Kangasalan luonto ry VASTASELITYS c/o Jorma Mäntylä Tanhuanpääntie 25 36200 Kangasala 9.8.2013 jmantyla@kaapeli.fi P. 0400 333575 Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry Kuninkaankatu 39 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Vaasan hallinto-oikeus vaasa.hao@oikeus.fi Asia Pohjaveden imeytyskoe Vehoniemen alueella, Kangasala Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston päätös 13.11.2012 nro 95/2012/2 Diaarinumerot 02040/12/5299, 02050-02051/12/5299, 02062-02064/12/5299, 02070/12/5299 ja 02081-02082/12/5299 Kangasalan luonto ry:n ja Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry:n vastaselitys Vaadimme edelleen tutkimusluvan kumoamista. Erityisen ehdottomana pidämme tutkimusten aloittamisen epäämistä ennen luvan tulemista lainvoimaiseksi. Ellei lupaa kumota, se tulee palauttaa aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Tutkimus- ja laitosluvan samanaikaisuus Tavase Oy:n 28.6.2012 jättämä koko laitoksen lupahakemus Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle on kuulutettu Kangasalla ja Pälkäneellä, kuulutusajan ollessa 17.6.-1.8.2013. Kyseinen hakemus sisältää myös lukuisia tutkimuslupahakemuksia. Jotta Tavasen hakemuksista voisi edes yrittää saada jonkinlaisen kokonaiskuvan, pitäisi tämäkin lupa palauttaa aluehallintovirastolle. Aluehallintoviraston tulisi laittaa laitoslupakäsittely odottamaan, kunnes kaikki tutkimukset on tehty asianmukaisesti, tutkimustulokset julkaistu sekä arvioitu ja vasta tämän jälkeen ottaa laitoslupahakemus käsiteltäväksi. Nykyisellä sekavalla hakemuskäytännöllä hakijayhtiö pyrkii sekoittamaan niin viranomaiset, oikeusasteet, asianosaiset kuin kansalaisetkin. 1/6
Palauttaminen aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi on kohtuullista myös lupaviranomaisen (LS AVI) kannalta. Näin sillä on mahdollisuus tarkastella yhdessä kaikkia niitä kohteita, jotka Tavasen hankesuunnitelmassa sisältävät epävarmuustekijöitä tai jotka ovat olemukseltaan tutkimuslupahakemuksia. Koska tämän tutkimuksen lupamääräyksissä on mainittu, että tutkimuksesta saadaan oleellista tietoa myös Tavase oy:n tekopohjavesilaitosluvan myöntämisen edellytyksiin, hallinto-oikeuden tulisi palauttaa tämä lupapäätös käsiteltäväksi kaikkien muiden tutkimuslupien kanssa, jotka sisältyvät nyt kuulutuksessa olevaan hakemukseen. Yleinen etu Tavase Oy kertoo vastineessaan, että...se on yleisen edun mukainen hanke, jolla turvataan yhteiskunnan vedenhankintaa. Kangasalan luonto ry. ja Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. toteavat, että yhtiö julistaa hankkeen yksipuolisesti ja perustelematta yleisen edun mukaiseksi. Luonnonsuojelulaki 1996/1096 66 toteaa, että tämän kaltainen hanke voidaan toteuttaa, jos... valtioneuvosto yleisistunnossa päättää, että hanke tai suunnitelma on toteutettava erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavasta syystä eikä vaihtoehtoista ratkaisua ole. Oikeuskirjallisuudessa samankaltaista näkemystä tukevat Suvantola & Similä. He toteavat, että...vaihtoehdon olemassaolo on ehdoton este hankkeen tai suunnitelman sallimiselle (Luonnonsuojeluoikeus, s. 264. Edita: Helsinki 2011). Vaihtoehtoisia ratkaisuja on tarjolla. Pirkanmaalla ei ole vesipulaa, joka pakottaisi nimenomaan tekopohjavesiteknologian käyttöön. Siksi Tavase ei ole yleisen edun mukainen hanke, eikä sille ole yleistä tarvetta. Huomautamme, että vedenkulutus ei ole kasvanut siten kuin 1980-90-luvun suunnitelmissa arvioitiin. Tosiasiassa vedenkulutus on väestönkasvusta huolimatta jopa laskenut tai pysynyt ennallaan esimerkiksi Tampereella ja Kangasalla (ks. Tampereen Vesi: Vuosikertomus ja ympäristöraportti 2012 s. 8-9). Vedenhankinnassa voidaan käyttää tekopohjavettä, jos pinta- ja pohjavesiä ei ole saatavilla tai ne ovat saastuneita. Keski- Euroopassa ja ehkä Turun seudulla näin voi olla, mutta ei Tampereen seudulla. Kokemäenjoen vesistön kolme suurta ja puhdasvetistä pääjärveä ovat Tampereella ja lähikunnissa (Näsijärvi, Roine, Vesijärvi) ja lisäksi alueen soraharjuissa on huomattavat pohjavesivarat. Näissä oloissa pinta- ja pohjavesilaitokset ovat paitsi edullisempia myös ympäristöystävällisempiä. Viittaamme ennakkotapaukseen KHO:1982-A-II-86, joka Suvantolan & Similän mukaan (Ibid. s. 254) on edelleen pätevä vesilain tulkinta. Kyse oli Päijänteen Pulkkilanharjulle rakennettavasta sillasta, jonka rakennusluvan KHO kumosi, koska oli tarjolla vähemmän ympäristöhaittaa aiheuttava hiukan kalliimpi vaihtoehto:...seuraukset voitiin pääosiltaan välttää ilman kustannusten kohtuutonta lisääntymistä hankkeen kokonaiskustannuksiin ja aiheutettavaan vahinkoon verrattuna. Näin ollen ja ottaen erityisesti huomioon Pulkkilanharjun maisemallisen ainutlaatuisuuden KHO katsoi, ettei yleinen etu vaatinut sillan rakentamista vesioikeuden päätöksessä tarkoitetulla 2/6
tavalla sekä myös, että toteutettaessa hanke sanotulla tavalla ei rakentamisesta saatava hyöty ollut siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Vesioikeuden päätös kumottiin ja hakemus hylättiin. Tavase Oy:n tekopohjavesihankkeen kohdalla vaihtoehtoiset ratkaisut ovat paitsi edullisempia myös ympäristöystävällisempiä, koska ei tarvita rakentamista Natura2000-alueille. Yhtiö väittää, että...tavase Oy:n osakkaat ovat olleet samat tahot sen toiminnan alkamisesta saakka ja osakkaissa tai Tavase Oy:n tavoitteissa ei ole tapahtunut muutoksia. Näin ei ole ja korostamme, että hallintolain 2003/434 6-8 mukaan viranomaisen on tehtävä päätöksensä luotettavan tiedon perusteella (vrt. Suvantola & Similä, s. 245). Valkeakoski päätti irtautua yhtiöstä joulukuussa 2011 (KV:19.12.2011 145). Kaupunki päätti tekopohjaveteen turvautumisen sijasta saneerata Tyrynlahden vedenottamon Mallasveden rannalla. Kangasala päätti irtautua Tavase Oy:stä valtuuston päätöksellä huhtikuussa 2012 (VAL:16.4.2012 29). Kangasalan ympäristölautakunta on lausunnossaan todennut, ettei tutkimuslupaa tule myöntää (RYK 30.5.2012 71). Kunta ei tarvitse tekopohjavettä, vaan toteuttaa ja on pääosin jo toteuttanut vedenhankinnan saneeraamalla Rikun ja Raikun vedenottamot. Akaan kaupunki on päättänyt liittyä Hämeenlinnan HS-Vesi vesihuoltoyhtiöön (Akaan Seutu 12.4.2013). Asiaa koskeva esisopimus tehtiin 2011 heinäkuussa ja liittyminen tapahtui vuoden 2012 alussa. Täten myöskään Akaa ei tarvitse Tavasen tekopohjavettä. Pälkäne ei ole koskaan liittynyt yhtiöön. Kunta ei tarvitse tekopohjavettä, vaan järjestää vedenhankintansa toisin. Akaassa, Kangasalla, Pälkäneellä ja Valkeakoskella on 75 000 asukasta. Tavase Oy:n yritys tulla perustelluksi yleisen edun mukaisena hankkeena on kadonnut edellä selostettujen päätösten takia. Irtautumispäätöksen tehneiden osakkaiden lisäksi jäljellä oleva pääosakas Tampere on aloittanut Kaupinojan pintavesilaitoksen saneerauksen (Aamulehti & Yle 19.2.2013). Laitoksen kapasiteetti tulee samansuuruiseksi kuin mitä Tavasen suunniteltu kapasiteetti olisi suunnitelmien mukaan ollut. Näin siis Tavase-hankkeen epävarmuuden takia sen osakkaat ovat samanaikaisesti varmistaneet vesihuoltonsa käytännössä pitkälle tulevaisuuteen toteuttamalla Tavasen 0+-vaihtoehdot omina suunnitelminaan. Kun hanke kokonaisuudessaan on osoittautunut tarpeettomaksi, ei yleisen edun nimissä voi puolustaa myöskään tutkimuslupia. Kangasalan luonto ry. ja Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. katsovat, että tutkimusluvan avulla Vehoniemenharjun arvokkaille maisema- ja Natura-alueille yritetään rakentaa ympäristöä pysyvästi haittaavia ja pilaavia laitteita ja rakennelmia, millä tosiasiallisesti edistetään varsinaista toteuttamista toisin kuin yhtiö eli asianajotoimisto Naturata Oy väittää. Kangasalan luonto ry. ja Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. toteavat, että Tavase on suhteessa ympäristö- ja maisemavaikutuksiin yleisen edun vastainen hanke ja myös tämä tutkimus aiheuttaa lukuisia luonnonja maiseman muutoksia, joiden ennallistaminen on hankalaa. Suomi on allekirjoittanut ja ratifioinut Eurooppalaisen maisemayleissopimuksen 3/6
(http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=81418&lan=fi). Sopimus edellyttää mm, että maisemien arvo olennaisena osana ihmisen kulttuuri- ja luonnonympäristöä tunnustetaan ja että maiseman tärkeään merkitykseen kiinnitetään huomiota julkisen edun kannalta kulttuuriin, ekologiaan, ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvissä asioissa. YVA vanhentunut myös tämän tutkimusluvan alueelta Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) on vanhentunut ja se tulee tehdä uudelleen, koska hanke on kokonaan muuttunut vuodesta v.2003, jolloin YVA valmistui. Esimerkki tämän tutkimusluvan alueelta: Tavasen YVA:ssa 2003 s. 63 kerrotaan Väärälukon puustoisesta luonnonniitystä, joka on luonnonsuojelullisesti ja maisemallisesti arvokas kohde. Nykyinen Tavase hakee lupaa sijoittaa tälle paikalle imeytyskaivoalueen, eikä mainitse enää sanaakaan YVAssa esiin tuoduista luontoarvoista. Kaikki imeytysalueet ovat muuttuneet, myös tämän tutkimusluvan kohteena oleva alue. Edelliseen YVA:an nähden Tavasella on paletissaan myös uusi menetelmä, kaivoimeytys. On valitettavaa, jos Tavasen annetaan jatkaa kokeilujaan ainutkertaisen luonnonmuistomerkin ja Natura 2000-ohjelman alueella. Tavasen suhtautuminen aiheuttamiinsa muutoksiin luonnossa todistaa myös ympäristövaikutusten uudesta arviointitarpeesta: Tavase ei näe toimintansa vaikutuksia eikä ymmärrä tai ei halua ymmärtää niiden suuruutta. Tavaselle kaikki on vain tarkennusta ja optimointia ja ympäristömuutokset vähäisiä. Tavase Oy ei ole ennallistanut yhtään tutkimaansa aluetta kokonaan. Se on jättänyt kaikki havaintoputket paikalleen, vaikka se ei ole kertonut niiden pysyvää luonnetta lupahakemuksissaan. Tavase Oy haki lupaa tutkimusputkille ensimmäisen kerran vuonna 1995. Silloin asennetut putket sekä kaikissa tutkimuksissa sen jälkeen asennetut ovat edelleen paikallaan. Katsomme, että jo tämä osoittaa, että Tavase on tutkimuslupien kautta rakentanut pysyvää tekopohjavesilaitosta. Tämänkin tutkimusluvan perusteella se asentaisi jälleen kerran uusia tutkimusputkia. Jokaisesta asennuksesta jää jäljet maastoon kun kairauskone liikkuu siellä. Jos heti tutkimuksen päätyttyä Tavase olisi poistanut putket, olisi jälkien painama maa alkanut ennallistua muutamassa vuodessa. Nykyisillä toimintatavoilla Tavase heikentää ja vaarantaa Natura-arvoja jatkuvasti. YVA:n yhteysviranomaiselta, nykyiseltä Keski-Suomen Ely -keskukselta tulisi Tavasen vastustuksesta huolimatta pyytää lausunto. Myös Tavasen imeytyskoe vuosilta 1995-97 on tärkeää ottaa huomioon ja tutkia sen tulokset, ennen kuin sallii uuden imeytyskokeen ja sen lukuisat rakennelmat Natura-alueelle. Tavaselta tulee vaatia ko. imeytyskokeen tulokset ja pyytää yhteysviranomaiselta lausunto siitä, antaako nyt luvan saanut koe jotain oleellista uutta tietoa aikaisemman kokeen tuloksiin. Pohjaveden laadun muuttaminen tai pilaaminen Kangasalan Raikun vedenottamon toiminnan aikana on veden mangaanipitoisuus sen kaivoissa kohonnut yli STM:n suosituksen. 4/6
Tavase Oy ja Pirkanmaan ELY rajaavat Tavasen tämän vastuun ulkopuolelle. Tämä merkitsee sitä, että vastuullinen on yksistään Kangasalan Vesi. Kangasalan Vesi puolestaan on ilmoittanut että se ei anna lausuntoa. Mangaaniarvojen nousu pohjavedessä Vehoniemen pohjavesiesiintymässä ei ole vain yhden vedenottajan asia. Se on yleinen ympäristövaikutus, joka ei tapahdu itsestään. Tässä tapauksessa syy oletettavasti on esiintymän antoisuuden ylittävä pitkäaikainen vedenotto. Kangasalan kunnalla ei ole ollut tarvetta ottaa Raikun ottamolta esiintymän antoisuuden ylittävää vuorokautista vesimäärää sen jälkeen kun Rikun vedenottamon mangaaninpoistolaitos alkoi toimia. Kuitenkin vedenotto jatkui ylisuurena siihen asti kunnes Kangasala tilasi suorahankintana ilman kilpailutusta Pöyryltä mangaaninpoiston suunnittelutyön. On merkityksellistä, että tämän lupahakemuksen eri vaiheissa aluehallintovirastossa Tavase ei ottanut kantaa mangaaniongelmaan ennen kuin se saattoi kertoa, että Kangasalan Vesi suunnittelee mangaaninpoistoa Raikkuun, ja ellei Kangasala tee sitä, Tavase tulee huolehtimaan asiasta. Nyt kyseessä olevan tutkimuksen lupa nojaa siihen että tutkimus tehdään yhteistyössä Kangasalan Veden kanssa. On eettisesti väärin että Natura-alueella toimivan vedenkäsittelylaitoksen luottokonsultti (Pöyry, joka konsultoi myös Tavasea) esittää ratkaisuksi mangaaninpoistolaitosta, ellei ole tutkittu vedenoton vähentämisen vaikutusta ongelmaan. On muistettava, että Rikun vedenottolupa on huomattavasti suurempi kuin Raikun. Jos vedenoton painopiste olisi siirretty Rikuun heti kun Rikun mangaaninpoisto alkoi toimia luotettavasti, oltaisiin Raikusta saatu esim. vuoden mittainen havaintojakso alle antoisuuden (n 1700 m3/vrk) tapahtuvasta vedenotosta. Miksi tätä ei tehty? Pohjavesiasiantuntijoiden perusosaamiseen tämän arviointi tulisi kuulua. Kaavoitus Hanke on ristiriidassa Vehoniemen harjualueen osayleiskaavan kanssa. Se on harjualueella voimassa oleva oikeusvaikutteinen kaava. Tutkimuslupahakemuksen prosessiaineisto ennen AVIn antamaa lupaa Olemme saaneet Vaasan hallinto-oikeudelta valitustemme aiheuttaman prosessin aineiston. Tiedustelemme, onko Vaasan hallinto-oikeudella käytettävissään AVIn lupapäätöstä 13.11.2012 edeltävä tutkimuslupahakemuksen hakemusprosessiin liittyvä aineisto? Katsomme, että pitkään jatkunut hakemusprosessi monine hakemusversioineen, kuulutuksineen, vastineineen ja selityksineen sisältää oleellista aineistoa. Ellei se ole hallinto-oikeudella käytettävissä, esitämme Vaasan hallinto-oikeutta pyytämään aluehallintovirastolta näitä dokumentteja käytettäväkseen. 5/6
Kangasala ja Tampere 9.8.2013 Jorma Mäntylä puheenjohtaja Kangasalan luonto ry. Larissa Heinämäki puheenjohtaja Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Juho Kytömäki sihteeri Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. 6/6