kpiimiskjeita Keitt- ja lämpölaitteita Sekalaisia, kuten maanviljelyskneita, knttrikneita, tapettitehtaita, tmunimijöitä, mpeluk neita y. m Yhteensä 4 4 23 4 5 11 2 4 5 4 7 93 12 19 5 21 16 13 32 649 10 5 24 145 Varavirtaa: Kirjapainihin, knepajihin, vesijhtlaitkselle, tupakkatehtaisiin, halksahihin, hisseihin, kultasepäntyöpaj öihin, meijereihin, hattutehtaisiin j.n. e Yhteensä 106 106 1,175.0 Yirrankäyttäjien lukumäärä li julukuun 31 p:nä 1910 4,140 ja lisääntyi se siis vuden kuluessa 76 /. Mittarien lukumäärä li vuden lpussa 4,732 ja lisäys edelliseen vuteen nähden siis 68 /. Yirrankäyttäjien suhteellisesti suuri lisääntyminen n, kuten edellä j n mainittu, suureksi saksi jhtunut siitä, että sähköteknikk Ott A. Blmqvistin virrankäyttäj ät kesäkuun alkupulella tehdyn spimuksen njalla yhdistettiin kaupungin laitkseen, mutta
XIII. Sähkölaits. 379 muitakin virrankäyttäjiä n runsaasti varsinkin vuden lppupulella liittynyt. Ott A. Blmqvistin virrankäyttäjiä yhdistettiin 434 eli 23.3 / kk lisääntyneestä tilaajamäärästä, ja li niiden lamppumäärä 17,152 ja mttriluku 197, yhteisesti vastaten 968 kw. eli 38.7 / kk liittymismäärän lisäyksestä. Virranjak. Vuden aikana n laitksen jhtverksta jaettu 1,908,718 n. s. virranjak. hyödyllistä kilwattituntia s.. tilaajien mittareista luettua tasa- ja kiertvirtaa. Tämä virtamäärä jakautuu siten, että valaistustarkituksia varten n jaettu 1,110,915.3 tasavirtaa ja 25,041.3 vaihtvirtaa eli yhteensä 1,135,956.6, jka n 59.5 / kk jaetusta virtamäärästä. Mttrikäyttöä ja muita tellisuustarkituksia varten jaettiin 532,535.3 tasavirtaa ja 240,226.3 kiertvirtaa eli yhteensä 772,761.6, jka n 40.5 / kk jaetusta määrästä. Virranjak eri kuukausina sekä kaupungin ma virrankäyttö käyvät selville seuraavista tauluista (siv. 380 383.) Erikisesti merkittävä n seuraava erittely: Vunna 1910 jaettiin /:ssa kk kulutuksesta Kaupungin ma kulutus /:ssa kk kulutuksesta Yksityinen kulutus /:ssa kk kulutuksesta Keskitult kwt:lta, penniä Kaupungilta peritty kwt:lta, penniä Yksityisiltä Valaistus- Vimavirtaa. virtaa. Yhteensä. 59.5 40.5 100.0 10.4 33.2 19.6 89.6 66.8 80.4 48.6 20.5 37.2 41.2 12.2 21.3 49.5 24.6 41.1
Kaupungin ma virrankulutus vunna 1910. Y a 1 a. Y i m aa. Vala ja v i m a a. Kuukausi. Tasa- Kiert- Yhteensä. Tasa- Kiert- Yhteensä. Tasa- Kiert- Yhteensä. I 1 J, virtaa, virtaa, virtaa, virtaa, virtaa, virtaa, Kwt. Smk. Kwt. Smk. Kwt. Smk. Tammikuu 14,882.0 0 1,570.5 8 16,452.5 8 7,406 10 571.39 2,628 3,199.39 537 05 15,453.3 9 4,198.5 8 19,651.97 7,943 15 Helmikuu 11,406.2 0 l,195.i 12,601.30 5,616 26 595.00 2,349 2,944. 500 10 12,001.2 0 3,544.i 15,545.30 6,116 36 Maaliskuu 7,172.40 l,064.i 8,236.50 3,575 05 576.00 13,657 14,233. 1,618 05 7,748.4 0 14,721.10 22,469.5 0 5,193 10 Huhtikuu 5,285.12 1,000.4 5 6,285.5 7 2,684 91 844.00 33,863 34,707. 3,706 95 6,129.12 34,863.4 5 40,992.5 7 6,391 86 Tukkuu 2,799.90 817.00 3,616.9 0 1,349 40 2,138. 17,464 19,602. 2,379 50 4,937.9 0 18,281. 23,218.9 0 3,728 90 Kesäkuu l,079. 950. 2,029. 591 05 l,919. 17,828 19,747. 2,376 45 2,998. 18,778.0 0 21,776. 2,967 50 Heinäkuu l,254. 1,020. 2,274. 690 65 2,128. 14,809 16,937. 2,139 45 3,382. 15,829.0 0 19,211. 2,830 10 Elkuu 4,073.3 2 1,150.05 5,223.3 7 1,805 61 2,395. 21,468 23,863. 2,977 75 6,468.3 2 22,618.0 5 29,086.3 7 4,783 36 Syyskuu 5,232.51 1,584.5 5 6,817.06 2,572 07 l,967. 26,979 28,946.00 3,662 30 7,199.51 28,563.5 5 35,763.0 6 6,234 37 Lkakuu 9,125.48 2,126. 11,251.48 4,716 69 1,186.30 24,912 26,098.3 0 3,226 53 10,311.78 27,038. 37,349.7 8 7,943 22 Marraskuu 16,269.8 2 3,260.18 19,530. 8,227 35 l,059. 31,623 32,682.00 4,031 55 17,328.8 2 34,883.18 52,212.00 12,258 90 Julukuu 20,263.7 7 3,450. 23,713.7 7 9,440 54 987.00 32,414 33,401. 4,090 40 21,250.7 7 35,864. 57,114.7 7 13,530 94 Yhteensä 98,843.52 19,188.i 118,031.53 48,675 68 16,365.69 239,994 256,359.69 31,246 08 115,209.2 1259,182.01 374,391.2 2 79,921 76
Yksityisten virrankulutus vunna 1910. Y a 1 a. Y i m a a. Vala ja vimaa. Kuukausi. Kiert- Prras- Yhteensä. Yhteensä. Tasavirtaa, virtaa, valaistus, Kwt. O m K. Kwt. Smk. Kwt. Smk. Tammikuu 64,104.9 2 13,587.82 77,692.7 4 44,578 67 24,407.17 6,006 79 102,099.91 50,585 46 Helmikuu 50,697.43 702.8 8 10,760.3 9 62,160.7 0 35,835 12 27,265.33 6,710 33 89,426.03 42,545 45 Maaliskuu 37,943.74 196.90 8,895.5 8 47,036.2 2 26,914 27 31,261.22 7,693 31 78,297.4 4 34,607 58 Huhtikuu 25,911.2 1 218.55 5,645.3 0 31,775.06 18,26246 36,141.6 7 8,894 43 67,916.7 3 27,156 89 Tukkuu 16,449.3 4 328.63 1,541.13 18,319.10 10,945 45 31,763.69 7,817 42 50,082.7 9 18,762 87 Kesäkuu 33,658.6 5 139.2 2 33,797.8 7 12,670 54 33,904.60 8,347 86 67,702.4 7 21,018 40 Heinäkuu 35,229.53 125.58 35,355.n 12,969 21 37,632.13 9,281 89 72,987.2 4 22,251 10 Elkuu 63,905.7 0 216.21 2,769.8 4 66,891.7 5 30,266 90 50,350.6 5 12,417 97 117,242.40 42,684 87 Syyskuu 88,965.5 4 385.9 7 9,634.43 98,985.9 4 45,164 14 58,994.0 7 14,486 66 157,980.01 59,650 80 Lkakuu 121,209.23 570. 14,802.5 6 136,581.79 65,069 89 65,010.03 15,952 93 201,591.82 81,022 82 Marraskuu 170,509.23 1,398.25 19,566.23 191,473.7 1 93,249 76 62,227.12 15,216 98 253,700.8 3 108,466 74 Julukuu 192,752.66 1,836.04 23,266.5 0 217,855.20 107,866 48 57,444.17 14,062 19 275,299.3 7 121,928 67 Yhteensä 901,337.18 5,853.43 110,734.58 1,017,925.19 503,792 89 516,401.8 5 126,888 76 1,534,327.04 630,681 65
382 XIII. Sähkölaits. 382 Kk virrankulutus Y a 1 a. V i- Tasavirtaa, Kiertvirtaa, Yhteensä Veltettu määrä. Smk. p. Keskimäärin kwt:lta, p:iä. % kk kulutuksesta. Tasavirtaa, Kiertvirtaa, Tammikuu 92,574.7 1,570.6 94,145.3 77.3 51,984 77 55.2 24,978.6 2,628.0 Helmikuu.. 72,864.0 l,898. 74,762.0 71.2 41,451 38 55.4 27,860.3 2,349.0 Maaliskuu.. 54,011.7 1,261.0 55,272.7 54.9 30,489 32 55.2 31,837.2 13,657.0 Huhtikuu.. 36,841.6 1,219.0 38,060.6 34.9 20,947 37 55.0 36,985.7 33,863.0 Tukkuu 20,790.4 1,145.6 21,936.0 29.9 12,294 85 56.0 33,901.7 17,464.0 Kesäkuu.. 34,876.9 950.0 35,826.9 40. 13,261 59 37.0 35,823.6 17,828.0 Heinäkuu.. 36,609.1 1,020.0 37,629.1 40.8 13,659 86 36.3 39,760.1 14,809.0 Elkuu... 70,748.9 1,366.2 72,115.1 49.3 32,072 51 44.5 52,745.7 21,468.0 Syyskuu,. 103,832.5 1,970.5 105,803.0 54.6 47,736 21 45.i 60,961.i 26,979.0 Lkakuu.. 145,137.3 2,696.0 147,833.3 61.9 69,786 58 47.2 66,177.3 24,931.0 Marraskuu 206,345.3 4,658.4 211,003.7 69.0 101,477 11 48.1 63,267.3 31,641.8 Julukuu.. 236,282.9 5,286.0 241,568.9 72.7 117,307 02 48.6 58,236.7 32,608.5 Yhteensä 1,110,915.3 25,041.3 1,135,956.6 59.5 552,468 57 48.6 532,535.3 240,226.3
XIII. Sähkölaits. 383 vunna 1910. maa. Val a j a v i m a a y h t eens ä. Yhteensä Veltettu määrä. Smk. p. STS E-T- O) F B «TF- I - ' ^SO M. 4 F»B' % kk kulutuksesta. Tasavirtaa, Kiertvirtaa, Yhteensä % kk vuden kulutuksesta. Veltettu määrä. Smk. p. Keskimäärin kwtilta, p:iä. 27,606.6 22.7 6,543 84 23.7 117,553.3 4,198.6 121,751.9 6.4 58,528 61 48.1 30,209.3 28.8 7,210 43 23.8 100,724.3 4,247.0 104,971.3 5.5 48,661 81 46.4 45,494.2 45.1 9,311 36 20.5 85,848.9 14,918.0 100,766.9 5.3 39,800 68 39.5 70,848.7 65.1 12,601 38 17.8 73,827.3 35,082.0 108,909.3 5.7 33,548 75 30.8 51,365.7 70.1 10,196 92 19.9 54,692.1 18,609.6 73,301.7 3.8 22,491 77 30.7 53,651.6 60. 10,724 31 20. 70,700.5 18,778.0 89,478.5 4.7 23,985 90 26.8 54,569.1 59.2 11,421 34 20.9 76,369.2 15,829.0 92,198.2 4.8 25,081 20 27.2 74,213.7 50.7 15,395 72 20.7 123,494.6 22,834.2 146,328.8 7.7 47,468 23 32.4 87,940.1 45.4 18,148 96 20.6 164,793.6 28,949.5 193,743.1 10.2 65,885 17 34.0 91,108.3 38.1 19,179 46 20.9 211,314.6 27,627.0 238,941.6 12.5 88,966 04 37.2 94,909.1 31.0 19,248 53 20.3 269,612.6 36,300.2 305,912.8 16.0 120,725 64 39.5 90,845.2 27.3 18,152 59 20. 294,519.6 37,894.5 332,414.1 17.4 135,459 61 40.8 772,761.6 40.5 158,134 84 20.5 1,643,450.6 265,267.6 1,908,718.2 loo. 710,603 41 37.2
XIII. Sähkölaits. 384 Vuden 1910 tul- ja menarvita laadittaessa arviitiin virrankäyttö yhteensä n. 1,200,000, jta vastasi tularvin tettu 1,000,000 bruttyksikköhinnilla. Kuten edellisestä selviää nusi virrankulutus 1,908,718 eli 50 / suuremmaksi kuin laskettu määrä. Syynä tähän ilahduttavaan lisäykseen vitanee saksi pitää sitä, että sähköteknikk Ott A. Blmqvistin entisten tilaajain virrankäyttö n sttautunut levan tuntuvasti suurempi kuin mitä tul- ja menarvita laadittaessa arviitiin. Mutta luultavasti n syynä tähän suuremmaksi saksi sähkövalaistuksen yhä laajeneva käytäntö, jnka virtaasäästävät metallilankalamput vat aikaansaaneet alentamalla j nykyisillä virranhinnilla kustannukset sähkövalaistuksesta j tenkin petrlivalaistuskustannusten tasalle. Sähkölaitksen virrankäytön tällainen lisääntyminen j laitksen ensimäisen kknaisen käyttövuden aikana tekee mahdlliseksi, että läheisessä tulevaisuudessa vidaan ajatella valaistusvirran hinnan tuntuvaa alentamista. Taludellinen tuls. -i en Taludellinen tuls sähkölaitksen käytöstä vunna 1910 selviää seuraavista luvuista: Ment Hallint Smk 64,126:55 Käyttökustannukset 153,317:42 Jakkustannukset 61,047:64 Sekalaisia menja 51,107: 87 329,599: 48 Vittvarista käytetty: Sähköteknikk Ott A. Blmqvistille.. 100,000: Uusien mittarien stn 40,000: 140,000: Pistja: Virrankulutusmaksuista 1,258:69 Tehdyistä sähkötöistä 168:57 Kaluststa 7,978:87 9,406:13 Smk 479,005: 61 Säästö 308,962:46 Yhteeiisä Smk 787,968: 07
XIII. Sähkölaits. 385 Tult. Näyttely Smk 21,321:49 Varast 26,505:17 47,826:66 Virrankulutus 715,165:05 Vukrat 24,800: Kurssier 176: 36 Yhteensä Smk 787,968:07 Kknaistult sähkövirrasta livat Smk 237,665: 05 eli 49.8 / suuremmat, kuin miksi ne tul- ja menarvissa laskettiin. Laitksen kk tult vat Smk 257,968: 07 eli 48.7 / arviitua määrää suuremmat. Sitä vastin livat ment ainastaan Smk 42,505: 61 eli 14.3 / arviituja menja suuremmat. Bruttylijäämä Smk 448,962: 46 n 8.3 / laitksen rakennuspäämasta tammikuun 1 p:nä 1910. Sähkölaitksen rakennuspääma. Sähkölaitksen pääma-arv julukuun 31 päivänä 1910 sekä sähkölaitksen viime vuden ajalla suritettujen laajennusten kautta syntynyt rake^ paa " arvnlisäys laitksen eri pääsille käy selville seuraavasta tauluksta: A. Pääasema. Arv julu- Arv julu- Arvnlisäys kuun 31 kuun 31 vunna p:nä vunna p:nä vunna 1910, 1909, 1910, Smk. Smk. Smk. Rakennukset 408,319 64 408,319 64 Hiilipiha 11,948 47 18,826 42 6,877 95 Kuljetuslaitteet 22,028 97 23,468 31 1,439 34 Vesi- ja kanavajhdt 187,488 31 188,179 89 991 58 Savupiippu perustuksineen 42,604 94 42,604 94 Tntin tastus 12,427 52 14,510 34 2,082 82 Hiilisäiliön suppilt 5,241 96 5,241 96 Höyrykattilalaitteet: Höyrykattilat 163,200 66 240,594 64 77,393 98 Syöttö vesipumput, säiliöt ja putkijhdt 45,623 60 76,408 09 30,784 49 Kneist ja mittakneet: Turbiinidynamt 309,170 21 537,566 77 228,396 56 Muuntajakneet 13,991 34 13,991 34 Kunnall. kert. 1910. 49
386 XIII. Sähkölaits. 386 Nstranat ja apukneet 19,783 96 19,783 96 Mittakneist 38,707 69 48,741 69 10,034 Akkumulaattripatteri 12,502 82 12,502 82 B. Kasarminkadun ala-asema. Yhteensä Smk 1,287,798 13 1,651,040 81 363,242 68 Tnttiarv 350,000 350,000 Hallintrakennus 417,692 50 417,692 50 Ala-asemarakennus 347,972 60 347,972 60 Makasiinirakennus 6,833 98 6,833 98 Kneist ja mittakneet: Muuntajakneet 105,834 60 173,171 53 67,336 93 Tastuskne 6,415 74 6,415 74 Mittakneist 98,923 18 124,500 01 25,576 83 Juksurana 9,570 81 9,570 81 Akkumulaattripatteri 156,343 01 156,343 01 C. Jhtverkk. Yhteensä Smk 1,499,586 42 1,592,500 18 92,913 76 Kiertvirtakaapelit 203,554 91 228,193 56 24,638 65 Tasavirtakaapelit 1,348,357 82 1,536,208 59 187,850 77 Tal jhdt 52,015 28 90,023 38 38,008 10 Yhteensä Smk 1,603,928 01 1,854,425 53 250,497 52 D. Kalust. Pääaseman kalust 13,610 08 13,177 66 Kasarmink. ala-aseman kalust 2,971 46 2,698 98 Knttrin kalust 26,055 65 34,275 20 Työpajan 2,857 56 3,399 71 Jhtverkn 1,978 20 1,801 28 Labratrin 2,005 50 3,004 57 Varastn 5,353 88 5,639 04 Näyttelyhuneen 6,372 13 5,963 93 Mittarisastn 5,960 95 5,933 60 Yhteensä Smk 67,165 41 75,893 97 8,728 56 E. Sähkömittarit. Mittarit 191,264 95 271,509 98 80,245 03 jsta pistettu vuden 1910 vittvarilla 40,000 40,000 F. Sähkökatuvalaistus. Yhteensä Smk 191,264 95 231,509 98 40,245 03 Rautatietri 3,200 3,200 Kasarmintri 220 220 Muut paikat hallituksen määräyksen mukaan 1,939 43 1,939 43 Yhteensä Smk 5,359 43 5,359 43
XIII. Sähkölaits. 387 Kuten tauluksta ilmenee li laitksen kirjihin merkitty rakennuspääma julukuun 31 päivänä 1910 Smk 5,410,729:90 ja jakautuu se seuraaviin pääsiin: 1. Pääasema Smk 1,651,040:81 2. Ala-asema ja hallintrakennus... 1,592,500:18 3. Jhtverkk 1,854,425:53 4. Mittarit 231,509:98 5. Kalust 75,893:97 6. Katuvalaistus 5,359:43 Yhteensä Smk 5,410,729: 90 Pääma-arvn lisäys vunna 1910 n Smk 860,987: 98. Tähän lisäykseen sisältyy pääasiallisesti syksyllä 1909 päätetty laajennus, jta varten myönnettiin Smk 950,000: määräraha. Kysymyksessä levasta laajennuksesta n pieni sa vielä pulivalmiina, jnka vuksi tämän san kustannukset sähkölaitksen kirjissa n siirretty seuraavaan vuteen. Yllä levassa erittelyssä vat kuitenkin kaikki vunna 1910 suritetut laajennustyöt tetut täyteen arvnsa. Tämä selittää näennäisen eravaisuuden yllä levan erittelyn ja seuraavan kirjjen mukaan tehdyn taulun välillä sähkölaitksen tilasta julukuun lpussa vunna 1910. Varat Pääasema Smk 700,012:16 Höyrykattilalaitteet Kneist ja mittakneet Akkumulaattripatteri Ala-asema Kasarminkadun varrella Kneist ja mittakneet Akkumulaattripatteri Jhtverkk Sähkömittarit 208,824: 26 620,083: 76 12,502: 82 1,122,499: 08 313,658: 09 156,343: 01 231,509: 98 Pääaseman kalust 13,177: 66 Ala-aseman Knttrin Työpajan Jhtverkn Labratrin Varastn Näyttelyn Mittarisastn 2,698: 98 34,275: 20 3,399: 71 1,801: 28 3,004: 57 5,639: 04 5,963: 93 5,933: 60 1,541,423: 1,592,500:18 1,854,425: 53 75,893: 97 307,403: 95
388 XIII. Sähkölaits. 388 Tarveaineita varastssa pääasemalla.. 4,835:01 ala-asemalla.. 2,800:53 työpajassa 4,178:27 kaapeliverkka varten... 53,642:04 g m k 65,455: 85 Varasttili 193,695:58 Näyttelyn tili 29,180:57 288,332: Taljhtjen tili 600: Saatavia 211,423:77 212,023:77 Taljhtjen kustannukset: Surittamattmia virtamaksuja 162,833:84 Kassatili, kassajäännös 8,216:66 Käyttökustannusten tili: Käyttötarveaineita pääasemalla.. 1,564: 46 ala-asemalla.. 1,271:40 w 2,835:86 Hiiliä varastssa 46,015:65 48,851:51 Laajennusten tili. Höyry kattilalaitteet: Höyrykattilat 452: 58 Syöttöpumput, säiliöt ja putkijhdt 30,784:49 Höyrykattilain ja savukanavain muuraus 19,441:40 Hiilien kuljetuslaitteet 1,439:34 n 52,117:81 Sähkökatuvalaistuksen laittaminen 5,359:43 Sähkökatuvalaistuksen virtakustannukset, kunnssapit ja hit 78% 97 58,261:21 Erinäisiä saatavia 71,316:75 Smk 6,145,588:40 Velat Helsingin kaupungin rahatimiknttri Smk 5,407,193 Knttkuranttitili rahatimikamarin kanssa 132,341 61 Akkumulaattripatterin kunnssapit 18,200 Nstamattmia palkkja 161 40 Erinäisiä : Erinäisiä velkja reskntran mukaan Vitt- ja tappitili, puhdas vitt Vitsta n maksettu: Ott A. Blmqvistille 100,000: Ostettuja sähkömittareita 40,000: 278,729:05 5,836,625:94 448,962:46 140,000: - 308,962: 46 Smk 6,145,588:40