3 2014 Ylikonstaapeli Ilkka Pietiläinen: Liikennevalvonnasta puuttuu suunnitelmallisuus Turvallisuuden kaksi maailmaa Vuorotteluvapaan ehtoihin muutoksia
Tiedonhankinnan rajat Tulossa! Arto Hankilanoja Poliisin salainen tiedonhankinta Teoksessa seurataan poliisin salaisen tiedonhankinnan säännösten sekä niiden toimeenpanon ja valvonnan kehittymistä poliisin yleisvaltuuden kaudelta nykypäivään. Tiedonhankintaan kohdistuva oikeudellinen kontrolli on lisääntynyt voimistuneen oikeudellistumisen myötä, ja esiin on noussut uudenlaisia poliisimiehen oikeusturvaan liittyviä kysymyksiä. Oikeusturvaa ovat osaltaan heikentäneet osin tulkinnanvaraiset ja puutteelliset säännökset. Hallinnollisen tutkinnan ja esitutkinnan välinen raja on osoittautunut ongelmalliseksi. Olisi perusteltua pohtia, tulisiko laillisuuden valvonnasta säätää lakitasolla. Teosta voidaan hyödyntää rikollisuuden torjuntatoimia koskevassa lainvalmistelussa, säännösten toimeenpanossa sekä valvonnan ja oikeusjärjestelmän rakenteiden kehittämisessä. Toukokuu 2014, 309 sivua, 89 Helminen, Fredman, Kanerva, Tolvanen, Viitanen Esitutkinta ja pakkokeinot Esitutkintaa, pakkokeinoja ja poliisin toimivaltuuksia sääntelevät normit muuttuivat vuoden 2014 alusta. Uusissa laeissa viranomaisten toimivaltuudet on säännelty entistä täsmällisemmin ja kattavammin. Huomioon on toisaalta otettu myös rikostutkinnan tarpeet. Samantyyppisiä toimenpiteitä koskevat pakkokeinolain ja poliisilain säännökset on yhdenmukaistettu. Tämä teos on perusteellinen esitys esitutkinnasta ja pakkokeinoista. Teos on välttämätön työkalu kaikille esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädäntöä työssään soveltaville. Kirja soveltuu hyvin myös oppikirjaksi. 2012, 4., uud. p., 1215 sivua, 120 Helminen, Kuusimäki, Rantaeskola Poliisilaki Poliisilaki on poliisin toiminnan yleisen juridisen sääntelyn kannalta keskeisin säädös. Poliisin tehtävistä ja toimivallasta säädetään kuitenkin myös monissa muissa laeissa. Tässä teoksessa käsitellään poliisitoiminnan sääntelyä koskevan kokonaiskuvan täydentämiseksi myös muita tärkeitä säädöksiä, jotka liittyvät muun muassa rikostorjuntaan, kansainvälisiin yhteyksiin sekä lupa- ja virka-apuasioihin. Teoksessa on otettu huomioon myös muiden turvallisuusviranomaisten tehtävät ja toimivalta. 2012, 959 sivua, 120 Tilaa nyt: talentumshop.fi
Kasvua ja kehitystä Sain todistaa jälleen kasvun ihmettä. Puoli vuosisataa vanha hapan vanhus nosti vihreän kruununsa multapenkistä. Raparperin alkujuuri ulottuu sodanjälkeiselle rintamamiestontille, jonka puutarhurina hääri vaarini. Sitkeitä ja elinvoimaisempia juuria ei ole hätkähdyttänyt kovat ajat puhumattakaan peukalo keskellä kämmentä puutarhaunelmaansa luovasta cityihmisestä. Tuloksia on syntynyt kolmen eri sukupolven työllä, mutta ero työn laadussa on vaihdellut vuosikymmenten aikana. Tähän samaan ilmiöön törmää, kun puhutaan johtamisesta valtionhallinnossa laatu vaihtelee. Organisaatioissa löytyy todellisia tähtiä, joilta luonnistuvat niin tuloksen tekeminen kuin suhteet henkilöstöön ja ylempään johtoportaaseen. Huonot johtajarekrytoinnit taasen edellyttävät työyhteisöltä niin sanottuja pomminpurkutaitoja ja erikoismiesten kuulumista vahvuuteen. Näihin erikoismiehiin lukeutuvat myös edunvalvonnan ammattilaiset. Pahimmillaan huonon pomon jälkien selvittelyä tehdään pitkään. Apinajohtajan käsikirjassa tutkijat Tommy Lundberg ja Ola Berggren avaavat esimiestaitoja simpanssien tapaan. Tärkeä sana apinamaailmassa on sovittelu. Jotta ryhmäsopu säilyisi, on löydettävä tapa ylittää erimielisyydet. Kysymys ei ole voimasta, vaan luottamuksesta ja kyvystä olla empaattinen. Suuret kehitysmahdollisuudet piilevät yhteistoiminnassa, ja oikeudenmukaisuus on yksi tärkeimmistä normeista ryhmän toimivuuden kannalta, toteavat tutkijat. Yksinkertaistettuna, jos organisaatiot ammentaisivat johtamisoppinsa simpanssilaumasta, olisimme huomattavasti vähemmän työllistettyjä myös liitossa. Olisi muistettava, että kasvu ei ole ainoa asia, jota kannattaa metsästää. Varjoon jää liian usein organisaation kehityksen laajempi arviointi. Kehitys ja kestävät ratkaisut taasen näkyvät suoraan henkilöstön elämänlaadussa. Vaikuttamisesta kuulee puhuttavan yhä useimmin tuloshakuisuuden lisäksi. Pelkkä tieto ei ohjaa meitä vaan tarvitaan myös tunnetta, jotta syntyy toimintaa. Professori Vilma Luoma-aho tutkii parhaillaan, mitä tapahtuu kohtaamisissa, joissa syntyy negatiivista osallistumista ja vastaavasti kohtaamisissa, joissa ihmiset oivaltavat asioita ja näkevät asioissa mahdollisuuksia. Luoma-aho peräänkuuluttaa kokonaisvaltaisempaa ihmisen huomioimista. Kokonaisvaltaista tarkastelua haetaan myös parhaillaan uudistettavassa SPJL:n viestintäsuunnitelmassa ja visuaalisen ilmeen kohentamisessa. Päätavoitteemme eli edunvalvonta tulee näkyä selkeästi kaikessa viestinnässämme, mutta miten sanoma saadaan koskettamaan ihmisiä? Asioita työstetään yhdessä viestintätoimikunnan kanssa. Näkyä ja kuulua pitää. SPJL on muun muassa vuonna 2013 kommentoinut ja antanut lausuntoja neljäänkymmeneen eri asiaan. Määrä on melkoinen ja kertoo, että liitto on vienyt jäsenten näkemyksiä laajalla rintamalla eteenpäin. Liiton viimevuotiseen toimintaan voi tutustua vuosikertomuksesta, joka valmistuu kesäkuiseen liittokokoukseen. Liittokokouksen tapahtumia voi seurata myös somessa. Aktiivista kasvua siis odotellaan myös liiton some-kanaviin näin loppukeväästä. Hannele Lotsari-Coffeng hannele.lotsari@spjl.fi twitter.com/spjl_po facebook.com/spjlpoliisioikeus P&O 3/2014 3
SISÄLTÖ 3/2014 Kuva: Oulun kaupunki 16 8 Kansijuttu: Liikennevalvonnan nykytila mietityttää. Osaamista ja ammattitaitoa Liikennevalvonnasta puuttuu suunnitelmallisuus...8 Liikennevalvontaa ruotsalaisittain...18 Kansikuva: Katja Almgren Jäsenten eduksi Pääluottamusmiehet...20 85. vuosikerta Julkaisija Suomen Poliisijärjestöjen Liitto Toimitus Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki toimitus@spjl.fi www.spjl.fi Päätoimittaja viestintäpäällikkö Hannele Lotsari-Coffeng 040 940 2065 hannele.lotsari@spjl.fi Viestintäassistentti/valokuvaaja Katja Almgren 09 3484 2428 katja.almgren@spjl.fi Osoitteenmuutokset Jäsenrekisterisihteeri Anne Rakka p. 09 3484 2424 Taitto Kaaripiste Oy Paino ScanWeb Oy, Kouvola p. 05 884 040 ISSN 1238-5387 Aikakausmedian jäsen Ilmoitukset Olli-Pekka Duk p. 050 378 3932 ollipekka.duk@gmail.com Viestintätoimikunta Pekka Heikkinen Nina Juurakko-Vesikko Pirkko Kauppinen Henna Kelloniemi Ilari Kulmanen Mika Nygård Mikko Salokannel Eero J. Savolainen Yrjö Suhonen Anne Syrjänen Lehti nro 4/2014 ilmestyy viikolla 26 (aineistot viimeistään 2.6.2014) Lehti nro 5/2014 ilmestyy viikolla 35 (aineistot viimeistään 4.8.2014) Muistamiset sähköpostilla osoitteeseen: toimitus@spjl.fi. Jäsenterveiset julkaistaan enintään 3 kuukautta tapahtuman jälkeen. Muu toimituksellinen materiaali sähköpostilla osoitteeseen: toimitus@spjl.fi. Toimitus pidättää oikeuden muuttaa tekstejä, valikoida ja olla julkaisematta tekstejä. Toimitus ei vastaa sille ilmoittamatta l ähete tystä materiaalista. Materiaalia ei palauteta. 4 P&O 3/2014
Henkilöllisyyden paljastaminen oli tekoon ja tekijöiden asemaan nähden kohtuuton. s. 12 24 Jokaisessa numerossa Pääkirjoitus...3 Puheenjohtajan terveiset...6 Luottamustehtävissä...14 Rouva Kokkonen...22 Repen kynästä...29 Muistamiset...32 Ristikko...33 Lyhyesti...34 Tässä numerossa myös Hyvää journalistista tapaa rikottiin...12 Vanha nimi täysin uudistunut laitos...16 Röökinpoltto kielletty...23 Olemme pelinrakentajia...24 Luolamiehenä avokonttorissa...26 Konstu kulmilta...28 Information på svenska Trafikvett och -etikett vid Optima i Jakobstad...30 Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimisto Yrjö Suhonen, puheenjohtaja, p. 09 3484 2420 Jorma Tiainen, järjestöpäällikkö, p. 09 3484 2433 Katja Almgren, viestintäassistentti/valokuvaaja, p. 09 3484 2428 Sari Haukka-Konu, viestintäpäällikkö, työvapaalla 31.12.2014 asti Anita Heino, talouspäällikkö, p. 09 3484 2422 Tarja Heinonen, koulutus- ja edunvalvontasihteeri, p. 09 3484 2432 Asta Jakobsson, jäsenpalvelusihteeri, p. 09 3484 2426 Pirjo Lappalainen, pääluottamusmies/om, p. 09 3484 2427 Pekka Lassila, pääluottamusmies/sm, p. 09 3484 2430 Hannele Lotsari-Coffeng, viestintäpäällikkö, p. 09 3484 2429 Auno Mäkinen, neuvottelupäällikkö, p. 09 3484 2431 Anne Rakka, jäsenrekisterisihteeri, p. 09 3484 2424 Armi Reiman, puheenjohtajan sihteeri, p. 09 3484 2421 Rita Ridanpää, lakimies, p. 09 3484 2425 Jaana Tynjälä, talousassistentti, p. 09 3484 2423 Toimiston faksi: 09 3484 2410, p. 09 3484 2400, puhelinpäivystys klo 9.00 15.00, spjl@spjl.fi, Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki Muistathan ilmoittaa myös sähköpostiosoitteesi ja puhelinnumerosi yhdistyksesi jäsenasioiden hoitajalle tai liiton jäsenrekisteriin! P&O 3/2014 5
Harva-alueiden ääni heikentyy teatterikuiskaukseksi, jota poliittiset näyttelijät eivät kuule. Yrjö Suhonen yrjo.suhonen@spjl.fi twitter.com/spjl_po facebook.com/spjlpoliisioikeus 6 P&O 3/2014
Turvallisuuden kaksi maailmaa Sisäministeriö julkisti 7.4.2014 tilanneraportin turvallisuudesta harvaan asutuilla alueilla. Raportin nimi on Turvallisuutta harvassa? Tässä lukijan kannattaa kiinnittää huomio nimenomaan tuohon kysymysmerkkiin, sillä se jäi päällimmäisenä mieleen lukukokemuksen jälkeen. Artikkelitoimittaja Riitta Raatikainen käsitteli samaista raporttia Savon Sanomissa 25.4.2014. Raatikainen näkee raportin piirtävän mustavalkoista kuvaa kahtia jakautuneesta Suomesta. Tähän käsitykseen on helppo yhtyä. Kasvukeskuksissa viranomaiset hoitavat jatkossakin niille kuuluvat tehtävät kohtuullisen rivakasti. Harva-alueilla raportti kehottaa kansalaisia ottamaan turvallisuuden ylläpidon omiin käsiin. Raportin lopussa listatut toimenpidesuositukset ovat ohjeita tee-se-itse -miehille ja -naisille. Tarjolla on vastuuta järjestöille, vapaapalokunnille, kylien turvallisuussuunnitelmia, omaehtoista varautumista ja niin edelleen. Yksikään suositus ei sisällä mainintaa riittävien viranomaisresurssien varmistamisesta. Tätä kautta raportti tarjoaa edelleen tasaisen liukumäen esimerkiksi poliisin näkyvyyden vähentämiseksi maaseudulla. Suomea kehitetään kasvukeskusten tarpeiden kautta. Niihin keskitetään kaikki yhteiskunnan kannalta välttämättömät toimijat. Kasvukeskuksissa asuvien ei tarvitse kantaa huolta arjen turvallisuudestaan, viranomaiset pitävät sen kyllä riittävällä tasolla. Poliisin, palokunnan ja sairaankuljetuksen toimintavalmius- ja vasteajat ovat kunnossa. Harvaan asutulla maaseudulla asuu raportin mukaan vain noin kuusi prosenttia väestöstä. Viime vuoden lopun tietojen mukaan tämä on 327 000 asukasta. Käsitykseni mukaan pienemmistäkin vähemmistöryhmistä pidetään tässä maassa hyvää huolta, kuten pitääkin. Tasapuolisuuden vuoksi kansalaisen ei pitäisi tulla syrjityksi asuinpaikankaan vuoksi. Totuus näyttää kuitenkin olevan hieman toisenlainen. Eri poliittiset ryhmittymät keskittyvät nekin korjaamaan äänisaalistaan sieltä, missä ääniä on ja ääntä riittää. Harva-alueiden ääni puolestaan heikentyy teatterikuiskaukseksi, jota poliittiset näyttelijät eivät kuule. Maan hallitukseen valitaan toki pakolliset kiintiöedustajat harva-alueelta, mutta sillä ei tätä esillä olevaa tilannetta korjata, sekin on nähty. Varsinkin, jos nämä valitut eivät edes jaksa istua koko hallituskautta tehtävässään. Riitta Raatikainen toteaa kirjoituksessaan kansalaisten joutuvan tilanteisiin, joissa tarvitaan asiantuntemusta, joka ei kuulu kansalaistaitoihin. Hänen mukaansa näitä tilanteita varten koulutetaan poliiseja, palomiehiä, ensihoitajia ja helikopterilentäjiä. Raatikaisen mukaan heidän apunsa tulee ulottua viivyttelemättä kaikille. Siihen on voitava luottaa. Totean tässä itse, että tähän emme ole voineet luottaa enää pitkään aikaan. Luotto jatkaa heikkenemistään, valitettavasti. Vajaan vuoden kuluttua olemme kyllästetyt kansanedustajaehdokkaiden vaalilupauksilla. Jos en aivan väärin veikkaa, luulen maan sisäisen turvallisuuden olevan monen eduskuntaan pyrkivän mainospuheissa. Tässä vaiheessa kannattaa ehkä kaivaa esille edellisen kierroksen lupaukset ja katsoa, kuinka hyvin ne ovat pitäneet. Mutta: eihän niistä ole voinut pitää kiinni, kun taloudellinen tilanne on kehittynyt odotettua huonompaan suuntaan. On siis pakko säästää. Turvallisuutta harvassa? on yksi säästämiskeino. Samalla se tarjoaa vadin käsienpesuun niille, joiden pitäisi oikeasti kantaa vastuu tasapuolisesta turvallisuustarjonnasta rakkaassa Suomessamme. Syntyikö sinulle déjà vu -tunne? P&O 3/2014 7
Ylikonstaapeli Ilkka Pietiläinen: Liikennevalvonnasta puuttuu suunnitelmalli Liikennepoliisi korvasi vuodenvaihteessa lakkautetun Liikkuvan poliisin. Liikennettä valvotaan edelleen, mutta kuinka tehokkaasti. Mahdollisuus puuttua vain yksittäisiin rikkeisiin, suunnitelmallisuuden puute ja tulostavoitteiden olemattomuus vaarantavat hyvän liikenneturvallisuuden. Teksti ja kuvat: Katja Almgren 8 P&O 3/2014
uus P&O 3/2014 9
Ylikonstaapeli Veikko Matikainen. Pöydällä lojuu sikin sokin ajokortteja ja rekisterikilpiä. On maanantai-aamu, ja sotku on Sisä-Suomen poliisilaitoksen Jyväskylän liikennepoliisin saldoa viikonlopulta. Uusimman poliisin hallintorakenneuudistuksen eli Pora III:n myötä Liikkuvan poliisin väki sulautettiin poliisilaitoksien liikennepoliisiin, ja LP:n toimistopalvelut ajettiin alas. Poliisiautossa voidaan tehdä osa ilmoituksista ja syötöistä, mutta paljon selvittelyjä ja paperityötä on poliisien tehtävä myöhemmin toimistolla. Kentällä oloaika lyhenee, ja paperitöiden teko on pois perustehtävästä. Kenttämiehet eivät ole omimmillaan paperihommissa, työ on hidasta ja tietoja joutuu korjailemaan, ylikonstaapeli Veikko Matikainen kuvailee. Kokonaisuus kateissa Paperitöiden sijaan Veikko Matikaisen ja ylikonstaapeli Ilkka Pietiläisen suurin huolenaihe on se, että liikennevalvonta rapistuu ja humalassa ajo räjähtää käsiin. LP:ssä oli tarkasti määritelty, miten alueellisesti, kattavasti, oikea-aikaisesti ja pitkäjänteisesti liikennevalvonta suoritetaan, ja millaisin mittarein valvonnan tulosta tarkastellaan, Matikainen kertoo ja harmittelee, ettei yksittäisiin rikkeisiin puuttuminen palvele kokonaisuutta. Nyt Poliisihallituksesta tulee vain tieto teemaviikoista, mutta mitään tarkempaa suunnitelmallisuutta ei ole, Pietiläinen lisää. Kesäaikana ihmiset liikkuvat enemmän ja tehtävämäärät lisääntyvät. Matikainen pelkää, että puuttumiskynnystä joudutaan kesäaikana nostamaan kohtuuttoman korkealle vain siksi, ettei ole resursseja, joilla valvoa. Onko oikein, että talvella pienemmästäkin rikkeestä olet suurrikollinen ja kesällä saat ajaa miten sattuu humalassa kenenkään siihen puuttumatta? Matikainen kysyy. Liikennepoliisi hälytystehtäville Kevät on vajaiden työvuorolistojen aikaa runsaiden pyhien takia. Pääsiäisenä itse vapaalla ollut Ilkka Pietiläinen myöntää, että resurssipulasta kärsitään jatkuvasti. Liikennepoliisi myös auttaa valvonta- ja hälytyssektoria tarpeen mukaan. Ovathan hälytystehtävät toki tärkeämpiä, pitäähän ne hoitaa, mutta se kaikki on pois liikenteen valvonnasta, Pietiläinen sanoo ja kertoo kuulleensa, että joillekin tehtäville ei ole edes voitu lähteä, kun tekijöitä ei ole. Veikko Matikainen pohtii, että nykytilanne liikenneturvallisuudessa olisi paljon helpompi ylläpitää, jos siihen vain olisi resursseja, kuin korjata tilanne tulevaisuudessa. Isoilla kirjaimilla Raskaan liikenteen valvonta on erikoisala, johon ei moni Liikkuvan poliisin aikanakaan löytänyt riittävää kiinnostusta. Työn likaisuus, pölyisyys ja jatkuvasti muuttuvat säännökset ja EU-direktiivit aiheuttavat sen, että ala vaatii omaaloitteisuutta ja aitoa kiinnostusta aiheeseen. Suurin huolenaihe on se, että humalassa ajo räjähtää käsiin Veikko Matikainen epäilee, että jatkossa raskaan liikenteen valvontaan löytyy entistä huonommin osaavia tekijöitä. Raskaan liikenteen valvonnassa puhutaan isoilla kirjaimilla liikenneturvallisuudesta. On tärkeää, että tiellä on virkeät kuljettajat, kuormat ovat kunnossa ja sidonnat tehty oikein. Lisäksi ulkomaanliikenne lisääntyy jatkuvasti, ja kieliongelmat tekevät tilanteista haastavia. Ala vilisee erikoislainsäädäntöä, joka pitää olla poliisilla hanskassa. Poliisiammattikorkeakoululla on koulutusuudistuksen takia syventävissä kursseissa ollut taukoa, jolloin kaikki erikoisosaaminen on ollut oman mielenkiinnon ja opiskelun varassa. Meille ilmestyy aina välillä kahvipöydälle alan ammattilehtiä, joista löytyy tietoa muuttuneista säädöksistä. Netistä voi sitten etsiä aiheesta lisää ja jakaa tietoa muille, Pietiläinen kertoo. Myös Poliisiammattikorkeakoululla on tauon jälkeen luvassa neliviikkoinen koulutusjakso, kun raskaan liikenteen valvontakurssi alkaa ensi syksynä. Konkreettisia apuja Ilkka Pietiläinen kaipaa poliisiautoihin tarkkuusalkometriä, joka joissain yksittäisissä autoissa on jo käytössä. Jos tarkkuusalkometrejä saataisiin useimpiin autoihin, säästyisi paljon aikaa. Valmiudet autoissa jo on. Humalassa ajavan voisi puhalluttaa heti, eikä tarvitsisi lähteä tarkistutta- 10 P&O 3/2014
Ylikonstaapeli Ilkka Pietiläinen. maan asiaa lähimmälle toimipisteelle. Ei tarvitsisi juopon kanssa turista niitä näitä matkalla asemalle ja vielä takaisinkin. Viranomaisjärjestelmään upotetaan miljoonia, mutta tällaista asiaa ei saada kuntoon, mistä olisi konkreettista hyötyä ja apua, ja toisi säästöä, Pietiläinen hymähtää. Matikaisella ja Pietiläisellä on toinenkin konkreettinen toive: työttömät poliisit heti töihin. Työttömyyskorvauksen ja peruspalkan erotus on niin pieni, että erotuksen kattaisi työssä olevien ylitöistä aiheutuvat korvaukset, Matikainen sanoo, ja miehet nyökkäävät yhdessä. Professori Marja-Liisa Manka: Muutoksessa hallinnan tunne tärkeää Poliisin hallintorakenneuudistus (Pora) eteni vuoden vaihteessa kolmanteen vaiheeseen ja Liikkuva poliisi lakkautettiin. Henkilöstölle järjestettiin muutosvalmennuksia, mutta niiden tarkoitusperistä oltiin montaa mieltä. Liikkuvaa poliisia on yritetty vuosien varrella ajaa alas kahdeksan tai yhdeksän kertaa, ja nyt se sitten toteutui. Henkilöstöltä ei kyselty mitään, asiat vain saneltiin. Muutosvalmennuksia järjestettiin, mutta väel lä oli ennemminkin pelko, että niitä vain järjestetään lisää ja lisää, ylikonstaapeli Veikko Matikainen Sisä-Suomen poliisilaitoksen Jyväskylän liikennepoliisista kertoo. Työhyvinvoinnin ja johtamisen professori Marja-Liisa Manka myöntää, että henkilöstöä on aina vaikeampi saada ymmärtämään muutos, jos sitä ei oteta prosessiin mukaan. Ihmiselle on työssä tärkeää hallinnan tunne, minkä saamiseksi on hyvä tietää, miksi muutos tehdään ja miten se vaikuttaa kunkin omaan työhön ja osaamisen tarpeeseen. Toiset ottavat muutokset helpommin vastaan kuin toiset, mutta jokaiselle se tuo epävarmuutta. Tämä puolestaan vähentää hyvinvointia. Matikaisen kollega ylikonstaapeli Ilkka Pietiläinen kertoo, että motivaatio ja työhyvinvointi on edelleen Jyväskylässä hyvällä tasolla, mutta pieniä merkkejä on voinut havaita siitä, ettei kaikki ole täysin kunnossa. Osa haluaisi tehdä ihan vain perustyötä, kun on orientoitunut valvomaan liikennettä, ja nyt ihmetellään, että mihin kaikki aika menee, Pietiläinen kuvailee Jyväskylän liikennepoliisin tunnelmia. Liikkuvan poliisin sulauttaminen poliisilaitoksiin toi Veikko Matikaisen mielestä toimintaa entistä byrokraattisemmaksi ja kankeammaksi, paperijohtamiseksi. Ennen päälliköitä oli yksi, nyt niitä on yksitoista. LP oli Matikaisen mielestä hyvinkin organisaatioketterä, kun tunnissa saatiin tarvittava tieto koko organisaatiolle. LP:ssä oli olemassa selkänoja, kun pystyit kysymään linjauksia ongelmatilanteessa suoraan apulaispäälliköltä. Poran myötä asioiden eteenpäin vieminen tuntuu mahdottomalta, kun on vain isoja linjoja, Matikainen harmittelee ja lisää, että nyt kentällä tuntuu siltä, ettei kukaan isoista päälliköistä ole aidosti kiinnostunut liikenneasioista. Epäselvyyksiä on edelleen myös toimintamalleissa. Esimerkiksi tiedoksiannot erikoiskuljetuksiin liittyen ovat Matikaisen mukaan edelleen epäselviä. Poliisin pitäisi päättää saattaako se yli seitsemän metriä leveät kuljetukset. Ennen LP sai tiedon kuljetuksista viimeistään kolme päivää ennen. Tällä hetkellä kukaan ei tiedä kenelle niistä pitäisi ilmoittaa, kun hätä- ja tilannekeskukset eivät ilmoituksia halua, eivätkä sektori- ja kenttäjohtajat anna numeroitaan yleiseen jakoon. Marja-Liisa Manka pohtii, voisiko byrokraattista järjestelmää keventää antamalla henkilöstölle enemmän päätäntävaltaa. Pitäisi ymmärtää, ettei viisaus ole vain yhden ihmisen päässä. Hyvä johtaja on nykyaikana vastavuoroinen, oikeudenmukainen ja reilu, joka innostaa ja inspiroi. Vanhakantaisen johtamiskulttuurin purkaminen julkishallin nossa vaatii työnsarkaa, mutta hyvinvoiva henkilöstö on yhteisön voimavara. P&O 3/2014 11
Hyvää journalistista tapaa rikottiin Sanomalehti Keskisuomalainen kertoi poliisin palveluksessa olevien virkamiesten saamista sakkotuomioista. Uutisessa kerrottiin tuomittujen nimi, ikä, virka-asema ja kotipaikka. Henkilöllisyyden paljastaminen oli tekoon ja tekijöiden asemaan nähden kohtuutonta. Julkisen sanan neuvosto päätti, että Keskisuomalainen on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antoi lehdelle huomautuksen. Teksti Jonne Rinne Kuvitus: Tanja Seppänen 12 P&O 3/2014
Nimien julkaisu tiedotusvälineessä ei saa olla lisärangaistus. Uutisointi poikkesi sekä suomalaisten sanomalehtien että sanomalehti Keskisuomalaisen aiemmin noudattamasta yksilöintitietojen julkaisulin jauksesta siten, että jokaisen tuomitun henkilön asuinkunta, nimi, ikä ja virka-asema mainittiin uutisen yhteydessä. Lisäksi varsinaisen uutisen alle on erikseen ja uutistekstistä poikkeavalla fontilla kirjattu perustelut sille, miksi Keskisuomalainen poikkeuksellisesti julkaisi tuomion saaneiden virkamiesten nimet, vaikka tuomiot ovat normaalisti julkaisurajana pidettyä kahden vuoden ehdotonta vankeustuomiota matalammat. Sanomalehti perusteli yksilöintitietojen julkaisemista muun muassa sillä, että poliisilla on yhteiskunnassa poikkeukselliset valtaoikeudet ja että poliisin tehtävä on valvoa lakien noudattamista. Lisäksi julkaisemista perusteltiin sillä, että poliisitehtäviä hoitavilta pitää edellyttää nuhteettomuutta työssään. Käsitykseni mukaan itsenäinen ja riippumaton tuomio istuin oli ottanut tähän asiaan kantaa sekä syyksiluettavuuden että rangaistuksen mittaamisen osalta. Siten se seikka, että kyseiset henkilöt ovat tapahtuma-ajankohtana virkasuhteessa poliisiin, ei tukenut perustetta sille, että yksittäisten virkamiesten yksilöintitietoja julkaistiin ainakaan tässä laajuudessa. Koska tapauksen poliisimiesten, vartijoiden ja toimistosihteerin yksilöivien tietojen julkaiseminen poikkesi merkittävällä tavalla valtakunnallisesta linjauksesta ja koska tietojen julkaisemista perusteltiin poliisin yhteiskunnallisella erityisasemalla, päätettiin laatia asiasta kantelu julkisen sanan neuvostolle. Yksi jutun asianosainen antoi suostumuksensa kantelun tekemiseen ja kantelukirje käsiteltiin myös SPJL:n hallituksen kokouksessa 17.12.2013. Kantelussa korostettiin epäkohtien lisäksi erityisesti sitä, että hyvän journalismin tulee ainakin lähtökohtaisesti olla tasapuolista ja puolueetonta ilman, että yksittäinen ammattikunta otetaan erikseen ja yksilöitynä erityisen tarkastelun, huomion tai raportoinnin kohteeksi. Tämä tapaus poikkesi Julkisen sanan neuvosto (JSN) on tiedotusvälineiden kustanta jien ja toimittajien perustama elin, jonka tehtävänä on tulkita hyvää journalistista tapaa ja puolustaa sanan- ja julkaisemisen vapautta. Neuvosto käsittelee myös toimittajan menettelyä tietojen hankinnassa. JSN ei ole tuomioistuin eikä se käytä julkista valtaa. Sen päätöksiä seurataan silti tarkoin. olennaisesti ja merkittävällä tavalla suhteessa Keskisuomalaisen ja muiden valtakunnallisten lehtien aiemmin noudattamaan julkaisulinjaan. Asiassa jäi näyttämättä peruste siihen, mikä yleinen intressi on puoltanut yksittäisten virkamiesten nimitietojen julkistamista. Tuomitun nimi yhdistettynä virkanimikkeeseen, ikään sekä asuinpaikkaan muodostavat siitä tarkasti yksilöivän tiedon kyseessä olevasta henkilöstä. Uutisoinnin negatiivista vaikuttavuutta lisäsi sen merkitys niiden henkilöiden osalta, jotka asuvat pintaalaltaan ja asukasmäärältään pienissä kaupungeissa. Esitetyn kokonaisarvion perusteella nimitiedon julkistaminen ei ole palvellut yhteiskunnallista tiedonsaanti-intressiä, vaan se oli tässä tapauksessa tuomittujen asemaan ja tekoon nähden selvästi kohtuutonta. Julkisen sanan neuvosto katsoi 26.3.2014 antamassaan langettavassa päätöksessä, että Keskisuomalainen on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antoi lehdelle huomautuksen. Päätöksen perusteissa JSN korosti erityisesti kahta seikkaa. Ensinnä tapauksessa tuomitut virkamiehet eivät olleet merkittävässä asemassa, vaan niin sanottuja rivivirkamiehiä. Toiseksi tuomittujen nimien julkaisu tiedotusvälineessä ei myöskään saa olla lisärangaistus, minkä vuoksi JSN piti nimien ja muiden tunnistetietojen julkaisemista kohtuuttomana. Lyhyesti: Kantelu julkisen sanan neuvostolle liittyen sanomalehti Keskisuomalaisen uutisointiin 26.10.2013. Sanomalehti Keskisuomalainen julkaisi 26.10.2013 uutisen otsikolla Myllylän tietojen oikeudeton katselu toi sakot viidelle. P&O-nettilehdestä löydät aiheesta lisää. P&O 3/2014 13
Luottamustehtävissä Toimittanut ja kuva: Katja Almgren Pekka Antero Heikkinen, 52 Työpaikka: Poliisihallitus (Poha) Tehtävä: poliisitarkastaja Ay-toiminta: SPPY:n pj (5. kausi), SPJL:n hallitus (5. vuosi), hallituksen työvaliokunta (1. vuosi), toimitusneuvosto/viestintätoimikunta (2. kausi) Omaan napaan tuijottamisen jälkeinen suun avaaminen saattaa innoittaa hetken muita napaan tuijottajia 14 P&O 3/2014
Olen saanut tehdä poliisissa aika montaa ammattia, ja onhan se ihan siistiä! Minä Nuoruudessa tuli touhuttua partiossa ja erilaisissa kerhotoiminnoissa, ja nuoriso-ohjaajan ammatti kiinnosti. Tuota hommaa on tosin osin saanut tehdä poliisinakin. Nuoruuden muotiammatti oli lääkintävoimistelija, eli nykyisin fysioterapeutti sekin kiinnosti. Toisaalta olen saanut tehdä poliisissa aika montaa ammattia, ja onhan sekin ihan siistiä! On myönnettävä, että minussa asuu vieläkin idealismin siemen ja kaikki uusi saa intoa aikaan kai se on pikku pakko, vai lieneekö luonnekysymys. Työ Aloitin vuoden 2014 alussa Pohassa ja laskeskelin, että tämä on minulle tavalla tai toisella 9. organisaatio poliisihallinnossa ja ehkä noin 20. tehtävä. Toimenkuvani on laaja ja haastava. Pääsen näkemään asioita isossa kokonaisuudessa, kun vastaan osaltani muun muassa valvonta- ja hälytystoiminnan, rikostorjunnan ja lupapalveluiden prosessien yhteisvaikuttavuuden ja poliisin ennalta estävän toiminnan kehittämisestä. Ehdin olla yli 20 vuotta esimiehenä ja nyt asiantuntijana huomaan kaipaavani ihmisten asioiden hoitoa, vaikkei sekään aina niin helppoa, saati kivaa ollut. Joskus olen miettinyt, että voisi olla hienoa palata lähtöruutuun, eli kotikaupunki Jyväskylään, jossa aloitin poliisiurani 20-vuotiaana rikospoliisissa 1982. Haasteet Keskittäminen ja isot yksiköt tekevät poliisista sekä ulkoisesti että sisäisesti kasvottoman toimijan. Poliisin vaivalla saavuttama kansalaisten arvostus ja luottamus ollaan tämän myötä vaarassa menettää. Pitää luoda uuden ajan kasvot hyvällä kanssakäymisellä sekä suhteessa kansalaisiin että hallinnon sisällä. Tämä kaikki vaatii uudenlaista asennetta ja uudenlaisten välineiden haltuunottoa. Muutos on mahdollisuus tavataan sanoa, mutta jatkuvat suuret muutokset ovat myös uhka hyvinvoinnille ja jaksamiselle. Toiminnan tasosta ei tingitä ja jotain jopa tehostetaan ja vaikka tietotekniikka auttaa, niin ihmisiä tarvitaan. Päällystön osalta muutospaineet ovat olleet osin todella kovat: toimenkuvat muuttuvat jatkuvasti, pääsääntöisesti laajemmiksi ja vaativimmiksi, mutta esimerkiksi palkkausjärjestelmä ei ole vauhdissa mukana. Tulevaisuus Nyt tulee tehdä töitä tulevaisuuden eteen ja tärkein asia on pitää liiton jäsenistö yhtenäisenä. Jäsenistön on hyvä tietää, että yhtenäisyyden eteen on tehty vuosikymmenien työ, jota ei pidä rikkoa aisalle kakkaamalla. Jos ja kun esitetään voimakkaita mielipiteitä, tai tehdään ulostuloja, kannattaa miettiä ensin kokonaisuutta ja sanoa vasta sitten sanottavansa. Yhtenäisyyden lisäksi liiton ja sen jäsenjärjestöjen tulee pitää hyvää huolta taloudestaan. Edunvalvontatyötä ei viime vuosien huimissa muutoksissa ole välttämättä osattu arvostaa, mutta arvostella kyllä. Jokaisen meistä kannattaisi perehtyä paremmin kokonaisuuksiin ja esittää sitten rakentavaa kritiikkiä ja kehittämisehdotuksia. Omaan napaan tuijottamisen jälkeinen suun avaaminen saattaa innoittaa hetken muita napaan tuijottajia, mutta vaara sille aisalle kakkaamiselle on myös ilmeinen. Yhdessä Olin pitkään tutkinnanjohtajana ja tapasin tiukoissa paikoissa sanoa: Otetaan rauhallisesti. Ihmisten välisessä kanssakäymisessä asioita kannattaa miettiä yhdessä ja nähdä yhdessä asioista ja organisaatioista sekä etenkin ihmisistä koostuva kokonaisuus. Hätiköimällä tulee sanottua ja tehtyä tyhmyyksiä, jotka nakertavat luottamusta ja yhteistyön edellytyksiä. P&O 3/2014 15
Vanha nimi täysin uudistu Toimipisteiden sulkeminen ja resurssien väheneminen aiheuttavat haastetta poliisin palvelujen tasapuoliselle tarjonnalle ja saatavuudelle. Väheneviä resursseja on kohdennettava sinne missä niitä eniten tarvitaan ja missä tehtävämäärät ovat suuret. Tämä tullee väistämättä heijastumaan haja-asutus alueiden palvelutasoon ja turvallisuustilanteeseen, toteaa pääluottamusmies Ari Hinno, joka vastaa Oulun poliisilaitosta koskeviin kysymyksiin. Oulun poliisilaitos + Jokilaaksojen poliisilaitos + Kainuun poliisilaitos + Koillismaan poliisilaitos = Oulun poliisilaitos Toimittanut: Hannele Lotsari-Coffeng Kuva: Oulun kaupunki Mitä muutos on tarkoittanut käytännössä henkilöstölle? Toimipisteiden lakkauttamisten vuoksi henkilöstö on siirtynyt uusiin toimipisteisiin, jolloin työmatkat ovat pidentyneet ja matkustelu toimipisteiden välillä on lisääntynyt. Siirtyneille henkilöille muutos on aiheuttanut uusiin esimiehiin ja työkavereihin totuttelua, kuten myös vastaanottavien asemien henkilökunnalle. Tämän muutoksen piti koskettaa vain hallintoa, mutta jo nyt on nähty toiminnallista tarvetta uudistaa ryhmäjakoja. Se on aiheuttanut myös alipäällystölle tarpeen hakea uudelleen omia virkojaan sisäisellä ilmoittautumismenettelyllä. Toimintojen uudelleen organisointi jatkunee ja tullee aiheuttamaan myös jatkossa vapautuvien vir- kojen siirtoja ja näin ollen resurssien kohdentamista painopistealueille. Kuinka toimivia tilaratkaisut ovat? Uusia tilaratkaisuja suunnitellaan edelleen. Pääpoliisiaseman polttava tilantarve on hoidettava kuntoon jollakin tavalla, ja suunnittelussa on hajautetun toimin- 16 P&O 3/2014