VALPAS. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueellinen apuvälinepalveluiden toimintakäytäntö
|
|
- Karoliina Hakola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VALPAS Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueellinen apuvälinepalveluiden toimintakäytäntö VSSHP, Alueellinen apuvälinekeskus, Alueellinen apuvälinetoiminta 2005, päivitetty versio
2
3 Esipuhe Terveydenhuoltolaki (1326/2010) tuli voimaan 1 päivänä toukokuuta Lain tavoitteena on lisätä terveydenhuollon asiakaskeskeisyyttä, parantaa terveydenhuollon laatua ja potilasturvallisuutta, vahvistaa perusterveydenhuoltoa, edistää terveyttä ja kaventaa terveyseroja sekä hillitä terveydenhuollon kustannusten kasvua. Laki määrittää julkisten terveyspalvelujen sisältöä varsin yksityiskohtaisesti. Säätelyllä pyritään siihen, että terveyspalvelut annettaisiin jokaiselle yhdenvertaisin perustein potilaan asuinpaikasta riippumatta. Terveydenhuoltolain 29 :n mukaan kunnan on järjestettävä potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus, joihin myös apuvälinepalvelut kuuluvat. Apuvälinepalvelujen suunnittelussa tulee huomioida terveydenhuoltolaissa säädetyt yhteistyövelvoitteet. Terveydenhuoltolain mukaan apuvälinepalveluja järjestetään perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisen työn- ja vastuunjaon mukaisesti alueellisesti yhdessä sopien. Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien on yhteistyössä suunniteltava ja sovitettava yhteen lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut ja uusien menetelmien käyttöönoton periaatteet. Kuntien tulee sopia terveydenhuollon järjestämissuunnitelmissa lisäksi yhteistyöstä sosiaalitoimen ja muiden hallinnonalojen ja yksityisten toimijoiden kanssa. Yhteistyön tavoitteena on sovittaa apuvälinepalvelut potilaan kannalta toimivaksi kokonaisuudeksi muiden kuntoutustoimenpiteiden kanssa. Hoitoon pääsyä koskevia aikarajoja on noudatettava myös lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluissa. Sosiaali- ja terveysministeriön antamassa asetuksessa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta on haluttu korostaa apuvälinepalveluiden käyttäjälähtöisyyttä, oikea-aikaisuutta ja yksilöllistä apuvälinetarpeen arviointia. Tavoitteena on ollut parantaa apuvälineen käyttäjän asemaa ja osaltaan edesauttaa henkilön itsenäistä selviytymistä ja vahvistaa osallisuutta. Apuvälinepalvelussa oleellista on toimintakyvyn määrittely ja yksilöllinen harkinta, joka ottaa huomioon lääketieteelliset perusteet, yksilön toimintakyvyn ja hänen elinympäristönsä ja ympäristöolosuhteet. Oikeanlaisella apuvälineellä pyritään turvaamaan potilaan toimintakyky kompensoimalla vamman, sairauden tai kehitysviivästymän aiheuttamia haittoja sekä lisäämällä ja mahdollistamalla omatoimisuutta ja osallistumismahdollisuuksia yksilön jokapäiväisen elämän kannalta välttämättömissä toiminnoissa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä (VSSHP) on vuodesta 2005 koottu yhteen oppaaseen (VALPAS, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueellinen apuvälinepalveluiden toimintakäytäntö) alueelliset apuvälineiden saatavuusperusteet, joiden mukaan apuvälinehankinnat ja luovutukset toteutetaan sairaanhoitopiirissä yhteneväisesti. Turussa Päivitystyöryhmä: Tarja Hernesniemi, Päivi Kujala, Kaiju Mäkilä, Hanna Nieminen, Tiina Virtanen ja Mona Vaihi
4 Esipuhe Johdanto Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueellisten apuvälinepalveluiden toimintakäytännöt Yhdenvertaisuuden periaate apuvälinepalveluissa Potilaskeskeisyyden periaate apuvälinepalveluissa Tarvelähtöisyyden periaate apuvälinepalveluissa Laatu ja potilasturvallisuus Apuvälinepalvelun toimintaedellytyksiä Apuvälinepalvelun yleiset periaatteet Kuntoutussuunnitelma apuvälinepalvelun lähtökohtana Apuvälinepalvelun riittävä resursointi Apuväline Apuvälinepalvelujen järjestäminen ja työnjako Terveydenhuolto Työnjako terveydenhuollon apuvälinepalveluissa VSSHP:n alueella Ulkokuntalaisten apuvälineet Sosiaalitoimi Opetustoimi Kansaneläkelaitos Vakuutusyhtiöt Valtiokonttori Työhallinto Työnantajat Valtion Työvoima- ja elinkeinokeskus (TE-keskus) Apuvälinepalveluiden toimijat ja vastuut Apuvälinepalveluiden toimijat Apuvälinealan asiantuntijan vastuu Vaitiolovelvollisuus Apuvälineiden käyttökuntoisuus ja -turvallisuus Kirjaaminen
5 Tiedottaminen Tavoitettavuus ja odotusajat apuvälinepalveluissa Apuvälineiden hankinta Apuvälineiden kierrättäminen Alueellinen yhteistyö Yhteistyö apuvälinealan asiantuntijoiden ja kuntoutusohjaajien kesken Potilaan asiakasmaksut Apuvälinepalveluprosessi Apuvälinetarpeen havaitseminen ja palveluihin hakeutuminen Apuvälinetarpeen arviointi ja valinta Apuvälinepäätös Apuvälinepäätös terveydenhuollossa Apuvälinepäätös sosiaalitoimessa Laitoshoidossa ja asumispalveluyksiköissä asuvien apuvälineet Jaettu hoitovastuu Pakolaisten, maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden apuvälineet Harrastusvälineet Hoitotarvikkeet Apuvälineen luovutus ja käyttöönotto Apuvälineiden rekisteröinti ja luokitus Apuvälineen käytön opetus Lainaussopimus Apuvälineiden kuljetukset Apuvälineiden vakuuttaminen Apuvälineen seuranta Asuinkunnan vaihtuessa Apuvälineen huolto ja korjaus Potilaan vastuu Apuvälineen palautus Apuvälineiden poistomenettely Apuvälineiden saatavuusperusteet Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä... 28
6 04 Apuvälineet henkilökohtaiseen lääketieteelliseen hoitoon Välineet taitojen harjoittamiseksi Ortoosit ja proteesit Henkilökohtaisen hygienian ja suojan välineet Liikkumisen apuvälineet Kodinhoitovälineet Asuntojen ja muiden tilojen varusteet ja lisälaitteet Kommunikoinnin, tiedonsaannin ja tiedonvälityksen apuvälineet Esineiden ja laitteiden käsittely- ja kuljetusvälineet Ympäristöolosuhteita parantavat välineet, työvälineet ja työkoneet Vapaa-ajan välineet ja leikkivälineet Lähdeaineisto
7 1. Johdanto Jokainen henkilö käyttää päivittäisissä toiminnoissaan välineitä ja työkaluja, joita voidaan kutsua apuvälineiksi. Kun henkilö tarvitsee niitä sairaudesta, vammasta tai kehitysviivästymästä johtuvan toimintavajavuuden ehkäisemiseen, korjaamiseen tai kompensoimiseen, voi yhteiskunta ottaa vastuuta niiden hankintakuluista. On vaikea aivan tarkasti rajata, mikä on yhteiskunnan kustannettava apuväline ja mikä jää henkilön itsensä kustannettavaksi. Terveydenhuoltolailla (1326/2010) ja sosiaali- ja terveysministeriön antamalla lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksen asetuksella sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueellisella sopimuksella pyritään helpottamaan tätä rajankäyntiä ja antamaan toimintaohjeet apuvälinealan asiantuntijoille. Apuvälinealan asiantuntija on terveydenhuollon tai kuntoutuksen ammattihenkilö, jolla on soveltuva koulutus, osaaminen ja perehtyneisyys apuvälineistä ja apuvälinepalveluista. Väestön ikääntyessä ja vaikeavammaisten elinmahdollisuuksien lisääntyessä kehittyneiden hoitojen ansiosta sekä laitoshoidon vähentyessä ja hoidon siirtyessä yhä enemmän avoterveydenhuollon puolelle, myös apuvälinepalveluiden tarve lisääntyy. Tehokkaalla palveluiden järjestämisellä, organisaatioiden välisellä työnjaolla, yhteisillä hankintamenettelyillä sekä apuvälinepalveluprosessin kehittämisellä voidaan edellä mainittuihin tarpeisiin vastata. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueellisen apuvälinepalveluiden toimintakäytännöt (VALPAS)-ohjeistukseen on kirjattu Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) toimintaperiaatteet, joiden mukaan apuvälineiden saatavuusperusteet, apuvälinehankinnat ja luovutukset toteutetaan alueella yhdenmukaisesti. Säännöllisen yhteistyön varmistamiseksi on perustettu työryhmä, jonka tehtävänä on käsitellä tämän toimintakäytännön muutosehdotukset sekä toimittaa päivitys. Päivitystyöryhmä valitaan alueellisen apuvälinetoiminnan neuvottelutilaisuudessa 4 vuodeksi kerrallaan. Työryhmä koostuu sairaanhoitopiirin ja terveyskeskusten edustajista. VALPAS -päivitys tehdään tarvittaessa, viimeistään neljän vuoden välein. Päivityksen aloittaa alueellinen apuvälinekeskus, jonka jälkeen se käsitellään päivitystyöryhmässä. TYKSin johtajaylilääkäri vahvistaa päivityksen. 1.1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueellisten apuvälinepalveluiden toimintakäytännöt Apuvälinepalvelujen suunnittelussa tulee huomioida terveydenhuoltolaissa ja sosiaali- ja terveysministeriön lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta annetussa asetuksessa säädetyt yhteistyövelvoitteet. Kuntien tulee terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa sopia kuntien terveyskeskusten välisestä yhteistyöstä ja toimintakäytännöistä. Samaan erityisvastuualueeseen kuuluvien sairaanhoitopiirien tulee erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa sopia työnjaosta, toiminnan yhteensovittamisesta ja uusien menetelmien käyttöönoton periaatteista. Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien on yhteistyössä suunniteltava ja sovitettava yhteen muun muassa alueensa lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut. 2
8 Apuvälinepalveluiden järjestämisessä edellytetään sairaanhoitopiirejä sopimaan alueella vallitsevasta apuvälineisiin liittyvästä yhdenmukaisesta käytännöstä. Apuvälinepalvelujen järjestämistä koskevilla alueellisilla ohjeilla pyritään yhtenäistämään soveltamiskäytäntöä ja niillä on tärkeä kuntalaisten yhdenvertaisuutta lisäävä merkitys. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin terveyskeskukset, erikoissairaanhoito ja sosiaalitoimi ovat yhteistyössä laatineet alueellisen apuvälinepalveluiden toimintaohjeen, johon on kirjattu apuvälineiden saatavuusperusteet. Tavoitteena on ollut sopia toimintayksiköiden työnjaosta, poistaa epäselvyyttä myöntäjätahosta ja lisätä yhteistyötä eri hoidonporrastuksen tasojen kesken. Tämä toimintakäytäntö on lain ja asetuksen säännöksiä täydentävä eikä sillä rajoiteta oikeutta laissa tai asetuksessa turvattuihin oikeuksiin. Lääkinnällisen kuntoutuksen palvelujen piiristä ei voida kaavamaisesti sulkea pois mitään potilasryhmiä, kuten tietyn ikäisiä henkilöitä. Samoin tiettyjen apuvälineiden, esim. ortoosien tai tietyn hintaisten apuvälineiden poissulkeminen sekä potilasmaksujen periminen apuvälineistä, niiden sovituksesta, uusimisesta ja huollosta ovat lainvastaisia. Myös apuvälineiden lukumäärää tai niiden uusimista koskevat rajoitukset ovat ristiriidassa lainsäädännön kanssa, jos ne eivät jätä tilaa apuvälineen tarvitsijan yksilöllisen tarpeen huomioon ottamiselle. Toimintakäytäntöön on pyritty kirjaamaan apuvälineiden saatavuuden minimitaso, jonka alittava käytäntö ei täytä enää lainsäädännön osoittamaa velvoitetta, mutta kunta voi halutessaan järjestää palveluita myös yli tämän velvoitteen. Apuvälinepalveluiden toteutuksen lähtökohtana ovat yhdenvertaisuus, potilaskeskeisyys ja tarvelähtöisyys. Hoitoon pääsyä koskevia aikarajoja (Terveydenhuoltolaki 1326/2010, ) on noudatettava myös lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluissa. Potilas voi joskus joutua odottamaan käyttöönsä tarkoituksenmukaisempaa apuvälinettä, mutta odotusajaksi on annettava välttämätön korvaava apuväline Yhdenvertaisuuden periaate apuvälinepalveluissa Apuvälinepalveluiden järjestäminen on pääsääntöisesti kunnan tehtävä. Apuvälinepalvelut ovat osa terveydenhuollon perusturvaan kuuluvia palveluita, joiden saatavuus on julkisen terveydenhuollon turvattava. Vaikka kunnilla on terveydenhuoltolain toteuttamisessa harkintavaltaa, lainsäädännön hyväksymää erilaisuutta apuvälinepalveluiden toteuttamisessa rajoittavat perustuslain yhdenvertaisuussäännökset ja laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992, 3 ). Tästä johtuen harkintavaltaa on käytettävä niin, että kaikilla kunnan asukkailla on mahdollisuus saada palveluja yhtäläisin perustein, jotta alueellinen tasa-arvo toteutuu. Perusteiden tulee olla hyväksyttäviä, ennalta tiedossa olevia ja kohdistua kaikkiin samalla tavoin. Eriarvoisuutta ja syrjäytymistä voidaan ennaltaehkäistä mahdollistamalla yhdenvertaiset palvelut kaikille lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluiden käyttäjille. Yhdenvertaisuusperiaate merkitsee myös sitä, että apuvälinepalvelu tulee järjestää samojen periaatteiden mukaisesti riippumatta siitä, syntyykö apuvälineen tarve alku- tai loppuvuonna Potilaskeskeisyyden periaate apuvälinepalveluissa Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain mukaan potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Potilaslain mukaan potilaalla on oikeus ilman syrjintää hänen terveydentilansa edellyttämään ja laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Ketään ei saa asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. (Perustuslaki 731/1999). 3
9 Potilasta ja tarvittaessa hänen laillista edustajaansa, läheisiään tai omaisiaan on kuultava tarkoituksenmukaisen apuvälineen valitsemiseksi. Potilaalle ja tarvittaessa hänen lähihenkilöilleen on annettava riittävä tieto apuvälinepalvelun merkityksestä, valintaan liittyvistä eri vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista. Selvitys on annettava apuvälineen käyttäjälle ymmärrettävällä tavalla, jotta potilas voi toimintakyvystään riippuen itse osallistua apuvälineen valintaan. Ohjauksen ja neuvonnan tulee olla ymmärrettävää sekä eri kieltä puhuville että aisti- ja puhevammaisille (ottaen huomioon voimassa oleva kielilainsäädäntö). Potilaan aloitteesta, mahdollisuuksien mukaan huolehditaan paikalle tulkki, joka voi auttaa aisti- tai puhevammaista tai vieraskielistä ymmärtämään. Potilaalle tulee antaa riittävästi tietoa apuvälinepalvelun toiminnasta alueella, esimerkiksi mihin potilaan tulee ottaa yhteyttä erilaisissa apuvälineiden käyttöön ja toimivuuteen liittyvissä ongelmatilanteissa. Potilaan tulee myös tietää kuinka toimia tilanteessa, jossa hän ei ole tyytyväinen saamaansa palveluun Tarvelähtöisyyden periaate apuvälinepalveluissa Apuvälinetarve on arvioitava käyttäjälähtöisesti, oikea-aikaisesti ja yksilöllisesti. Apuvälineiden saamisen edellytyksenä on lääkärin toteama sairaus, vamma tai kehitysviivästymä, joka heikentää potilaan toimintakykyä ja vaikeuttaa hänen itsenäistä selviytymistään. Tarveperiaate perustuu terveydenhuoltolakiin ja asetukseen lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta (1326/2010) Laatu ja potilasturvallisuus Terveydenhuollon toiminnan on perustuttava näyttöön ja hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin. Terveydenhuoltolaki edellyttää, että toiminta on laadukasta, turvallista ja asianmukaisesti toteutettua. Terveydenhuollon toimintayksiköltä edellytetään suunnitelmaa laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta (STM laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittava suunnitelma 341/2011). 1.2 Apuvälinepalvelun toimintaedellytyksiä Apuvälinepalvelun yleiset periaatteet 4 Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineillä on tarkoitus edistää potilaan kuntoutumista, tukea, ylläpitää tai parantaa toimintakykyä jokapäiväisissä toiminnoissa taikka ehkäistä toimintakyvyn heikentymistä. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelut kohdistuvat henkilöihin, joilla on lääkärin toteama toimintakyvyn heikentyminen vamman, sairauden tai kehitysviivästymän vuoksi ja joiden itsenäinen sekä omatoiminen selviytyminen päivittäisissä toiminnoissa on heikentynyt. Ensisijaisesti pyritään turvaamaan apuvälineet, jotka ovat välttämättömiä elintärkeiden ja keskeisempien päivittäisten toimintojen ylläpitämiseksi tai jotta henkilö suoriutuisi itsenäisesti. Apuvälinetarvetta arvioitaessa tulee huomioida muun muassa sairauden etenemisnopeus, lasten kehityksen ja kasvun vaatimukset, sairaalasta kotiutumisen mahdollistaminen, laitoshoitoon joutumisen uhka ja apuvälineen turvallinen käyttö. Apuvälineen valinta on tehtävä yhteisymmärryksessä potilaan ja tarvittaessa hänen laillisen edustajansa, läheisensä tai omaisensa kanssa. Ennen apuvälineen valintaa potilaalle on annettava tietoa apuvälineen valintaan liittyvistä vaihtoehdoista ymmärrettävällä taval-
10 la. Ohjauksen ja neuvonnan tulee olla riittävää. Apuvälineen käyttöön luovutuksesta on annettu useita suosituksia. (Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet 2009, Terveydenhuoltolaki 1326/2010, Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta 2011, Käypä hoito suositukset) Kuntoutussuunnitelma apuvälinepalvelun lähtökohtana Kunta vastaa potilaan lääkinnällisen kuntoutuksen suunnittelusta siten, että kuntoutus muodostaa yhdessä tarpeenmukaisen hoidon kanssa toiminnallisen kokonaisuuden. Lääkinnällisen kuntoutuksen tarve, tavoitteet ja sisältö on määriteltävä kirjallisessa yksilöllisessä kuntoutussuunnitelmassa. (Terveydenhuoltolaki /1326.) Terveydenhuoltolain mukaan kuntoutujalle tulee laatia yhdessä hänen ja tarvittaessa hänen omaistensa kanssa kirjallinen kuntoutussuunnitelma, jossa on määritelty kuntoutuksen tarve, tavoitteet ja sisältö. Kuntoutussuunnitelmassa huomioidaan tarpeelliset apuvälinepalvelut ja ne sovitetaan yhteen sosiaalitoimen, kansaneläkelaitoksen, työvoima- ja opetusviranomaisten sekä muiden kuntoutusta järjestävien tahojen antamien palveluiden kanssa. (Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä 497/2003). Koska apuvälinepalvelut ovat osa laajempia kuntoutuspalveluita, niiden suunnittelun ja seurannan tulee sisältyä kuntoutussuunnitelmaan aina, kun kuntoutuja tarvitsee apuvälineitä. Kuntoutussuunnitelman toteutumista seurataan ja suunnitelmaa arvioidaan määräajoin Apuvälinepalvelun riittävä resursointi Perustuslain 22 :ssä julkiselle vallalle on säädetty velvollisuus turvata perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen sekä perustuslain 19 :ssä velvollisuus turvata jokaiselle riittävät terveyspalvelut. Perustuslain lakisääteisten terveyspalveluiden turvaamisvelvoite tuleekin ottaa huomioon kunnissa talousarviopäätöksiä tehtäessä ja lakeja sovellettaessa. Kunnille säädetty vastuu terveyspalvelujen järjestämisestä edellyttää, että kunnassa selvitetään tarvittavien palvelujen sisältö ja laajuus. Terveydenhuoltolain 4 sisältää yleisen resursointivelvoitteen, jonka mukaan kunnan on osoitettava riittävästi voimavaroja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, sekä terveydenhuollon palveluihin. Tämä tarkoittaa, että terveydenhuollon ammattihenkilöitä tulee olla riittävästi, johtamisen tulee olla moniammatillista ja ammattiryhmien välistä yhteistyötä tulee tukea. Lisäksi terveydenhuollosta vastaavan henkilöstön rakenteen ja määrän on vastattava alueen väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen sekä terveydenhuollon palvelujen tarvetta. Lain 10 :n mukaan kunnan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä terveydenhuollon palvelut sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän asukkaiden hyvinvointi, potilasturvallisuus, sosiaalinen turvallisuus ja terveydentila sekä niihin vaikuttavien tekijöiden seurannan perusteella lääketieteellisesti arvioitu perusteltu tarve edellyttävät. Kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on huolehdittava vastuullaan olevien asukkaiden palveluiden järjestämisestä ja saatavuudesta yhdenvertaisesti koko alueellaan. Palvelut on järjestettävä lähellä asukkaita, paitsi jos palvelujen alueellinen keskittäminen on perusteltua palvelujen laadun turvaamiseksi. Kuntien päätöksentekijöiden pitää taata kattavat apuvälinepalvelut riittävän ja osaavan henkilöstön avulla. Terveydenhuoltolaki edellyttää, että kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on huolehdittava siitä, että terveydenhuollon henkilöstö osallistuu riittävästi heille järjestettyyn jatko- ja täydennyskoulutukseen, jonka tarkoituksena on ylläpitää, saattaa ajan tasalle ja lisätä työntekijän ammattitaitoa ja osaamista. Tehokas ja laadultaan hyvä apuvälinepalvelu edellyttää myös, että tiloihin on esteetön kulku kaikille potilaille ja että toimitilat varastotiloineen ovat riittävät ja toimintaan hyvin soveltuvat. 5
11 2. Apuväline "Apuväline on väline, laite tai vastaava, joka edistää tai ylläpitää henkilön toimintakykyä ja osallistumista silloin, kun se on vamman, sairauden tai ikääntymisen vuoksi heikentynyt." (Apuvälinepalvelunimikkeistö terveydenhuoltoon 2004, Suomen Kuntaliitto) Tarkoituksenmukainen apuväline on luonteva osa käyttäjänsä elämää. Apuväline mahdollistaa suoriutumisen erilaisista tehtävistä sekä helpottaa osallistumista elämän eri tilanteisiin. VSSHP:n alueellisessa toimintakäytännössä yksilöllisellä apuvälineellä tarkoitetaan apuvälinettä, joka ei ole sellaisenaan kierrätettävissä potilaalta toiselle. Yksilöllisen apuvälineen valinnassa, sovituksessa ja kokoamisessa tai valmistamisessa tehdään erityisiä ratkaisuja potilaan mittojen tai kehon erityisvaatimusten mukaan. Jos potilas asuu asumispalveluyksikössä (ks ), sinne hankitaan potilaan tarvitsemat yksilölliset apuvälineet kuntoutuksen apuvälineasiantuntijan apuvälinearvioinnin perusteella. Asumispalveluasumisyksikön hankintavastuulle kuuluvat asukkaiden yhteiskäytössä ja potilaalta toiselle siirrettävissä olevat apuvälineet sekä apuvälineet, joiden käytön tavoitteena on henkilökunnan ergonomian ja työturvallisuuden parantaminen, kuten esimerkiksi potilasnostimet, suihkutuolit ja säädettävät sängyt. Hoitotarvikkeet eivät kuulu lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineisiin ja niistä säädetään erikseen terveydenhuoltolain 24 ja 25 :ssä. 3. Apuvälinepalvelujen järjestäminen ja työnjako Apuvälinepalvelujen järjestäminen on pääasiallisesti kuntien terveys-, sosiaali- ja opetustoimen lakisääteinen tehtävä. Muita järjestäjiä ovat Kansaneläkelaitos, vakuutusyhtiöt, Valtiokonttori, työvoimahallinto, työnantaja ja Valtion työvoima- ja elinkeinokeskus (TEkeskus). Apuvälineen tarvitsijan vastuulle jää toimintakykyä edistävien apuvälineiden hankinta silloin, kun VALPAS toimintakäytännön mukaiset saatavuusperusteet eivät täyty. 3.1 Terveydenhuolto Laajin vastuu apuvälinepalveluista on terveydenhuollolla. Terveydenhuolto vastaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluista, jotka järjestetään osana terveydenhuoltolaissa tarkoitettua sairaanhoitoa. Apuvälinepalvelut ovat osa lääkinnällistä kuntoutusta, jolla pyritään parantamaan ja ylläpitämään kuntoutujan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä sekä edistämään ja tukemaan elämäntilanteen hallintaa ja itsenäistä suoriutumistaan päivittäisissä toiminnoissa. Apuvälinepalveluihin kuuluu lääkinnällisen kuntoutuksen asetuksen mukaan apuvälineiden tarpeen määrittely, välineiden sovitus, luovutus omaksi tai käytettäväksi, käytön 6
12 opetus ja seuranta sekä välineiden huolto. Apuvälineet, niiden sovitus, tarpeellinen uusiminen ja huolto ovat potilaalle maksuttomia terveydenhuollon palveluja Työnjako terveydenhuollon apuvälinepalveluissa VSSHP:n alueella Terveydenhuoltolaissa korostetaan toimivan työjaon merkitystä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tulee muodostaa toiminnallinen kokonaisuus. Perusapuvälineiden osalta periaatteena on, että se terveydenhuollon yksikkö, jolla on potilaan hoitovastuu, vastaa hänen apuvälinepalveluistaan. Perusolettamus on, että hoitovastuu on perusterveydenhuollossa. Hoitovastuulla tarkoitetaan toimintayksikön velvollisuutta laatia potilaan jatkohoito- tai kuntoutussuunnitelma ja toteuttaa palvelut sen mukaisesti. Potilaan ollessa tutkimuksen tai hoidon vuoksi pitkäaikaisesti erikoissairaanhoidon seurannassa, hoitovastuu on erikoissairaanhoidolla ja se huolehtii silloin myös potilaan apuvälinepalveluista. Tutkimuksen ja hoidon kohteena on oltava silloin se sairaus tai vamma, jonka aiheuttaman toimintavajavuuden vuoksi kyseistä apuvälinettä tarvitaan. Yksittäinen polikliininen käynti sairaalassa katsotaan konsultaatioksi eikä se vielä siirrä hoitovastuuta tai apuvälinepalveluiden järjestämisvastuuta erikoissairaanhoidon yksiköille. Erikoissairaanhoidon eri toimintayksiköt vastaavat aina erikoisapuvälineistä, jotka ovat erityisen kalliita, harvinaisia ja teknisesti tai muuten erityistietämystä vaativia. Varsinais-Suomessa alueellinen apuvälinekeskus vastaa vaativimmista apuvälinepalveluista, lukuun ottamatta näön, kuulon ja hengityksen apuvälinepalveluita, jotka säilyvät erikoissairaanhoidon kyseisillä erikoisaloilla. Sairaanhoitopiirin vastuulla on apuvälinepalvelujen alueellinen kehittäminen ja koulutustoiminnan järjestäminen. Erikoissairaanhoidolle kuuluu myös käyttökokemuksien hankkiminen uusista apuvälineistä. Potilaan siirtyessä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuollon hoitovastuulle (tai päinvastoin), on riittävästä tiedonsiirrosta huolehdittava, jotta jatkossa apuvälinepalvelut voidaan toteuttaa jouhevasti. Erityisesti moniongelmaisten ja useassa paikassa hoidettavien asiakkaiden kohdalla on yhteisesti sovittava ja sairauskertomukseen kirjattava se, missä potilaan hoitovastuu on. Yksityissektorilla tehdyn toimenpiteen, esim. leikkauksen, jälkeen tarvittavat julkiselle terveydenhuollolle kuuluvat lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet luovutetaan julkisesta terveydenhuollosta. Kuitenkaan lyhytaikaiseen käyttöön tarvittavaa ortoosia ei katsota lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineeksi vaan hoitotarvikkeeksi. Apuvälinetarpeen arvion tekee julkisen terveydenhuollon apuvälineasiantuntija lääkärin lähetteen perusteella. Keuhkosairauksien vastuualueen hengitysapuvälineet lainataan Medisiinisen toimialueen keuhkosairauksien vastuualueelta. Kommunikoinnin ja tietokoneen käytön apuvälineet lainataan lapsille ja aikuisille TYKSin alueellisen apuvälinekeskuksen Tikoteekista. Lasten (alle 16v.) apuvälineet lainataan keskitetysti TYKSistä. Kuitenkin perusapuvälineet kuten kävelykepit, pohjalliset, erityisjalkineet, ortoosit ja pienapuvälineet myönnetään lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä hoitovastuun mukaisesti. Kuulon apuvälineitä lainataan erikoissairaanhoidon sairaaloista ja turkulaisille myös Turun terveydenhuollosta. Lasten ja vaikeasti kuulovammaisten kuulon apuvälinepalvelut on keskitetty TYKSin korvaklinikkaan. Näön apuvälineet lainataan keskitetysti TYKSin silmäklinikalta lukuun ottamatta valkoisia keppejä ja nauhureita, jotka on hajautettu terveyskeskusten vastuulle. 7
13 3.1.2 Ulkokuntalaisten apuvälineet Vuoden 2014 alusta potilaat voivat valita terveysaseman ja erikoissairaanhoitoyksikön kaikista Manner-Suomen julkisista terveysasemista tai sairaaloista. Kerrallaan voi olla asiakkaana vain yhdellä terveysasemalla, jonne hoitovastuu siirtyy kokonaan. Hoitovastuu sisältää myös apuvälinepalvelun. Erikoissairaanhoidon valintatilanteissa apuvälinepalvelut sisältyvät valitun erikoisalan palveluihin, mikäli ne järjestetään muulloinkin ko. hoidon yhteydessä. Valinnanvapautta käytettäessä maksusitoumuksia ei tarvita. Kotikunnan on korvattava toisen kunnan tuottamasta palvelusta aiheutuneet kustannukset. Perusterveydenhuolto laskuttaa kotikuntaa ja erikoissairaanhoito järjestämisvastuussa olevaa sairaanhoitopiiriä samoin perustein kuin tähän asti on laskutettu kiireellisestä hoidosta. Potilaan terveydenhuollonyksikön vaihtuessa siirtyvät apuvälineet uudelle toimijalle kuten muuttotilanteessa. Kaikki henkilön käytössä olevat apuvälineet ovat aina kulloinkin hoitovastuussa olevan toimijan rekisterissä. (Ohjeita terveydenhuollon apuvälinepalveluiden toteuttamisen tueksi 2014.) Tilapäinen vierailu kunnassa Terveyskeskuksen tai sairaanhoitopiirin apuvälinekeskuksen tulee antaa tilapäisesti kunnassa vierailevalle apuvälineitä käyttöön kiireellisen hoidon yhteydessä. Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan äkillisen sairastumisen, vamman, pitkäaikaissairauden vaikeutumisen tai toimintakyvyn alenemisen edellyttämää välitöntä arviota ja hoitoa, jota ei voida siirtää ilman sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista. Esimerkiksi tarvittaessa ensiaputilanteessa luovutetaan käyttöön kyynärsauvat. Jos apuvälineen käyttäjän jatkuvasti käytössä oleva apuväline (esim. pyörätuoli, sähköpyörätuoli) rikkoutuu vieraalla paikkakunnalla, suositellaan, että paikkakunnan apuvälineyksikkö auttaa sellaisessa apuvälineen korjauksessa, joka ei voi odottaa henkilön paluuta takaisin kotipaikkakunnalle. Tarkoituksena on, että henkilö voi joko jatkaa turvallisesti oleskelua vieraalla paikkakunnalla alkuperäisen suunnitelman mukaan tai hän voi palata turvallisesti kotikuntaansa. Apuvälineyksikkö tekee tapauskohtaisesti arvion siitä, mikä on kussakin tilanteessa välttämätöntä apuvälineen korjaamista. Palvelujen saajan kotikunta on velvollinen kustantamaan palvelusta aiheutuvat kulut. Apuvälineyksikkö voi resurssiensa mukaisesti lainata tilapäisesti kunnassa vierailevalle apuvälineen käyttäjälle vierailun mahdollistamiseksi apuvälineitä, kuten wc-korokkeen, suihkutuolin jne. (Ohjeita terveydenhuollon apuvälinepalveluiden toteuttamisen tueksi 2014.) Asuminen ja oleskelu pidempiaikaisesti kotikunnan ulkopuolella Henkilö voi asua (ei laitoksessa) tai oleskella säännönmukaisesti tai pidempiaikaisesti kotikuntansa ulkopuolella opiskelun, työn, vapaa-ajan vieton, lähiomaisen tai muun läheisen asumisen tai muun vastaavan syyn vuoksi. Jos hän ei käytä terveydenhuollon valinnanvapautta, mutta haluaa että hänen tarvitsemansa apuvälinepalvelut toteutetaan oleskelupaikkakunnalla, on hänen otettava yhteyttä kotikuntansa tai -kuntayhtymänsä apuvälinepalveluun maksusitoumuksen saamiseksi. Kuntoutus-/ hoitosuunnitelman mukaisten apuvälinepalvelujen toteutusta varten annetaan maksusitoumus, joka kohdennetaan aina tiettyihin apuvälineisiin ja tiettyihin palveluihin. Toteuttamisesta sovitaan oleskelupaikkakunnan perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon apuvälineyksikön kanssa. Apuvälineyksikkö voi tuottaa palvelut valitsemallaan tavalla joko itse tai ostopalveluna. (Ohjeita terveydenhuollon apuvälinepalveluiden toteuttamisen tueksi 2014). 8
14 Ulkopaikkakunnalla asumispalveluyksikössä asuvan apuvälinepalvelut toteutetaan joko valinnanvapauden mukaisesti tai kuntien välisen sopimuksen perusteella. Henkilö voi muuttaa asumispalveluyksikköön toisen kunnan alueelle ilman, että hän muuttaa kotikuntaansa. Tällöin apuvälinepalvelukäytännöistä ja kustannuksista on sovittava asumiskunnan ja kotikunnan välillä. Henkilö voi myös kuntalain valinnanvapauden perusteella valita asumiskunnan kotikunnakseen, ja tällöin siirtyy vastuu apuvälinepalvelujen järjestämisestä kokonaan uudelle kunnalle. Mikäli henkilö ei valitse asumiskuntaansa kotikunnakseen, mutta valitsee terveydenhuollon asumiskunnastaan, tuotetaan apuvälinepalvelut asumiskunnasta. Palvelujen kustannukset laskutetaan kotikunnasta. (Ohjeita terveydenhuollon apuvälinepalveluiden toteuttamisen tueksi 2014.) 3.2 Sosiaalitoimi Kuntien sosiaalitoimen vastuulla on vammaispalvelulain sekä -asetuksen perusteella lähinnä vammaisen henkilön asumiseen liittyvät välineet ja laitteet, joita ei järjestetä lääkinnällisenä kuntoutuksena. Vammaispalvelulain mukaan kunnan tulee vammaisten palveluja ja tukitoimia kehittäessään ottaa huomioon vammaisten henkilöiden esittämät tarpeet ja näkökohdat. Palvelut ja tukitoimet tulee järjestää niin, että ne tukevat heidän omatoimista suoriutumistaan. Vammaispalvelulain tavoitteena on edistää vammaisten henkilöiden edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Laki korostaa vammaisten henkilöiden oikeutta elää ja toimia samassa elinympäristössä kuin muutkin. Asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden korvaamiseen oikeutettuna vaikeavammaisena henkilönä pidetään sellaista henkilöä, jolle liikkuminen tai muu omatoiminen suoriutuminen vakituisessa asunnossa tuottaa vamman tai sairauden vuoksi erityisiä vaikeuksia. Asuntoon kuuluvista välineistä ja laitteista korvataan kohtuulliset kustannukset kokonaan, mikäli hakija on lain tarkoittamalla tavalla vaikeavammainen, eikä hän ole jatkuvassa laitoshoidon tarpeessa. Asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita voivat olla esimerkiksi kiinteästi asennetut henkilönnostolaitteet, kuulovammaisille tarkoitetut valolliset ovikellot tai muut hälytyslaitteet. Asunnon muutostöinä tehdään esim. kynnysten ja ammeiden poistoja, luiskia yms. Vammaispalvelulain (9 ) edellyttämät harkinnanvaraiset taloudelliset tukitoimet ovat kuntakohtaisia. Vammaiselle henkilölle voidaan korvata esim. päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavien välineiden, koneiden ja laitteiden hankinnasta aiheutuneista kustannuksista puolet. Myöntämisperusteet määräytyvät kuntakohtaisesti. Vammaispalvelulaki on toissijainen. Sen mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestetään silloin, kun vammainen henkilö ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluja tai etuuksia muun lain nojalla. Vammaispalvelulain mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että vammaiselle tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Vammaisen henkilön taloudellinen asema ei vaikuta palvelujen ja tukitoimien saamiseen. Päivähoidossa käytettävistä henkilökohtaisista apuvälineistä vastaa terveydenhuolto lukuun ottamatta esikouluopetukseen osallistumisen edellyttämiä välineitä. Sosiaalitoimen vammaispalvelun apuvälinepalveluja ohjaavat lait ja asetukset: ks. > lainsäädäntö 9
15 3.3 Opetustoimi Perusopetuslain mukaan opetustoimella on velvollisuus järjestää vammaiselle ja muuta erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle maksutta opetuksen osallistumisen edellyttämät koulussa käytettävät koulu- ja luokkakohtaiset erityiset apuvälineet, joita tarvitaan liikkumisessa ja päivittäisissä toiminnoissa. Erityisopetusta saavalla opiskelijalla on oikeus esteettömän opiskelun edellyttämiin erityisiin apuvälineisiin. Opetuksen järjestäjän velvollisuutena on järjestää nämä erityiset apuvälineet, joita ovat mm. hissit, kaiteet, luiskat, laskettavat ja nostettavat pesualtaat sekä erilaiset pulpetit, tuolit ja muut vastaavat välineet. Opetusvälineisiin ja oppimateriaaleihin kuuluvat mm. kommunikointia tukevat materiaalit ja välineet. Näihin välineisiin kuuluvat esim. kirjoittamisen apuvälineenä käytettävät tietokoneet oheislaitteineen ja äänikirjojen kuuntelulaitteet. Perusopetuslaki koskee myös esikouluopetusta päiväkodissa. Oppilaan henkilökohtaisesti koulussa tarvitsemat lääkinnällisen kuntoutuksen välineet tulevat terveydenhuollon kautta ja peruskoulun 7-9 luokilta alkaen voi anoa tarvittavia vaativia opiskelun apuvälineitä Kelan kautta. Opetustoimen apuvälinepalveluja ohjaavat lait: ks. > lainsäädäntö 3.4 Kansaneläkelaitos Kela järjestää ja korvaa apuvälineet, jotka ovat vaikeavammaiselle välttämättömiä työstä tai opiskelusta suoriutumisessa. Vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka ei selviydy työstään tai opiskelustaan ilman suunniteltua apuvälinettä. Apuvälineitä voidaan myöntää aikaisintaan peruskoulun 7. luokalta alkaen silloin, kun apuväline katsotaan tarpeelliseksi myös myöhemmin työelämään tähtäävässä opiskelussa. Apuvälineet annetaan kuntoutujan käyttöön, mutta ne säilyvät Kelan omistuksessa. Kela vastaa apuvälineiden käytön opettamisesta, huollosta ja seurannasta. Kelan korvaamia apuvälineitä ovat esim. tekniset erityislaitteet, kuten lukutelevisio, pisteja isonäytöt sekä tietokonelaitteistot. Kela järjestää vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta annetun lain (133/2010) 8 :n ja 2 momentin mukaan etätulkkausta käyttävälle henkilölle tulkkauksessa tarvittavat hinnaltaan kohtuulliset välineet sekä laitteet sekä vastaa etäyhteyden käytöstä aiheutuvista välttämättömistä kustannuksista. Kansaneläkelaitoksen apuvälinepalveluja ohjaava laki ja asetus: ks. > lainsäädäntö. Lisätietoja: Vakuutusyhtiöt Terveydenhuollon toimintayksikkö voi saada korvauksia apuvälinetarpeen arvioinnista, apuvälineiden hankinnasta, niiden käytön opetuksesta, huollosta ja uusimisesta aiheutuvista kuluista, jos apuvälineen tarve perustuu tapaturmavakuutuslain, maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain, sotilasvammalain tai liikennevakuutuslain tai näitä vastaavan aikaisemman lain mukaiseen vahinkoon tai ammattitautiin. Edellytyksenä on, että vakuutusyhtiölle on toimitettu arviointiin pohjautuva riittävä selvitys apuvälinetarpeesta. (Ohjeita terveydenhuollon apuvälinepalveluiden toteuttamisen tueksi Vakuutusyhtiöllä on oikeus valita apuvälineiden toimittaja). Apuvälineen tarve arvioidaan pääasiassa julkisessa terveydenhuollossa. Apuvälineasiantuntija merkitsee Effectorin (apuvälinerekisteri) potilaan tietoihin vakuutusyhtiön nimen, vahinkonumeron sekä lyhyen kuvauksen vahingosta ja sen ajankohdasta. 10
16 Apuvälineillä tarkoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön apuvälineiksi katsomia välineitä, sekä sellaisia muita apuvälineitä, joita henkilö tarvitsee vamman aiheuttamien toimintarajoitusten vuoksi. Korvattavia välineitä ovat myös kotona tarvittavat opiskelua helpottavat välineet ja erityiset harrastusvälineet. Vamman edellyttämät apuvälineiden muutostyöt korvataan kokonaisuudessaan. Vakuutusyhtiöiden apuvälinepalveluja ohjaavat lait: ks. > lainsäädäntö. Lisätietoja: Potilasvakuutuskeskus huolehtii keskitetysti Suomessa sattuneiden potilasvahinkojen korvaamisesta. Vakuutuksesta korvataan vain ylimääräiset vahinkoon liittyvät kulut ja menetykset. Apuvälineet korvataan, jos niiden käyttötarve johtuu potilasvahingosta Valtiokonttori Valtiokonttori korvaa asevelvollisille ja puolustuslaitoksen palveluksessa oleville tai sen tehtävään otetuille henkilöille sekä sotainvalideille palveluksesta aiheutuneen ruumiinvamman tai sairauden johdosta tarpeelliset apuvälineet sekä niiden korjaamisen, uusimisen ja käytön opettamisen. Asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita voidaan korvata vahingoittuneelle tai sairastuneelle tietyin perustein haitta-asteen perusteella. Apuvälineasiantuntija merkitsee Effectorin potilaan tietoihin haitta-asteen ja vahinkonumeron. Valtiokonttorin apuvälinepalveluja ohjaava laki: > lainsäädäntö. Lisätietoja: ks Työhallinto Työhallinto voi korvata vajaakuntoisen henkilön työnantajalle työolosuhteiden järjestelytukea. Tällä tuella työnantaja voi hankkia työkoneita, työtuoleja, erityisvalaisimia ja tietokonelaitteistoja, kehittää työmenetelmiä tai teettää työpaikan muutostöitä, jotka auttavat vajaakuntoisen työntekijän työhön sijoittumista tai tukevat hänen työssä pysymistään. Järjestelytuen enimmäismäärä henkilöä kohden määritellään vuosittain. Laki julkisesta työvoimapalvelusta (1295/2002) ja asetus työvoimapalveluihin liittyvistä etuisuuksista (1253/1993). 3.8 Työnantajat Työturvallisuuslain mukaan (738/2002) työnantajan on hankittava ja annettava työntekijän käyttöön apuväline tai muu varuste, silloin kun työn luonne, työolosuhteet tai työn tarkoituksenmukainen suorittaminen sitä edellyttävät ja se on välttämätön tapaturman tai sairastumisen vaaran välttämiseksi. Työpisteen ergonomiassa on otettava huomioon, että työtä kevennetään tarvittaessa apuvälinein ja terveydelle haitalliset käsin tehtävät nostot ja siirrot tehdään mahdollisimman turvallisiksi, milloin niitä ei voida välttää tai keventää apuvälinein. 11
17 3.9 Valtion Työvoima- ja elinkeinokeskus (TE-keskus) Valtioneuvosto on tehnyt päätöksen (512/1999), jonka mukaan TE-keskus korvaa kunnalle apuvälineet, jotka on hankittu: 1. pakolaiselle tai hänen perheenjäsenelleen tai muulle omaiselle, jos perheside oleskeluluvan saaneeseen henkilöön on ollut olemassa ennen tämän maahantuloa Suomeen, 2. ulkomaalaiselle, jolle on myönnetty turvapaikka jolle on myönnetty oleskelulupa kiintiöpakolaisena tai suojelun tarpeen perusteella jolle on tilapäisen suojelun jälkeen myönnetty kolmen vuoden yhtäjaksoisen maassa oleskelun jälkeen jatkuva oleskelulupa, ei kuitenkaan opiskelun, työnteon tai ammatin harjoittamisen tai avioliiton perusteella tai, jolle on, hänen haettuaan kansainvälistä suojelua, myönnetty oleskelulupa ulkomaalaislain 51, 52 tai 89 :n perusteella, tai joka on ulkomaalaislain 93 :n mukaan otettu Suomeen erityisellä humanitaarisella perusteella tai kansainvälisen velvoitteen täyttämiseksi. 3. henkilölle, joka on muuttanut entisen Neuvostoliiton alueelta Suomeen ja on saanut ulkomaalaislain (301/2004) 48 :n perusteella oleskeluluvan joka on ollut Suomen kansalainen jonka vanhemmista ainakin toinen on ollut syntyperäinen Suomen kansalainen jonka isovanhemmista yksi on tai on ollut syntyperäinen Suomen kansalainen jonka Suomeen muuttanut perheen jäsen täyttää jonkun yllämainituista kohdista Pakolaisen tai ulkomaalaisen (1-2. kohtien henkilöt) vamman tai sairauden edellyttämät, sosiaali- tai terveydenhuollon myöntämät apuvälineet, joiden kustannukset ovat huomattavat, korvataan enintään kymmeneltä vuodelta, jos henkilö on pitkäaikaisesti apuvälinepalvelun tarpeessa Suomeen saapuessaan. Entisen Neuvostoliiton alueelta Suomeen muuttaneen henkilön apuvälineet korvataan vastaavasti enintään viideltä vuodelta. Suomen kansalaisuuden saanut ei kuulu kustannusten korvaamisen piiriin. Heidän apuvälinepalvelunsa hoidetaan samoin kuin muidenkin Suomen kansalaisten. Lisätietoja: 12
18 4. Apuvälinepalveluiden toimijat ja vastuut 4.1 Apuvälinepalveluiden toimijat Apuvälinealan asiantuntija on terveydenhuollon ammattihenkilö, jolla on soveltuva koulutus, tietoa ja osaamista sekä apuvälinepalvelujärjestelmistä että apuvälineistä. Hän on toistuvasti tekemisissä apuvälinepalveluiden tai apuvälineiden kanssa ja pitää yllä ammattitaitoaan. Apuvälinetarpeen arviointia ja valintaa tekevällä henkilöllä on apuvälinetietouden lisäksi tietoa eri sairauksien, vammaisryhmien ja ikääntymisen vaikutuksesta toimintakykyyn. Apuvälinealan asiantuntijana voi toimia apuvälineteknikko, fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, kuulontutkija, puheterapeutti, toimintaterapeutti, apuvälineiden huoltamiseen ja korjaamiseen perehtynyt ammattihenkilö tai muun soveltuvan koulutuksen ja kokemuksen omaava henkilö, joka toimii asianomaisessa terveydenhuollon toimintayksikössä sovitun työjaon mukaisesti. Apuvälinetarpeen arvio voidaan myös tarvittaessa toteuttaa moniammatillisessa tiimissä. 4.2 Apuvälinealan asiantuntijan vastuu Apuvälinealan asiantuntijoiden vastuulla on potilaslähtöinen ja yksilölliseen tarveharkintaan perustuva apuvälineprosessi. Terveydenhuollon henkilöstö toimii lakien ja asetusten sekä alueellisen toimintakäytännön (VALPAS) mukaan. Apuvälinepalvelu edellyttää kaikkien ammattiryhmien yhteistyötä. Apuvälinealan asiantuntija kunnioittaa potilaan etua, itsemääräämisoikeutta ja potilaan ilmaisemaa tahtoa. Apuvälineasiantuntijan on myös toimittava lojaalina työnantajalleen ja yhteiskunnalle sekä huomioitava palveluun ja apuvälineen kustannuksiin liittyvät seikat Vaitiolovelvollisuus Apuvälinealan asiantuntijan on noudatettava terveydenhuollon yleisiä salassapitomääräyksiä. Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä ( /559) 17 : Terveydenhuollon ammattihenkilö ei saa sivulliselle luvatta ilmaista yksityisen tai perheen salaisuutta, josta hän asemansa tai tehtävänsä perusteella on saanut tiedon. Salassapitovelvollisuus säilyy ammatinharjoittamisen päättymisen jälkeen. Tietosuoja säilyy potilaan kuoleman jälkeen. Terveydenhuollon ammattihenkilö joutuu vastaamaan mahdollisesti aiheuttamastaan vahingosta vahingonkorvauslain määräysten mukaisesti. Erityisesti iäkkäiden, vaikeavammaisten, holhottavien ja alaikäisten potilaiden palvelussa on tärkeää huomioida lähihenkilöt, mutta silloinkin tulee kunnioittaa potilaan etua, itsemääräämisoikeutta ja potilaan ilmaisemaa tahtoa. Omaiset ja potilaan lähihenkilöt eivät saa potilasta koskevia tietoja ilman hänen lupaansa Apuvälineiden käyttökuntoisuus ja -turvallisuus Apuvälineen luovuttaja on vastuussa siitä, että apuväline on käyttäjälleen sopiva ja turvallinen. Apuvälineen luovuttajan tulee varmistaa, että laitetta käytetään valmistajan ilmoittaman käyttötarkoituksen ja ohjeistuksen mukaisesti ja että apuvälineen mukana on tur- 13
19 vallisen käytön kannalta tarpeelliset käyttöohjeet. (Ohjeita terveydenhuollon apuvälinepalveluiden toteuttamisen tueksi 2014.) Apuvälinealan asiantuntijan on varmistuttava siitä että apuvälineen, joka on terveydenhuollon laite tai tarvike: a) kunto on lain edellyttämällä tasolla; b) käyttöpaikka soveltuu laitteen turvalliseen käyttöön ja käytön turvallisuuteen vaikuttavat rakennusosat ja rakenteet sekä siihen liittyvät laitteet, tarvikkeet ja varusteet eivät vaaranna terveydenhuollon laitteen tai tarvikkeen suorituskykyä tai käyttäjän tai muun henkilön terveyttä tai turvallisuutta; ja c) käyttöä koskevat ohjeet ja menettelyt ovat asianmukaiset. Terveydenhuollon laitteen ja tarvikkeen saa asentaa, huoltaa ja korjata vain henkilö, jolla on tarvittava ammattitaito ja asiantuntemus. Terveydenhuollossa apuvälineisiin tehdyt yksilölliset muutostyöt tulee dokumentoida Effectoriin tai muuhun käytössä olevaan apuvälinetietojärjestelmään. Potilaalle tulee kertoa, mitä päivittäiseen käyttöön ja käyttökuntoon liittyviä toimenpiteitä apuvälineelle suositellaan tehtäväksi. Tarvittaessa ohjeet annetaan kirjallisena. (Ohjeita terveydenhuollon apuvälinepalveluiden toteuttamisen tueksi 2014). Mikäli apuvälineessä havaitaan ominaisuuksien tai suorituskyvyn muutoksia tai häiriöitä tai sellaisia riittämättömiä merkintöjä tai käyttöohjeita, jotka ovat johtaneet tai olisivat saattaneet johtaa käyttäjän tai muun henkilön terveydentilan vakavaan heikkenemiseen tai kuolemaan, siitä tulee aina tehdä ilmoitus Valviralle, jotta mahdollinen riski saadaan muidenkin käyttäjien ja lainaavien tahojen tietoon. Vaaratilanteesta tulee myös ilmoittaa apuvälineen toimittajalle. Vaaratilanneilmoituslomake löytyy Effectorista sekä internetistä osoitteesta: esta/kayttajan_vaaratilanneilmoitus Uuden apuvälineen vastaanottotarkastus tehdään valmistajan antamien tietojen ja ohjeiden mukaan. Vastaanottotarkastuksella varmistetaan, että laitteessa on turvallisen käytön kannalta tarpeelliset merkinnät ja että sen mukana on käyttöohje. Samalla varmistetaan apuvälineen luovutus siinä kunnossa, missä valmistaja on tarkoittanut sitä käytettävän. Käytöstä palautuneet apuvälineet tulee tarkastaa ennen niiden uudelleen käyttöönottoa. Apuvälineelle suoritetaan tarvittavat korjaus- ja huoltotoimenpiteet niin että sen turvallinen käyttö mahdollistuu Kirjaaminen Jokaisen potilaan apuvälinepalvelusta tulee kirjata tarpeelliset ja laajuudeltaan riittävät tiedot potilasasiakirjoihin; potilaskertomukseen ja apuvälinerekisteriin (Effector). Potilaskertomukseen kirjataan apuvälinepalvelusta apuvälinetarpeen arviointi, apuvälineen valinta, apuvälineen käytön ohjaus ja apuvälineen käytön seuranta. Apuvälinetarpeen arvioinnista on hyvä kirjata apuvälineratkaisu ja sen perusteet, luovutettavan apuvälineen käytölle asetettu tavoitteet, suunnitelma palveluprosessin toteutuksesta ja kestosta ja apuvälinepalvelun toteutus. (Ohjeita terveydenhuollon apuvälinepalveluiden toteuttamisen tueksi 2014.) 14
20 4.2.4 Tiedottaminen Mikäli apuvälineen tarve on tilapäinen ja apuvälinepalvelu toteutuu yhdellä käynnillä, tulee potilasasiakirjaan kirjata vähintään apuvälineen käyttöön luovutuksen perusteena oleva sairaus, vamma tai muu toiminnanvajaus ja niistä aiheutuva toimintakyvyn ongelma sekä apuvälineen käytön tavoitteet. (Ohjeita terveydenhuollon apuvälinepalveluiden toteuttamisen tueksi 2014.) Apuvälinepalveluista tulee tiedottaa kuntalaisia esim. internetin ja esitteiden välityksellä. Tavoitteena on, että tiedonsaanti on esteetöntä kaikille erityisryhmille. Potilaalle ja tarvittaessa hänen lähihenkilöilleen on annettava riittävä neuvonta ja ohjaus apuvälinepalvelun merkityksestä, eri vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista. Tarvittaessa paikalle tilataan tulkki vieraskielistä, aisti- tai puhevammaista potilasta varten. 4.3 Tavoitettavuus ja odotusajat apuvälinepalveluissa Apuvälinepalveluissa potilaalla on oltava mahdollisuus saada yhteys apuvälinealan asiantuntijaan arkipäivisin. Hoidon tarpeen arvioinnin perusteella lääketieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito ja neuvonta on järjestettävä ja aloitettava hoidon kiireellisyys huomioon ottaen kohtuullisessa ajassa, kuitenkin perusterveydenhuollossa kolmen kuukauden kuluessa ja erikoissairaanhoidossa kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on todettu. Myös apuvälineiden korjaus tulee toteuttaa kohtuullisessa ajassa. (Terveydenhuoltolaki). Apuvälineiden kiireellisyyttä arvioitaessa tulee huomioida apuvälineen välttämättömyys elintärkeiden ja keskeisimpien toimintojen ylläpitämisessä. (Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet 2009). Kun apuvälineet ovat turvallisen kotiutuksen edellytys, soveltuvat apuvälineet on luovutettava potilaalle mahdollisimman pian. Tällaisia ovat liikkumisen, WC-toimintojen ja sängystä ylösnousun mahdollistavat apuvälineet. Potilas voi joskus joutua odottamaan käyttöönsä tarkoituksenmukaisempaa apuvälinettä, mutta odotusajaksi on luovutettava kotiutumiselle tai liikkumiselle välttämätön korvaava apuväline. Yksilöllisesti sovitettavien apuvälineiden odotusaika on riippuvainen myös apuvälineen myyjän toimitusajoista. 4.4 Apuvälineiden hankinta Apuvälineet hankitaan yleensä terveydenhuollon yksiköihin hankintasopimusten perusteella. VSSHP:n hankintatoimi järjestää alueellisen hintakilpailutuksen hankintalain mukaisesti. Tarjouspyyntöjen kokonaistaloudelliset arviointiperusteet ja tarjousten vertailu valmistellaan TYKSin, aluesairaaloiden ja terveyskeskusten apuvälinealan asiantuntijoiden yhteistyönä. Vertailun perusteella suositellaan kustakin tarjotusta apuvälineryhmästä tarpeellinen määrä apuvälinemerkkejä, joita suositellaan alueellisesti hankittavaksi. Palveluseteliä voidaan käyttää apuvälineiden hankkimiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain (569/2009) 7 :n 2 momentin mukaan lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineen hankkimiseksi annettavan palvelusetelin arvon tulee olla sellainen, että sillä voi hankkia asiakkaan yksilöllistä tarvetta vastaavan tavanomaisen apuvälineen. Asiakas saa kuitenkin halutessaan hankkia palvelusetelin arvoa kalliimman apuvälineen, jolloin hänen tulee itse maksaa valitsemansa apuvälineen hinnan ja palvelusetelin arvon välinen hinnanero. VSSHP:ssa on käytössä palveluseteli peruukkien ja rintaproteesien hankinnassa. 15
APUVÄLINEPALVELUT Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa Minna Salmi Kampin palvelukeskus 26.9.2013
APUVÄLINEPALVELUT Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa Minna Salmi Kampin palvelukeskus 26.9.2013 Sairaala-, kuntoutusja hoivapalvelut; Kuntoutuksen osaamiskeskus Kuntoutussuunnittelu Apuvälinepalvelut
LisätiedotLääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet
Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet 21.5.2014 Johtava toimintaterapeutti Irmeli Wasén, TURKU/Hyto/Lääkinnällinen kuntoutus 1 Alueellinen apuvälinetoiminta Varsinais-Suomen
LisätiedotApuvälinepalveluiden järjestäminen Kalajoen sote -yhteistoiminta-alueella. PetuLtk 94 (Valmistelija: Minna Sipilä, vastaava fysioterapeutti)
Perusturvalautakunta 94 25.06.2014 Apuvälinepalveluiden järjestäminen Kalajoen sote -yhteistoiminta-alueella PetuLtk 94 (Valmistelija: Minna Sipilä, vastaava fysioterapeutti) Perusterveydenhuollon järjestämät
LisätiedotVALPAS. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueellinen apuvälinepalveluiden toimintakäytäntö
VALPAS Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueellinen apuvälinepalveluiden toimintakäytäntö VSSHP, Alueellinen apuvälinekeskus, Alueellinen apuvälinetoiminta 2005, päivitetty 2013 3. versio Esipuhe Terveydenhuoltolaki
LisätiedotHelsingin kaupunki Sosiaali- ja terveystoimiala Helsingin sairaala. Kuntoutussuunnittelu ja Apuvälinepalvelut. Toimintaterapeutti Salla Tahkolahti
Helsingin kaupunki Sosiaali- ja terveystoimiala Helsingin sairaala Kuntoutussuunnittelu ja Apuvälinepalvelut Toimintaterapeutti Salla Tahkolahti Helsingin apuvälinepalvelupisteet Laakson palvelupiste Malmin
LisätiedotApuvälinepalvelut; apuvälineasetus ja toimintaohjeet. Outi Töytäri
Apuvälinepalvelut; apuvälineasetus ja toimintaohjeet Outi Töytäri Viimeiset 10 vuotta: mm Apuvälinepalveluiden laatusuositus (2003) Apuvälinepalveluiden saatavuusselvitykset (viim. 2006) Apuvälineasetus
LisätiedotSosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset
Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari
LisätiedotKansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki
Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon
LisätiedotTAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina
2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden
LisätiedotPALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA
PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen
LisätiedotPäätös. Laki. kansanterveyslain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 94/2004 vp Hallituksen esitys laeiksi kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi
LisätiedotPoimintoja lainsäädännöstä
Poimintoja lainsäädännöstä Perustuslaki 731/1999 6 7 Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon,
LisätiedotTerveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys
Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain
LisätiedotAjankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010
Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle
LisätiedotKULMIEN KESTOPIGMENTOINTI LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEENÄ
17.12.2018 1 / 5 EOAK/5392/2017 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin Esittelijä: Esittelijäneuvos Kaija Tanttinen-Laakkonen KULMIEN KESTOPIGMENTOINTI LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEENÄ
LisätiedotV a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a
V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää
LisätiedotKuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma
Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden
Lisätiedotterveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM
Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain
LisätiedotTyö kuuluu kaikille!
Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten
LisätiedotALS ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut
ALS ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut Sosiaaliohjaaja Porin perusturva Vammaispalvelut LAINSÄÄDÄNTÖ Perustuslaki : 6 yhdenvertaisuus, 19 oikeus sosiaaliturvaan Sosiaalihuoltolaki: 1 yksityisen henkilön,
LisätiedotAsuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM
Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki 15.3. 2018 Jaana Huhta, STM Esityksen sisältö Uudistuksen lähtökohdat Keskeinen sisältö Asumisen tuen
LisätiedotPOTILAAN VALINNAN VAPAUS
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI POTILAAN VALINNAN VAPAUS Aino-Liisa Oukka dos., johtajaylilääkäri PPSHP Asiakaslähtöisyys MIKSI? potilaan vahvempi osallistaminen hoitoonsa yleinen asenneilmapiiri
LisätiedotVALPAS. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueellinen apuvälinepalveluiden saatavuusperusteet
VALPAS Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueellinen apuvälinepalveluiden saatavuusperusteet VSSHP, Kuntoutusklinikka, Alueellinen apuvälinetoiminta 2005, päivitetty 2008 2.2 versio Esipuhe Suomen lainsäädäntö
LisätiedotKiireettömään hoitoon pääsy
Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin
LisätiedotKuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotVANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.
VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET
LisätiedotVerkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen
Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:
LisätiedotHenkilökohtainen apu käytännössä
Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan
LisätiedotLÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEIDEN HANKKIMINEN
13.4.2016 Dnro 902/4/15 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Esittelijäneuvos Kaija Tanttinen-Laakkonen LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEIDEN HANKKIMINEN 1 KANTELU Kantelija arvosteli
LisätiedotTerveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta
HYKS-Operatiivinen tulosyksikkö Vesa Perhoniemi 11.9.2014 11.9.2014 Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta Vesa Perhoniemi hallinnollinen
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 58
15.04.2015 Sivu 1 / 1 1118/00.01.00/2015 58 Lausunto suunnitelmaan Espoon apuvälipalvelujen organisoinnista HUSapuvälinekeskukseen Valmistelijat / lisätiedot: Miia Loisa-Turunen, puh. 050 325 3252 Liisa
LisätiedotPöytyän terveyskeskuksen osasto
PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ Pöytyän terveyskeskuksen osasto TIETOA POTILAAN OMAISELLE Osasto Yläneentie 1 21870 RIIHIKOSKI Puh: 02 4864 1300 Pöytyän terveyskeskuksen osaston tehtävänä on: Antaa
LisätiedotUUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI
UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI Sanna Ahola Erityisasiantuntija Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö 5.11.2018 Uudistuva vammaispalvelulaki / Sanna Ahola 1 VAMMAISPALVELUJA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN
LisätiedotAlueelliset apuvälinepalvelut Satakunnassa Toimintakäsikirja
Toimintakäsikirja Versio 3.1 Huhtikuu 2012 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 4 1.1. Yhdenvertaisuuden periaate kuntien apuvälinepalveluissa... 4 1.2. Potilaan oikeudet... 4 1.3. Apuvälinepalvelujen resursointi...
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016 (HE 332/2014) Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta
LisätiedotLapsen itsemäärämisoikeus sukupuoleen Pyöreä pöytä
Lapsen itsemäärämisoikeus sukupuoleen Pyöreä pöytä 13.11.2017 Lapsen itsemääräämisoikeus terveydenhuollossa Merike Helander Merike Helander, lakimies 13.11.2017 2 YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista (Sops
LisätiedotOhje 10/2013 1 (6) Dnro 7223/06.00.00.05/2013 6.9.2013. Jakelussa mainituille
Ohje 10/2013 1 (6) Jakelussa mainituille Ympärivuorokautinen suun terveydenhuollon päivystys on kuntien ja sairaanhoitopiirien lakisääteinen velvollisuus Valvira muistuttaa terveyskeskuksia ja sairaanhoitopiirejä
LisätiedotPalvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma
Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit
Lisätiedot9.10 9.10.2012 VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET ASUNNONMUUTOSTYÖT SEKÄ ASUNTOON KUULUVAT VÄLINEET JA LAITTEET
PYSYVÄISOHJE 1 (5) VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET ASUNNONMUUTOSTYÖT SEKÄ ASUNTOON KUULUVAT VÄLINEET JA LAITTEET Voimassa: 1.11.2012 alkaen toistaiseksi 1. Yleistä asunnonmuutostöistä 2. Vaikeavammainen henkilö
LisätiedotINFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen
INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri
LisätiedotMIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET
MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 02112017 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus
LisätiedotTulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö
Tulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö Alle on koottu tulkkipalveluun ja tulkintaan liittyviä säännöksiä. Kokonaisuudessaan lakeihin voi tutustua osoitteessa www.finlex.fi Perustuslaki (731/1999) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
LisätiedotVAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8.
VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8.2009 Kumoaa Vammaisten henkilöiden määrärahasidonnaisten palveluiden ja
LisätiedotHAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA
HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi
LisätiedotPaperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet
Paperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet 20.11.2014 Taneli Puumalainen LT, DTM&H, Ylilääkäri Linkki julkaisuun: http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-156-3 21.11.2014 2 Oikeus terveyteen
LisätiedotYhdenmukainen arviointi ja asiakkaan oikeudet
Yhdenmukainen arviointi ja asiakkaan oikeudet Sanna Ahola Erityisasiantuntija Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö 17.3.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Asiakkaan oikeuksista sosiaalihuollossa Oikeus
LisätiedotPotilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015
Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 1 sosiaali ja terveyspalvelut tarveperusteisia (riittävät palvelut) edellytykset toimia yhteiskunnan
LisätiedotMIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET
MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus
LisätiedotPHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa
PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka
LisätiedotTERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014
TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ
Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Päivi Lauri paivi.lauri@ppshp.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotVammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus
Vammaispalvelut Helsingissä Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain mukaan vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai
LisätiedotPeruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue
Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman
LisätiedotAjankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä
Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Kuopio 7.9.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / sosiaali- ja terveysosasto / terveyspalveluryhmä Esityksen sisältö Kunta- ja palvelurakenneuudistus
LisätiedotTerveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011
Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit
LisätiedotKOTONA PÄRJÄÄMISTÄ TUKEVAT PALVELUT JA TALOUDELLISET TUKIMUODOT
KOTONA PÄRJÄÄMISTÄ TUKEVAT PALVELUT JA TALOUDELLISET TUKIMUODOT Kelan kautta haettavia etuuksia: Osittain tai kokonaan korvattavat lääkkeet Eläkettä saavan hoitotuki Eläkkeen saajan asumistuki LÄÄKEKORVAUKSET
LisätiedotVAMMAISPALVELUHAKEMUS
VAMMAISPALVELUHAKEMUS Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Haettavat palvelut (täytetään vain niiden palvelujen osalta, joita haetaan) 1. Asuminen Asunnon muutostyöt, mitä
LisätiedotVammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu
Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei
LisätiedotPARKANO-KIHNIÖ SOTE -YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA
Parkanon kaupunki Perusturvaosasto KULJETUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN PARKANO-KIHNIÖ SOTE -YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA 1.1.2018 ALKAEN (Petu yta 14.12.2017 ) KULJETUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN PARKANON-KIHNIÖN
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan
Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Anne Koskela Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin
LisätiedotAPUVÄLINEPALVELUT OSANA KUNTOUTUSTA
APUVÄLINEPALVELUT OSANA KUNTOUTUSTA Anne Kanto-Ronkanen, Kuntoutussuunnittelija, Kuopion yliopistollinen sairaala, Kuntoutus 24.11.2017 1 Millä äänellä puhun? toimintaterpeutti, TtM, opettaja apuvälinehankkeita
LisätiedotPeruspalveluiden päivystys uusissa säädöksissä
Peruspalveluiden päivystys uusissa säädöksissä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Kuntatalo, Toinen linja 14, Helsinki 7.2.2018 Timo Keistinen lääkintöneuvos Alueellisen erikoissairaanhoidon järjestämisen
LisätiedotONKO PAKKO, JOS EI TAHO. Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysyksikön päällikkö Aija Ström
ONKO PAKKO, JOS EI TAHO Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysyksikön päällikkö Aija Ström 1 Terveydenhuoltolaki kansalaisen valinnanvapaus laajenee 1.1.2014 Terveydenhuoltolaki laajentaa asteittain kansalaisen
LisätiedotHenkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta
Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Lakimies Mika Välimaa 13.5.2014, Turku Kynnys ry Säädökset Vammaispalvelulaki (8-8 d, 3 a ) subjektiivinen oikeus palvelusuunnitelma Laki sosiaalihuollon
LisätiedotDnro 3411/4/14. Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen. Esittelijä: Esittelijäneuvos Kaija Tanttinen-Laakkonen
23.9.2015 Dnro 3411/4/14 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Esittelijäneuvos Kaija Tanttinen-Laakkonen HOITOTARVIKKEISTA EI SAA PERIÄ MAKSUA 1 KANTELU Kantelija arvosteli 1.9.2014
LisätiedotHenkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012
Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva
LisätiedotTerveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö
Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen
LisätiedotMiksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?
Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut
LisätiedotLaki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön
LisätiedotKommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea. Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki
Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki 12.5.2017 Kommunikoinnin palvelut nyt Kommunikoinnin peruskartoitus Terveydenhuolto Puheterapia -palvelut
LisätiedotMitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko. Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas
Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas Kuva: Kaisa Viljanen Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä 497/2003 Yhteistyön tarkoitus
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Pekka Räsänen pekka.rasanen@kpsaatio.
LisätiedotLapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun Tampere johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto
Lapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun Tampere 22.5.2017 johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto Ulos kuplasta Asiakassuunnittelu Arvio Suunnitelma Päätös Toteutus 3 Lapsen osallisuus
LisätiedotOma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet
Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden
LisätiedotMiten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa?
Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa? Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park 29.1.2015 Jaana Huhta, neuvotteleva virkamies STM Tavoitteita
LisätiedotVAMMAISPALVELULAIN MUKAISTEN ASUNNON MUUTOSTÖIDEN JA ASUNTOON KUULUVIEN VÄLINEIDEN JA LAITTEIDEN SOVELTAMISOHJEET
Liite 1 1 VAMMAISPALVELULAIN MUKAISTEN ASUNNON MUUTOSTÖIDEN JA ASUNTOON KUULUVIEN VÄLINEIDEN JA LAITTEIDEN SOVELTAMISOHJEET voimassaolo 1.1.2019 alkaen toistaiseksi tavoite Kunnalla on mahdollisuus antaa
LisätiedotTerveyskeskusten johtavat viranhaltijat ja PPSHP yhteistyöseminaari 7.10.2014. potilasasiamies Hilkka Manner PPSHP
Terveyskeskusten johtavat viranhaltijat ja yhteistyöseminaari 7.10.2014 www.stm.fi } kaikkialla terveydenhuollossa } asuin- tai olinpaikasta riippumatta } lapsen kiireellistä hoitoa ei voi kukaan kieltää
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Anna Moring anna.moring@monimuoto
LisätiedotKULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut
KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Kuljetuspalvelun tarve Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18/ yhdensuuntaista
LisätiedotVAMMAISPALVELULAIN MUKAISET PALVELUT JA TUKITOIMET
VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET PALVELUT JA TUKITOIMET Vammaispalvelun toteuttaminen pohjautuu vammaispalvelulakiin ja asetukseen sekä soveltamisohjeisiin. Lain tarkoitus on - edistää vammaisen henkilön edellytyksiä
LisätiedotEnsihoitajan vastuut, velvollisuudet ja oikeudet
Ensihoitajan vastuut, velvollisuudet ja oikeudet SEHL:n opintopäivät 7.-8.4.2017 Jenna Uusitalo Väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto Jenna.uusitalo@helsinki.fi Sisältö 1. Vastuun ja velvollisuuden
LisätiedotEnnakkoon lähetetyt kysymykset
Ennakkoon lähetetyt kysymykset Irma Pahlman OTT, VT, MBA Korvaushoitoasiakkaan oikeus valita korvaushoitoa toetuttava terveysasema ja kunta Terveydenhuoltolaki (1326/2010) 47 Kiireettömän hoidon hoitopaikan
LisätiedotKelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,
LisätiedotUudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012
Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010
LisätiedotLaki ikääntyneen väestön toimintakyvyn
Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista
LisätiedotHE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista
LisätiedotAjankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä
Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan
LisätiedotAjankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä
Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan
LisätiedotLAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta
59 LAKIEHDOTUKSET Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 3 :n 4 kohta, muutetaan 39 :n 1 ja 3 momentti, 40 :n 1 momentin 1 kohta,
LisätiedotOmaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan
OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon
LisätiedotPotilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8
Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia
LisätiedotKoske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö
Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö 24.9.2007 Mitä tulkkipalveluihin kuuluu? VpA 7 Työssä
Lisätiedotasema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli
Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.
LisätiedotAjankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen
Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta
LisätiedotKORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS
KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 12.5.2015 Taltionumero 1249 Diaarinumero 4087/3/13 1 (5) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus A Päätös, jota valitus koskee Asian aikaisempi käsittely
LisätiedotKehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta
Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla
LisätiedotLaki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä
N:o 497/2003 Annettu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2003 Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus ja soveltamisala Lain
LisätiedotMiksi kuntoutusta pitää suunnitella?
Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki
LisätiedotOsallisuus ja palvelusuunnittelu
Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä
Lisätiedot