Puulan länsiosan kuormitustekijöiden kartoitus Puulaseminaari 18.2.2014
Miksi erillinen hanke? Kansalaisten huoli Puulan länsiosan vedenlaadusta Puula ei ole painopistealueena Etelä-Savon ely-keskuksen vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanossa Velvoitetarkkailut ja ympäristöhallinnon oma näytteenotto ei riittävän kattava kokonaiskuvan saamiseksi Puulan länsiosan vedenlaatuun vaikuttavista tekijöistä Puulasemaari 18.2.2014
Hankkeen tavoitteet Selvittää Puulan länsiosaan tuleva kuormitus ja valuma-alueiden maankäytön vaikutukset vedenlaatuun. Selvittää kuormituksen ajallista ja paikallista vaihtelua Tarkastella kuormituksen leviämistä Puulan muihin osiin Arvioida paleolimnologisten tutkimuksen avulla vesistön tilassa tapahtuneita muutoksia Puulaseminaari 18.2.2014
Hankeryhmä Juho Kotanen (erikoissuunnittelija, Etelä-Savon elykeskus) Antti Haapala (hydrobiologi, Etelä-Savon ely-keskus) Teemu Tuovinen (ympäristöinsinööri, Etelä-Savon ely-keskus) Heikki Tanskanen (ympäristösuunnittelija, Mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut) (ympäristöpäällikkö, Mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut) Timo Huttula (prof., Suomen Ympäristökeskus) Puulaseminaari 18.2.2014
Hankkeen kustannusarvio ja rahoittajat Kustannus 2012 2013 Kemialliset vedenlaatuanalyysit (sis. näytteenoton ja matkakustannukset sekä virtaamamittaukset) 9 000 24 000 Sedimenttitutkimukset 25 000 Vedenlaatuaineistoon perustuva leviämismallinnus 15 000 Henkilöstökulut 14 000 Hallinnointi 500 500 Matkakulut 1000 Yhteensä 9 500 79 500 - Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 89 000 - Hanketta rahoittavat useat eri tahot yhdessä Rahoittaja Kokonaisrahoitus ( ) Maksuosuus (%) Mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut 4 500 5.06 Etelä-Savon Ely-keskus 17 000 19.10 Joutsan kunta 5 000 5.62 Puulan kalastusalueet / 6 600 7.42 osakaskunnat Vapo Oy 10 000 11.24 Keski-Suomen liitto 5 300 5.96 Etelä-Savon maakuntaliitto 22 600 25.39 Mikkelin seutukunta Yhteensä 18 000 89 000 20.22 100
Hankkeen eteneminen 2012 2013 Tiedustelut / hakemukset hankkeen rahoituksesta kesällä 2012 Kokonaisrahoitus varmistui lokakuussa 2012 Vesianalytiikan kilpailuttaminen kesällä 2012 1. näytteenottokierros lokakuussa 2012 Näytteenottosuunnitelman tarkistaminen talvella 2013 Vesinäytteet toukokuussa Sedimenttinäytteet toukokuussa 3. näytteenottokierros elokuussa ja 4. lokakuussa (lisänäytteitä marraskuussa) Sedimenttitutkimukset valmiit elokuussa Hankkeeseen palkattu tutkija kirjoittamaan hankkeen loppuraportti 1.10.2013 alkaen
7
Osavaluma-alueiden purkupisteisiin perustuva näytteenottosuunnitelma Puulaseminaari 18.2.2014
Järvihavaintopisteiden näkösyvyydet metreinä 09.10.2012; Siikavesi Mainiemi -alue 3,1 1,4 3,2 2,8 2,8 3,5 3,3 4,5 16.10.-12: 5,7 m Puula
Järvihavaintopisteiden näkösyvyydet metreinä 09.10.2012; pohjoinen alue 1,3 2,7 2,9 Kortesalmi: 3,2 m 3,1
Ainevirtaamat: COD (tn/d) Siikavesi-Haapaselkä 8,5 1,3 0,16 Pohjoinen alue 3,1 Hännilänjoki tuo Synsiän alueen vedet (Q = 1,8 m³/s) 2,3 11 0,07 0,4 2,7 Pitoisuus: 12 mg/l 9 Näkösyv. 1,3 m, väri 200, COD 30 0,2 1,3 0,22 Pajusuolta lähtevä:q=0,13 m³/s, COD virtaama n. 0,5 tn/d Pajupuru: Q=0,45; COD virtaama 1,3
Vesinäytepisteet tutkimusalueella Vihreä piste: Näytteenotto kaikilla näytteenottokierroksilla Punainen piste: Näytteenotto toukokuussa 2013 Puulaseminaari 18.2.2014
Paleolimnologiset tutkimukset Tilattu Ambioticalta, 2 näytteenottopistettä (Siikavesi 2 ja Puula 193) Sedimenttiprofiilit siivutetaan 1 cm:n paksuisiksi osanäytteiksi Haihdutus-hehkutusanalyysillä tutkitaan sedimentin vesipitoisuus ja orgaanisen aineen määrä Valituista osanäytteistä (20) iänmääritys nokihiukkasanalyysillä Osanäytteistä lasketaan myös syvänteen biologisen kunnon kehitystä kuvaava BQI-indeksi (Benthic Quality Index) ja ns. fluxindeksi. Indeksit perustuvat surviaissääskijäänteiden stratigrafiaan. Indeksit kertovat mm. pohjan happitilanteen kehittymisestä ja rehevöitymiskehityksestä. Puulaseminaari 18.2.2014
Kiitokset tutkimuksen rahoittajille ja muille yhteistyötahoille! Etelä-Savon maakuntaliitto Mikkelin seutukunta Etelä-Savon ely-keskus Vapo Oy Joutsan kunta Keski-Suomen liitto Mikkelin seudun ympäristöpalvelut Puulan kalastusalueet ja osakaskunnat (Puulan kalastusalue, Ryökkään ja Liekuneen yhteisalue, Salmenkylän osakaskunta, Parkkolan osakaskunta, Koveron kalastuskunta, Puukonsaaren osakaskunta) Puulaseminaari 18.2.2014