Länsi-Uudenmaan MALe yhteistyö UL - Kehystoimikunta 11.5.2010 Kommenttipuheenvuoro Maakuntakaavan rakennemallityöhön MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää
Länsi-Uudenmaan MAL- rakennemallityö etenee samassa vauhdissa UL:n maakuntakaavan uudistyön kanssa
taide - teräs Alueprofiilit E18-pendelöintiväylä? järvet luonto - rauha I luonnos rakennemallityöskentelyn pohjaksi Lähde: kuntakierrosmateriaalit, teemaselvitykset, MAL-koordin. 10.5.2010 kylät ja kylänraitit urheilu - ulkoilu rakennemuutos - retro? Opiskelun ja logistiikan väylä kartanot ruukit - taiteilijayhteisöt Työn ja vapaa-ajan väylä Kulttuuri 2asuminen maatalous hevoset golf - luksus saaristo - veneily huolinta - purjehdus satamat energia
Trendiennuste kertoo, että kaikkiin kuntiin kohdistuu muuttovoittoa mutta perusväestön ikääntyminen vie omavaraiskehityksen Hangossa ja Raaseporissa miinukselle VÄESTÖENNUSTEITA 2009-2040 (Tilastokeskus 2009) 55 000 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 +TRENDIENNUSTE OMAVARAISKEHITYS VÄKI 2009 15 000 10 000 5 000 0-5 000 Hanko - Hangö Inkoo - Ingå Karjalohja - Karislojo Karkkila - Högfors Lohja - Lojo Nummi-Pusula Raasepori - Raseborg Siuntio - Sjundeå
POTENTIAALEJA SELVITETTY: Raideliikennehankkeiden myötä voidaan rakentaa toinen Länsi-Uusimaa eli 5 milj. k-m2 (asumisen osuus), nykyinen asumiskaavavaranto riittää puoleen
Kolme näkökulmaa Uudenmaan maakuntakaavan rakennemallien arviointiin Länsi-Uudenmaan kehityksen näkökulmasta 1. Erilaisten liikkumismuotojen hinta- ja kysyntäskenaarioiden vaikutus raideliikenteen kannattavuuteen ja vaikutuksiin jo nykytilanteessa 2. Mihin mitoitus perustuu? 3. Miten Uusimaa ja sen eri alueet toimivat eri käyttäjäryhmien ja elämäntapojen näkökulmasta, erityisesti väestön vanhetessa? millaiseen elämäntapaan on uusilla työntekijöillä varaa? miten ikärakenteen vanheneminen vaikuttaa elämäntapaan, liikkumiseen, palvelujen kehittämismahdollisuuksiin?
1 Joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen kannattavuus jo nykytilanteessa herkkyystarkastelu ja taloudellinen kannattavuus Tavoitteet Pitkämatkaisen työmatkaliikenteen siirtäminen raiteille, myös taajamien ulkopuolelta liityntäpysäköinti ym. palveluin Matkailuelinkeinon kehitys on sidoksissa hyviin raideliikenneyhteyksiin PKS:lle Länsi-Uudenmaan pikkukaupunkien ja olevan palveluverkon hyödyntäminen Lohjalle ja Hankoon saakka: käyttökelpoista rakennuskantaa ja rakenteen täydentäminen samalla lisäten paikallista elinvoimaisuutta Pitkien työmatkojen väheneminen riippuu mahdollisuudesta nostaa pendelöintialueiden työpaikkaomavaraisuutta, tähän uudet asemanseudut sopivat hyvin Herkkyystarkastelut energian hinnan kallistumisen vaikutukset joukkoliikenteen käyttöön lippujen ja matkaketjujen hinnan vaikutukset joukkoliikenteen käyttöön: - millä hinnalla käyttäjämäärä kasvaa x%? millä hinnoilla ja matkaketjuilla olennaiseen käyttömuutokseen päästään? Vaikutustarkastelut Millä maksetaan? CO 2 vähennykset ja niiden kansallinen hinta ajoneuvoliikenteen infrastruktuuri-investointivähennyssäästöt (mm. PKS:lla), kun pendelöintiliikenne vähenee Tarvitaan kokonaistaloudellinen tarkastelu, jossa tutkitaan, miten joukkoliikenteen hintasubventiot saadaan takaisin muista kuluista positiivisten yhdyskuntarakenteellisten ja elämänlaatua kohottavien kerrannaisvaikutusten kautta. Mukaan enemmän tulevaisuusnäkökulmaa arvojen huomiointi liikkumiskäyttäytymisessä uusien kulkuvälineiden huomiointi (sähköautot, kuskittomat autot jne.) eläkkeellä olevan väestönosan liikkumisen vaikutukset etätyön yleistyminen ja edistämisen keinot
2 Mistä asukkaat ja työntekijät saadaan / tulevat? - Koko Suomen kattava kokonaistarkastelu puuttuu Länsi-Uudenmaan VÄESTÖRAKENTEEN KEHITYS trendiennuste 2008 130 000 120 000 110 000 Omavaraislaskelma pitää väestön nykyisenä: Trendiennuste merkitsee n. 22 000 asukasta muuttovoittoa 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 2009 2010 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 85-75 - 84 65-74 20-64 0-19 2037 2038 2039 2040 JAKAUMA?: > 7 000 yli 65 v. > 15 000 keski-ikäisiä ja nuoria aikuisia JOISTA?: > 5 000 luovaa luokkaa > 5 000 white movea > 5 000 ulkomaalaista Liikennehankkeiden max mitoitus 67 000 as. merkitsee *3 - ketä? LISÄKSI: keskimääräisen asumisväljyyden on ennustettu kasvavan vielä 20%, joten uuden asunnon tarvitsee n. 20 000 nykykannassa asuvaa asukasta
2 Väestö ikääntyy: Miten elämä sujuu rakennemalleissa eri käyttäjäryhmien ja elämäntapojen näkökulmasta? Yli 65-vuotiaista 22% asuu taajaman ulkopuolisissa YKR -ruuduissa! Näistä kolmannes eli 1343 asui yksin v. 2008!
LOPUKSI: Miten mallit toteuttavat liikkumiselle ja maankäytölle asetettuja (40%?) päästövähennystavoitteita? Makrotason strategiset tavoitteet eivät toteudu, jos lähielämässä on pullonkauloja tai kaukoelämässä houkuttimia, joiden takia asukkaat jatkavat pidentyvien matkojen elämäntapaa. Maakuntakaavatyössä pitäisi yleisellä tasolla vastata kysymykseen: Miten ihmisten lähiympäristö keskustoissa, taajamissa ja kylissä saadaan toimimaan uudelleen niin, että tarve/houkutus lähteä koko ajan kauemmaksi vähenee? Mitä nyt puuttuu? Haasteena tehdä näkyväksi lähielämän investointipolitiikka ja tuoda se yhdeksi vaihtoehdoksi makrotason investointikeskusteluun.