Apuvälinepalveluiden linjaukset ja toimintakäytännöt

Apuvälinepalveluiden linjaukset ja toimintakäytännöt Päivitetty 2011

Sisällysluettelo 2 1 JOHDANTO... 6 2 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON APUVÄLINEPALVELUJA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ JA KÄSITTEET... 7 2.1 TERVEYDENHUOLTO... 7 2.2 SOSIAALIHUOLTO... 8 2.3 KOULUTOIMI... 9 2.4 TYÖVOIMAHALLINTO... 9 2.5 KANSANELÄKELAITOS... 10 2.6 VALTIOKONTTORI... 10 2.7 LIIKENNE- JA TAPATURMAVAKUUTUKSET... 11 2.8 KÄSITTEITÄ... 11 2.8.1 Apuvälinepäätös... 11 2.8.2 Apuväline... 11 2.8.3 Perusapuväline... 11 2.8.4 Päivittäistoimintojen apuväline... 12 2.8.5 Henkilökohtainen apuväline... 12 2.8.6 Apuvälinepalveluprosessi... 12 2.8.7 Apuvälineprosessin vaiheet... 12 2.8.7.1 Aloite / suositus... 13 2.8.7.2 Arviointi... 13 2.8.7.3 Sovitus ja kokeilu... 13 2.8.7.4 Hankinta... 13 2.8.7.5 Luovutus ja käytön opastus... 13 2.8.7.6 Käytön seuranta... 14 2.8.7.7 Huolto... 14 2.8.8 Kiireetön hoitoon pääsy... 14 3 APUVÄLINEPALVELUJEN ORGANISOINTI KYMENLAAKSON SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN ALUEELLA... 15 3.1 ERIKOISSAIRAANHOIDON APUVÄLINEPALVELUT... 15 3.1.1 Apuvälineyksikkö (lainattavat apuvälineet)... 15 3.1.2 Erikoisalat (henkilökohtaiset, omaksi annettavat apuvälineet)... 16 3.2 PERUSTERVEYDENHUOLTO... 16 3.3 MENETTELYTAPOJA APUVÄLINEIDEN HANKINNOISSA... 17 3.3.1 Kuntoutuslaitosten ja yksityislääkäreiden suosittelemien apuvälineiden hankinta... 17 3.3.2 Apuvälineiden lainaus ja luovutus omaksi... 17 3.3.3 Asuinpaikan vaikutus apuvälineen myöntämiseen... 18 3.3.4 Lasten apuvälinepalvelut... 18 3.3.5 Hengityshalvauspotilaiden apuvälinepalvelut... 19 3.3.6 Muita menettelytapoja... 19 3.4 TERVEYDENHUOLLON TYÖNJAKO APUVÄLINEIDEN JÄRJESTÄMISVASTUUSSA... 19 3.5 APUVÄLINEIDEN HUOLTO JA KORJAUS... 20 3.6 SÄHKÖISTEN APUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTTO... 21 3.7 KÄYTTÄJÄN VASTUU... 21 3.8 APUVÄLINEPALVELUISTA AIHEUTUVAT MATKAKUSTANNUKSET... 21 3.9 APUVÄLINEIDEN KULJETUKSET... 21 3.10 KAKSOISKAPPALEET... 22 3.11 AKUUTIN HOIDON JÄLKEISET TUET, KIPSIKENGÄT JA MUUT APUVÄLINEET... 22 3.12 HARRASTUKSEN APUVÄLINEET... 22 3.13 AIKUISEN SELKÄYDINVAMMAISEN POTILAAN LIFE TIME CARE -HOITO... 22 4 APUVÄLINEPALVELUJEN KÄYTÄNNÖT... 23 4.1 APUVÄLINEET HENKILÖKOHTIASEEN LÄÄKETIETEELLISEEN HOITOON 04... 23 4.1.1 Hengityshoitovälineet 04 03... 23 4.1.1.1 Lääkesumuttimet 04 03 06... 23 4.1.1.2 Uniapnealaitteet 04 03 12... 24 4.1.1.3 Hengityslaitteet (BIPAP tai VPAP) 04 03 12... 24 4.1.1.4 Happirikastimet 04 03 18... 24 4.1.1.5 Happipullot... 25 4.1.1.6 Imulaitteet 04 03 21... 25 4.1.2 Verenkiertohäiriöiden hoitovälineet 04 06... 26 4.1.2.1 Paineilmalla täytetyt painevaatteet 04 06 03... 26 4.1.2.2 Lääkinnälliset tukisukat ja tukihihat 04 06 06... 26 4.1.2.3 Palovammapuvut ja tekstiilit... 27

4.1.3 Stimulaattorit 04 27... 27 4.1.3.2 Stimulaattorit kivun lievitykseen (TNS-laite) 04 27 06... 27 4.1.3.3 Pidätyskyvyn stimulaattorit, lantion pohjan sähköhoitolaitteet, 04 27 09. 28 4.1.3.4 Vibraattorit, seksuaalitoimintojen apuvälineet 04 27 12... 28 4.1.4 Painehaavojen ehkäisyvälineet 04 33... 28 4.1.4.2 Istuintyynyt 04 33 03... 28 4.1.4.3 Patjat 04 33 06... 29 4.1.5 Liikkeen voiman ja tasapainon harjoitusvälineet 04 48... 29 4.1.5.2 Kuntopyörät 04 48 03... 29 4.1.5.3 Restoraattorit (aktiivi/passiivi; sähkökäyttöiset) 04 48 03... 29 4.1.5.4 Seisontatelineet 04 48 08... 30 4.1.5.5 Välineet asennon tukemiseen hoidon aikana (kiilatyynyt; terapiarullat, - pallot ja -matot) 04 48 27... 30 4.2 VÄLINEET TAITOJEN HARJOITTAMISEKSI 05... 30 4.2.2 Pidätyskyvyn harjoitusvälineet 05 09... 30 4.2.2.2 Inkontinenssihälyttimet 05 09 03... 30 4.3 TUET/ORTOOSIT 06... 31 4.3.1 Lannerangan ja ristiselän tuet/ortoosit 06 03 06... 31 4.3.2 Rintarangan tuet/ortoosit 06 03 08... 31 4.3.3 Kaularankaortoosit 06 03 12... 32 4.3.4 Tyrätuet 06 04 06... 32 4.3.5 Ranne- ja sormiortoosit 06 06 13... 33 4.3.6 Kyynärnivelen tuet/ortoosit 06 06 20... 33 4.3.7 Olkanivelen tuet/ortoosit 06 06 21... 34 4.3.8 Tukipohjalliset 06 12 03... 34 4.3.9 Fo-pohjallinen 06 12 03... 34 4.3.10 Dafo (dynaaminen nilkkaortoosi) 06 12 06... 35 4.3.11 Nilkkatuet/ortoosit 06 12 03... 35 4.3.12 Polvituet/ortoosit 06 12 09... 35 4.4 PROTEESIT 06... 36 4.4.1 Yläraajaproteesit 06 18... 36 4.4.2 Alaraajaproteesit 06 24... 37 4.4.3 Peruukit 06 30 03... 37 4.4.4 Rintaproteesit 06 30 18... 38 4.4.5 Silmäproteesit 06 30 21... 38 4.4.6 Hammasproteesit 06 30 36... 38 4.5 ORTOPEDISET JALKINEET 06 33... 38 4.5.1 Erityisjalkineet 06 33 03... 38 4.5.2 Ortopediset jalkineet, yksilöllisesti valmistetut 06 33 06... 39 4.5.3 Kengän korotus 06 33 09... 39 4.5.4 Kenkien kiilaukset ja täytteet 06 33 09... 39 4.6 HENKILÖKOHTAISEN HYGIENIAN JA SUOJAN VÄLINEET 09... 40 4.6.1 Lämpöhanskat 09 03 12... 40 4.6.2 Uima-asut 09 03 33... 40 4.6.3 Liukuesteet jalkineisiin 09 03 45... 40 4.6.4 Pään suojat (esim. turvakypärät) 09 06 03... 40 4.6.5 Suojakäsineet (kelaushanskat) 09 06 1... 40 4.6.6 Hengityssuojat (esim. pöly- ja raitisilmakypärät, puolinaamarit) 09 06 27... 41 4.6.7 Pukeutumis- ja riisuutumisvälineet 09 09... 41 4.6.8 WC-apuvälineet 09 12... 41 4.6.8.1 WC-tuolit, siirrettävät 09 12 03... 41 4.6.8.2 WC-istuimen korotukset, jalalliset 09 12 12... 42 4.6.8.3 WC-istuimen päälle sijoitettavat korotukset 09 12 15... 42 4.6.9 Peseytymis-, suihku- ja kylpyvälineet 09 33... 42 4.6.9.1 Kylpy/suihkutuolit, ammelaudat, jakkarat, selkänojat ja istuimet 09 33 03... 42 4.6.9.2 Kylpypaarit 09 33 12... 42 4.6.9.3 Kylpyammeet esim. siirrettävät lasten ammeet 09 33 21... 43 4.6.9.4 Pesulaput, -sienet ja harjat 09 33 30... 43 4.6.9.5 Kelluntavälineet (esim. uimakaulukset) 09 33 39... 43 4.6.9.6 Allasterapiapuvut 09 33 39... 43 4.6.10 Käsien ja jalkojenhoitovälineet 09 36... 44 4.6.11 Hiusten hoitovälineet 09 39... 44 4.7 LIIKKUMISEN APUVÄLINEET 12... 44 4.7.1 Kävelykepit 12 03 03... 44 4.7.2 Kyynärsauvat 12 03 06... 44 4.7.3 Rollaattorit 12 06 03... 44 3

4.7.4 Kävelypöydät 12 06 12... 45 4.7.5 Auton käyttöä helpottavat apuvälineet 12 12... 45 4.7.5.1 Tukivyöt ja kiinnityshihnat 12 12 09... 45 4.7.5.2 Auton turvaistuimet 12 12 12... 46 4.7.6 Sähkö- ja akkukäyttöiset mopot 12 18... 46 4.7.7 Erikoispolkupyörät 12 18 03... 46 4.7.8 Pyörätuolit, lihasvoimin käytettävät 12 22... 47 4.7.8.1 Peruspyörätuolit 12 22 03... 47 4.7.8.2 Aktiivipyörätuolit 12 22 03... 47 4.7.8.3 Kohottautumispyörätuolit... 48 4.7.8.4 Korkeaselkäiset pyörätuolit... 48 4.7.8.5 Harrastuspyörätuolit... 48 4.7.9 Sähkökäyttöiset pyörätuolit 12 23... 48 4.7.10 Kelauksen keventäjät 12 24 09... 49 4.7.11 Muut kulkuvälineet 12 27... 49 4.7.11.1 Rattaat 12 27 07... 49 4.7.11.2 Potkukelkat 12 27 12... 50 4.7.11.3 Mahalaudat 12 27 15... 50 4.7.12 Siirtymisen ja kääntymisen apuvälineet 12 31... 50 4.7.12.1 Liukulaudat 12 31 03... 50 4.7.12.2 Kääntölevyt ja nostamisvyöt 12 31 06... 50 4.7.12.3 Nostovyöt ja valjaat 12 31 15... 50 4.7.13 Henkilönnostolaitteet 12 36... 50 4.7.13.1 Siirrettävät henkilönostolaitteet 12 36 03... 50 4.7.13.2 Kiinteät henkilönostolaitteet (kattonosturit) 12 36 12... 51 4.8 KODINHOITOVÄLINEET 15... 51 4.9 ASUNTOJEN JA MUIDEN TILOJEN VARUSTEET JA LISÄLAITTEET 18... 51 4.9.1 Työpöydät 18 03 03... 51 4.9.2 Lukutelineet 18 03 06... 51 4.9.3 Vuodepöydät 18 03 15... 52 4.9.4 Erityisvarusteiset ja sähköiset työtuolit 18 09... 52 4.9.5 Sähkökäyttöinen kotihoitosänky 18 12 10... 52 4.9.6 Sängynpäädyn kohottajat (mekaaniset ja sähköiset)... 53 4.9.7 Nousutuet 18 12 27... 53 4.9.8 Hissit ja porrashissit 18 30... 53 4.9.9 Porraskiipijät 18 30 12... 53 4.9.10 Siirrettävät luiskat 18 30 15... 53 4.10 KOMMUNIKOINNIN, TIEDONSAANNIN JA TIEDONVÄLITYKSEN APUVÄLINEET 22... 54 4.10.1 Näkemisen apuvälineet 22 03... 54 4.10.1.1 Silmälasit ja piilolinssit 22 03 06... 54 4.10.1.2 Suurennuslasit tai televisioon liitettävä elektroninen lukulaite 22 03 09... 55 4.10.1.3 Lukutelevisio tai televisioon liitettävä elektroninen lukulaite 22 03 18... 55 4.10.1.4 Tietokoneohjelmat ja tietokoneen lisälaitteet... 55 4.10.1.5 Pistekirjoituskoneet... 56 4.10.1.6 Sokeain opaskoirat... 56 4.10.1.7 Näkövammaisten valkoiset kepit... 56 4.10.1.8 Puhuva kello... 57 4.10.2 Kuulemisen apuvälineet 22 06... 57 4.10.2.1 Kuulolaitteet 22 06... 57 4.10.2.2 Implantin kanssa käytettävät kuulolaitteet 22 06 21... 58 4.10.2.3 Kommunikaattorit 22 06 24... 58 4.10.3 Televisioon liitettävät apuvälineet 22 18... 58 4.10.3.1 Kuulokkeet 22 18 24... 58 4.10.3.2 Induktiosilmukat 22 18 30... 59 4.10.3.3 Infrapunajärjestelmät 22 18 27... 59 4.10.4 DVD soitin (ennen videonauhuri) 22 18 06... 59 4.10.5 Puhelimet ja puhelimen käytön apuvälineet 22 24... 59 4.10.5.1 Soittoäänen ilmaisimet 22 24 21... 59 4.10.5.2 Vahvistinpuhelimet 22 24 03... 60 4.10.5.3 Puhelinvahvistimet 22 24 21... 60 4.10.5.4 Pienoisinduktiosilmukat 22 18 30... 60 4.10.5.5 Tekstipuhelimet 22 24 09... 60 4.10.6 Hälytys ja merkinantovälineet 22 27... 60 4.10.6.1 Ovihälyttimet ja ovikellon soiton ilmaisimet 22 27 06... 60 4.10.6.2 Palohälyttimet 22 27 21... 61 4

4.10.6.3 Hälytinjärjestelmät 22 27 03 tai 22 27 09... 61 4.10.7 Muut kuulemisen apuvälineet... 61 4.10.7.1 FM järjestelmät 22 18 24... 61 4.10.7.2 Herätyskellot 22 27 09... 62 4.10.7.3 Itkuhälytin 22 27 03 tai 22 27 09... 62 4.10.7.4 Web kamera... 62 4.10.8 Äänentuoton apuvälineet 22 09... 63 4.10.8.1 Puhevibraattorit 22 09 03... 63 4.10.8.2 Puheäänen vahvistimet 22 03 06... 63 4.10.9 Lähikommunikaatiovälineet 22 21... 63 4.10.9.1 Kirjain- ja symbolisarjat ja levyt sekä kommunikointikansiot 22 21 03.. 63 4.10.9.1.1 Kirjain ja symbolisarjat... 64 4.10.9.1.2 Laajat kommunikointikansiot... 64 4.10.9.2 Kommunikaatiolaitteet (esim. Light Writer) 22 21 09 64 4.10.9.3 Lähikommunikaatio-ohjelmat (esim. Grid) 22 21 12... 64 4.10.10 Lukemisen apuvälineet 22 30... 64 4.10.10.1 Sähköiset sivunkääntäjät 22 30 12... 64 4.10.11 Tietokoneet 22 33... 64 4.10.11.1 Tietokoneet 22 33 06... 64 4.10.11.2 Tietokoneohjelmat 22 33 15... 65 4.11 KATKAISIMET, KYTKIMET JA OHJAUSLAITTEET 24 09... 65 4.11.1 Painikkeet 24 09 03... 65 4.12 YMPÄRISTÖHALLINTAJÄRJESTELMÄT 24 13... 65 5 TERVEYSKESKUSTEN APUVÄLINELAINAAMOT... 66 6 ERIKOISSAIRAANHOIDON APUVÄLINE- JA KUNTOUTUSYKSIKÖT... 66 7 KIRJALLISUUTTA... 67 8 INTERNET-OSOITTEITA... 67 5

6 1 JOHDANTO Tämän ohjeiston tarkoituksena on toimia lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluiden linjausten ja toimintakäytäntöjen tietolähteenä Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carean alueella. Ohjeistoon on koottu periaatteet apuvälineiden myöntämisestä, työnjako erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä sekä hoitotakuun vaikutus toimintaan. Apuvälineiden tarve ja kysyntä kasvaa väestön ikääntymisestä, sekä koti- ja kodinomaisen hoidon määrän lisääntymisestä johtuen. Kotihoitoon painottuva vanhustenhuolto on peruskunnissa valittu kehityssuunta ja kustannusten kasvu apuvälinehankinnoissa on sairaanhoitopiirin alueella tiedostettu. Erikoissairaanhoidon vastuulle siirrettyjen, kotona ja kodinomaisessa asumisessa selviytymistä edistävien apuvälineryhmien (esim. sähköiset kotihoitosängyt ja potilasnostimet) kustannukset tulevat edellä mainituista seikoista johtuen tulevaisuudessa kasvamaan erikoissairaanhoidosta riippumattomista syistä. Asia tulee huomioida kustannuksien seurannassa sekä apuvälinemäärärahojen budjetoinnissa. Apuvälinemäärärahojen riittämättömyys on tuotu esille jäsenkunnissa ja on todettu kuntakohtaisia vaihteluja apuvälinepalveluihin suunnatuissa määrärahoissa. Yhtenäisen toimintakäytännön tavoitteena on edistää apuvälineitä tarvitsevien asukkaiden alueellista yhdenvertaisuutta selkiyttämällä toimintamalleja ja työnjakoa. Ohjeistossa käytetty apuvälineiden pääryhmittely perustuu 2007 ilmestyneeseen eurooppalaiseen apuvälineluokitukseen joka on myös vahvistettu suomalaiseksi kansalliseksi standardiksi. Kirjaus on tässä ohjeistuksessa joiltain osin luokituksesta poikkeavaa ja käytäntöä paremmin kuvaavaa eikä kaikkia apuvälineitä ole ohjeistossa kuvattu. Joidenkin apuvälineryhmien lainaus- ja myöntämisperusteet on sen sijaan kuvattu melko yksityiskohtaisesti. Apuvälinepalvelujen toimintakäytäntöjä tarkennetaan vuosittain Carean ja jäsenkuntien edustajien yhteisissä kokouksissa. Päivitetty ohjeisto on luettavissa Carean www-sivulla. Ohjeisto on myös lähetetty sähköisessä muodossa kokoukseen osallistuneille kuntien edustajille. Vastuuhenkilönä toimii Kymenlaakson Sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen ky, Kymenlaakson sairaalapalvelut, apuvälineyksikön palvelupäällikkö. Ohjeistuksen on hyväksynyt toimintakäytännöksi jäsenkuntien terveysjohtajat sekä sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri. Apuvälinepalveluiden linjaukset ja toimintakäytännöt vuoden 2009 pienryhmän kokoonpano: Katri Leskinen, Kotkan kaupunki Marja Hartikainen, Esh/KAS Päivi Liiri-Ranta, Pth/Kskttky Terttu Lautamatti, Pth/Kskttky Ulla-Maija Korhonen-Lakka, Pth/Elimäki Kerttu Tähtinen, Esh/Koks kuntoutus Teija Lifflander, Esh/apuvälinkeskus Reija Lipponen, Esh/apuvälinekeskus

7 2 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON APUVÄLINEPALVELUJA KOSKEVA LAINSÄÄ- DÄNTÖ JA KÄSITTEET Julkista apuvälinehuoltoa koskevat säännökset ovat useassa eri laissa ja asetuksessa. Tässä on lyhyt katsaus keskeisiin säännöksiin. Koska apuvälinepalvelut kuuluvat osana sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuuteen, tulee apuvälinepalvelujen järjestämisessä aina ottaa huomioon tämä kokonaisuus ja sen tavoitteet apuvälineitä koskevien nimenomaisten säännösten lisäksi. Ajantasainen lainsäädäntö on löydettävissä internetissä olevasta Finlex tietokannasta (www.finlex.fi). Kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kannalta keskeiset säännökset ovat: - Kansanterveyslaki (66/1972), muutokset 605/1991, 498/2003, 855/2004 - Erikoissairaanhoitolaki (1062/1989), muutokset 606/1991, 499/2003, 856/2004 - Asetus lääkinnällisestä kuntoutuksesta (1015/1991) - Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (380/1987), jäljempänä vammaispalvelulaki - Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (759/1987), jäljempänä vammaispalveluasetus, muutos 1363/2004 - Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksusta (734/1992), jäljempänä asiakasmaksulaki - Asetus hoitoon pääsyn toteuttamisesta ja alueellisesta yhteistyöstä 1019/2004 - Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä 497/2003 - Apuvälineiden laatusuositus (STM oppaita 2003:7) http://pre20031103.stm.fi/suomi/eho/julkaisut/ehosisallys98.htm 2.1 TERVEYDENHUOLTO Terveydenhuollossa apuvälinepalvelut ovat osa lääkinnällistä kuntoutusta. Velvollisuus järjestää lääkinnällistä kuntoutusta on säädetty kansanterveyslaissa ja erikoissairaanhoitolaissa. Kansanterveyslain mukaan kansanterveystyöhön liittyvinä velvollisuuksina kunnan tulee järjestää kunnan asukkaiden sairaanhoito, johon luetaan lääkärin suorittama tutkimus ja hänen antamansa tai valvomansa hoito tai lääkinnällinen kuntoutus. Kunnan tehtävänä on huolehtia lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisestä siltä osin kuin sitä ei ole säädetty kansaneläkelaitoksen tehtäväksi. Lääkinnällisen kuntoutuksen asetuksen mukaan kunta tai kuntainliitto huolehtii siitä, että lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut - apuvälinepalvelut mukaan lukien - järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin kuntoutuksen tarve kunnassa tai kuntainliiton alueella edellyttää. Subjektiivista oikeutta kuntoutus/apuvälinepalveluihin ei ole, vaan lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut voidaan asettaa etusijajärjestykseen palveluihin mitoitettujen määrärahojen/resurssien puitteissa. Palveluja tarvitsevien henkilöiden yhdenvertaisuus on otettava kuitenkin aina huomioon. Apuvälineiden hankkimisesta, niiden käytön opetuksesta, huollosta ja uusimisesta aiheutuvat kustannukset eivät kuulu kunnalle jos apuvälineen tarve perustuu tapaturmavakuutuslain, maatalousyrittäjälain, sotilasvammalain, liikennevakuutuslain tai näitä vastaavan aikaisemman lain mukaiseen vahinkoon tai ammattitautiin. Erikoissairaanhoitolaissa on vastaavat säännökset lääkinnällisestä kuntoutuksesta ja sen kautta apuvälinepalveluista. Vastuu apuvälinepalveluista on edellä todettujen kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain säännösten perusteella kunnilla ja sairaanhoitopiireillä. Käytännön vastuu terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirien välillä tulee sopia apuvälinepalveluiden laatusuosituksessa todettujen periaatteiden mukaisesti. Apuvälineiden ja apuvälinepalveluiden saamisen edellytyksenä on lääkärin toteama sairaus, vamma tai toimintavajavuus ja sellaisen aiheuttama apuvälineen tarve. Apuvälineen tarpeen

voi todeta ja sen luovuttamisesta päättää muukin terveydenhuollon ammattihenkilö asianomaisessa terveydenhuollon toimintayksikössä sovitun työnjaon mukaisesti. 8 Lääkinnällisen kuntoutuksen tarkempi sisältö on määritelty lääkinnällisestä kuntoutuksesta annetussa asetuksessa, jossa apuvälinepalveluihin kuuluviksi katsotaan apuvälinetarpeen määrittely, välineiden sovitus, luovutus omaksi tai käytettäväksi, käytön opetus ja seuranta sekä välineiden huolto. Apuvälineen käsite on asetuksessa määritelty seuraavasti: Lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvia apuvälineitä ovat lääkinnällisen perustein todetun toimintavajavuuden korjaamiseen tarkoitetut välineet, laitteet tai vastaavat, joita vajaakuntoinen henkilö tarvitsee selviytyäkseen päivittäisissä toiminnoissaan. Apuvälineisiin luetaan myös kuntoutuksessa tarvittavat hoito- ja harjoitusvälineet. Normaaliin elämiseen kuuluvat välineet kuten harrastustoiminnan välineet, työtuolit, pöydät, patjat yms. joita voi ostaa päivittäistavarakaupasta, ovat pääsääntöisesti asiakkaiden itse kustannettavia. Peruskoulua tai lukiota käyvälle vammaiselle oppilaalle järjestetään lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvat henkilökohtaiset koulussa ja muissa elämän tilanteissa tarvittavat apuvälineet. Koulu ja luokkakohtaisista apuvälineistä säädetään asetuksessa erikseen. Asetus ei määrittele tarkemmin, mitä ovat päivittäiset toimet, eikä yksilöi mitkä välineet ovat apuvälineitä. Mitään valtakunnallista luetteloa siitä, mitkä välineet, laitteet tai vastaavat ovat lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä, ei ole. Asia tulee tarvittaessa määritellä tapauskohtaisesti edellä olevan asetuksen säännöksen mukaisesti. Apuvälineitä ovat esimerkiksi liikkumisessa ja päivittäisissä toiminnoissa tarvittavat apuvälineet kuten pyörätuolit, suihkutuolit sekä näön- ja kuulonapuvälineet. Asiakasmaksulain perusteella lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet sekä niiden sovitus, tarpeellinen uusiminen ja huolto ovat niiden tarvitsijalle maksuttomia. 2.2 SOSIAALIHUOLTO Kuntien sosiaalitoimen vastuulla on vammaispalvelulain sekä vammaispalveluasetuksen perusteella lähinnä vammaisen henkilön asumiseen liittyvät välineet ja laitteet, joita ei järjestetä lääkinnällisestä kuntoutuksesta annetun asetuksen perusteella sekä päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet. Asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita voivat olla esimerkiksi kiinteästi asennetut henkilönnostolaitteet ja kuulovammaisille tarkoitetut valolliset ovikellot, induktiosilmukat tai turvahälytysjärjestelmät. Asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden korvaamiseen oikeutettuna vaikeavammaisena henkilönä pidetään sellaista henkilöä, jolle liikkuminen tai muu omatoiminen suoriutuminen vakituisessa asunnossa tuottaa vamman tai sairauden vuoksi erityisiä vaikeuksia. Asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet korvataan kokonaan, mikäli hakija on lain tarkoittamalla tavalla vammainen, eikä hän ole jatkuvassa laitoshoidon tarpeessa. Muita kuin lääkinnällisen kuntoutuksen välineitä, laitteita ja kojeita voivat olla esimerkiksi auto, kodinkoneet tai tekstipuhelimet. Korvausta muiden kuin lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin kuuluvien apuvälineiden hankkimisesta voidaan maksaa sellaiselle vammaiselle henkilölle, joka tarvitsee niitä vammansa tai sairautensa takia liikkumisessa, viestinnässä, henkilökohtaisessa suoriutumisessa kotona tai vapaa-ajan toiminnoissa. Näiden välineiden ja laitteiden hankintahinnasta voidaan korvata puolet, ja tällöin ne jäävät asiakkaan omaisuudeksi. Ne voidaan myös antaa maksutta asiakkaan käyttöön, jolloin omistusoikeus säilyy kunnalla. Päätös apuvälineen myöntämiseen tehdään huomioiden tosiasiallinen tarve, tarkoituksenmukaisuus, kohtuuhintaisuus ja miten välineellä/laitteella tuetaan selviytymistä jokapäiväisissä toimissa.

2.3 KOULUTOIMI Opetuksen järjestäjät ovat velvollisia järjestämään maksutta vammaiselle tai erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle opetuksessa tarvittavat opetusvälineet ja opetusmateriaaleihin kuuluvat kommunikointia tukevat materiaalit ja välineet sekä liikkumisen apuvälineet jotka voivat olla useamman oppilaan käytössä, näitä voivat olla esim. hissit, kaiteet, luiskat, nostolaitteet (katto- ja siirrettävät), laskettavat ja nostettavat pesualtaat, erilaiset pulpetit, tuolit. Yksilöllisesti sovitetut liikkumisen apuvälineet, jotka ovat tarkoitettu henkilökohtaiseen käyttöön eivätkä sovellu muiden käytettäväksi, oppilas saa lainaksi apuvälinekeskuksesta. Oppilaitos on velvollinen järjestämään siellä oleville apuvälineille turvallisen, lukollisen säilytyspaikan jossa apuväline ei ole muiden oppilaiden käytettävissä. Oppilaitos on vastuussa apuvälineen käytössä mahdollisesti aiheutuvista vaaratilanteista joita voi syntyä jos esim. nostolaitteen kiinnitys/säätöruuveja on avattu tai löysätty. Peruskoululaki 628/1998. Perusopetusasetus 852/1998. Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998 9 2.4 TYÖVOIMAHALLINTO Työvoimahallinto voi korvata vajaakuntoisen henkilön työnantajalle työolosuhteiden järjestelytukea. Tällä tuella työnantaja voi hankkia työkoneita, kehittää työmenetelmiä tai teettää työpaikan muutostöitä, jotka auttavat vajaakuntoisen työntekijän työhön sijoittamista tai tukevat hänen työssä pysymistään. Järjestelytuen enimmäismäärä henkilöä kohden määritellään vuosittain. Työolosuhteiden järjestelytuen myöntämisedellytyksiä: Tuki on harkinnanvarainen etuus, joka voidaan myöntää työnantajalle hakemuksesta. Tuki koskee työnantajan palvelukseen pyrkivää vajaakuntoista työnhakijaa tai työssä olevaan vajaakuntoista työntekijää. Työvoimatoimiston tehtävänä on arvioida, voidaanko ko. työnhakijaa tai työntekijää pitää julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain ja työministeriön ohjeen O/1/2005 TM tarkoittamana vajaakuntoisena henkilönä Vajaakuntoisen henkilön työhönsijoittuminen tai työn säilyttäminen voi edellyttää työkoneisiin, -välineisiin tai -menetelmiin tai työpaikan ulkoisiin olosuhteisiin tehtäviä sellaisia muutoksia tai järjestelyjä, jotka ovat välttämättömiä vammasta tai sairaudesta aiheutuvan haitan poistamiseksi tai vähentämiseksi. Näistä aiheutuvat kustannukset voidaan korvata työnantajalle tämän hakemuksesta (TM 6.85) työolosuhteiden järjestelytukena. Järjestelytuen enimmäismäärä on 2500 euroa vajaakuntoista henkilöä kohden. Jos on kyse vaikeavammaisesta henkilöstä, enimmäismäärä voidaan korottaa 1000 eurolla. Jos muutoksista tai järjestelyistä aiheutuvat kustannukset muodostuisivat suuremmiksi kuin uuden koneen, laitteen tai kalusteen hankintakustannukset, työnantajalle voidaan korvata hankintakustannukset. Vaikeavammaisuutta arvioitaessa voidaan käyttää hyväksi asiantuntijalääkärien konsultaatioita. Työnantajan hakemuksesta toisen työntekijän antama apu vajaakuntoisen työssä selviytymisen parantamiseksi voidaan korvata järjestelytukena, enintään 250 euroa kuukaudessa ja enintään vuoden ajan. Jos on kyse vaikeavammaisesta henkilöstä, tukea voidaan korottaa 100 eurolla kuukaudessa ja tuki voidaan maksaa enintään kahden vuoden ajan. Arvioidessaan työolosuhteiden järjestelytuen tarvetta ja sen myöntämisedellytyksiä työvoimaviranomaisen on kuultava työterveyshuollon tai työsuojelun asiantuntijoita. Työ- tai muussa palvelusuhteessa olevan vajaakuntoisen henkilön työolosuhteiden järjestelytuen myöntäminen edellyttää lääkärinlausuntoa työntekijän työkyvyn rajoituksista sekä työterveyshuollon tai työsuojeluviranomaisen arviota suunniteltavien järjestelyjen tarpeellisuudesta. Työolosuhteiden järjestelytuen tarpeen arvioi ja tuen myöntää työvoimatoimisto, jonka alueella työpaikat sijaitsevat.

10 Laki julkisesta työvoimapalvelusta 1295/2002. Asetus työvoimapalveluihin liittyvistä etuuksista 1253/1993. 2.5 KANSANELÄKELAITOS Kelan voi myöntää opiskelua ja työtä varten tarpeellisia ja kalliita apuvälineitä vaikeavammaiselle Kelan kuntoutuslain 8 :n mukaan. Edellytyksenä on sairaus, vika tai vamma, jonka vuoksi hakija ei selviydy opiskelusta tai työstä ilman niitä tai suoriutuminen ilman apuvälineitä katsotaan kohtuuttoman vaikeaksi tai rasittavaksi. Myöntämisen edellytyksenä ovat: 1) vaikeavammaisuus, jolla tarkoitetaan sairauden tai vamman aiheuttamaa olennaista haittaa työssä tai opiskelussa. Lääketieteellisten seikkojen lisäksi vaikeavammaisuuteen vaikuttaa työn tai opiskelun laatu, vaatimukset ja olosuhteet. 2) kalliit ja vaativat apuvälineet, jotka ovat tekniseltä tasoltaan vaativia ja siksi myös kalliita, eivätkä ole tavanomaisia nauhureita tai sanelimia; eivät ympäristönhallintalaitteita, kommunikaatio-, liikkumis- yms. apuvälineitä, joita tarvitaan arkipäivän toiminnoista selviytymiseen. Opiskelun tulee tähdätä työelämään, esim. ammatillinen koulutus tai yleissivistävä opiskelu yläkoulun 7. luokalta alkaen. Ammatillisen kuntoutuksen suunnitelma tarvitaan, mutta Kelan kuntoutuspäätöstä opiskelusta ei tarvita. Apuvälineen saanti voi siis olla mahdollista, vaikka ammatillisesta kuntoutuksesta annettaisiin hylkäävä päätös. (Ammatillisesta kuntoutuksesta annetaan päätös Kelan kuntoutuslain 6 :n mukaan ja apuvälineistä 8 :n mukaan.) Työn apuvälineiden saamiseksi työllä on oltava olennainen merkitys hakijan toimeentulon ja ansiokyvyn kannalta. Kela voi myöntää apuvälineitä myös harkinnanvaraisena kuntoutuksena (Kelan kuntoutuslaki 12 ). omaan tai vieraan työhön. Edellytyksenä on, että hakija tarvitsee henkilökohtaisen apuvälineen työstä selviytymiseksi sairauden tai vamman vuoksi ja että se ei ole Kelan kuntoutuslain 6 :n mukaan myönnettävä ja että työnantaja ei järjestä sitä työvälineen apuvälineluonteisuuden vuoksi. Kysymykseen tulevat esimerkiksi erikoistyötuolit, erikoisvalaisimet, auton tai traktorin erityisistuimet. Erityisistuimen myöntämiseksi vaaditaan mm. vaikea selkäsairaus, joka aiheuttaa ongelmia erityisesti istumisessa ja että ammattiin liittyy runsaasti tai jatkuvasti ajoa. Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (566/2005) ja siihen liittyvä asetus (646/2005). 2.6 VALTIOKONTTORI Valtiokonttori korvaa muun muassa asevelvollisten, siviilipalvelumiesten, eräiden puolustusvoimien palveluksessa olleiden sekä YK-rauhanturvajoukoissa palvelleiden tarvitsemat sairaanhoitoon kuuluvat proteesit ja apuvälineet. Apuvälinekorvausta suoritetaan, kun kyseessä on sotilastapaturma tai palvelussairaus. Sotilasvammalaki 404/1948. Sotilastapaturmalaki 1211/1990.

11 2.7 LIIKENNE- JATAPATURMAVAKUUTUKSET Vakuutusyhtiöt korvaavat liikenneonnettomuudesta tai tapaturmasta aiheutuneen vamman tai sairauden toiminnanrajoitusten vuoksi tarpeellisten apuvälineiden hankkiminen. Korvauksen piiriin kuuluvat apuvälineiden määrittämisestä, sovittamisesta, hankkimisesta, käyttöön luovuttamisesta, käytön opettelusta sekä huollosta tai uusimisesta aiheutuvat kulut. Apuvälineillä tarkoitetaan kaikkia terveydenhuollon lainsäädännön apuvälineiksi katsomia välineitä, joita vahingoittunut tarvitsee vamman aiheuttamien toimintarajoitusten vuoksi. Laki tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta 625/1991. Laki liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta 626/1991. Jos kyseessä on liikennevahinko tai tapaturma, apuvälineiden kustannusvastuu on vakuutusyhtiöllä ja apuvälinekäynnit voi laskuttaa kyseiseltä vakuutusyhtiöltä. Esh:n apuvälineyksikkö lainaa apuvälineitä myös vakuutusyhtiön asiakkaille hinnaston mukaisin hinnoin jolloin apuvälinevuokran maksaa vakuutusyhtiö. Asiasta tulee sopia vakuutusyhtiön kanssa tapauskohtaisesti etukäteen. Vakuutuskuntoutus Vkk ry on julkaissut ohjeistuksen vakuutusyhtiöiden kustantamien apuvälineiden myöntämisperusteista. Internetsivut www.vkk.fi http://www.vkk.fi/html/korvaustoiminta.html (toimintakykyyn liittyvän kuntoutuksen ohjeet) 2.8 KÄSITTEITÄ 2.8.1 Apuvälinepäätös Terveydenhuollossa apuvälinepäätös on lääkärin tekemä hoitopäätös, mutta apuvälinetarpeen voi todeta ja apuvälineen luovuttamisesta voi päättää muukin terveydenhuollon ammattihenkilö. Apuvälinepäätös kirjataan potilaan sairauskertomukseen. Mikäli potilas/asiakas on tyytymätön päätökseen, hän voi tehdä asiasta muistutuksen. Kielteisestä apuvälinepäätöksestä voi tehdä myös kantelun lääninhallitukselle tai eduskunnan oikeusasiamiehelle. Myös kielteisestä apuvälinepäätöksestä on kirjattava tieto potilaan sairauskertomukseen. 2.8.2 Apuväline Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä ovat sellaiset välineet ja laitteet, jotka korjaavat lääkinnällisin perustein todetun sairauden tai vamman aiheuttamaa toiminnanvajavuutta niin, että vajaakuntoinen henkilö selviytyy päivittäisistä toiminnoistaan. Apuvälineisiin ei ole subjektiivista oikeutta, vaan niiden tarve harkitaan osana potilaan kokonaishoitoa ja kuntoutusta. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet ja apuvälinepalvelut ovat apuvälineen tarvitsijalle maksuttomia. Omavastuu- ym. maksuja ei peritä. Joissakin apuvälineissä on käytetty hankintahinnan ylärajaa, esim. peruukit. 2.8.3 Perusapuväline Tässä kriteeristössä perusapuvälineellä tarkoitetaan apuvälinettä jolla autetaan vanhusta tai vammaista selviytymään sekä liikkumaan kotona ja sen lähiympäristössä tai helpotetaan leikkauksen tai trauman jälkeistä kotona selviytymistä. Perusapuväline voidaan yleensä ottaa suoraan apuvälinelainaamon varastosta asiakkaan käyttöön eikä sen käyttöönotto edellytä erityistarpeiden huomiointia tai muutostöiden tekemistä. Perusapuvälineitä ovat mm: - kyynärsauvat - rollaattorit

- suihkutuolit - WC-istuimet - peruspyörätuolit - sängynjalankorottajat - tarttumapihdit 12 2.8.4 Päivittäistoimintojen apuväline Tässä kriteeristössä päivittäistoimintojen apuvälineellä tarkoitetaan henkilökohtaisia, asiakkaalle omaksi annettavia pienapuvälineitä joiden avulla henkilö selviytyy päivittäisistä toiminnoista kuten ruoan laitosta, syömisestä ja peseytymisestä. 2.8.5 Henkilökohtainen apuväline Tässä kriteeristössä henkilökohtaisella apuvälineellä tarkoitetaan apuvälinettä jota ei hygieniasyistä voi lainata uudestaan, joka valmistetaan yksilöllisesti mittojen mukaan asiakkaalle tai joka ei muista syistä sovellu lainatavaksi uudelleen. Henkilökohtaisia apuvälineitä voivat olla mm. vaahtomuoviset foam-patjat, asentohoitotyynyt, syömisen ja peseytymisen apuvälineet, yksilöllisten mittojen mukaisesti valmistetut tukiliivit ja tuet, tukipohjalliset ja proteesit. 2.8.6 Apuvälinepalveluprosessi Lääkinnällisen kuntoutuksen lainsäädännön mukaan apuvälinepalveluun kuuluvat apuvälinetarpeen määrittely, apuvälineen sovitus ja kokeilu, luovutus omaksi tai lainaksi, käytön opetus ja seuranta sekä apuvälineen huolto. Apuvälinepalveluprosessi on yksilöllinen, asiakkaan tarpeista lähtevä ja hänelle hyödyn tuova, monitahoinen ja eri toimijoiden yhteistyötä vaativa prosessi. Prosessin kesto vaihtelee sen mukaan, millaisista asiakkaan tarpeista, apuvälineestä tai apuvälineen käyttöympäristöstä on kyse. Esimerkiksi etenevää sairautta sairastavan henkilön tai liikuntavammaisen lapsen kohdalla kyseessä voi olla koko eliniän jatkuva prosessi, jonka aikana apuvälinetarvetta ja apuvälineen käyttöä arvioidaan säännöllisin väliajoin. Apuvälinepalveluprosessiin osallistuu asiakkaan ja hänen lähihenkilöidensä lisäksi terveydenhuollon ammattihenkilöitä sekä erilaisia yhteistyötahoja. Myös apuvälinetoimittajien kanssa tehdään usein yhteistyötä. Apuvälinepalveluprosessi on ainakin osittain tarkoituksenmukaista toteuttaa joidenkin apuvälineiden, kuten esimerkiksi sähköisten liikkumisapuvälineiden, kohdalla henkilön toimintaympäristössä. Apuvälinepalveluprosessi sisältää myös toimenpiteitä, joissa apuvälineen tarvitsija ei ole mukana, mutta jotka ovat välttämättömiä prosessin etenemiselle. Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi tiedon hankinta asiakkaan tilanteesta ja tilasta, tarvittavien tietojen dokumentointi sekä apuvälineen hankintaan liittyvät toimenpiteet. 2.8.7 Apuvälineprosessin vaiheet Apuvälinepalvelut voidaan kuvata prosessina, joka sisältää pääsääntöisesti seuraavat vaiheet: - apuvälinesuositus - apuvälineen tarpeen arviointi - apuvälineen sovitus - apuvälineen hankinta - apuvälineen luovutus omaksi tai lainaan ja käytön opetus - apuvälineen palautus - apuvälineen puhdistus ja huolto

13 2.8.7.1 Aloite / suositus Apuvälinepalveluprosessin käynnistämiseen riittää asiakkaan, omaisen tai jonkun terveydenhuollon ammattihenkilön aloite edellyttäen että asiakas täyttää apuvälineen saannin myöntämiskriteerit. Esh:n puolella uuden apuvälineen hankinta ja lainaus edellyttää aina terveydenhuollon ammattihenkilön suosituksen saapumista apuvälineyksikköön. Apuvälinesuosituksia ja aloitteita tekevät myös ulkopuoliset kuntoutuspalveluiden toteuttajat (esim. kuntoutuslaitokset). Apuvälinesuositukset arvioidaan ja apuvälinepäätökset tehdään sen mukaan, mitä alueellisesti on sovittu hoitovastuusta ja työnjaosta. 2.8.7.2 Arviointi Apuvälinetarpeen arvioinnissa otetaan huomioon potilaan kokonaistilanne ja kuntoutumisen tavoitteet. Kuntoutussuunnitelmaa laadittaessa tulee apuvälinetarve ja ehdotukset hankittavista apuvälineistä kirjata, jolloin apuvälineiden hankinta ei jää irralliseksi toimenpiteeksi. Apuvälinetarpeen arviointi on prosessin tärkein vaihe. Mikäli arviointia ei tehdä riittävän laajasti, saattaa hankittu apuväline osoittautua käyttäjälleen sopimattomaksi. Oikein arvioidut ja valitut apuvälineet ovat tukemassa hoito- ja kuntoutustavoitteita. Apuvälinearvion tekee usein terveydenhuollon ammattilainen perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon puolella (esim. terapeutti, kuntoutusohjaaja tai lääkäri). Arviota tehtäessä määritellään potilaan päivittäisestä elämästä selviytymisen ongelma-alueet ja arvioidaan, onko apuvälineillä mahdollisuus korvata heikentynyttä toimintakykyä. Apuvälinetarpeen selvittäminen ja muutkin hankintaprosessin vaiheet on usein tarpeellista tehdä yhteistyössä potilaan, hänen perheensä ja eri ammattihenkilöiden kesken (esim. avustaja, terapeutti tai joku muu asiakkaan elämäntilanteen hyvin tunteva henkilö). Apuvälinepalveluprosessin etenemisestä vastaa sairaalassa yleisimmin terapeutti (fysio-, toiminta-, puheterapeutti) tai muu ammattihenkilö (esim. kuntoutusohjaaja). Terveyskeskuksissa vastuuhenkilönä toimii useimmin oma fysioterapeutti. Mikäli apuvälinearviointi tehdään muualla kuin maksuvastuussa olevassa yksikössä, on jatkotoimenpiteistä sovittava etukäteen 2.8.7.3 Sovitus ja kokeilu Tavoitteena on, että asiakas saa omia tarpeitaan vastaavan apuvälineen. Sopivan apuvälineen määrittäminen vaatii usein moniammatillista yhteistyötä. Sovitusvaiheessa määritellään myös apuvälineeseen tarvittavat yksilölliset muutostyöt. Muutostyöt tekee useimmin apuvälineen myyjä, valmistaja tai huoltomies. Sovitusvaiheita voi olla useampiakin riippuen muutostöiden laajuudesta. 2.8.7.4 Hankinta Hankintavastuussa oleva terveydenhuollon yksikkö hankkii tarvittavat apuvälineet potilaan käyttöön. Hankinnat suoritetaan julkisten hankintojen lain ja asetuksien mukaisesti, taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Hankinnoissa on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailumahdollisuudet ja pyrittävä ostajan kannalta kokonaistaloudellisesti edullisimpaan lopputulokseen. Pth:n vastuulle kuuluu pääsääntöisesti perusapuvälineiden hankinta ja lainaus asiakkaalle. Poikkeuksena lastenapuvälineet joiden hankintavastuu on erikoissairaanhoidolla. Esh vastaa sähköisten ja yksilöllisesti suunniteltujen/sovitettujen erikoisapuvälineiden hankinnasta ja lainaamisesta. 2.8.7.5 Luovutus ja käytön opastus

Apuvälineet luovutetaan asiakkaille useimmiten pitkäaikaiseen lainaan. Apuvälinettä lainaan luovutettaessa tulee sen käyttö neuvoa asiakkaalle ja asiakkaan hoitoon ja kuntoutukseen osallistuville henkilöille (mm. omaiset, henkilökohtaiset avustajat, kotipalvelun ja kotisairaanhoidon työntekijät). Jos asiakas ei itse kykene käyttämään tai huolehtimaan apuvälineen käyttöön liittyvistä päivittäisistä puhdistus- ja huoltotoimenpiteistä, on vastuu näistä toimista aina asiakkaan hoidosta vastaavalla henkilöllä. Apuvälineen käytön opastukseen tulee käyttää riittävästi aikaa. Luovutuksen yhteydessä sovitaan lainattavien apuvälineiden palautuksesta. 14 2.8.7.6 Käytön seuranta Apuvälineen käyttöä tulee seurata. Mikäli apuvälineen käytössä ilmenee ongelmia, esim. apuvälinettä ei osata käyttää tai se ei muusta syystä ole käyttäjälleen sopiva, tulee siitä ilmoittaa yksikköön josta apuväline on lainattu. Apuvälineen käyttäjän terveydentilassa tai asuinympäristössä tapahtuvat muutokset johtavat useimmiten asiakkaan kokonaistilanteen ja siten myös apuvälineiden tarpeen uudelleen arviointiin. Omaiset, henkilökohtaiset avustajat, kotipalvelun ja kotisairaanhoidon työntekijät ovat avainhenkilöitä apuvälineen käytön seurannassa. 2.8.7.7 Huolto Apuvälinettä asiakkaalle luovutettaessa tulee antaa ohjeet kuinka menetellään apuvälineen käyttöön ja huoltoon liittyvissä ongelmissa. Asiakkaalle neuvotaan apuvälineen asianmukaiset käyttöön ja ylläpitoon liittyvät toimenpiteet (esim. puhdistus, asiakkaan vastuulla olevat huollot). Apuvälineiden huollosta vastaa pääsääntöisesti se terveydenhuollon yksikkö, josta apuväline on luovutettu. Apuvälineen huolto- ja korjaustoiminnan tavoitteena on, että asiakkaalla on käytössään toimiva ja turvallinen apuväline. Elintärkeiden apuvälineiden kuten hengitysapuvälineiden huollon ajaksi järjestetään korvaava väline. Joidenkin perusapuvälineiden (esim. kävelytelineen) huollon ajaksi pyritään järjestämään väliaikainen apuväline. Yksilöllisten ja vaativien apuvälineiden huollon aikana varmistetaan asiakkaan selviytyminen tarvittaessa muiden tukitoimien avulla. Apuvälineen huolimattomasta, ohjeen vastaisesta käytöstä tai tahallisesta rikkomisesta johtuvat korjaus- ja huoltokulut joutuu asiakas maksamaan itse. 2.8.8 Kiireetön hoitoon pääsy Esh:n apuvälinepalvelun piiriin pääsy edellyttää terveydenhuollon ammattihenkilön tekemän suosituksen. Suosituksessa tulee näkyä diagnoosi johon tarve perustuu, asiakkaan toimintakyvyn rajoitus ja sen aiheuttama haitta sekä suositellut apuvälineet. Pth:n puolella lainattavat apuvälineet saa pääsääntöisesti lainaan lainaamosta ilman suositusta tai lähetettä. Apuvälineiden myöntäminen asiakkaalle omaksi (esim. proteesit, tuet, hygienian ja syömisen apuvälineet) käsitellään kuntoutustyöryhmässä tai muutoin sovitulla tavalla. Apuvälinesuositus käsitellään kolmen viikon kuluessa sen saapumisesta ja apuvälinepalveluprosessi käynnistetään terveydenhuollon apuvälinealan asiantuntijan arvion perusteella viimeistään kuuden kuukauden kuluessa. Ensisijaisarvioinnin perusteella useimmiten toimenpiteet tapahtuvat esitettyjä kriteerejä nopeammin: kriteerit ovat maksimiaikoja. Kolmen viikon sisällä tehtävät toimenpiteet: - suosituksen kirjaaminen ja käsittely Kuuden kuukauden sisällä tehtävät toimenpiteet: - apuvälineasiantuntijan arviointi ja päätökset

- apuvälinehankinnan käynnistäminen 15 Ensisijaisesti turvataan apuvälineet, jotka ovat välttämättömiä elintärkeiden ja keskeisimpien päivittäisten toimintojen ylläpitämiseksi tai jotka ovat välttämättömiä henkilön itsenäisen suoriutumisen tukemisessa. Ensisijaisuutta arvioitaessa huomioidaan mm: - sairauden etenemisnopeus - tapaturman/vamman aiheuttama tarve - leikkausten jälkeen kotiutuksen mahdollistavat apuvälineet - laitoshoitoon joutumisen uhka - lapsen kehityksen ja kasvun vaatimukset - turvallisuutta edistävät apuvälineet 3 APUVÄLINEPALVELUJEN ORGANISOINTI KYMENLAAKSON SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN ALUEELLA Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, Carean apuvälinepalveluissa noudatetaan yleisiä hoidonporrastuksen periaatteita: apuvälineet järjestetään pääsääntöisesti siltä terveydenhuollon tasolta ja siitä yksiköstä, jossa potilaan hoitovastuu on, poikkeuksena lasten, näön, kuulon ja hengityssairaiden apuvälinehankinnat jotka kuuluvat pääsääntöisesti erikoissairaanhoidon vastuulle sekä perusapuvälineiden lainaus ja hankinta, jotka kuuluvat pth:n vastuulle riippumatta siitä missä potilaan hoitovastuu on. Esh hankkii yli 3.500 maksavat (alv 0 %) erikoisasiantuntemusta vaativat apuvälineet, huolimatta siitä, missä potilaan hoitovastuu on. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden osalta tai vaativissa apuvälinearvioissa voi perusterveydenhuolto konsultoida esh:n yksiköitä tai apuvälineyksikköä. 3.1 ERIKOISSAIRAANHOIDON APUVÄLINEPALVELUT Erikoissairaanhoidon apuvälinepalvelujen tavoitteena on tukea vammaisen tai pitkäaikaissairaan henkilön itsenäistä selviytymistä, kotona asumista ja kotihoitoa. Apuvälinetarpeen määrittämisessä huomioidaan asiakkaan toimintakyky, elämäntilanne ja yksilölliset tarpeet. Apuvälinepalvelujen toteuttaminen perustuu aina lääketieteellisin ja hoidollisin perustein tehtyyn yksilölliseen tarvearvioon. Erikoissairaanhoito antaa apuvälineitä lainaan tai omaksi. Lainattavat, rekisteröitävät erikoisapuvälineet hankkii ja lainaa Carean apuvälineyksikkö (kotihoitosängyt, sähköpyörätuolit, potilasnostimet yms.). Henkilökohtaiseen käyttöön tulevat apuvälineet (tuet, proteesit, henkilökohtaiset pienapuvälineet) hankkii se erikoisala jonka hoitovastuulla asiakas on. 3.1.1 Apuvälineyksikkö (lainattavat apuvälineet) Esh:n apuvälineyksikkö toimii apuvälinepalvelujen asiantuntijana liikkumisen, päivittäisiä toimintoja tukevien ja helpottavien apuvälineiden, sekä erikoisapuvälineiden osalta koko Carean alueella. Se kehittää sairaanhoitopiirin apuvälinepalveluja yhteistyössä muun terveydenhuollon kanssa ja järjestää alaan liittyvää koulutusta. Apuvälineyksikkö antaa resurssien puitteissa palveluja myös muille toimialueille (mm. sosiaalitoimi, Kela, vakuutuslaitokset) hoitovastuusta riippumatta. Apuvälineyksikkö toimii lisäksi apuvälineiden alueellisena konsultointi- ja koordinointipaikkana. Esh:n apuvälineyksikkö suorittaa lainattavien erikoisapuvälineiden hankinnat erikoisalan lääkärin, fysioterapeutin, toimintaterapeutin tai kuntoutusohjaajan kirjallisen suosituksen perusteella. Myös muun terveydenhuollon ammattihenkilön suositus tai potilaan oma yhteydenotto voi käynnistää apuvälineprosessin, tällöin apuvälineyksikössä työskentelevä fysiote-

rapeutti tekee apuvälinetarpeen arvioinnin. Apuvälineyksiköstä lainataan asiakkaalle ensisijaisesti varastossa oleva apuväline, jos varastossa ei ole asiakkaan tarpeita vastaavaa apuvälinettä, tehdään hankinta uudesta apuvälineestä. Apuvälineyksikön asiakkaita ovat vaikeavammaiset ja pitkäaikaissairaat lapsi- ja aikuispotilaat. Omaisten, lähihenkilöiden ja hoitohenkilökunnan ohjaus on myös osa apuvälineyksikön työnkuvaa. Apuvälineyksikön tehtävänä on kartoittaa, hankkia ja sovittaa erikoisapuvälineet, ylläpitää esh:n apuvälinerekisteriä ja -varastoa sekä seurata apuvälineiden lainaustoimintaa ja määrärahoja. Lisäksi apuvälineyksikkö järjestää huollon ja korjauksen hankkimilleen apuvälineille. Apuvälineyksiköstä tehdään tarvittaessa käynti asiakkaan toimintaympäristöön ja sen palvelut ovat käyttäjäasiakkaille maksuttomia. 16 3.1.2 Erikoisalat (henkilökohtaiset, omaksi annettavat apuvälineet) Esh:n erikoisalat vastaavat hoitovastuullaan olevien asiakkaiden omaksi annettavien apuvälineiden hankinnasta ja kustannuksista. Kun perusterveydenhuollon hoitovastuulla olevalle potilaalle suositellaan yli 3.500 (alv 0 %) maksavaa henkilökohtaisen apuvälineen hankintaa tai kun kyseessä on alle 16-vuotiaan lapsen apuvälineen hankinta, on pth:n lähetettävä hoitavan lääkärin tai kuntoutustyöryhmän lausunto sille erikoisalalle, johon hankintaesitys liittyy. Lausunnosta tulee käydä ilmi potilaan yleinen terveydentila, tarvittava apuväline sekä apuvälineen käyttötarkoitus. Päätöksen apuvälineen asiakkaalle myöntämiseksi tekee hoitovastuussa olevan yksikön lääkäri tai jos asiakkaalla ei ole hoitosuhdetta perusterveydenhuoltoon tai erikoissairaanhoitoon ja apuvälineen hankintahinta on yli 3 500 (alv 0%), tekee päätöksen asiakkaan kotipaikkakunnasta riippuen KOKS/PoKS ylilääkäri. Omaksi annettavia apuvälineitä ovat esim. proteesit, tuet, syömisen- ja peseytymisen pienapuvälineet sekä apuvälineet, jotka eivät hygieniasyistä sovellu lainattavaksi, esim. foampatjat ja asentohoitotyynyt. 3.2 PERUSTERVEYDENHUOLTO Perusterveydenhuollolla on vastuu kuntalaistensa perusapuvälinepalveluista. Perusterveydenhuollosta saa apuvälineitä lyhyt- ja pitkäaikaiseen lainaan tai omaksi. Lyhytaikalainaan annetaan apuvälineitä esim. leikkausten/tapaturmien jälkeen tai vajaakuntoisen henkilön viikonloppuloman ajaksi. Pitkäaikaiseen käyttöön myönnettävät lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepäätökset tehdään tässä ohjeistuksessa sovitun käytännön mukaisesti. Perusterveydenhuollossa apuvälinepalvelut järjestetään useimmiten terveyskeskuksen fysioterapiayksikön kautta. Apuvälinearviointi tehdään tarvittaessa asiakkaan kotona tai siinä toimintaympäristössä, missä apuvälinettä käytetään. Hoitovastuun ollessa pth:lla huolehtii terveyskeskuksen fysioterapeutti, kuntohoitaja tai toimintaterapeutti apuvälineen sovituksesta ja hankinnasta paikallisesti sovitun käytännön mukaisesti. Omaksi luovutettavia alle 3.500 (alv 0 %) maksavia henkilökohtaisia apuvälineitä hankitaan normaalin hoidonporrastuksen mukaisesti pth:n toimesta. Omaksi luovutetaan sen tyyppisiä apuvälineitä joiden ei hygieniasyistä katsota soveltuvan lainattavaksi. Näitä ovat esim. syömisen ja peseytymisen apuvälineet sekä yksilöllisesti valmistetut jalkineet, ortoosit ja proteesit. Apuvälinepäätöksen tekee kuntoutustyöryhmä, vastuulääkäri tai muu ammatti-henkilö, jolle tehtävä on delegoitu.

Terveyskeskusten apuvälinelainaamojen yhteystiedot on mainittu sisällysluettelon kohdassa 5. 17 3.3 MENETTELYTAPOJA APUVÄLINEIDEN HANKINNOISSA 3.3.1 Kuntoutuslaitosten ja yksityislääkäreiden suosittelemien apuvälineiden hankinta Yksityislääkäreiden tekemät kuntoutus- ja apuvälinealoitteet käsitellään hoidonporrastuksen ja sovitun työnjaon mukaisesti. Kuntoutuslaitoksista tulevat apuvälinesuositukset käsitellään aina ennen prosessin käynnistämistä asiakkaan kuntoutukseen lähettäneessä yksikössä jossa otetaan kantaa apuvälineen myöntämiseen. Hankintapäätöksen tekee pth:ssa kuntoutustyöryhmä, vastuulääkäri tai muu ammattihenkilö jolle tehtävä on delegoitu, tk:n hoitava lääkäri tai esh:ssa apuvälineyksikkö tai erikoisalan hoitava lääkäri. Kuntoutuslaitokseen lähetteen kirjoittanut yksikkö vastaa pääsääntöisesti kuntoutuslaitoksen suosittelemien henkilökohtaisten apuvälineiden hankinnasta. Lainattavat erikoisapuvälineet annetaan asiakkaalle sovitun työnjaon mukaisesti esh:n apuvälineyksiköstä ja perusapuvälineet pth:n apuvälinelainaamosta. Kuntoutuslaitoksen suositus ei takaa apuvälineen myöntämistä asiakkaalle lääkinnällisin perustein vaan asiakasta voidaan ohjata hankkimaan suositeltu apuväline myös itse. Näkövammaisten kuntoutusta ja apuvälineitä koskevat aloitteet toimittaa lähettävä taho tai potilas esh:n silmätautien ylilääkärin hyväksyttäviksi ja kuulovammaisia koskevat aloitteet kuuloasemalle toimenpiteitä varten. 3.3.2 Apuvälineiden lainaus ja luovutus omaksi Apuvälineet lainataan asiakkaalle joko pitkä- tai lyhytaikaislainaan. Omaksi annetaan yleensä yksilöllisesti valmistetut apuvälineet sekä harkinnan mukaan kustannuksiltaan halvat ja hygieenisistä syistä vaikeasti puhdistettavat apuvälineet. Apuvälineiden hankinta ja huolto ovat potilaalle lain mukaan maksuttomia. Ensisijaisesti lainauskäyttöön annetaan esh:n apuvälineyksikön tai pth:n apuvälinelainaamon varastoissa olevia apuvälineitä, jos se vain on tarkoituksenmukaista. Pth:n puolella asiakas saa apuvälineet lyhytaikaiseen lainaan ilman suositusta, pitkäaikaislainaan tarvitaan kuntoutustyöryhmän vastuulääkäri tai muu ammattihenkilö jolle tehtävä on delegoitu päätös Esh:n puolella hankitaan lainattavat apuvälineet fysioterapeutin, toimintaterapeutin, kuntoutusohjaajan tai muun terveydenhuollon ammattihenkilön suosituksen perusteella. Kun apuvälineen käyttötarve on päättynyt tai sovittu laina-aika on mennyt umpeen, potilas tai hänen edustajansa palauttaa apuvälineen hankinnan tehneeseen pth:n apuvälinelainaamoon tai esh:n apuvälineyksikköön. Tahallisesta apuvälineen rikkomisesta tai apuvälineen häviämisestä aiheutuvat kulut voidaan periä asiakkailta. Henkilökohtaisten apuvälineiden hankintapäätöksen tekee esh:n puolella hoitovastuussa olevan erikoisalan ylilääkäri. Pth:n puolella henkilökohtaisten apuvälineiden hankintapäätöksen tekee kuntoutustyöryhmän vastuulääkäri tai muu ammattihenkilö jolle tehtävä on delegoitu. Hankintapäätös (maksusitoumus) toimitetaan asiakkaalle ja /tai palvelutuottajalle. Päätös tulee liittää laskun liitteeksi.

3.3.3 Asuinpaikan vaikutus apuvälineen myöntämiseen 18 Mikäli potilas muuttaa toiseen kuntaan tai toiseen sairaanhoitopiiriin, apuvälineet siirtyvät hänen mukanaan vastikkeetta, poikkeuksena hengityksen apuvälineet sekä sähkökäyttöiset kotihoitosängyt, jotka palautuvat sairaanhoitopiirin apuvälineyksikköön asiakkaan saadessa korvaavat apuvälineet uudesta kotikunnasta. Tieto apuvälineistä annetaan uudelle taholle, jolle siirtyy vastuu niiden seurannasta ja huollosta. Asuinpaikkakunnan pth:n tai esh:n tulee maksaa ulkomaan kansalaiselle, jolla on kunnassa väestökirjalain mukainen kotipaikka, tarvittavia apuvälinehuollon palvelut. Ulkomailla vakituisesti asuvan apuvälinepalvelut maksaa se kunta tai kaupunki jossa asiakas on kirjoilla kyseisen maan apuvälinelainsäädännön mukaisesti. Epäselvissä tapauksissa kotipaikan voi tarkistaa väestörekisterikeskuksesta. Vammaisten palvelutaloissa, mutta kotipaikkakuntansa ulkopuolella asuville maksaa apuvälinepalvelut kotikunta. Kalliiden erikoisapuvälineiden ollessa kyseessä kustannuksista vastaa kotikunnan esh. Apuvälineen tarve voidaan todeta ja käytön opetus antaa oleskelupaikkakunnalla. Laitospaikalla pysyvästi oleville potilaille järjestetään apuvälineet laitoksen toimesta. Kodinomaisissa, vanhusten- ja vammaisten palvelutaloissa asuvat apuvälineen tarvitsijat ovat verrattavissa muihin kunnallisten avoterveyspalvelujen käyttäjiin. Suomessa asuvien pakolaisten apuvälinekustannukset korvaa lääninhallitus asianomaisen pakolaisen asuinkunnalle. Vapausrangaistustaan vankilassa suorittavien vankien apuvälineet maksetaan valtion varoin. 3.3.4 Lasten apuvälinepalvelut Alle 16 -vuotias luokitellaan lapseksi ja vaikeavammaisten lasten apuvälinepalvelut on keskitetty pääsääntöisesti erikoissairaanhoitoon. Lasten liikkumisen ja päivittäisten toimintojen apuvälineet mahdollistavat lapselle liikkumisen, ryhmässä toimimisen ja osallistumisen päivittäisiin toimintoihin yhdessä muiden kanssa. Apuväline toimii henkilökohtaisen kasvun ja kehityksen tukena vahvistamassa fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia valmiuksia. Apuväline tukee hoitoa esimerkiksi vaikuttamalla lapsen lihasjänteyteen, estämällä virheasentoja ja lieventämällä kipuja. Apuväline helpottaa vanhempien ja hoitajien selviytymistä lapsen päivittäisessä hoidossa. Lapsen kasvun ja kehityksen seurauksena apuvälineitä uusitaan ja vaihdetaan useammin kuin aikuisilla. Tämä edellyttää jatkuvaa apuvälineen käytön seurantaa lapsen kanssa toimivilta henkilöiltä ja tiivistä yhteistyötä apuvälinealan asiantuntijoiden kanssa. Apuvälinetarpeen arviointi, valinta ja käytön opetus edellyttävät erityisosaamista. Arviointi, käytön opetus, seuranta ja huoltotoimenpiteet ovat osa lastenneurologista tai lastentautien kuntoutusta. Lasten lääkinnällisen kuntoutuksen kierrätettävät apuvälineet lainataan esh:n apuvälineyksiköstä kotiin, päiväkotiin/hoitopaikkaan ja hoitokotiin. Apuvälineitä lainataan harkinnan mukaan tarvittava määrä. Jos lapselle käy pth:n vastuulle kuuluva perusapuväline (esim. suihkutuoli tms), lainataan se perusterveydenhuollon puolelta, esh ei hanki perusapuvälineitä. Rinnakkaisapuvälineiden myöntämisessä käytetään erityistä tarveharkintaa esim. lapsen ollessa yhteishuoltajuudessa, ei isän ja äidin kotia varusteta välttämättä samoin apuvälinein. Esh ei hanki lastentarvikeliikkeiden valikoimista löytyviä tuotteita eikä rattaisiin aurinkovarjoja, lämpöpusseja ja sadesuojia. Jos vanhemmat haluavat ko. tuotteet, tulee heidän itse maksaa ne. Koulun hankittavaksi jää oppimisen apuvälineet riippuen kunkin oppilaan koulun käynnin tavoitteista.

19 Ruskeasuon koulussa olevien oppilaiden lääkinnälliseen kuntoutukseen liittyvän apuvälinetyöpalvelun kustannukset tulevat sopimuksen mukaisesti Kymenlaakson sairaanhoitopiirin kuntayhtymän maksettavaksi. Ennen apuvälinetyön aloittamista on yhteydenotto apuvälineyksikköön tai hoitovastuussa olevaan erikoisalaan välttämätöntä. 3.3.5 Hengityshalvauspotilaiden apuvälinepalvelut Sairaanhoitopiirin alueella asuvien hengityshalvauspotilaiden apuvälinepalvelut on keskitetty erikoissairaanhoitoon. Esh:n apuvälineyksikkö lainaa HH-potilaille kaikki hänen tarvitsemansa lainattavat lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet. Potilaalle omaksi luovutettavat henkilökohtaiset apuvälineet maksaa potilaan hoitovastuussa oleva erikoisala. Poikkeuksena muista apuvälineiden käyttäjistä, HH-potilaat saavat apuvälineet käyttöönsä esh:n apuvälineyksiköstä riippumatta siitä asuvatko kotona vai laitoksessa. 3.3.6 Muita menettelytapoja Kun potilaan hoitovastuu siirtyy erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon, tulee lääkärin kirjata siirto potilaan sairauskertomukseen. Lastentautien erikoisalalla pitkäaikaissairaiden lasten kohdalla sovitaan yksilöllisesti hoidon siirrosta perusterveydenhuoltoon tai esh:n toiselle erikoisalalle. Jos lääkinnällisen kuntoutuksen apuväline kuten sähköpyörätuoli, sähkömopo tms. joudutaan ottamaan potilaalta pois turvallisuussyistä, on lääkärin kirjattava nämä tiedot potilaan sairauskertomukseen uudelleen arvioinnin yhteydessä. Sähkösänkyjen tai muiden isojen apuvälineiden kuljettaminen potilaan muuttaessa ei kuulu terveydenhuollon tehtäväksi. Seinään tai kattoon kiinnitettävien apuvälineiden asentamiseen tulee aina olla asunnon omistajan lupa ja näiden apuvälineiden poistamisen jälkeen jälkien paikkaaminen tai siinä aiheutuvien kustannusten korvaaminen on asiakkaan vastuulla. Apuvälineen tarpeen arvioi perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoidossa erikoisala tai apuvälineyksikkö tapauskohtaisesti lääkinnällisin ja toiminnallisin perustein. Varsinkin liikunnan apuvälineet edellyttävät sovitusta ja kokeilua. Hoitovastuun ollessa pth:ssa huolehtii pth:n fysioterapeutti, kuntohoitaja tai toimintaterapeutti apuvälineen sovituksesta ja hankinnasta paikallisesti sovitun käytännön mukaisesti. Pth voi konsultoida esh:n apuvälineyksikköä. 3.4 TERVEYDENHUOLLON TYÖNJAKO APUVÄLINEIDEN JÄRJESTÄMISVASTUUSSA Potilaan apuvälinepalvelujen järjestämisvastuu on sovittu toteutettavan seuraavasti Kymenlaakson sairaanhoitopiirin alueella. ERIKOISSAIRAANHOITO Carea apuvälineyksikkö Carea erikoisalat Apuvälineyksikkö järjestää keskitetysti hoitovastuupaikasta riippumatta potilaiden erikoisapuvälineet mm: - yksilölliset aktiivipyörätuolit Erikoisalat järjestävät hoitovastuullaan olevien potilaiden henkilökohtaiset apuvälineet: - hoitovastuupaikasta riippu-

- sähköpyörätuolit - sähköiset kotihoitosängyt - ympäristöhallinnan apuvälineet - pääosin kuulovammaisten apuvälineet - lainattavat kommunikoinnin apuvälineet - pääosin näkövammaisten apuvälineet - lasten apuvälineet matta potilaiden yli 3 500 (alv 0%) maksavat henkilökohtaiset apuvälineet kustannetaan asuinpaikasta riippuen KOKS/PoKS - kun kyseessä on esh:n vastuulle kuuluvan henkilökohtaisen apuvälineen hankinta, edellytetään perusterveydenhuollolta alustavaa apuvälinetarpeen arviointia sekä lähetettä erikoissairaanhoitoon 20 PERUSTERVEYDENHUOLTO - kun potilaalla ei ole hoitosuhdetta erikoissairaanhoitoon, vastaa terveyskeskus heidän alle 3 500 (alv 0%) maksavien apuvälineiden hankinnasta - perusapuvälineet hoitovastuusta riippumatta - kun kyseessä on esh:n vastuulle kuuluvan henkilökohtaisen apuvälineen hankinta, edellytetään perusterveydenhuollolta alustavaa apuvälinetarpeen arviointia sekä lähetettä erikoissairaanhoitoon Jos kyseessä on liikennevahinko tai tapaturma, apuvälineiden kustannusvastuu on vakuutusyhtiöllä ja apuvälinekäynnit voi laskuttaa kyseiseltä vakuutusyhtiöltä. Esh:n apuvälineyksikkö lainaa apuvälineitä myös vakuutusyhtiön asiakkaille hinnaston mukaisin hinnoin. Asiasta tulee sopia vakuutusyhtiön kanssa tapauskohtaisesti etukäteen. Vakuutuskuntoutuskeskus (VKK ry) on julkaissut ohjeistuksen vakuutusyhtiöiden kustantamien apuvälineiden myöntämisperusteista. Internetsivut www.vkk.fi http://www.vkk.fi/html/korvaustoiminta.html (toimintakykyyn liittyvän kuntoutuksen ohjeet) 3.5 APUVÄLINEIDEN HUOLTO JA KORJAUS Apuvälineiden huollosta ja korjauksista vastaa pääsääntöisesti se terveydenhuollon yksikkö, josta apuväline on hankittu. Kaikki esh:n apuvälineyksikön omistamien, rekisteröityjen apuvälineiden huollot järjestetään esh:n apuvälineyksikön toimesta joka huolehtii huoltotietojen tallentamisesta apuvälinerekisteriin. Apuvälineiden huollosta tulee sopia apuvälineyksikön kanssa. Pth:n hankkimat apuvälineet huolletaan heidän omissa yksiköissään tai ostopalveluna. Kuulokojeiden huolloista vastaa esh:n kuuloasema. Kuulokojeiden paristot esh korvaa alle 18-vuotiaille. Potilaiden hengitysapuvälineet mm. happirikastimet, kompressorit, uniapnealaitteet ja hengityskoneet huolletaan sen yksikön toimesta josta laite on asiakkaalle luovutettu. Apuvälinettä luovutettaessa tulee potilaalle kertoa huoltojärjestelyistä, neuvoa laitteen asianmukainen käyttö ja ylläpitoon liittyvät toimenpiteet. Potilaan, omaisten ja hoitolaitoksen henkilökunnan tulee huolehtia apuvälineiden puhdistuksista, mahdollisten suodattimien