Sisä Savon joukkoliikennesuunnitelma

2011 Sisä Savon joukkoliikennesuunnitelma Rautalammin kunta Suonenjoen kaupunki Tervon kunta Vesannon kunta Pohjois Savon ELY keskus Insinööritoimisto Liidea Oy

Esipuhe Tässä työssä on määritelty Sisä Savon alueelle joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet sekä palvelutasotavoitteisiin perustuvat seudun joukkoliikenteen kehittämistoimenpiteet. Työssä on otettu huomioon alueen joukkoliikenteen kysynnässä ja tarjonnassa viime vuosina tapahtuneet muutokset sekä ennakoitu lähivuosien joukkoliikenteen kysynnän muutoksia. Lisäksi työssä on huomioitu joulukuussa 2009 voimaan astuneen joukkoliikennelain vaikutukset joukkoliikenteen palvelujen järjestämisessä. Työn aikana on käyty vuoropuhelua Sisä Savon seudun joukkoliikenteestä vastaavien tahojen kanssa. Suunnitelman laatimisen aikana on järjestetty suunnitteluseminaari, jossa palvelutasotavoitteita on tarkasteltu yhteistyössä kuntien ja liikennöitsijöiden edustajien kanssa. Alueen asukkailla on ollut mahdollisuus vaikuttaa suunnitelmaan esittämällä mielipiteitä ja kehittämisehdotuksia joukkoliikennepalveluista internetkyselyn kautta. Työtä on ohjannut ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet: Mikko Alin Anu Sjöberg Irja Lindlöf Pasi Lievonen Kaija Hytönen Seppo Huttunen Satu Huttunen Suonenjoen kaupunki Rautalammin kunta Vesannon kunta Vesannon kunta Tervon kunta Pohjois Savon elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus Pohjois Savon elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus Työn konsulttina ja ohjausryhmän sihteerinä on toiminut dipl.ins. Anu Eloranta Insinööritoimisto Liidea Oy:stä.

SISÄLTÖ SISÄLTÖ... 4 1 JOHDANTO... 5 1.1 Työn lähtökohtia... 5 1.2 Työn tavoitteet... 5 1.3 Aluehallinnon ja joukkoliikenteen järjestämistä koskevan lainsäädännön muutokset. 5 2 PERUSTIETOJA SUUNNITTELUALUEESTA... 7 2.1 Perustietoja Sisä Savon kunnista... 7 2.2 Koulut ja oppilaitokset... 9 2.3 Työssäkäynti... 10 2.4 Palvelut... 10 3 HENKILÖKULJETUKSET... 11 3.1 Kuntien oikeudet ja velvoitteet... 11 3.2 Kuntien henkilökuljetusten järjestämisperiaatteet... 11 4 JOUKKOLIIKENNE... 14 4.1 ELY keskuksen vastuulla oleva liikenne... 14 4.2 Kuntien järjestämät joukkoliikennepalvelut... 16 4.3 Seutulippu... 16 5 JOUKKOLIIKENTEEN JA HENKILÖKULJETUSTEN RAHOITUS... 17 5.1 ELY keskuksen joukkoliikenteen rahoitus... 17 5.2 Sisä Savon kuntien henkilökuljetusten rahoitus... 17 5.3 Kelan korvaamat henkilökuljetukset... 19 5.4 Kilpailutilanne... 20 6 JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILANTEEN ANALYYSI... 21 7 JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET... 23 7.1 Palvelutasotavoitteiden määrittelyn tarkoitus... 23 7.2 Julkisen liikenteen peruspalvelutaso valtakunnan tason linjauksia... 23 7.3 Joukkoliikennelain vaikutus palvelutason määrittelyyn... 26 7.4 Sisä Savon joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet... 26 7.5 Yhteyksien järjestäminen... 28 8 KEHITTÄMISTOIMENPITEET... 31 8.1 Yleiset toimenpiteet... 31 8.2 Kuntakohtaiset painotukset... 38 LIITTEET Työssäkäyntiin ja opiskeluun soveltuvat seudulliset linja autoyhteydet... 41 Junat ja liityntäyhteydet juniin... 42 4

1 JOHDANTO 1.1 Työn lähtökohtia Joukkoliikenneselvityksen laadinnan lähtökohtana on turvata ihmisen jokapäiväiset liikkumistarpeet sekä järjestää kunnan maksamat kuljetukset kustannustehokkaasti ja käyttäjien näkökulmasta riittävällä palvelutasolla. Suomen joukkoliikennejärjestelmä on murrosvaiheessa. Uusi joukkoliikennelaki ja sen myötä EU:n palvelusopimusasetus tulivat voimaan 3.12.2009. Lakimuutos vaikuttaa mm. joukkoliikenteen suunnittelu ja sopimusjärjestelmään. Tässä suunnitelmassa otetaan huomioon joukkoliikennelain ja EU:n palvelusopimusasetuksen vaatimukset. 1.2 Työn tavoitteet Työn tavoitteena on Sisä Savon kuntien alueella ajettavan osto ja sopimusliikenteen kehittäminen yhteistyössä liikenteenharjoittajien ja lupaviranomaisten kanssa. Tavoitteena on kehittää liikennepalveluja niin, että käytettävissä olevilla resursseilla pystytään palvelemaan alueen asukkaita mahdollisimman hyvin ja tasapuolisesti ja mahdolliset päällekkäisyydet kuljetuspalveluissa karsiutuvat. Suunnittelutyössä otetaan huomioon aluehallinnon uudistuksen ja uuden joukkoliikennelain vaikutukset. 1.3 Aluehallinnon ja joukkoliikenteen järjestämistä koskevan lainsäädännön muutokset 1.3.1 Elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus Aluehallinnon kehittämis ja uudistamishankkeen (ALKU) myötä valtion aluehallinto muuttui vuoden 2010 alusta. Valtion aluehallinnon uudistuksen tavoitteena on parantaa hallinnon kansalais ja asiakaslähtöisyyttä, tuloksellisuutta ja tehokkuutta. Uudistuksessa selkiytetään valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä, ohjausta ja aluejakoja. Uudistuksen myötä TEkeskukset, alueelliset ympäristökeskukset, lääninhallitukset, ympäristölupavirastot, tiepiirit ja työsuojelupiirit lakkautettiin ja niiden tehtävät organisoitiin 1.1.2010 alkaen kahteen uuteen viranomaiseen: Elinkeino, liikenne ja ympäristökeskukseen (ELY) sekä Aluehallintoviranomaiseen (AVI). Liikenteen näkökulmasta uudistuksen tavoitteena on mm. edistää liikennejärjestelmän toimivuutta sekä liikenteen turvallisuutta. Läänihallitusten vastuulla olevat joukkoliikenteen järjestämiseen liittyvät tehtävät siirtyvät vuoden 2010 alusta Pohjois Savon elinkeino, liikenne ja ympäristökeskukselle. 1.3.2 Joukkoliikennelaki Julkista liikennettä säätelevät tietyt EU asetukset. EU:n komissio on heinäkuussa 2005 antanut ehdotuksen uudeksi joukkoliikenteen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi (Asetus rautateiden ja maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista; palvelusopimusasetus) ja se sisältää sääntöjä julkisen liikenteen palvelujen hankkimisesta. Taustalla on tarve määritellä sääntöjä tilanteeseen, jossa markkinalähtöisesti tuotettujen palvelujen lisäksi halutaan tarjota runsaampia ja laadukkaampia palveluja sekä edullisempia hintoja. Koska palvelusopimusasetus on sellaisenaan sovellettavaa oikeutta eikä kansallinen laki saa olla sen kanssa ristiriidassa, enti 5

nen henkilöliikennelaki korvattiin joulukuun 2009 alussa voimaan tulleella joukkoliikennelailla. Joukkoliikennelain voimaantuloon sisältyy kymmenen vuoden siirtymäaika. Joukkoliikennelain keskeisenä tavoitteena on luoda edellytykset peruspalvelutasoisten joukkoliikennepalvelujen turvaamiseen koko maassa sekä joukkoliikenteen käytön lisäämiseen keskeisillä kaupunkiseuduilla ja niiden välisessä liikenteessä. Joukkoliikennelain myötä joukkoliikenteen palvelutason määrittely tulee lakisääteiseksi. Palvelutason määrittelyssä on otettava huomioon erityisesti kansalaisten tarpeet, rahoitus, ympäristö ja yhteiskunnalliset hyödyt Joukkoliikennelakia sovellettaessa lupaviranomaisen eli ELY:n tai kunnallisen viranomaisen onkin ensimmäiseksi arvioitava markkinaehtoisen joukkoliikennetarjonnan määrän ja laadun riittävyyttä. Mikäli markkinaehtoinen joukkoliikenne ei täytä palvelutason vaatimuksia, voi viranomainen käyttää palvelusopimusasetuksen tarjoamia keinoja tukemaan markkinaehtoisen liikenteen riittävyyttä. Ennen joukkoliikennelain voimaantuloa lupaviranomaiset tekivät liikennöitsijöiden kanssa siirtymäajan liikennöintisopimukset, jotka ovat voimassa pääsääntöisesti taustalla olevan linjaliikenneluvan voimassaoloajan. Liikenteenharjoittajan halutessa sopimuksen voimassaoloaikaa voidaan kuitenkin jatkaa kesäkuuhun 2014 saakka myös siinä tapauksessa, että linjaliikenneluvan voimassaoloaika päättyy ennen sitä. Liikenteenharjoittaja voi kuitenkin esittää sopimusaikana muutoksia liikenteen aikatauluihin ja reitteihin tai esittää vuorojen lakkauttamista. Siirtymäajan liikennöintisopimuksen puitteissa ei kuitenkaan voida lisätä vuoroja, mutta vuoroja voidaan vähäisessä määrin korvata toisilla vuoroilla. Palvelusopimusasetus ja joukkoliikennelaki vaikuttavat myös lippujen hinnanalentamiseen liittyviin korvausmenettelyihin ja tuen määrään, koska nykyisten lippusopimusten korvausperiaatteet eivät ole palvelusopimusasetuksen mukaisia. Yhtenä joukkoliikennelain tavoitteena on kuitenkin taata entisten kaltaisten lipputuotteiden jatkuvuus. Uusi lipputuen korvausmalli tulee poikkeamaan entisestä siinä, että jatkossa tukea maksetaan vain liikennöitsijöiden todellisia kustannuksia vastaavasti eli ylikompensaatiota ei makseta. Ennen 3.12.2009 tehdyt kuntien ja liikenteenharjoittajien väliset lippusopimukset liitettiin siirtymäajan sopimuksiin. Seutu ja työmatkalippujen osalta vastuu korvausvelvoitteiden täyttämisestä siirtyi vuoden 2011 alusta kunnilta elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksille, jotka ovat siirtymäajan liikennöintisopimusten sopimusosapuolia. Kunnat ovat tehneet ELY keskusten kanssa yhteistyösopimukset, joiden nojalla kunnat osallistuvat lippujen subventointiin. Yhteistyösopimuksen kautta kunnat päättävät jatkossakin lippujen asiakashinnoista. Joukkoliikennelaissa säädetään lupaviranomaisen velvollisuus määritellä joukkoliikenteen palvelutaso. Ennen lain voimaantuloa määritellyt joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet ovat voimassa vuoden 2013 loppuun saakka. Muussa tapauksessa palvelutasotavoitteet on määriteltävä vuoden 2011 loppuun mennessä. 6

2 PERUSTIETOJA SUUNNITTELUALUEESTA 2.1 Perustietoja Sisä Savon kunnista Suunnittelualueeseen kuuluvat Sisä Savon kunnat eli Suonenjoen kaupunki sekä Rautalammin, Tervon ja Vesannon kunnat. Alueen pääliikenneverkko muodostuu valtatiestä 9 sekä kantateistä 69 ja 72. Tervon ja Vesannon kunnissa tärkeimmät väylät ovat seututietasoisia. Suonenjoella on myös rautatieasema. Lähin lentoasema sijaitsee Kuopiossa. Kuvassa 1 on esitetty suunnittelualue ja pääliikenneverkko. Kuva 1. Suunnittelualue. 7

Taulukko 1. Tietoja suunnittelualueen kunnista. (lähde: Pohjois Savon liitto, Kuntaliitto) Maapintaala km 2 Asukastiheys as/km 2 Taajamaaste (%) Yleiset tiet km Huoltosuhde*) Rautalampi 539 6,5 48,1 217 1,91 Suonenjoki 714 10,7 72,3 243 1,71 Tervo 348 5,0 30,7 144 1,82 Vesanto 423 5,7 31,7 172 2,00 *)huoltosuhde ilmoittaa työvoiman ulkopuolella olevat yhtä työllistä kohden Sisä Savon kuntien yhteenlaskettu asukasmäärä on noin 15 000 henkilöä. Alueen väkiluku on vähentynyt vuodesta 1990 vuoteen 2010 yhteensä noin 19 prosentilla. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan väestön määrä näyttäisi vähentyvän edelleen ja vuoteen 2030 mennessä väestö vähenisi noin kymmenellä prosentilla nykytasosta. Kuva 2. Väestön kehitys ja väestöennuste ikäluokittain ja kunnittain. Lähde: Tilastokeskus Alueen väestö ikääntyy voimakkaasti. Lasten määrän ennustetaan vähenevän noin 13 prosentilla ja aktiivisesti työväestöön kuuluvien ikäryhmien koko supistuu yli 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Samanaikaisesti 70 vuotta täyttäneiden määrän ennustetaan kasvavan yli 40 prosentilla. Väestön ikärakenteen kehityksessä on seudun kunnissa ajallisia eroja, vaikka vuonna 2030 ikärakenne tulee alueen kunnissa olemaan pitkälti samantyyppinen. Voimakas ikäihmisten määrän kasvu tapahtuu Vesannolla ja Rautalammilla muutaman vuoden aikaisemmin kuin Suonenjoella ja Tervossa. Joukkoliikenteen ja henkilökuljetuspalvelujen kannalta väestön väheneminen ja ikärakenteen kehitys johtavat palvelujen kysynnän muuttumiseen. Koulukuljetusten piirissä olevat lapset ja nuoret ovat maaseutualueilla joukkoliikenteen aktiivisimpia käyttäjiä. Näiden ikäryhmien pie 8

nentyessä maaseudun joukkoliikennepalvelujen kannattavuus heikkenee. Myös työssäkäyntiliikennettä palvelevan joukkoliikenteen toimintaedellytykset heikkenevät entisestään työssäkäyvien ikäluokkien pienentyessä. Väestön ikääntyminen asettaa paineita asiointi ja palveluliikenteiden kehittämiseen. Koska jatkossa eläkeikää lähestyvistä ikäluokista yhä suurempi osuus on autoilevia, voidaan olettaa, että ikäihmisten kuljetuspalvelujen kysyntä ei kuitenkaan kasva aivan yhtä voimakkaasti kuin ikääntyvien määrä. Kuljetuspalvelujen tarvitsijoiden ennakoidaan olevan jatkossa entistä huonokuntoisempia, jolloin yksilöllisen palvelun tarve korostuu. 2.2 Koulut ja oppilaitokset Perusopetusta kaikille luokka asteille annetaan kaikissa Sisä Savon kunnissa. Vesannon yhtenäiskoulun Ahvenisen yksikkö on päätetty lakkauttaa kesällä 2013. Lukiokoulutusta on tarjolla kaikissa muissa Sisä Savon kunnissa lukuun ottamatta Tervoa. Ammatillista opetusta on tarjolla Savon Ammatti ja Aikuisopiston Suonenjoen yksikössä, jossa on tällä hetkellä reilut 80 opiskelijaa. Vuonna 2012 ammatti ja aikuisopiston opiskelupaikkojen määrä vähenee, kun maatalousteknologian opetus siirtyy Juankoskelle. Lähes puolet ammattiopiston opiskelijoista on kotoisin Suonenjoelta ja lisäksi kymmenisen opiskelijaa muista Sisä Savon kunnista. Kuva 3. Sisä Savon koulut ja oppilaitokset 9

2.3 Työssäkäynti Työmatkoista muodostuu määränsä, ajoittumisensa ja säännöllisyytensä takia joukkoliikenteelle otollisia liikennevirtoja. Väestöennusteen mukaan työikäisen väestön määrä kuitenkin vähenee voimakkaasti lähivuosina. Tämä heijastunee myös jonkin verran joukkoliikenteen kysyntään. Myös työssäkäyntiaikojen yhä suurempi hajonta heikentää mahdollisuuksia tehdä työmatkoja joukkoliikenteellä. Taulukossa neljä on esitetty alueen työmatkavirrat. Taulukkoon on merkitty keltaisella värillä ne yhteysvälit, joilla kulkee vähintään 50 pendelöijää. Tarkkoja tietoja maakuntarajan ylittävästä pendelöinnistä ei ole ollut käytettävissä, mutta myös Suonenjoen ja Pieksämäen välinen työssäkäyntiliikenne on melko vilkasta. Vähintään sadan henkilön pendelöintimäärää pidetään usein alarajana harkittaessa työmatkayhteyksien järjestämistä joukkoliikenteellä. Sadan henkilön rajaa on sovellettu myös julkisen liikenteen peruspalvelutason määrittelyssä alarajana työmatkayhteyksien järjestämiselle. Taulukko 2. Suurimmat pendelöintivirrat Sisä Savossa 2008 (lähde: Pohjois Savon liitto) Asuinkunta Työssäkäyntikunta Rautalampi Suonenjoki Tervo Vesanto Karttula Kuopio Rautalampi 835 165 2 14 4 63 Suonenjoki 89 2 007 8 11 17 352 Tervo 5 24 327 16 43 116 Vesanto 15 36 11 580 12 47 Karttula 4 55 21 9 545 677 Kuopio 29 161 37 17 115 34 191 2.4 Palvelut Kaikissa alueen kuntakeskuksissa on tarjolla päivittäistavarakaupan sekä apteekin ja pankin palveluita. Haja asutusalueelta palveluita ei juuri löydy. Erikoistavarakaupan palveluita on tarjolla hieman laajemmin Suonenjoella, mutta merkittävä osa erikoiskaupan palveluista haetaan Kuopiosta. Kaikissa alueen kunnissa on arkipäivisin vastaanotto oman kunnan terveysasemalla. Suonenjoen terveysasemalla on päivystys ympärivuorokautisesti. Kelan palvelupiste löytyy kaikista alueen kunnista. Suonenjoella on myös poliisiasema. Suonenjoen verotoimisto lakkautettiin vuoden 2010 lopussa, jonka jälkeen alueen verotusasioita hoidetaan Kuopiossa. 10

3 HENKILÖKULJETUKSET 3.1 Kuntien oikeudet ja velvoitteet Joukkoliikennepalveluita tuottaessaan ja hankkiessaan kunnat voivat toimia yhteistyössä toistensa kanssa. Kunta voi tuottaa ostoliikennepalveluja myös toisen kunnan alueelle. Lisäksi laissa on määritelty oikeus sopia seutu ja kuntalippujen hinnoista. Kunnilla ei ole lakisääteistä velvoitetta osallistua avoimen joukkoliikenteen järjestämiseen. Varsinaisia henkilöliikennettä koskevia järjestämisvelvoitteita kunnille annetaan erityislainsäädännössä, kuten perusopetuslaissa, kehitysvammalaissa, vammaispalvelulaissa, sosiaalihuoltolaissa, kansanterveyslaissa ja sairaankuljetusasetuksessa. 3.2 Kuntien henkilökuljetusten järjestämisperiaatteet Perusopetuslain mukaan kunnan on järjestettävä oppilaalle maksuton kuljetus, jos perusopetusta, lisäopetusta tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan esiopetusta saavan oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pidempi tai jos se oppilaan iän tai muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Tällöin oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen tai oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnettävään riittävään avustukseen. Oikeus koulun valintaan on laajentunut. Oppilaalla on oikeus pyrkiä muuhunkin kuin kunnan hänelle osoittamaan perusopetuksen kouluun. Kunta ei kuitenkaan ole velvollinen järjestämään koulukuljetusta toissijaisille hakijoille, mutta voi halutessaan järjestää maksuttoman koulukuljetuksen. Perusopetuslain mukaisesti oppilaan päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia. Jos oppilas on lukuvuoden alkaessa täyttänyt 13 vuotta tai jos oppilas saa erityisopetusta, saa koulumatka kestää enintään 3 tuntia. Taulukossa 5 on esitetty Sisä Savon kunnissa sovellettavat perusopetuslaissa säädetystä poikkeavat käytännöt oppilaskuljetuksissa. Kaikissa alueen kunnissa sovelletaan samoja pääperiaatteita. Koululaiskuljetukset ajetaan yleensä pääteitä pitkin. Reitiltä poikkeamiseen sovelletaan eri kunnissa hieman vaihtelevia periaatteita. Taulukko 3. Kuljetettavien oppilaiden määrä ja koulukuljetusperiaatteet Sisä Savon kunnissa. Rautalampi Suonenjoki 170 181 0 2 luokkalaisille myönnetään maksuton oppilaskuljetus, kun koulumatka on yli kolme kilometriä. 3 luokkalaisille myönnetään maksuton oppilaskuljetus, kun Tervo 89 koulumatka on yli kolme kilometriä ja koulumatkalla on vaaralliseksi tulkittavia osuuksia (Rautalampi, Suonenjoki, Vesanto) Vesanto 110 Koulukuljetukset pyritään ensisijaisesti hoitamaan joukkoliikenteellä. Suonenjoella suurin osa koulukuljetuksista hoituu linja autolla. Lempyyn koulun kuljetukset joudutaan kuitenkin hoitamaan takseilla. Lisäksi takseilla hoidetaan Sammalselän koulun erityisluokkien oppilaiden kuljetuksia sekä yksittäisiä muiden koulujen oppilaiden kuljetuksia. Rautalammilla reilu puolet oppilaskuljetuksista hoidetaan linja autolla. Aamulla suurin osa kuljetuksista hoituu linjaautoilla, mutta iltapäivällä kuljetusten jakaantuessa useampaan ajankohtaan tarvitaan kulje 11

tuksissa enemmän takseja. Tervossa tilanne on kesään 2011 saakka samantyyppinen. ELYkeskus ei enää syksyllä 2011 osta kunnan koululaiskuljetusten kannalta tärkeimpiä Kiukooaho Talluskylä Rakola Koivujärvi Utrianlahti Tervo vuoroja, jolloin kunnan tulee järjestää korvaavat yhteydet. Vesannon yhtenäiskoulussa noudatetaan 5. jaksojärjestelmää, jolloin kunkin jakson pituus on 36 39 päivää. Yläkoulun 7 9 luokkien oppiaineet on kurssitettu ja oppilaiden lukujärjestykset sekä koulupäivien pituudet vaihtelevat jaksoittain. Jaksojärjestelmä aiheuttaa haasteita kuljetusten suunnitteluun, koska opetuksen alkamis ja päättymisajankohdat saattavat muuttua useita kertoja vuoden aikana ja kuljetukset pitää järjestää kulloisenkin tilanteen mukaan. Kuntien sosiaali ja terveystoimen laskennallista valtionapua saavat kuljetukset ovat hyvin monimuotoinen joukko erilaisia vanhusten ja vammaisten kuljetuksia. Lakiin sidottuja kuntien yksin maksamia kuljetuksia ovat mm. päivähoidon kuljetukset. Näiden lisäksi kunnat hoitavat erilaisia kotipalvelun yms. kuljetuksia sekä merkittävän määrän ateriakuljetuksia. Kehitysvammalaissa säädetään kehitysvammaisten henkilöiden erityishuoltoon liittyvistä kuljetuksista. Kehitysvammalain mukaiset kuljetukset ovat kuljetettavalle maksuttomia ja niihin on erityishuoltoa saavalla henkilöllä subjektiivinen oikeus. Erityishuoltoa järjestävä kunta huolehtii kuljetuksista, jotka erityishuollon saamiseksi ovat välttämättömiä tai suorittaa niistä aiheutuvat kustannukset. Niiden käyttö rajoittuu siis erityishuollon toimintayksiköihin suuntautuviin kuljetuksiin. Erityishuoltoon liittyvien kuljetusten lisäksi kehitysvammaiselle voidaan järjestään muita kuljetuspalveluja esimerkiksi vammaispalvelulain perusteella. Vammaispalvelulain (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista) mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaisille henkilöille kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen. Kuljetuspalvelu on keskeinen vaikeavammaisten omatoimista suoriutumista edesauttava palvelumuoto. Kuljetuspalveluja järjestetään työssäkäynnin ja opiskelun tarpeisiin sekä vähintään 18 yhdensuuntaista virkistys ja asiointimatkaa kuukaudessa. Taulukossa 6 on esitetty vaikeavammaisten kuljetuspalvelun kuntakohtaiset aluerajaukset Sisä Savossa. THL:n tilaston mukaan vuonna 2009 vammaispalvelulain mukainen kuljetusoikeus oli Sisä Savon alueella 249 henkilöllä. Määrä on noussut noin 15 prosentilla parin vuoden aikana. Suurin osa kuljetuspalveluoikeuksien lisääntymisestä selittyy väestön ikääntymisellä. Yli 65 vuotiaiden kuljetusoikeudet ovat kasvaneet noin 20 prosentilla vuosina 2007 2009. Taulukko 4. Vaikeavammaisten kuljetuspalvelun aluerajaukset Sisä Savon kunnissa. Rautalampi Suonenjoki Tervo Vesanto Rautalampi, naapurikunnat ja toiminnallinen alue Suonenjoki, naapurikunnat sekä määrättyjen palvelujen saatavuuden osalta lähin kunta, jossa kyseiset palvelut ovat tarjolla Tervo/asuinkunta ja naapurikunnat Vesanto ja naapurikunnat Sosiaalihuoltolaissa tarkoitettuina tukipalveluina voidaan sosiaalihuoltoasetuksen mukaisesti järjestää harkinnanvaraisia kuljetus ja saattajapalveluja, koska varsinaisten joukkoliikennepal 12

veluiden ulkopuolelle jää sellaisia henkilöryhmiä, joiden tavanomaiseen elämään kuuluvan liikkumisen kannalta yhteiskunnan järjestämät kuljetuspalvelut on katsottu välttämättömiksi. Taulukossa 5 on esitetty Sisä Savon kunnissa sosiaalihuoltolain mukaisissa kuljetuksissa sovellettavat periaatteet. Taulukossa 6 on esitetty kuntien sosiaalitoimen eri lakien perusteella myöntämien kuljetusoikeuksien määrät Sisä Savon kunnissa. Taulukko 5. Sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten periaatteet Sisä Savon kunnissa. Rautalampi Suonenjoki Tervo Vesanto Ikä, tulo ja varallisuussidonnainen kuljetustuki. Ikä, tulo ja varallisuussidonnainen. Korvataan korkeintaan kahdeksan yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa oman kunnan alueella. Ikä, tulo ja varallisuussidonnainen kuljetustuki 1 x viikko. Ikä, tulo ja varallisuussidonnainen. Korvataan korkeintaan kaksi edestakaista matkaa kuukaudessa oman kunnan alueella. Taulukko 6. Sosiaalitoimen myöntämät kuljetusoikeudet Sisä Savon kunnissa vuonna 2009. Kunta kehitysvammalaki sosiaalihuoltolaki vammaispalvelulaki Rautalampi 0 1 110 Suonenjoki 9 8 83 Tervo 0 3 29 Vesanto 4 9 30 13

4 JOUKKOLIIKENNE 4.1 ELY keskuksen vastuulla oleva liikenne ELY keskuksen siirtymäajan liikennöintisopimuksiin ja ostosopimuksiin perustuvan liikenteen tarkastelu vastaa tammikuun 2011 tilannetta. Pohjois Savon ELY keskuksella on Sisä Savon alueella neljä siirtymäajan liikennöintisopimusta. Suurin osa vuoroista on kuntakeskusten välistä liikennettä, joka palvelee koululaisten, opiskelijoiden ja työssäkävijöiden liikkumistarpeita. Lisäksi lipputulojen varassa ajetaan muutamaa asiointiliikennettä palvelevaa vuoroa ja paria kunnan sisäistä vuoroa, jotka toimivat koululaiskuljetusten varassa. Sisä Savon alueella ajetaan myös Etelä Savon ja Keski Suomen ELYkeskusten järjestämisvastuulle kuuluvaa liikennettä. Pohjois Savon ELY keskuksen siirtymäajan liikennöintisopimukset ovat voimassa kesään 2014 saakka. Kahteen sopimukseen sisältyvää liikennetarjontaa on supistettu vuonna 2010 vähäisen matkustajamäärän ja taloudellisen kannattamattomuuden perusteella. Keski Suomen ELYkeskuksella on yksi suunnittelualuetta koskeva siirtymäajan liikennöintisopimus, joka on voimassa vuoteen 2017 saakka. ELY keskuksen ostoliikenne palvelee lähinnä kuntakeskusten välistä koululaisten ja opiskelijoiden liikkumistarpeita, mutta mukana on myös muutamia kuntien sisäisiä vuoroja sekä viikonlopun ja kesäajan yhteyksiä. ELY keskuksen ostoliikennevuorot on esitetty taulukossa 7. Kesällä 2011 päättyy kolme Pohjois Savon ELY keskuksen ostoliikennesopimusta. Vesannon ja Kuopion välinen viikonloppuliikenne sekä Suonenjoen ja Pieksämäen välinen koululaisliikenne ovat mukana uudessa tarjouskilpailussa, mutta Tervon kunnan sisäisiä vuoroja ELY keskus ei enää kesän 2011 jälkeen osta. Keski Suomen ELY keskuksen ostama, lauantaisin ja sunnuntaisin ajettava Jyväskylän ja Kuopion välinen liikenne ostetaan myös jatkossa. Vuonna 2012 päättyy suurin osa alueen ostoliikennesopimuksista. Näihin sisältyy kaksi sopimusta, jotka koskevat neljää Suonenjoen kaupungin sisäistä, koulukuljetuksia palvelevaa vuoroa. Valtion linjauksena on, että ELY keskukset ostavat ensisijaisesti kuntien välistä liikennettä. Kuntien sisäistä liikennettä voidaan ostaa määrärahojen puitteissa valtion rahoituksella lähinnä niissä tapauksissa kun vuorot palvelevat useita matkustajaryhmiä. Mikäli ELY keskuksen ostoliikenteen määrärahoja jatkossakin leikataan, vaarana on, että myös nämä Suonenjoen sisäiset vuorot siirtyvät kaupungin järjestämisvastuulle vuonna 2012. Vuonna 2013 päättyy vain yksi alueen ostosopimus, joka koskee kahta Rautalammin ja Suonenjoen välistä koululaisia, opiskelijoita sekä työssäkävijöitä palvelevaa vuoroa. 14

Taulukko 7. Sisä Savon alueella keväällä 2011 voimassa olevat Pohjois Savon ja Keski Suomen ELY keskusten ostoliikennesopimukset. Sopimus päättyy Ajopäivät Lähtee Saapuu Reitti (vuorot, ajopäivät ja -ajat) 2011 L 8:25 9:55 08.25 Vesanto-Karttula-09.55 Kuopio 2011 L 14.15 15.55 14.15 Kuopio-Karttula-15.55 Vesanto 2011 SS 15.00 16.45 15.00 Vesanto-Karttula-16.45 Kuopio 2011 SS 17.00 18.40 17.00 Kuopio-Karttula-18.40 Vesanto 2011*) Koulp 7:45 8:55 07.45 Rakola-Kiukoonaho-Talluskylä-Utrianlahti- 08.55 Tervo 2011*) Koulp 13:00 14:10 13.00 Tervo-Utrianlahti-13.40 Talluskylä-T Kiukoonaho-T 14.10 Rakola 2011*) Koulp 15:05 16:15 15.05 Tervo-Utrianlahti-15.45 Talluskylä-T Kiukoonaho-T 16.15 Rakola 2012 Koulp 6:55 8:05 06.55 Vesanto-Närhilä-08.05 Vesanto 2012 Koulp 8:05 9:00 08.05 Vesanto-Hyvölän koulu-09.00 Tervo 2012 Koulp 9:25 10:35 09.25 Tervo-Vaajasalmi-10.35 Suonenjoki 2012 Koulp 12:30 13:30 12.30 Suonenjoki-Vaajasalmi-13.30 Tervo 2012 Koulp 15:00 15:50 15.00 Tervo-Laaja-15.50 Vesanto 2012 Koulp 6:30 7:20 06.30 Rautalampi-Vaajasalmi-07.20 Suonenjoki 2012 Koulp 7:20 8:30 07.20 Suonenjoki-Vaajasalmi-08.30 Rautalampi 2012 Koulp 14:35 16:00 14.35 Rautalampi-Kerkonkoski-16.00 Suonenjoki 2012 Koulp 16:15 17:00 16.15 Suonenjoki-Vaajasalmi-17.00 Rautalampi 2012 M-P+++ 6:20 7:45 06.20 Rautalampi-Suonenjoki-07.45 Kuopio-T ammattioppilaitos 2012 M-P++ 12:30 13:45 12.30 Kuopio-Suonenjoki-13.45 Rautalampi 2012 M-P++++ 16:10 17:30 16.10 Kuopio-Suonenjoki-17.30 Rautalampi 2012 L 8:20 9:30 08.20 Rautalampi-Suonenjoki-09.30 Kuopio 2012 L 14:10 15:20 14.10 Kuopio-Suonenjoki-15.20 Rautalampi 2012 Koulp 6:50 7:50 06.50 Hirvola th-suontee-07.50 Suonenjoki 2012 Koulp 14:20 14:55 14.20 Suonenjoki-Suontee-14.55 Haapakoski-T Hirvola th 2012 Koulp 6:30 7:45 06.30 Suonenjoki-Jalkala-07.45 Suonenjoki 2012 Koulp 14:15 15:25 14.15 Suonenjoki-Jalkala-15.25 Suonenjoki 2012 Koulp 7:50 8:50 07.50 Talluskylä-08.50 Pielavesi 2012 Koulp 15:05 15:45 15.05 Pielavesi-15.45 Talluskylä 2013 M-P 7:20 7:45 07.20 Rautalampi-07.45 Suonenjoki 2013 M-P++ 16:10 16:35 16.10 Suonenjoki-16.35 Rautalampi 2011 Koulp 10:05 10:55 10.05 Suonenjoki-10.55 Pieksämäki 2011 Koulp 13:15 14:10 13.15 Pieksämäki-14.10 Suonenjoki 2012 M-P+++ 7:50 11:05 07.50 Mikkeli-Pieksämäki-11.05 Kuopio 2012 M-P+++ 13:15 16:20 13.15 Kuopio-Pieksämäki-16.20 Mikkeli 2012 Koulp 16:10 17:00 16:10 Pieksämäki-17:00 Suonenjoki 2012 Koulp 7:00 8:30 7:00 Suonenjoki-8:30 Pieksämäki 2012 Koulp 7:50 11:05 7.50 Mikkeli-Pieksämäki-11.05 Kuopio 2012 Koulp 13:15 16:20 13.15 Kuopio-Pieksämäki- 16.20 Mikkeli 2011 LS 14:15 17:55 14.15 Jyväskylä- 17.55 Kuopio 2011 LS 15:00 19:45 15.00 Kuopio-19.45 Jyväskylä *) ELY-keskus ei osta vuoroa sopimuksen päättymisen jälkeen. 15

4.2 Kuntien järjestämät joukkoliikennepalvelut Kunnat ovat täydentäneet avoimen joukkoliikenteen tarjontaa ostamalla asiointiliikennettä sekä lähinnä koululaiskuljetuksia palvelevaa joukkoliikennettä. Rautalammin kunta ostaa ympäri vuoden kaksi kertaa viikossa ajettavan kutsutaksivuoron, joka mahdollistaa asioinnin Myhipään suunnasta. Matkustajamäärätilaston perustella kutsutaksireitti on tarpeellinen, mutta yksi ajokerta viikossa saattaisi olla riittävä. Kesäaikana ajetaan lisäksi asiointitaksivuoro kerran viikossa Kerkonkosken suunnasta. Myös tässä vuorossa on kohtuullisesti matkustajia. Lisäksi Rautalammin kunta ostaa kouluvuoden aikana sunnuntaisin kutsuliikenteenä ajettavan liityntäliikennevuoron Suonenjoen rautatieasemalta. Suonenjoen kaupunki ostaa kutsutaksiliikennettä ympärivuotisesti viidellä reitillä. Neljän maaseutureitin lisäksi kutsutaksia voi käyttää taajama alueella. Koulujen lomien aikana ostetaan lisäksi kutsutaksiliikennettä kahdella reitillä. Kaikkia kutsutaksireittejä ajetaan kerran viikossa. Matkustajamäärätilastojen perustella kutsutaksireitit ovat tarpeellisia. Suonenjoen kaupunki ostaa myös iltapäivisin lähinnä koululaisten liikkumistarpeita palvelevan linja autovuoron Iisveden suuntaan. Tervon kunta ei järjestä avointa joukkoliikennettä. Vesannolla ajetaan ympäri vuoden asiointiliikennettä kahdeksalla reitillä. Lisäksi kouluvuoden aikana ajetaan palvelukeskuksen asukkaita palveleva asiointireitti. Osaa reiteistä ajetaan yhtenä ja osaa kahtena päivänä viikossa. Kesäaikana aikatauluissa ja reiteissä on pieniä poikkeamia talviajan tarjontaan verrattuna. 4.3 Seutulippu Sisä Savossa on käytössä Kuopion seutulippu. Lisäksi Suonenjoki kuuluu Keski Savon seutulippualueeseen. Seutulippujen myynti on ollut kasvussa vuodesta 2003 lähtien. Yleisintä Seutulipun käyttö on Suonenjoella, mutta sielläkin alle prosentti työikäisestä väestöstä on seutulipun säännöllisiä käyttäjiä. Yhteiskunnan kannalta seutulipun merkitys korostuukin enemmän verohyötyjen kautta, koska seutulipun asiakashinta määrittää monissa tapauksissa sen, kuinka paljon työmatkakuluja voi vähentää verotuksessa. 16

5 JOUKKOLIIKENTEEN JA HENKILÖKULJETUSTEN RAHOITUS 5.1 ELY keskuksen joukkoliikenteen rahoitus Vuonna 2010 valtioneuvoston Pohjois Savon ELY keskukselle myöntämä määräraha joukkoliikennepalvelujen hankintaan ja kehittämiseen laski yli puolella miljoonalla eurolla vuoden 2009 tasosta. Tästä syystä ELY keskus joutui jättämään hankkimatta kesällä 2010 päättyvien sopimusten liikenteitä. Myös kesällä 2011 päättyvien sopimusten liikenteitä on jouduttu karsimaan. Mikäli määrärahataso ei nouse, liikenteen karsiminen jatkuu myös seuraavilla tarjouskilpailukierroksilla. Liikenne ja viestintäministeriön tavoitteena on, että joukko ja kevyenliikenteen matkojen määrää pystyttäisiin kasvattamaan 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että joukkoliikenteen rahoitusta lisätään huomattavasti. Joukkoliikenteen rahoituksen lisääminen on kirjattu mm. Liikenneviraston pitkän tähtäimen suunnitelmaan. ELY keskus kilpailuttaa vuosittain noin kolmasosan ostoliikennesopimuksista. Vuosina 2006 2010 keskimääräinen kustannustason nousu on ollut vuositasolla keskimäärin 14 prosenttia. Vudenvaihteessa 2010 2011 totutetussa tarjouskilpailussa kustannukset nousivat keskimäärin jopa 17,2 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Hankittavan liikenteen määrä vähenee siis myös kustannustason nousun vuoksi. ELY keskuksen tavoitteena on turvata joukkoliikenteen perusverkko kuntien välillä siten, että hankinnan kohteet ovat pääsääntöisesti kuntarajat ylittäviä työ ja opiskeluliikennettä sekä liityntäliikennettä. Kuntien sisäisen liikenteen osalta hankinnat kohdistuvat vuoroihin, jotka merkittävästi palvelevat samanaikaisesti useampia käyttäjäryhmiä. Hankkimatta jätettävien vuorojen ELY keskus on katsonut olevan alueellisesti vähemmän merkittäviä eikä niille ole nähtävissä riittävää kysyntää. Alueella ajettavan ostoliikenteen liikennöintikorvaus on vuositasolla noin 340 000 euroa. Kustannuksia ei ole jyvitetty pelkästään suunnittelualueelle. Valtion subventio osuus seutulipulle oli vuonna 2009 noin 24 000 euroa. Alueella ei ajeta valtionavustuksen piiriin kuuluvia paikallistai palveluliikenteitä. 5.2 Sisä Savon kuntien henkilökuljetusten rahoitus 5.2.1 Kuljetuskustannukset Sisä Savon kunnat käyttivät joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten järjestämiseen noin 1,5 miljoonaa euroa vuonna 2009. Suhteessa asukasmäärään kuljetuskustannukset ovat korkeimmat Vesannolla, noin 200 /asukas. Muissa alueen kunnissa kuljetuskustannukset ovat huomattavasti pienemmät. Vesannon korkeita kustannuksia selittävät erityisesti kalliit oppilaskuljetukset. 17

Taulukko 8. Sisä Savon kuntien henkilöliikenteen kustannukset vuonna 2009. Rautalampi Suonenjoki Tervo Vesanto JOUKKOLIIKENNE 17 991 60 958 3 036 47 703 OPETUSTOIMEN KULJETUKSET 206 632 250 130 127 088 319 197 SOSIAALITOIMEN KULJETUKSET 193 663 107 945 50 541 108 829 Yhteensä 418 286 419 033 180 665 475 729 /as 121 56 107 201 5.2.2 Avoimen joukkoliikenteen kustannukset Avoimen joukkoliikenteen palvelujen hankintaan Sisä Savon kunnat käyttivät vuonna 2009 noin 130 000 euroa. Summa vastaa noin yhdeksää prosenttia kuntien henkilökuljetusten ja joukkoliikenteen kokonaiskustannuksista. (Terveydenhuollon henkilökuljetusten kustannukset eivät ole tarkastelussa mukana.) Noin neljännes avoimen joukkoliikenteen kustannuksista muodostui kuntien maksamasta seutulipputuesta. Kuusi prosenttia avoimen joukkoliikenteen hankintaan käytetyistä rahoista suunnattiin palveluliikennejärjestelmiin, 31 prosenttia linjaautovuoroihin ja noin 38 prosenttia takseilla hoidettaviin asiointiliikennepalveluihin. Alueen kunnista Suonenjoki panostaa kaikkein eniten avoimen joukkoliikenteen järjestämiseen. Taulukko 9. Kuntien avoimen joukkoliikenteen rahoituksen jakautuminen Sisä Savossa vuonna 2009. Ostetut linja autovuorot 25 % Ostetut taksivuorot 38 % Palveluliikenne 6 % Taksa alennukset 25 % 5.2.3 Opetustoimen kuljetusten kustannukset Opetustoimen kuljetuskustannukset muodostivat noin 60 prosentin osuuden Sisä Savon kuntien kuljetuskustannuksista vuonna 2009. Opetustoimen kuljetuskustannukset olivat yhteensä noin 900 000 euroa vuonna 2009. Suurin osa kuljetuskustannuksista muodostuu lakisääteistä kuljetuksista. Noin 2/3 seudun oppilaskuljetusten kustannuksista muodostuu taksikuljetuksista. Harkinnanvaraisia koulutoimen kuljetuksia järjestetään tarjoamalla perusopetuslaissa edellytettyä parempaa palvelutasoa koululaiskuljetuksissa. Muista alueen kunnista poiketen Vesannon kunnan kuljetuskustannuksiin sisältyy myös toisen asteen opiskelijoiden matkalippuja sekä lukiolaisten kuljetuksia, joita järjestetään myös Tervosta ja Karttulasta kulkeville opiskelijoille. Myös Suonenjoen kaupunki on vuodesta 2010 lähtien järjestänyt kuljetuksia lukiolaisille, mutta niistä aiheutuvat kustannukset eivät näy tässä tarkastelussa. 18

Taulukko 10. Kuntien opetustoimen kuljetuskustannusten jakautuminen Sisä Savossa vuonna 2009. Esikoululaisten kuljetukset (opetustoimen kustantamat) 4 % Peruskoululaisten matkaliput 25 % Lukion ja keskiasteen matkaliput 2 % Tilausliikenne linja autolla (esim. uimahallikuljetukset) 1 % Taksikuljetukset 67 % Muut kuljetusten korvaukset (esim. ruokapalvelukuljetukset) 1 % 5.2.4 Sosiaalitoimen kuljetusten kustannukset Sosiaalitoimen kuljetuskustannukset muodostivat noin neljänneksen Sisä Savon kuntien kuljetuskustannuksista vuonna 2008. Sosiaalitoimen kuljetuskustannukset olivat yhteensä noin 310 000 euroa vuonna 2008. Lähes 70 prosenttia sosiaalitoimen kuljetuskustannuksista muodostuu lakisääteisistä vammaiskuljetuksista. Hyvin toteutetulla palveluliikennejärjestelmällä voidaan hoitaa myös sosiaalitoimen kuljetuspalveluasiakkaiden matkoja paremmalla kustannustehokkuudella kuin järjestämällä tukipalvelukuljetukset erilliskuljetuksina. Taulukko 11. Kuntien sosiaalitoimen kuljetuskustannusten jakautuminen Sisä Savossa vuonna 2009. Esikoululaisten kuljetukset (sosiaalitoimen kustantamat) 2 % Lasten päivähoidon kuljetukset 0 % Kehitysvammalain perusteella järjestetyt kuljetukset 9 % Sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset 2 % Vammaispalvelulain edellyttämät kuljetukset 68 % Muut kuljetusten korvaukset (esim. ruokapalvelukuljetukset) 19 % 5.3 Kelan korvaamat henkilökuljetukset 5.3.1 Koulumatkatuki Vuonna 2009 Kela maksoi Sisä Savon alueella asuvien opiskelijoiden matkakuluja reilut 200 000 euroa. Korvauksen saajina oli 272 henkilöä. Suurin osa korvauksesta maksettiin Matkahuollolle korvaukseksi linja automatkoista. Kela maksoi koulumatkatukea myös Vesannon kunnalle, koska kunta järjestää kuljetuksia lukiolaisille. Noin 20 % koulumatkatuesta maksettiin suoraan opiskelijoille korvauksena oman auton tai muun oman matkustustavan käytöstä, koska opiskelumatkoille soveltuvaa joukkoliikenneyhteyttä tai muuta kuljetusta ei ollut tarjolla. 5.3.2 Sairausvakuutuksen matkakorvaukset Vuonna 2009 alueella tehtiin noin 4 300 sairausvakuutuksesta korvattua matkaa. Matkoista maksettiin korvauksia noin 1,7 miljoonaa euroa. Noin kolmannes matkoista oli yksin tehtyjä taksimatkoja ja 10 15 prosenttia yhteiskuljetuksia. Kokonaisuutena taksit hoitivat alueen sairaskuljetuksia yli miljoonan euron arvosta. Alle kaksi prosenttia sairausvakuutuksesta korvatuista matkoista tehtiin linja autolla. Tosin lyhyillä matkoilla linja autotaksa on pienempi kuin omavastuuosuus, jolloin lyhyet matkat eivät näy lainkaan tilastoissa. Mahdollisesti myös pitemmiltä linja automatkoilta jää korvauksia hakematta, koska maksettavat korvaukset ovat tyypillisesti vain muutaman euron luokkaa. 19

5.4 Kilpailutilanne Kunnat ja ELY keskus hankkivat kuljetuspalvelunsa pääosin tarjouskilpailujen kautta. Kuntien kuljetusten hoito edellyttää yleensä yrittäjältä pitkäaikaista sitoutumista kilpaillulla taksalla hoidettavaan liikenteeseen. Viime vuosina kilpailu kuntien järjestämissä kuljetusten tarjouskilpailuissa on ollut laimeaa. Kilpailun ollessa vähäistä kuntien liikenteen järjestämiskustannukset ovat kasvaneet. Moniin kuntien tarjouskilpailukohteisiin on saatu vain yksi tarjous, jolloin kilpailua ei käytännössä ole ollut lainkaan. Osa kohteista on jäänyt kokonaan ilman tarjouksia tai tarjotut hinnat ovat ylittäneet normaalit taksitaksat. Tällöin kuljetukset on hankittu neuvottelumenettelyllä ja yleensä normaaleilla taksitaksoilla. Kelan korvaamat kuljetukset hoidetaan pitkälti normaaleilla taksitaksoilla. Rahassa mitattuna Kela ja kunnat ovat saman suuruusluokan asiakkaita alueen takseille. Tällaisessa tilanteessa Kelan korvaamat kuljetukset ovat usein takseille houkuttelevampia työmahdollisuuksia kuin kuntien kuljetukset. Tilanne lienee osasyynä vähäiseen tarjousten määrään kuntien järjestämissä kuljetusten tarjouskilpailussa. 20

6 JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILANTEEN ANALYYSI Joukkoliikenteen palvelutaso on kokonaisuutena Sisä Savon kuntien asukastiheyteen ja asukasmäärään nähden hyvä. Alueen eri osissa joukkoliikenteen tarjonta ja palvelutaso on kuitenkin hyvin erilaisella tasolla. Pääteiden varsilla liikennetarjonta on asukasmäärän nähden hyvä. Suonenjoella junaliikenne parantaa oleellisesti kaukoliikenteen tarjontaa. Joukkoliikenteen pääreittien ulkopuolella tarjontaa on täydennetty kuntien ostamalla liikenteellä, joka palvelee asiointi, koulukuljetus ja liityntäliikennetarpeita. Väestötiheys sekä asumisen, työpaikkojen ja palveluiden sijainti vaikuttavat eri liikkumismuotojen (henkilöauto, joukkoliikenne, kevyt liikenne) kulkutapajakaumaan. Yleisesti voidaan sanoa, että mitä suurempi väestöntiheys on, sitä vähäisempää on henkilöauton käyttö. Suuremmalla väestöntiheydellä joukkoliikennettä voidaan järjestää kattavasti ja palvelutaso on hyvää. Pienellä väestöntiheydellä kävelymatkat pysäkeille ovat pitkiä eikä luonnollista kysyntää kattaville joukkoliikennepalveluille synny. Useat arkipäiväiset matkat ovat luonteeltaan sellaisia, että henkilöauton käyttö koetaan ainoaksi mahdollisuudeksi. Sisä Savon kunnissa asukastiheys on vaihtelee välillä 5,0 10,7 asukasta/km 2. Asukastiheys ei luo edellytyksiä kovin laajan ja kattavan joukkoliikenteen verkon ylläpitämiseen. Alueen linja autoliikenteen kannattavuus on heikentynyt, koska muun muassa koululaisikäluokkien pienentyminen on vähentänyt matkustajamääriä, polttoaine on kallistunut ja yksityisautoilun verotuksen keventyminen on tehnyt yksityisautoilusta houkuttelevamman vaihtoehdon. Samalla kun paineet entisten lupavuorojen muuttamisesta ostoliikenteiksi lisäävät tarvetta ostoihin, ovat määrärahat pysyneet samalla tasolla, eikä trendi näyttäisi muuttuvan lähitulevaisuudessa ainakaan parempaan suuntaan. Peruspalvelutasoisen joukkoliikenteen hankintaa ohjaavaksi mittariksi on yhtenä ratkaisuna esitetty, että ELY keskukset eivät ostaisi säännöllistä liikennettä, jonka keskikuorma jää alle yhden matkustajan ajettua linjakilometriä kohden koko vuoroparia tarkasteltaessa. Alueilla, joilla peruspalvelutasoista joukkoliikennettä ei edellytetä ja säännöllinen ostoliikenne lakkautetaan, voidaan palvelu järjestää esimerkiksi kutsujoukkoliikenteen avulla. Kutsuohjattu, kaikille avoin joukkoliikenne palvelisi tietyin edellytyksin paremmin myös ikääntynyttä väestöä. Runkoliikenteen verkkoa pystytään tuskin tulevaisuudessa haja asutusalueella säilyttämään yhtä kattavana kuin nykyisin. Rahoituksen lisääminen olisi yksinkertainen keino turvata palvelut. Realistinen lähtökohta on kuitenkin se, että merkittävää lisärahoitusta palveluiden turvaamiseen ei ole luvassa. Uhkakuvana on runkoliikenteen verkon harveneminen ja yhteiskunnan rahoituksen väheneminen, jolloin kuntien kuljetuskustannukset nousevat etenkin sosiaalitoimen kuljetusten osalta olennaisesti. Runkoliikenteen verkon harvenemista voidaan hidastaa tehostamalla runkoliikenteen käyttöä alueen henkilökuljetusten hoidossa ohjaamalla kaikki mahdolliset kuljetukset määrätietoiseesi olemassa olevaan joukkoliikenteeseen. Koululaisten määrän väheneminen haja asutusalueilla tulee heikentämään joukkoliikenteen kannattavuutta myös jatkossa. Tämä merkitsee heikoimmilla alueilla joko joukkoliikenteen palvelutason laskua tai yhteiskunnan rahoituksen lisäämistarvetta, jos nykyinen joukkoliikenteen palvelutaso halutaan säilyttää. 21

Vain osan vuotta palvelevat yhteydet ovat yksi suuri este joukkoliikenteen säännölliseen käyttöön siirtymiselle. Sisä Savossa henkilöautotiheys on noin 578 autoa / 1000 asukasta. Tämä on huomattavasti koko valtakunnan (507 autoa/1000 asukasta) tai Pohjois Savon maakunnan (502 autoa/1000 asukasta) henkilöautotiheyttä korkeampi. Suuri henkilöautotiheys lienee osittain seurausta heikosta joukkoliikenteen palvelutasosta, mutta toisaalta kynnys henkilöauton käyttämättä jättämiseen on korkea vaikka tarjolle tulisi soveltuva joukkoliikenneyhteys, jolloin henkilöauton käyttö usein jatkuu. Väestön ikääntyminen aiheuttaa kasvavia vaatimuksia kuntien kuljetuspalveluille. Yli 70 vuotiaiden määrä kasvaa noin 40 prosentilla seuraavien 20 vuoden kuluessa. Ikääntyneen väestön osuuden kasvaessa tarve erilaisille yhteiskunnan korvaamille erityispalveluille kasvaa väistämättä. Ikärakenteen muutos aiheuttaa lisääntyvää tarvetta niin vammaispalvelulain, sosiaalihuoltolain kuin sairasvakuutuslainkin mukaan korvattaville matkoille. Samalla työikäisen väestön vähentyminen laskee kuntien ja valtion verotuloja, jolloin paine palveluiden tuottamiseen entistä tehokkaammin kasvaa entisestään. Sisä Savon kuntien alueella ajettavan joukkoliikenteen tarjonnalla voidaan ajatella tulevaisuudessa olevan kolme erilaista kehityspolkua: a)tarjontaa lisätään rahoituksella, b) tarjonta pidetään tarvetta vastaavalla tasolla suunnittelun ja tehostetun yhteistyön keinoin tai c) jatketaan nykyistä kehityssuuntaa, joka johtaa tarjonnan ja kysynnän vähenemiseen. 22

7 JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET 7.1 Palvelutasotavoitteiden määrittelyn tarkoitus Määrittelemällä joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet sovitaan se tahtotila, mihin alueen joukkoliikennettä halutaan kehittää. Sen vuoksi suunnittelualueen kunnissa tehdään myös viralliset päätökset palvelutasoon sitoutumisesta. Tavoitteena on, että palvelutasotavoitteiden mukainen liikennetarjonta vastaisi tarvetta ja edistäisi joukkoliikenteen käyttöä. Tavoitteiden mukaisten yhteyksien tulisi ensisijaisesti toteutua ilman yhteiskunnan taloudellista tukea itsekannattavina. Tarkoitus on, että jatkossa myös liikenteen ostot kohdistetaan ensisijaisesti palvelutasotavoitteiden mukaista tarjontaa toteuttaviin vuoroihin. Palvelutasotavoitteiden määrittelyllä pyritään varmistamaan asukkaiden tasapuolinen kohtelu. Lähtökohtaisesti samantapaisilla alueilla tulisi olla samantapainen joukkoliikenteen palvelutaso. Haja asutusalueilla sallitaan heikompi palvelutaso kuin taajamissa. Kuntien kuljetuskustannukset kasvavat jatkuvasti. Yleisenä pyrkimyksenä onkin kehittää liikennepalveluja entistä tehokkaammiksi siten, että kaikkia kuljetuksia ja liikkumistarpeita katsotaan kokonaisuutena ja pyritään käyttämään hyödyksi kuljetusten yhdistelymahdollisuudet. Pitkäjänteistä kehittämistä varten on tärkeää lisätä kuntien eri sektoreiden ja kuntarajat ylittävää yhteistyötä kuljetusten ja liikennepalvelujen suunnittelussa. Rahoitusta kannattaa kohdentaa entistä enemmän yhteistyössä kaikille avoimeen joukkoliikenteeseen ja yhteisesti suunniteltuihin ostoliikennepalveluihin sektorien omien kuljetuspalveluostojen sijasta. Suunnittelutyön lähtökohtana on liikenne ja viestintäministeriön määrittelemä julkisen liikenteen perustapalvelutaso. 7.2 Julkisen liikenteen peruspalvelutaso valtakunnan tason linjauksia Liikenne ja viestintäministeriö on määritellyt julkisen liikenteen peruspalvelutason. Peruspalvelutaso on tavoite, ei subjektiivinen oikeus. Määritelty julkisen liikenteen peruspalvelutaso ohjaa mm. ELY:n liikenteen hankintaa. ELY:n liikenteen hankintojen painopiste on alueellisen liikenneverkon turvaamisessa. Kuntien vastuulla on kuntien sisäisen liikenteen järjestäminen. Julkisen liikenteen peruspalvelutason tavoitteena on, että alueellinen liikenneverkko tyydyttää kuntien välisten opiskelumatkojen ja työssäkäyntiliikenteen tarpeen, mahdollistaa pitkämatkaisten, keskuskaupunkeihin suuntautuvien asiointimatkojen tekemisen ja luo liityntäyhteydet kaukoliikenteeseen. Lisäksi tavoitteena on, että runkoliikenne toimii runkona pitkämatkaisissa Kelan kuljetuksissa. Kuntien sisäisessä liikenteessä järjestetään peruspalveluihin liittyvät kuljetukset kustannustehokkaasti ja turvallisesti sekä tarjotaan riittävät asiointiyhteydet autottomille kuntalaisille. Joukkoliikennepalveluiden ostaminen tulee sitoa käyttäjämääriin. Heikommin kuormitetut vuorot voidaan järjestää kutsujoukkoliikenteenä tarpeen mukaan. Tavoitteena on suunnitella ja ostaa joukkoliikennevuoroja, jotka joko kuormittuvat tasaisesti koko matkalta tai keräävät ison määrän matkustajia joltain lyhyeltä jaksolta. 23

Matkustajia motivoidaan käyttämään joukkoliikennepalveluita, eli sidotaan palvelun tarjoaminen käyttäjämääriin ja tiedotetaan siitä asukkaille. Esimerkiksi kylille tarjottavassa asiointi ja palveluliikenteessä tulee kyläläisiä jo lähtökohtaisesti informoida, että palvelu hankitaan niin kauan kuin sillä on riittävä määrä käyttäjiä. Esimerkiksi kutsupohjaisessa asiointiyhteyksissä minimikuormatavoite voi olla 2 3 matkustajaa. Alueellinen (seudullinen) liikenneverkko mitä peruspalvelutaso on? Seuraavissa kappaleissa esitetyt kellonajat ovat ohjeellisia. Yhteyksien tarve määritellään aina paikallisten erityistarpeiden mukaan. Opiskeluyhteydet Jos kunnassa ei ole lukiota ja/tai muuta toisen asteen oppilaitosta, järjestetään julkisen liikenteen yhteys lähikunnan oppilaitokseen. Lisäksi muihin alueellisesti merkittäviin oppilaitoksiin järjestetään kouluvuoden aikana opiskelijoita palvelevia yhteyksiä. Kouluvuoden aikana järjestetään alueen kuntakeskuksista keskuskaupunkiin suuntautuvia työssäkäyntiyhteyksiä täydentäen opiskelijoita palvelevat yhteydet tärkeimpiin oppilaitoksiin. Menoyhteys järjestetään aamulla kello 8:ksi tai 9:ksi ja paluuyhteys tarvittaessa joko klo 14 tai 15. Työssäkäyntiyhteydet Julkisen liikenteen peruspalvelutason mukainen vähimmäistavoite on järjestää ympäri vuoden arkipäivisin vähintään yksi edestakainen työssäkäyntiyhteys, joka on perillä aamulla ennen klo 8 (tai klo 7) ja paluuyhteys, joka lähtee klo 16 17 (tai 15 17) välillä. Vähimmäistavoite koskee niitä kuntia, joiden välillä on yli sata pendelöijää ja joiden kuntakeskusten välinen matka kestää julkisessa liikenteessä alle tunnin. Työssäkäyntiyhteyksissä otetaan huomioon mahdollisista paikkakuntakohtaisista eroista johtuvat erityispiirteet työssäkäyntiajoissa. Kuntaparin välisten pendelöijien lukumäärän ja kysynnän kasvaessa parannetaan työssäkäyntiyhteyksien tarjontaa niin, että tarjolla on useita yhteyksiä sekä aamulla että iltapäivällä. Kaupunkiseuduilla naapurikunnista keskuskaupunkiin julkisilla liikenteellä tulevia työssäkävijöitä palvellaan suorilla, tärkeimpiin työpaikkoihin jatkavilla yhteyksillä kysynnän mukaan. Pitkämatkaiset (keskuskaupunkeihin suuntautuvat) asiointiyhteydet Arkisin järjestetään kuntakeskuksista keskuskaupunkiin asiointiyhteys päivittäin. Perilläoloaika on mm. etäisyydestä riippuen 1 4 tuntia. Yhteydet kaukoliikenteeseen Jokaisesta kuntakeskuksesta (myös entiset kuntakeskukset) on mahdollisuus saavuttaa julkisella liikenteellä pitempimatkainen yhteys (kaukoliikenteen bussivuoro, juna tai lentoyhteys) arkipäivisin ja lisäksi viikonloppuisin vähintään perjantai iltaisin ja sunnuntai iltaisin tai maanantaiaamuisin. Liityntäyhteydet järjestetään matkapalvelukeskuksen välittämänä kutsujouk 24

koliikenteenä silloin kun käyttäjämäärät eivät riitä säännöllisillä aikatauluilla ja reiteillä liikennöitävien liityntäyhteyksien järjestämiseen. Kelan korvaamat pitkät matkat Alueellinen liikenneverkko muodostaa rungon pitkämatkaisille Kelan kuljetuksille. Alueellisen liikenneverkon säilymisen varmistamiseksi yhdistellään mahdollisimman tehokkaasti matkoja runkoliikenteellä hoidettavaksi. Kelan maksamien kuljetusten yhdistely runkoliikenteeseen vaatii matkapalvelukeskusten verkon kehittämistä sekä riittäviä, pitkämatkaisia runkoliikenteen palveluita täydennettynä syöttöliikenteellä. Runkoliikenteen hyödynnettävyyttä Kelan korvaamissa kuljetuksissa parannetaan viemällä tärkeimmät kunnista keskuskaupunkeihin tulevat, Kelan matkojen matkaketjun runko osan muodostavat vuorot suoraan perille kohteeseen, kuten keskus tai aluesairaaloihin tai kuntoutuslaitoksiin. Runkoliikenteen esteettömyyttä kehitetään asettamalla tarjouskilpailuissa kalustovaatimuksia. Vaihtojen sujuvuutta ja turvallisuutta parannetaan niin, että liikennevälineestä toiseen vaihdettaessa vaihto tapahtuu suoraan ovelta ovelle, eikä matkustajan tarvitse jäädä vaihtotilanteessa yksin. Kunnan sisäisen liikenteen verkko mitä peruspalvelutaso on? Sisäisessä liikenteessä tavoitteena on, että kaikilla, myös autottomilla kuntalaisilla on mahdollisuus asioida kuntakeskuksessa tai muussa palvelukeskuksessa 1 2 kertaa viikossa. Asiointimatkan peruspalvelutaso tarkoittaa sitä, että kuntalainen voi tehdä tarvittavan asiointimatkan jollakin kulkumuodolla niin, että perilläoloaika asiointikohteessa tapahtuu liikkeiden aukioloaikaan ja on kohtuullinen (noin 2 4 h). Kuntien sisäisiä palveluja tulee kehittää myös runkoreittien ulkopuolella. Käytännössä tämä tarkoittaa palveluliikenteen lisäämistä ja niiden kutsuominaisuuksien parantamista sekä kutsuohjattuja asiointitaksipalveluja siellä, missä palveluliikenteelle ei katsota saatavan riittävästi käyttäjiä. Kunnat asettavat tarjoamilleen kutsuohjatuille asiointipalveluille vähimmäiskäyttäjärajan. Kunnan sisäisessä liikenteessä työmatkat voi tehdä julkisella liikenteellä runkoreittien varsilta silloin, kun ko. välillä on pidempi kuntakeskusten välistä työssäkäyntiä palveleva työmatkayhteys. Muuten kuntien sisäinen työssäkäynti tapahtuu henkilöautolla tai kevyttä liikennettä käyttäen. Poikkeuksena tästä tarkastellaan pinta alaltaan suuria kuntia, joissa on merkittäviä työpaikkoja tai useita taajamia. Koulukuljetukset hoidetaan vähintään lain määrittämällä minimitasolla. Koulukuljetusten järjestämisessä hyödynnetään kuntien välistä runkoliikennettä, kuntien ostamaa, kaikille avointa joukkoliikennettä sekä palveluliikenteitä. Koulukuljetukset hoidetaan ensisijaisesti kaikille avoimena joukkoliikenteenä linja autoilla, pikkubusseilla tai tilatakseilla. Erityisesti alueilla, joilla ei ole muita julkisen liikenteen palveluja, avataan tilausliikenteenä hoidetut koulukuljetukset myös muille matkustajille (varaamalla myös heitä varten muutama istumapaikka). Palveluliikenteillä tulee olemaan yhä suurempi merkitys kuntien sisäisten liikenteen hoidossa. Palveluliikenteitä kehitetään yhä paremmin myös sosiaalitoimen kuljetuksia palveleviksi ja kunnat tehostavat sosiaalitoimen kuljetusten ohjaamista soveltuvin osin palveluliikenteeseen. 25