Valtuustotaso. Valtuustotaso

1 ( 9 ) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Opetusviraston valtuusto- ja lautakuntatason tavoitteet ja niiden toteutuminen 2014 n sitovat tavoitteet ovat harmaalla pohjalla KAUPUNGIN TUOTTAMAT OPETUS- JA KOULUTUSPALVELUT TAVOITE 2014 Tavoite 5: Toiminnan tuottavuus paranee. Mittari: Oppilas- ja opiskelijakohtaiset nettomenot ovat kaupungin tuottamissa opetus- ja koulutuspalveluissa keskimäärin enintään 9179 euroa ja 60 euroa enemmän kuin vuonna 2013 (ei sisällä ruotsinkielistä päivähoitoa). Suomenkielinen esi- ja perusopetus. Mittari: Peruskoulun päättötodistuksen saa suomenkielisissä peruskouluissa vähintään 98 % kaikista peruskoulun päättävistä oppilaista. TOT EI TOT PERUSTELU Tavoite toteutui. Oppilaskohtaiset nettomenot olivat euroa. Toteutui. Suomenkielisessä perusopetuksessa toteuma oli 99 %. 11 Tavoite 2: Kehitetään monihallitokuntaista verkostoyhteistyötä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä syrjäytymisen ehkäisemiksesi opetustoimen, varhaiskastutuksen, sosiaali- ja terveysviraston, opetustoimen, liikuntatoimen ja nuorisotoimen kanssa. Mittarit: Lastensuojelu asiakkaina olevien lasten koulunkäynnin osalta opettajan ja sosiaalityöntekijän yhteistyöprosessi on kuvattu ja sitä kokeillaan vähintään yhdellä alueella suomenkielisessä perusopetuksessa. Tavoite toteutui. 12 Tavoite 2: Kehitetään monihallitokuntaista verkostoyhteistyötä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä syrjäytymisen ehkäisemiksesi opetustoimen, varhaiskastutuksen, sosiaali- ja terveysviraston, opetustoimen, liikuntatoimen ja nuorisotoimen kanssa. Mittari:Suomenkielisessä perusopetuksessa on kaikilla alueilla alkanut alueellisten hyvinvoinnin koordinaatioryhmien toiminta. Tavoite toteutui. 13 Mittari: Peruskoulun 1. luokkalaisista yleisopetukseen tulijoista suomenkielisissä peruskouluissa 82 % valitsee oman oppilaaksiottoalueen koulun tai jatkaa painotetussa opetuksessa. Kuudesluokkalaisista yleisopetuksen oppilaista suomenkielisissä kouluissa 86 % valitsee oman oppilaaksiottoalueen koulun tai jatkaa painotetussa opetuksessa. Lähikoulunsa valinneeksi lasketaan oman oppilaaksiottoalueensa kouluun menneet ei-painotetun yleisopetuksen oppilaat sekä kaikki omalta oppilaaksiottoalueelta soveltuvuuskokeella valitut oppilaat sekä kielipainotteisen opetuksen, erityisopetuksen ja valmistavan opetuksen oppilaat. Tavoite toteutui koulunsa aloittaneiden lasten osalta. Toteutuneet prosentit olivat suomenkielisessä perusopetuksessa 1. luokkalaisissa 85 % ja kuudesluokkalaisissa 74 %. 14

2 ( 9 ) 15 16 17 Suomenkielinen esi- ja perusopetus Tavoite 1: Kehitetään keinoja koulukiusaamisen ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi. Mittari: Kouluissa käytetään systemaattisesti vähintään yksi sosiaalisia taitoja kehittävä ohjelma. Tavoite toteutui 18 Tavoite 2: Koululaisia kannustetaan liikkumaan. Mittari:. Mittari: Liikkuva- koulu toimintaa toteutetaan 25 koulussa. Kaikki Helsingin ip-ryhmät toteuttavat Liikunnallista iltapäivää (1tunti ulkoliikuntaa päivässä) Tavoite toteutui 19 Tavoite 3 : Kehitetään valmistavaa opetusta integratiivisen opetuksen suuntaan. Mittari: Valmistavasta opetuksesta perusopetukseen siirtymisen nivelvaiheeseen on laadittu yhteinen kuvaus sekä sähköinen lomake ja integratiivisen opetuksen pilotti on toteutettu 4 koulussa. Nivelvaiheen kuvaus on laadittu ja sähköinen lomake tehty. Valmistavan opetuksen pilotti toteutui integratiivisesti 7 koulussa ja inklusiivisesti 3 koulussa. 20 21 Tavoite 4: Maahanmuuttajataustaisten lasten kielellistä kehitystä tuetaan perusopetuksen toimenpitein Mittari: S2 mittari on käytössä 15 koulussa ja Ota koppi malli on käytössä puolella kouluista, joissa on 1-2 luokka. Tavoite 5: Peruskoululaisia tuetaan pysymään koulutuksessa. Mittari: Poissaoloihin on kehitetty puuttumisen portaat. S2 mittari on käytössä 15 koulussa ja Ota koppi malli on käytössä 50 koulussa Puuttumisen portaat on laadittu ja ne on esitelty rehtorikokouksessa joulukuussa 2014. 22 23 Tavoite 6: Vahvistetaan osaamista maahanmuuttajien kohtaamisessa ja monimuotoisuuden johtamista parannetaan. Mittari: Johtamiskoulutuksessa teemana 2 ip, kehittämishankkeiden sisältönä (alueelliset ja koko kaupungin hankkeet), tasa-arvohankkeiden koulutukset ja kehittäminen Tavoite 7. Tarkistetaan soveltuvuuskoepainotetun opetuksen, kielikylpy ja vieraskielinen opetuksen verkko sekä koulujen kieliohjelma Mittari: Periaatteet soveltuvuuskoepainotetun opetuksen, kielikylpy ja vieraskielinen opetuksen verkoston sekä koulujen kieliohjelman toteuttamisesta on laadittu/ hyväksytty ja niiden pohjalta tehty alue ja koulukohtaiset tarkistukset. Tavoite toteutui. Koulujen johtokunnat ovat tehneet esityksensä ja ne etenevät lautakuntakäsittelyyn helmikuussa 2015. 24

3 ( 9 ) 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 Suomenkielinen lukiokoulutus. Lukiokoulutuksessa ylioppilaskirjoitusten pakollisten aineiden arvosanojen keskimääräinen pistemäärä on kaupungin lukioissa vähintään maan keskitasoa. Mittari 1: Helsingin kaupungin lukioissa opintonsa vähintään kolmessa vuodessa suorittavien osuus eli läpäisyaste on vähintään samalla tasolla kuin vuonna 2013. Mittari 2: Aikuislukiossa opiskelevista maahanmuuuttajataustaisista 67 % saavuttaa opiskelemansa tasoisen kurssin tavoitekielitaitotason suomi toisena kielenä koulutuksessa (taitotaso A1.2 B1.1). Tavoite 2: Oppimisympäristöt ovat vastuullisia, joustavia ja osallistavia Mittari: Lukiokoulutuksessa opiskelijat suorittavat keskimäärin 24 kurssia vuonna 2014. Mittari: Vuonna 2014 Stadin ekampuksella on tarjolla lukiokoulutuksesta yhteensä kuusi ilmiö-pohjaista opintokokonaisuutta, joista vähintään yhdessä on yrittäjyyskasvatuksen näkökulma. Toteutui. Suomenkielisessä lukiokoulutuksessa keskimääräinen pistemäärä oli sama kuin valtakunnallinen keskiarvo. Vuonna 2013 läpäisyaste oli 84,1% ja 2014 läpäisyaste oli 84,8%. Tavoitekielitaitotason saavutti 67,35 % kurssit käyneistä. Kurssimäärä oli 24,7/opiskelija. Stadin ekampukseen on tuotettu opettajien kanssayhdessä verkkoon ilmiöpohjaisia opintokokonaisuuksia, joita kaikkien lukioiden opettajat voivat hyödyntää opetuksessaan. Yrittäjyyskasvatuksen näköäkulmaa tukemaan on tuotettu videoista muodustuva opintokokonaisuus työelämätaitoihin.

4 ( 9 ) 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 Ruotsinkielinen päivähoito Tavoite 1: Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi Mittari: Päiväkodeissa toteutetaan riski/turvallisuuskartoitukset ja turvallisuuteen liittyvät suunnitelmat päivitetään. Tavoite 2: Toiminnan tuottavuus paranee Mittari: Päivähoidon täyttöaste on vuositasolla 100 % ja käyttöaste vähintään 86 %. Ruotsinkielinen esi- ja perusopetus. Mittari: Peruskoulun päättötodistuksen saa ruotsinkielisissä peruskouluissa 99 % kaikista peruskoulun päättävistä oppilaista. Tavoite 2: Kehitetään monihallitokuntaista verkostoyhteistyötä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä syrjäytymisen ehkäisemiksesi opetustoimen, varhaiskastutuksen, sosiaali- ja terveysviraston, opetustoimen, liikuntatoimen ja nuorisotoimen kanssa. Mittarit:Vuonna 2014 käynnistää toimintansa kaupunkitasoinen ruotsinkielisten oppilashuoltoon liittyvien palveluiden koordinointiryhmä jonka tavoitteena on ruotsinkielisten palveluiden paikantaminen ja kehittäminen tavoitteena tuen nopeampi kohdentaminen sitä tarvitsevalle. Mittari: Peruskoulun 1. luokkalaisista yleisopetukseen tulijoista ruotsinkielisissä peruskouluissa 88 % valitsee oman oppilaaksiottoalueen koulun tai jatkaa painotetussa opetuksessa. Kuudesluokkalaisista yleisopetuksen oppilaista ruotsinkielisissä kouluissa 85 % valitsee oman oppilaaksiottoalueen koulun tai jatkaa painotetussa opetuksessa. Lähikoulunsa valinneeksi lasketaan oman oppilaaksiottoalueensa kouluun menneet eipainotetun yleisopetuksen oppilaat sekä kaikki omalta oppilaaksiottoalueelta soveltuvuuskokeella valitut oppilaat sekä kielipainotteisen opetuksen, erityisopetuksen ja valmistavan opetuksen oppilaat. Tavoite 100 % ei toteutunut, Käyttöaste koko vuodelta täyttyi, 86,7% Toteutui. Ruotsinkielisessä perusopetuksessa toteuma oli 99,7 %. Koordinointiryhmä tulee olemaan osa kaupunkitason oppilas- ja opiskelijhuollon kokonaisuutta. 1. luokkalaisista 89% valitsi oman oppilaaksiottoalueen koulun, kuudesluokkalaisista vain 81%. 47 48 49 Tavoite 1: Kehitetään keinoja koulukiusaamisen ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi. Mittari: Koulussa on käytössä yhteisesti sovittu sosiaalisia taitoja kehittävä ohjelma. Käytössä kaikissa kouluissa. X 50

5 ( 9 ) 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 Tavoite 2: Koululaisia kannustetaan liikkumaan. Mittari: Liikuntapainotteisten kerhojen suhteellista määrää lisätään edelliseen lukuvuoteen ver-rattuna. Tavoite 3: Oppimistulokset ja hyvinvointi. Mittari: Päihteiden käyttöä ennaltaehkäisevää toimintaa toteutetaan kymmenessä peruskoulussa Klaarin laatiman päihdesuunnitelman mukaisesti. Tavoite 4: Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi Mittari: Peruskouluissa toteutetaan riski/turvallisuuskartoitukset ja turvallisuuteen liittyvät suunnitelmat päivitetään. Ruotsinkielinen lukiokoulutus. Mittari: Lukiokoulutuksessa ylioppilaskirjoitusten pakollisten aineiden arvosanojen keskimääräinen pistemäärä on kaupungin lukioissa vähintään maan keskitasoa. Mittari 1: Helsingin kaupungin lukioissa opintonsa vähintään kolmessa vuodessa suorittavien osuus eli läpäisyaste on vähintään samalla tasolla kuin vuonna 2013. Mittari 2: Päihteiden käyttöä ennaltaehkäisevää toimintaa kaikissa ruotsinkielisissä lukioissa Klaarin laatiman päihdesuunnitelman mukaisesti Tavoite 2: Oppilaiden ja opiskelijoiden Mittari 2: Henkilöstö osallistetaan ecampuksen kehittämistyöhön ja osallistuu kehitystyötä tuke-vaan koulutukseen Liikuntapainotteisten kerhojen lukumäärä ei ole lisääntynyt. Toteutuu 13 koulussa. Suunnitelma päivitetty kaikissa kouluissa, kolmessa koulussa ei vielä toteutettu riski/turvallisuuskartoitusta. Kartoitus tehdään ensi tilassa. Ruotsinkielisessä lukiokoulutuksessa valtakunnallinen keskiarvo ylitettiin. Yhdessä lukiossa ei toteutunut (viime vuonna 100%) Yhdessä lukioista suunnitelman käyttöönotto ei toteutunut. Syyksi tähän ilmoitettiin Klaarisuunnittelijan siirtymistä toisiin tehtäviin, ja siitä johtunutta katkosta käyttöönoton toteutuksessa. Henkilöstö (sekä rehtorit, että opetushenkilöstö) on osallistunut mediakeskuksen ja RPKL ja NAL toteuttamiin yhteisiin seminaareihin ja koulutuksiin. RPKL omat koulutukset on suunniteltu rehtoreiden ja viraston yhteistyönä RPKL opettajien tarpeita vastaaviksi.

6 ( 9 ) 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 Ammatillinen koulutus. Mittari: Ammatillisessa peruskoulutuksessa ammattiosaamisen näyttöjen arvosanojen keskiarvo on vähintään 2,20 asteikolla 1-3. Mittari 1: Stadin ammattiopistossa negatiivisesti keskeyttäneiden opiskelijoiden prosenttiosuus vähenee 2 prosenttiyksiköllä vuoteen 2013 verrattuna. Tavoite 2: Oppimisympäristöt ovat vastuullisia, joustavia ja osallistavia Mittari 1: Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijat suorittavat keskimäärin 31 opintoviikkoa vuonna 2014. Tavoite 2: Oppimisympäristöt ovat vastuullisia, joustavia ja osallistavia Mittari 2: Ammatillisessa aikuiskoulutuksessa tutkinnon suorittajalla on tutkinnon osan suorituk-sia keskimäärin kaksi vuonna 2014. Mittari 1: Vuonna 2014 Stadin ekampuksella on tarjolla ammatillisesta koulutuksesta yhteensä neljä ilmiöpohjaista opintokokonaisuutta, joista vähintään yhdessä on yrittäjyyskasvatuksen nä-kökulma. Mittari 2: Ammatillisessa aikuiskoulutuksessa 30 % Polkukoulutuksen opiskelijoista jatkaa opintojaan ammatillisessa koulutuksessa tai työllistyy. Polkukoulutus on aikuisille maahanmuuttajille tarjottavaa koulutusta, jossa suomi toisena kielenä koulutus ja ammatillinen koulutus yhdistyvät. Toteutui. Stadin ammattiopiston ammattiosaamisten näyttöjen keskiarvo kalenterivuodelta 2014 on 2,4. Lukuvuonna 12-13 negatiivinen keskeyttäminen oli 13,0 prosenttia ja lukuvuonna 13-14 11,6 prosenttia, joten negatiivinen keskeyttäminen laski 1,4 prosenttiyksikköä. Kalenterivuonna 2014 ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijat suorittivat keskimäärin 31,1 opintoviikkoa. Tutkinnon osan suorituksia oli keskimäärin 2,3. Ammatilliseen koulutukseen on toteutettu yhdessä opettajien kanssa verkkoon ilmiöpohjaisia opintokokonaisuuksia, mm. verkko-oppimisprosessi- ja portfoliopohjien muodossa. Polku ja Topo-hankkeissa on kehitetty ja pilotoitu tietoteknologia-avusteista ilmiöpohjaista oppimista. Yrittäjyyskasvatus on huomioita useassa kokonaisuudessa läpileikkaavana teemana. Polku-koulutuksen opiskelijoista 79 % sijoittui ammatilliseen koulutukseen tai työelämään 74 75 76

7 ( 9 ) 77 78 79 80 81 82 83 Oppisopimus. Oppisopimuskoulutuksessa opintonsa edellisenä vuonna päättäneistä opiskelijoista vähintään sama osuus suorittaa vuoden loppuun mennessä näyttötutkinnon sekä tutkintotavoitteisessa peruskoulutuksessa että lisäkoulutuksessa kuin vuonna 2013. Mittari 2: Oppisopimusten purkujen osuus on enintään 8 % vuoden aikana voimassa olleista sopimuksista Mittari 3: Oppisopimuskoulutuksessa on 80 yhteiskuntatakuun piirissä olevaa alle 20-vuotiasta nuorta vuonna 2014. Toteutui. Ammatillisessa peruskoulutuksessa osuus oli 87% eli sama kuin vuonna 2013. Lisäkoulutuksessa osuus oli 79,3 %, kun vastaava osuus oli vuonna 2013 75,5 % Purkujen osuus oli 6,1%. Yhteiskuntatakuun piirisssä olevia alle 20- vuotiaita nuoria oli 166. 84

8 ( 9 ) 85 86 87 88 89 90 91 92 93 Hallinto ja keskitetyt tukipalvelut Tavoite 4: Globaali vastuu toteutuu koulujen, oppilaitosten ja hallinnon arjessa Mittari: Kouluissa, oppilaitoksissa, ruotsinkielisissä päiväkodeissa ja opetusviraston hallinnossa kokonaisenergiankulutus vähenee vuonna 2014 yhteensä 6 % vuoden 2010 tasosta sääkorjat-tuna mukaan lukien aikaisempien vuosien säästötavoitteet. Tavoite 1: Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi Mittari 1: Kelpoisten opettajien osuus opettajista (ml. sijaiset) on kaupungin kouluissa ja oppilai-toksissa keskimäärin vähintään 88 %. Tavoite 1: Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi Mittari 2: Hallinnon palvelukyky paranee palvelukykykyselyn tuloksissa vähintään 0,1 yksikkö asteikolla 1-5 verrattuna vuoteen 2013 Tavoite 2: Globaali vastuu toteutuu koulujen, oppilaitosten ja hallinnon arjessa Mittari: Biojätteen määrä vähenee vuoden 2013 tasosta vuonna 2014 kokonaisuutena kouluissa ja oppilaitoksissa 5 % sekä niiden ravintoloissa 4 %. Tavoite toteutui. Sääkorjattu energiankulutus laski vuonna 2014 noin 9 % vuoden 2010 tasoon verrattuna. Kelpoisuus oli 91 %. Hallinnon palvelukyky ei parantunut vaan pysyi samana kuin v. 2013 (tulos oli v. 2013 3,42 ja myös v. 2014 3,42). Ei kuitenkaan kaikissa kohteissa.

9 ( 9 ) 94 95 96 97 98 99 100 Työpajat Mittari 4: Vuonna 2014 vähintään sama osuus pajanuorista suorittaa pajajakson loppuun tai si-joittuu kesken pajajakson koulutukseen tai työhön kuin vuonna 2013. Toteuma oli 82%.