N U R M I J Ä R V E N K U N T A T I E D O T T A A 1 2 0 1 1 Nurmijärveläisiä jo yli 40 000 sivu 3 Kaavoituskatsaus 2011 sivut 13-20 Taaborinvuoren kesä kutsuu sivut 28-30
kunta tiedottaa Pääkirjoitus Nurmijärven asukasluku ylitti 40 000 rajapyykin K Nurmijärven kunnalla on ollut haettavana omakotitontteja Kirkonkylästä, sta ja Rajamäeltä. Tonttien hakuaika on päättynyt ja tonttien valinnat on suoritettu. sta oli luovutettavana 29 tonttia ja hakemuksia tontteihin tuli 169 Koko julkinen sektori on viime vuosina ollut voimakkaiden muutosten kourissa. Muutosten tuulet tuntuvat vain voimistuvan. Kuntarakenteemme on muuttunut merkittävästi. Kartalta on poistunut jo sata kuntaa ja parin vuoden kuluttua meillä on enää runsaat 300 kuntaa ja noin 60 lakisääteistä keskeisten kuntapalvelujen yhteistoiminta-aluetta. Palvelurakenteiden muuttuessa entistä useammin kunnan henkilökunta palvelee myös naapurikunnan asukkaita ja kunnan oman palvelutuotannon rinnalla on useita muita tuottajia. Väestön ikärakenteen ja kuntalaisten tarpeiden muuttuessa myös kuntapalveluja on kehitettävä. Asukkaiden palvelutarpeet ovat entistä monimuotoisempia ja vaativampia. Tulevaisuudessa se merkitsee usein myös palvelujen suurempaa keskittämistä, palvelujen tuottajien ja kuntien välistä yhteistyötä palvelujen järjestämisessä sekä kuntalaisten vapautta valita palveluntuottajista sopivin. Ajankohtaisena esimerkkinä tästä on sosiaali- ja terveydenhuollossa juuri voimaan tullut uusi terveydenhuoltolaki, josta on tietoa lehdessämme. Kunnassa on parhaillaan menossa asiakaslähtöisen palvelutuotannon ohjaushanke, jossa selvitetään, mihin suuntaan Nurmijärven palveluja tulisi kehittää tulevaisuudessa mahdollisesti mitä palveluja kaivataan lisää ja mistä voisimme tulevaisuudessa luopua. Kuntalaisilla on nyt mahdollisuus sanoa mielipiteensä siitä, miten palveluja tulisi kehittää ja uudistaa. Lehdessämme olevan kyselyn tuloksia hyödynnetään uudessa kunnan palvelutuotanto-ohjelmassa. Lisäksi kunnan kehityskuvassa luodaan näkemyksiä siitä, miten ja mihin kunnan kasvu suuntautuu ja miten se tulee ottaa huomioon suunnitellessamme kunnan maanhankintaa, alueiden kaavoittamista ja uuden rakentamisen edellyttämää tonttituotantoamme. Nurmijärven kunta myy tontteja Meitä on jo yli 40 000 elinympäristömme muuttuu uusia asuinalueita syntyy vauhdilla. Nurmijärven asukasluku nousi tammikuussa uudelle kymmenluvulle. 30 000 asukkaan raja ylittyi vuonna 1997. on asukasluvultaan maamme suurin maalaiskunta ja olemme nyt 24. suurin kunta. Poikkeuksellisen nopea väestönkasvu on viimeisen vuosikymmenen aikana ollut haaste kuntatalouden tasapainolle palvelujen nopean kysynnän kasvun ja erityisesti palvelutilojen ja teknisen rakentamisen vuoksi, mutta se on monella tavalla myös positiivinen asia. Nurmijärven painoarvo koko Helsingin seudun kuntien joukossa on kasvanut. Asukasluvun kasvu luo positiivista ilmettä ja kertoo ulospäin kuntamme kiinnostavuudesta, elinvoimasta ja kehityshalukkuudesta. Tästä meidän on hyvä jatkaa ja tehdä Nurmijärvestä myös jatkossa kiinnostava, haluttu, viihtyisä ja asukkaidensa hyvinvoinnin parantamiseen panostava kunta. Kunnan kasvusta ja kehittämistahdosta kertoo parhaiten se, että uusia asemakaavoja on vireillä runsaasti sekä asuin- että toimipaikkarakentamiseen. Lehden välissä olevasta kaavoituskatsauksesta saa parhaan kuvan ajankohtaisista ja työn alla olevista kaavoitushankkeista. ja elinympäristömme muuttuu entistä nopeammin. Olkaamme aktiivisesti ja vuorovaikutteisesti mukana kertomassa mielipiteitä kaavaehdotuksista silloin, kun kaavatyötä tehdään. tarjoaa kesällä paljon nähtävää ja koettavaa. Joka kesä Nurmijärvellä on mahdollisuus rentoutua upealla Sääksin uimarannalla sekä lisäksi tutustua monipuoliseen kulttuuriantiin. Taaborinvuori tarjoaa tänäkin kesänä runsaasti koettavaa ja nähtävää. Perinteisille Kivijuhlille on palannut jälleen kansalliskirjailijamme pääteos Seitsemän Veljestä. Lapsille ja lapsiperheille on tarjolla Robin Hood. Uudesta kesäesitteestä löytyy vihjeitä monenlaisiin menoihin. Jos kunnosta haluaa pitää huolta, on kunnasta saatava matkailu- ja ulkoilukartta oiva lähde löytää uusia ideoita vaikkapa retkeilyyn ja ulkoiluun kuntamme upeassa ja monipuolisessa luonnossa. Toivotan lehtemme lukijoille rentouttavaa ja upeaa kesää ja lomaa Nurmijärvellä. Kimmo Behm Kunnanjohtaja kpl. Kirkonkylästä oli luovutettavana 37 tonttia ja hakemuksia tontteihin tuli 70 kpl. Lisäksi Rajamäellä oli luovutettavana 4 tonttia. Tonttien jaossa ainoastaan Rajamäelle jäi vapaita tontteja. Mikäli tontteja tulee vapaiksi peruutusten vuoksi, ne ilmoitetaan uudelleen haettavaksi loppukesästä. Tonteista ilmoitetaan kunnan kotisivuilla. Lisätietoja tonteista saa maankäyttöinsinööri Hannu Kujalalta, puh. 040 317 2371 tai maankäyttöasiantuntija Soile Kurviselta, puh. 040 317 2360. lukuina Asukasluku 40 099 (ennakkotieto 31.3.2011) Pinta-ala 367,3 km 2, josta maapinta-alaa 362,5 km 2 ja vesipinta-alaa 4,83 km 2 Tuloveroprosentti 19,00 % Kiinteistöveroprosentit: yleinen 0,75 vakinainen asuinrakennus 0,35 muut asuinrakennukset 0,85 rakentamattoman rakennustontin veroprosentti 2,60 Väestö ikäryhmittäin, osuus väestöstä (1.1.2011 %) 0 6 -vuotiaat 10,4 % 7 14 -vuotiaat 12,8 % 15 24 -vuotiaat 11,2 % 25 64 -vuotiaat 53,9 % Yli 65 -vuotiaat 11,6 % Yhteensä 100 % Työpaikkojen määrä 11 414 (1/2009) Työllinen työvoima 19 260 (1/2009) Päätaajamat/asukasluvut: (1.1.2011) Nurmijärven kirkonkylä 7 733 15 895 7 227 Muut 9 082 Sisältö, mm. Uusi terveydenhuoltolaki lisää valinnanmahdollisuuksia s. 4 Kunnassa kehitetään palveluita s. 6 Terveyskeskuksen ajanvarausnumeroissa muutoksia s. 7 Kaavoituskatsaus 2011 s. 13 Uudet sillat valmistumassa s. 22 Liiku kesällä s. 23 Nurmijärvellä kehitetään arkiturvallisuutta s. 26 Nurmijärven tiedotuslehti jaetaan kunnan alueella jokaiseen talouteen, jossa ei ole mainosten jakamista estävää kieltoa. Lehteä saa myös kunnan toimipisteistä ja kirjastoista. Yritysharava-haastatteluilla yritysten kehittämistarpeita s. 27 Vastaava päätoimittaja: KIMMO BEHM PL 37, 01901 kimmo.behm@nurmijarvi.fi Päätoimittaja: HILKKA GEHÖR Puh. 040 317 2020 PL 37, 01901 hilkka.gehor@nurmijarvi.fi Artikkelit: LEENA VALKONEN JL Media Kannen kuva: Leena Valkonen Painos: 17 000 kpl Paino: Keski-Uusimaa Oy Jakelu: Jakelujuniorit Oy ISSN: 1459-5699 Taitto: Tabanas Oy Taaborinvuoren kesä kutsuu s. 28 Palveluiden kesäajat s. 31 2
Nurmijärveläisiä on yli 40 000 Kaikille tänä vuonna syntyville lapsille T-paita Nurmijärven kunnan asukasluku nousi tammikuun lopussa uudelle kymmenluvulle. Jenni ja Sami Ojan tammikuussa syntynyt tytär Helmi on kunnan 40 000:s asukas. Kunta lahjoittaa tänä vuonna kaikille syntyville vauvoille kunnan asukaslukutunnuksella varustetun T-paidan. kunta tiedottaa Onnittelut Ojan perheelle kävivät viemässä kunnanhallituksen puheenjohtaja Outi Mäkelä, kunnanjohtaja Kimmo Behm sekä viestintäpäällikkö Hilkka Gehör. T-paidan ja kukkien ohella Helmi sai 400 euron rahalahjan. 400 euroa on symbolinen summa, sillä senteissä siitä muodostuu kunnan asukasluku eli 40 000, Outi Mäkelä mainitsi luovuttaessaan lahjaa. Kunnanjohtaja Kimmo Behm totesi tervehdyksessään, että on ollut jo vuosikymmeniä yksi nopeimmin kasvavista kunnista. Olemme nyt maamme 24. suurin kunta, kaikki edellä olevat ovat kaupunkeja. Kunnan väkiluku on kaksinkertaistunut 1980- luvun alusta ja suurimmillaan asukasmäärä nousi 2000-luvulla jopa yli kolmen prosentin vuosivauhtia. Tällä vuosituhannella väkiluku on noussut kaikkiaan 8 000 hengellä. Nurmijärvellä on paljon nuoria lapsiperheitä ja viime vuonna tavallista suurempi osa väestönkasvusta tuli syntyvyydestä. Uusia nurmijärveläisiä syntyi kaikkiaan 464. Vaikka väestönkasvu tuo kuntaan haasteita, on 40 000 asukkaan rajapyykin ylitys kunnanjohtajan ja kunnanhallituksen puheenjohtajan mukaan hyvin positiivinen asia. Kyllä asukasluku on tärkeä mittari. Uusi kymmenluku antaa meille painoarvoa monissa asioissa esimerkiksi Kuuma-seutuyhteistyössä. Asukasluku kertoo kiinnostavuudesta ja jatkuvuudesta. Se kertoo myös, että olemme tulevaisuuden kunta, jossa ollaan innovatiivisia ja edelläkävijöitä, Outi Mäkelä painotti. Asukasluku on viesti ulospäin siitä, että olemme elinvoimainen suuri kunta ja se luo uskoa tulevaisuuteen, Kimmo Behm jatkoi. Hämeenlinnantien läheisyys ratkaisi asuinpaikan. Jenni ja Sami Oja ovat asuneet Nurmijärvellä vuodesta 2005. Helmivauvan lisäksi perheeseen kuuluvat 7-vuotias Eevi ja 3-vuotias Lenni. Perhe muutti Nurmijärvelle Vantaan Silvolasta. Etsimme sopivaa asuinpaikkaa Hämeenlinnantien läheisyydestä. Olen itse töissä Hämeenlinnassa ja vaimoni Espoossa. oli hyvä kompromissi työmatkojen osalta ja sopiva talokin löytyi rauhalliselta alueelta, Sami Oja kertoo. Ojat pitävät Nurmijärven kirkonkylää rauhallisena ja turvallisena, monipuolisia harrastusmahdollisuuksiakin on. Isä pelaa kaukalopalloa ja äiti harrastaa laulua ja viulunsoittoa. Nurmijärven kunnanhallituksen puheenjohtaja Outi Mäkelä ja kunnanjohtaja Kimmo Behm ojensivat kukat ja lahjat kunnan 40 000:nen asukkaan Helmi Ojan vanhemmille. Lapsille on löytynyt omat tekemisensä. Esikoululainen Eevi harrastaa sellon soittoa, tanssia, ja talvikaudella laskettelua, Lenni käy muskarissa. Isän kanssa lapset käyvät myös Rajamäen uimahallissa uimassa ja talvella luisteltiin lähikentällä. Helmin olen ilmoittanut vauvauintijonoon, Jenni Oja jatkaa. Ojat toivovat kirkonkylään nykyistä laajempia kaupallisia palveluja. Esimerkiksi markettia, josta saisi vaikka lasten kurahanskoja ja muita lapsiperheen elämän tarpeellisia tavaroita. Julkisten liikenneyhteyksien parantaminen ja liityntäliikenteen järjestelyt ovat myös toivelistalla. Sami Oja harmittelee, että Myllykukon yhteydessä ei ole enää sopivaa paikoitustilaa kimppakyytiä harrastaville, kun paikoitusalueelle tuli aikarajoitettu pysäköinti. Jenni Oja kaipaisi kodin lähettyville energiajakeen eli polttokelpoisen jätteen keräyspaikkaa, joka läheiseltä hyötyjätteiden lajittelupisteeltä puuttuu. Ojan perhe pitää Nurmijärven kirkonkylää turvallisena ja rauhallisena. 3
kunta tiedottaa Uusi terveydenhuoltolaki lisää kuntalaisen valinnanmahdollisuuksia terveyspalveluissa Toukokuun alussa voimaan tullut terveydenhuoltolaki antaa kuntalaiselle aiempaa laajemmat mahdollisuudet valita, minkä terveydenhuollon yksikön palveluita hän haluaa käyttää. Palveluja on mahdollista valita myös yli kuntarajojen. Paikallisen puhelinluettelon, Eniron Nurmijärven Kaupunki-infon, julkaiseminen on loppunut. Nurmijärven kunta on siirtänyt julkisia palveluita ja niiden yhteystietoja koskevan palveluhakemistonsa Helsingin seudun puhelinluettelon 2011 alkuosaan. Tätä seudullista luetteloa julkaisee Fonecta. Aiemmin sekä seudullisia että paikallisia painettuja puhelinluetteloita julkaissut Eniro lopetti viime vuoden loppupuolella Suomessa toimineen yhtiönsä liiketoiminnan. Se luopui tällöin mm. painettujen puhelinluetteloiden julkaisemisesta. Helsingin seudun puhelinluetteloita jaetaan koteihin siis ainoastaan yhdet, Fonectan 4 Pääterveysaseman sisäänkäynnissä on postilaatikoita, joihin voi laittaa esimerkiksi uusittavat reseptit. Lain tarkoituksena on vahvistaa perusterveydenhuoltoa, hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä edistää terveyspalvelujen saatavuutta ja tehokasta tuottamista. Lailla halutaan myös varmistaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tiivis yhteistyö ja asiakaskeskeisyys. Lisäksi kuntatasolla edellytetään eri toimijoiden välillä tiivistä yhteistyötä. Muun muassa kaikissa päätöksissä tulee arvioida päätöksen vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin. Uuden terveydenhuoltolain on sanottu olevan suurin muutos terveydenhuollossa sitten kansanterveyslain, sanoo Nurmijärven johtava ylilääkäri Ilpo Salminen. Salmisen mukaan terveydenhuoltolain uudistus lisää mahdollisuuksia valita terveydenhuollon palveluja muualta. Asukkaiden on mahdollista hakeutua pidempään jatkuvan oleskelun aikana vieraalla paikkakunnalla oman hoitosuunnitelman mukaisiin kontrolleihin. Esimerkiksi puoli vuotta mökkipaikkakunnalla asuvat kuuluvat tämän pykälän piiriin. Uuden lain mukaan terveyskeskuksen toimintayksikön voi myös valita omassa kunnassaan entistä vapaammin. Nähtäväksi jää, tuleeko Nurmijärvellä muuttotulvaa asemalta toiselle. Kaikilla asemilla väestöt ovat liian suuria eikä lääkäreiden kuormaa ole mahdollista yksipuolisesti kasvattaa. Joudummeko ostamaan palveluita asemaa vaihtaville, jää nähtäväksi, Salminen pohtii ja lisää: Lisäksi tulee muistaa, että lääkäriä ei asemaa vaihtaessa voi valita. Aseman vaihtoesitys tulee tehdä kirjallisesti sekä jätettävälle ja vastaanottavalle terveysasemalle. Seuraavan kerran asemanvaihtoa voi hakea vuoden päästä. Erikoissairaanhoidon palveluita lähemmäksi. Erikoissairaanhoidon palvelut voidaan tuoda lähemmäs potilaan Nurmijärven kunnan palveluhakemisto siirtyi Helsingin seudun luetteloon Eniro lopetti paikallisten puhelinluetteloiden julkaisemisen julkaisemat kappaleet. Nurmijärvellä on ollut pitkä perinne omasta kuntakohtaisesta puhelinluettelosta. Ennen Eniron paikallista Kaupunki-infoa luetteloa julkaistiin mm. Oma osa nimellä. Tällä hetkellä tilanne on poikkeuksellinen. Fonectan Helsingin Seutu 2011 -luettelon keltaisilla sivuilla yritysten palvelut ja tuotteet on kuitenkin jaoteltu niiden hakuotsikoiden jälkeen kunnittain aakkosjärjestyksessä. Keltaiset sivut -julkaisu sisältää myös kuntakohtaiset kartat ja katuhakemistot. Fonecta on jakanut uudet puhelinluettelot kotitalouksiin ja yrityksiin loppukeväästä muun postinjakelun yhteydessä. Koska puhelinluettelo on virallisiin tiedotteisiin rinnastettava hyödyllinen tietolähde, se jaetaan myös niihin postinjättöpisteisiin, joissa on Ei mainoksia merkintä. asuinpaikkakuntaa yhdistämällä samoihin yksiköihin, esimerkiksi terveyskeskuksiin perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoidon perustason toimintaa. Julkisuudessa on saanut paljon huomiota sairaalaerikoislääkäreiden tuonti terveyskeskuksiin. Tällaista yhteistoimintaa on ollut Hyvinkään sairaanhoitoalueella jo vuosia. Muun muassa ortopedi ja käsikirurgi ovat pitäneet vastaanottoa terveyskeskuksessa. Kuitenkin tulee tarkkaan miettiä, pystyykö erikoislääkäri toimimaan sairaalan ulkopuolella, koska esimerkiksi kardiologi eli sydänlääkäri tarvitsee huipputasoisen ultraäänilaitteen kätensä jatkeeksi, toteaa Salminen. Yhteinen potilasrekisteri. Toukokuun alussa tuli muutoksia myös potilasrekisterin pitoon. Sairaanhoitopiirin ja terveyskeskuksen potilasasiakirjat muodostavat yhteisen potilasrekisterin. Tämä mahdollistaa tietojen käytön hoitotilanteissa siinä laajuudessa, kuin niitä kulloinkin tarvitaan. Asiakas voi kuitenkin kieltää toisen toimintayksikön tietojen käytön. Uuden lain myötä sairaankuljetuksen järjestämisvastuu siirtyy pois kunnilta sairaanhoitopiirille. Hyvinkään sairaanhoitoalue toimii HUS-alueella pilottina ja järjestää sairaankuljetuksen alueellisella mallilla vuoden 2012 alusta. Lisäksi sairaankuljetukseen tulevat alueelliset lääkintäesimiehet. Uudella toimintatavalla parannetaan hoidon laatua ja saatavuutta.
kunta tiedottaa Ilmasto-ohjelma hyväksyttiin Nurmijärvellä Kuva Krista Jännäri Keski-Uudenmaan kunnille on laadittu yhteinen ilmasto-ohjelma. Ohjelman mukaisesti Keski-Uudenmaan kuntien yhteisenä tavoitteena on vähentää KUUMA-alueen energiankulutusta sekä asukasta kohti laskettuja kasvihuonekaasupäästöjä vähintään neljänneksellä vuoden 2006 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Tämä tarkoittaa 33 % päästövähennystä vuoden 1990 tasosta. KUUMA-hallitus hyväksyi ilmasto-ohjelman jo viime vuonna ja Nurmijärven kunnanhallitus vahvisti sen helmikuussa tänä vuonna. Ilmasto-ohjelman toteuttamisessa tullaan kiinnittämään erityistä huomiota kunnan omiin konkreettisiin toimenpiteisiin ja hankkeisiin. Toteutuneista toimista laaditaan vuosittain yhteenveto toimintakertomukseen. Lisäksi kuntaan perustetaan seurantaryhmä toimenpiteiden toteuttamista varten. Kuntien tärkein keino lyhyellä aikavälillä on energiatehokkuuden parantaminen ja pidemmällä aikavälillä yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja vähäpäästöisen liikkumisen edistäminen. Ilmasto-ohjelmassa on lisäksi esitetty visiona kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen KUUMA-kunnissa 80 % vuoteen 2050 mennessä. Kunnille yhteinen energianeuvon- tahanke. Uudenmaan liitto, KUUMAkunnat (Järvenpää, Kerava, Mäntsälä,, Pornainen ja Tuusula) sekä Hyvinkään ja Riihimäen kaupungit ovat käynnistäneet yhteisen energianeuvontahankkeen, 3T-hankeen. Hankkeen tavoitteena on tarjota osallistujakuntien asukkaille konkreettista ja puolueetonta opastusta asumisen ja rakentamisen energiatehokkuuteen liittyen. Lisäksi kehitetään kuluttajalähtöisesti alueen toimijoiden tekemää energianeuvontaa ja hyödynnetään löydettyjä hyviä käytäntöjä Uudellamaalla, kertoo hankekoordinaattori Jarkko Hintsala Uudenmaan liitosta. Hanke on osa TEM:n ja Sitran rahoittamaa kuluttajien energianeuvontakokonaisuutta ja se toteutetaan vuosien 2010 2011 aikana. Hankkeen myötä Hyvinkäälle, Riihimäelle ja Nurmijärvelle on palkattu rakennusvalvontaan vuoden 2011 ajaksi energianeuvoja Visa Koivu. Hän opastaa uudis- ja korjausrakentamisen energiatehokkuusasioissa ja lämmitystapavalintoihin liittyvissä kysymyksissä. Energianeuvojalla on toimipiste vuoropäivinä eri kunnissa. Nurmijärvellä energianeuvoja on tavattavissa kunnanvirastolla rakennusvalvontayksikön tiloissa (Keskustie 2b) torstaisin ja perjantaisin virka-aikana. Neuvontaa annetaan tapaamisin, puhelimitse (puh. 040 155 4372) ja sähköpostitse (visa.koivu@hyvinkaa.fi). Tapaamisista on hyvä sopia etukäteen. Energiankäyttöä seurataan pilottikohteissa. 3T-hankkeen yksi tavoite on tehdä energianeuvonnan pilotointia yksittäisissä kotitalouksissa KUUMA-kuntien alueella. Pilottikohteiksi on valittu tavallisia kotitalouksia ja perheitä yksi kustakin kunnasta. Kohteista saatavia havaintoja, tuloksia ja informaatiota käytetään hyväksi KUUMA-kunnissa tapahtuvassa laajemmassa energianeuvonnassa ja energianeuvonnan koordinoinnissa. Kohteiden pilotoinnissa keskitytään etenkin asumisen käytönaikaisen energiankulutuksen seurantaan ja vähentämiseen, mutta myös rakenteelliset tarkastelut ovat mahdollisia. Jokaiseen kohteeseen on asennettu reaaliaikainen sähkömittari, jonka avulla kohteiden asukkaat voivat seurata päivittäistä sähkönkulutustaan. Nurmijärven pilottikohteen kolmihenkinen lapsiperhe asuu vuonna 1983 valmistuneessa puurunkoisessa tiilitalossa, jossa asuinpinta-alaa on noin 200 neliötä. Perhe on hyvin motivoitunut asumisensa energiankulutuksen seuraamiseen ja tehostamiseen. Sekä sähkölaskun pienentäminen että ympäristönäkökohdat kiinnostavat perhettä. Pilottikohteiden kokemuksia voi seurata 3T-hankkeen internet-sivuilla. Lisätietoja: www.3t-hanke.fi www.kuuma.fi/ilmasto.asp Liisa Garcia Erätulet kutsuvat marraskuussa Erätulet loimuavat n koulun ympäristössä sunnuntaina 27.11. pidettävässä koko perheen yleisötapahtumassa. Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri, Nurmijärven kunta ja paikalliset järjestöt, joiden toimintaan luonto liittyy, ovat koonneet voimansa rakentaakseen elämyksellisen ulkoilmatapahtuman. Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry on kierrättänyt Uudenmaan Erätulet -tapahtumaa Uudenmaan eri kunnissa ja kaupungeissa vuosittain aakkosjärjestyksessä yhteistyössä kuntien ja niissä toimivien järjestöjen ja yhteisöjen kanssa. Ensimmäiset Erätulet järjestettiin vuonna 1990 Artjärvellä ja viime vuonna ne pidettiin Nummi-Pusulassa. Tapahtumassa on muun muassa luontoaiheinen näyttely ja osallistuvien järjestöjen toiminnan esittelyä. Luonnollisesti tulilla on tarjolla syötävää ja juotavaa erähenkisesti tarjottuna. Viestintäpäällikkö Hilkka Gehörin mukaan nurmijärveläiset järjestöt ovat lähteneet innostuneesti mukaan ja lisää mahtuu vielä. Seuraava yhteiskokous järjestetään elokuun alussa. Erätulitapahtuma sopii hyvin valaisemaan hämärää marraskuuta. Tapahtuma tukee meillä myös vapaaehtoistyön teemavuotta, jota vietetään EU-tasolla. Tapahtuman järjestelyt toteutetaan pitkälti vapaaehtoisvoimin. 5
kunta tiedottaa Kunnassa kehitetään palveluita asiakaslähtöisyys ennen kaikkea Kunnassa ollaan päivittämässä vuodelta 2006 olevaa palvelustrategiaa uudeksi palvelutuotanto-ohjelmaksi. Vastaamalla kyselyymme voit vaikuttaa kotikuntasi kehitykseen. Kunnan palvelujen tuottamisessa keskeistä on oman toiminnan kehittäminen sekä toisaalta suunnan määrittely siitä, mitä palveluita hankitaan yksityisiltä palvelun tuottajilta tai järjestöiltä. Lisäksi tulee miettiä, mitkä palvelut hoidetaan kuntayhteistyönä. Viime vuosien kehitystä koskevassa katsauksessa todettiin, että muutoksia palvelujen tuottamistavoissa on ollut yllättävän paljon. Toisaalta aiemmassa palvelustrategiassa jätettiin tarkastelun ulkopuolelle ne palvelut, jotka kunta joka tapauksessa tuottaa itse, kuten esimerkiksi perusopetuksen järjestäminen. Luottamushenkilöjohtoa ja virkamiesesimiehiä on valmennettu asiakaslähtöisen palvelutuotannon perusoppeihin: mitä asiakaslähtöisyys tarkoittaa kunnan palveluissa ja miten palvelujen vaikuttavuutta tulee arvioida asiakasryhmittäin. Tavoitteena on palvelutuotannon hallinta ja yksittäisten palvelujen määrätietoinen uudistaminen. Palvelukuvaukset selkeyttävät kuntalaisille ja kunnan työntekijöille, mitä kyseiseen palveluun kuuluu ja mitä ei. Toimialoilla on listattu nykyiset olennaisimmat 200 palvelua ja nimetty kutakin palvelua koskevat väestöryhmät. Samoin on arvioitu palvelun merkitystä kunnan strategiassa sekä tuottamisen vaikuttavuutta: mitä hyvää palvelulla saadaan aikaan kustannuksiin nähden. Lisäksi käydään läpi uusien sähköisten palvelujen ja tekniikan hyödyntämismahdollisuudet. Lautakunnat ja liikelaitosten johtokunnat tulevat laatimaan lähivuosien palvelutarpeiden tärkeysjärjestyksen. Valtuusto ottaa kantaa palvelutarpeisiin kesäkuun kokouksessa päättäessään vuoden 2012 talousarvion kehyksestä. Kuntalaisilta tietoa palvelujen tarpeiden muuttumisesta. Nyt haluamme kysyä myös kuntalaisilta, millaisia muutoksia palvelutarpeisiin nähdään vuoteen 2016 mennessä. Toivomme saavamme vastaukset 25.5. mennessä joko irrottamalla ja palauttamalla alla oleva vastauskuponki kirjastoihin tai vastaamalla kunnan kotisivuilla julkaistavaan kyselyyn. Teksti: Jukka Anttila, hallintojohtaja Vaikuta suoraan antamalla mielipiteesi kunnan palveluiden kehittämisessä! Kysymykset: 1. Mitkä väestölliset, alueelliset, yhteiskunnalliset tai ympäristölliset tekijät tulevat eniten vaikuttamaan mielestäsi kunnan palveluiden kysyntään? 2. Minkä tyyppisiä palveluita pitäisi lisätä, karsia tai muuttaa? 3. Missä palveluissa kuntalaisen omavastuisuutta tulisi mielestäsi lisätä? Perusteluita: Osallistuminen on mahdollista myös kunnan nettisivujen kautta www.nurmijarvi.fi. Kiitos. Vastausten palautus 25.5.2011 mennessä kirjastoihin: pääkirjasto (Kirkonkylä) n kirjasto Rajamäen kirjasto tai kirjastoauto Sepeteus. 6
kunta tiedottaa Terveyskeskuksen palveluissa ja ajanvarausnumeroissa muutoksia Terveyskeskuksen vaihteen numero (09)250031 on poistunut käytöstä ja kuntaan tulevat puhelut ohjautuvat numeron (09) 250021 kautta. Terveyteen ja sairauksiin liittyvissä kysymyksissä voi soittaa terveyskeskuksen NEUVONTAPUHELIMEEN numeroon (09) 2500 3295. Puhelimitse on mahdollista saada hoito-ohjeita ja neuvoja sekä tietoa Nurmijärven terveyspalveluista. Puhelinneuvonta on auki arkisin klo 8-15. Hoidon järjestämistä varten terveyskeskus on jaettu väestövastuualueisiin katuosoitteen mukaan. Jokaiselle alueelle on nimetty lääkäri ja ssa myös hoitaja. Toiminnan yhtenäistämiseksi myös Kirkonkylän ja Rajamäen väestövastuualueille siirrytään samantapaiseen toimintaan. Lääkärillä ja hoitajalla on tiivis yhteistyö ja he vastaavat yhdessä oman väestönsä terveystarpeisiin. Hoitajalla on kaksi kertaa päivässä puhelinaika, jolloin hän arvioi yhdessä potilaan kanssa hoidon tarpeellisuutta ja varaa tarpeen mukaan ajan lääkärin tai hoitajan vastaanotolle, antaa hoito-ohjeita ja neuvoja sekä tietoja laboratoriovastauksista. Toivomme, että hen- kilökohtainen asiointi keskitetään puhelintuntien väliseen aikaan, jotta voimme turvata puhelinpalvelumme toimivuuden. Toiminnan muutoksen tavoitteena on parantaa potilaan kokonaisvaltaista hoitoa ja huomioon ottamista. Ajanvarausnumero määräytyy katuosoitteen mukaan. Oman väestövastuualueen saa selville kunnan internet-sivuilta www.nurmijarvi.fi tai soittamalla puhelinneuvontaan (09) 25003295. Katuluettelo ajanvarausnumeroineen on myös liitteenä ohessa. n terveysaseman ajanvarausnumerot pysyvät samana. Lääkäreiden ajanvarausaika hoitajalta on arkisin on klo 8 10 ja klo13.30 14.00 sekä ssa, Kirkonkylässä että Rajamäessä. Yhteydenoton helpottamiseksi otamme käyttöön takaisinsoittojärjestelmän kesäkuun aikana. Tämä tarkoittaa, että kaikkiin ajanvarauksen numeroihin jätettyihin soittopyyntöihin vastataan mahdollisimman pian samana päivänä terveysaseman aukiollessa. Pahoittelemme uuteen järjestelmään siirtymisestä mahdollisesti aiheutuvia ongelmia palvelussa. Tarja Sainio avoterveydenhuollon päällikkö TERVEYSASEMAN AJANVARAUSNUMEROT (määräytyy katuosoitteen perusteella) Aallokontie Aaponkirkontie Aapontie Aarnipolku Ahertajantie Ahjolantie Ahokummuntie Aholantie Ahonlaita Ahontie Ainonkuja Airikkalanrinne Airikkalantie Airolantie Aittakalliontie -242 Aittakalliontie 242- Akankuja Alaniityntie Alapiha Alasorvantie Alatie Aleksinkuja Aleksis Kiventie Alhonniituntie Alhontie Ali-Klaukantie Aliollintie Alitilantie Allaninkuja Ampumaradantie Anjantie Annanpolku Ansatie Antintie Anttilankuja Anttilantie Antturintie Apilakuja Apukuja Aputie Arolantie Aronkallio Aropellonkuja Aropellontie Aropelto Arotie Artturintie Arvinkuja Arvintie Asemapolku Asematie Asentajantie Askarintie Aspinniityntie Astrakanintie Asuntokuja Aurankaari Aurinkorinne Burrenkuja Eerikinlaksontie Eerontie Eetuntie Eevantie Einalonkuja Einarinkuja Einolantie Einonkuja Elomaantie Elomäenkuja Elomäentie Elopolku Envallinkuja Envallintie Eräpolku Esantie Etumetsänkuja Filmimäentie Franssintie Graniittitie Grannintie Grönkullantie Gunnarintie Haakinmäentie Haapakorventie Haapakuja Haapalantie Haarankuja Haaranpolku Haarantie Haavikkokuja Haavistontie Haikalankuja Haikalantie Haimoontie Haka-Aitta Hakahuhdantie Hakamäenpolku Hakapellonkuja Hakapellontie Hakaportti Hakatie Hallasuontie Hallitie Haltijantie Hangaskalliontie Hangonväylä Hanhilaukuntie Harjukaari Harjulanranta Harjulantie Harjutie Hattarantie Haukankuja Haukkaankalliontie Havumäentie Havurinne Heikinpolku Heikintie Heikkarinkuja Heikkiläntie Heinojantie Heinäkuja Heinäsuontie Helkuntie Helkuntie Hellaskuja Helunankuja Hemmintie Hernekaari Hernemäenkallio Hernemäentie Herontie Herustentie Hevontie Hevoshaantie Hevospolku Hevostie Hiekkakiventie Hiekkatie Hietakuja Hiirenhäntä Hindrikanpolku Hirvikallionite Hirvipellontie Holmankuja Holmanranta Holmantie Hongismäentie Hongisojantie Honkasalontie Honkatie Hopeatie Hovilantie Huhdanojantie Huhdanpolku Huhkalantie 7
8 kunta tiedottaa Huitintie Huunantie Huvilakuja Huvilarinne Huvilatie Hynnänkorventie Hyttikuja Hyvämäenkuja Hyvämäenpolku Hyvämäentie Hyypiänmäki Hämeenlinnantie Hämeentie Härkäkuja Härkämäki Härkäpurontie Hölkkäpolku Ihantolantie Iivarintie Ilmarinkuja Ilmarintie Ilmolantie Ilolanmäki Ilomäntie Ilvestie Isokallionkuja Isokalliontie Isomäentie Isoniitynkuja Isoniityntie Isopellontie Isoseppälä Isosuo Isosuonlaita Jalavakuja Jalavatie Jarintie Jauhokuja Joentaustantie Jokelanraitti Jokihaantie Jokikyläntie Jokiniementie Jokipalstatie Jokipellontie Jokirannankuja Jokirannantie Jokisenkuja Jokisentie Jokitie Juhaninpolku Juhanintie Jukankuja Jukolantie Julmakalliontie Junakaivontie Junnunkuja Jussilankuja Jussilantie Jussinmäki Jussintie Jylhävaarantie Jyrkkäkuja Jyrkänpellontie Jyvätie Järvenpääntie Järventaustantie Järvihaantie Järvisentie Järvitie Kaanaantie Kaaritie Kaarlantie Kaarnakuja Kahitie Kaikukuja Kaikupolku Kaikurinne Kaironpolku Kairontie Kaisaniementie Kaitapolku Kaivotie Kakkulamäentie Kalevikuja Kalevintie Kalkerinkuja Kalkerinlenkki Kalkerinpolku Kalkerintie Kalkkimäentie Kalkkitie Kallioistentie Kalliokuja Kalliomäentie Kallioportti Kalliorannantie Kalliorintentie Kalliosyrjä Kalliotie Kanervatie Kannupiipuntie Kantolantie Kappelikuja Karhutie Karitie Karjatie Karpalotie Karrinkuja Karsillantie Kaskitie Kassakuja Kassakummuntie Kassatasku Kastetie Katajakuja Katajakummuntie Katajamäki Katajarinne Katajatie Kaukametsä Kaunismäentie Kauppakuja Kauppanummentie Kaurisniementie Kaurispolku Kavoonintie Kehäkuja Kehätie Keikkumäentie Keinukaari Keinukuja Kekkurintie Kellokuja Kelotie Kerhokuja Kermintie Keskitie Keskivari Keskuskuja Keskusraitti Keskustie Kesäpolku Kesätie Kettusuontie Ketunkallio Ketunkopintie Ketunmäentie Kielomäentie Kielopolku Kielotie Kielovaarantie Kiertotie Kievarintie Kihinkuja Kihintie Kiialankuja Kiikkaistenkuja Kiikkaistentie Kiikkutie Kiilakiventie Kiilamäki Kiilaniitty Kiilaniityntie Kiljavaarantie Kiljavanrinne Kiljavantie 400-800 Kiljavantie ad 400 Kiljavantie yli 600 Kilpeläntie Kilpikallio Kinkerikuja Kinopolku Kirinkuja Kirintie Kirkkarintie Kirkkotie - 329 Kirkkotie 330- Kirsikkatie Kirstaantie Kirstinkuja Kisakuja Kisatie Kissalantie Kiulutie Kivenkulma Kivikaari Kivimäki Kivipolku Kivitaskuntie ntie Kohosentie Kohosentie Koivikkotie Koivikontie Koivistontie Koivulanpolku Koivulantie Koivulehdontie Koivumäenkuja Koivumäenpolku Koivumäenpuisto Koivumäentie Koivumäentie 240+ Koivurinteentie Koivusillantie Koivutie Kokkokuja Kokkomäentie Kolinintie Kolkanniitty Kolpakontie Koppalammentie Kopunojantie Korpelankuja Korpimäentie Korppoontie Korvenniityntie Korvenojantie Korventie Koskitie Kotihiirentie Kotikoivuntie Kotikuja Kotimäentie Kotirannantie Kotirinteentie Kotkantie Kotolahdenkuja Kotolahdentie Kotorannantie Koukkukuja Koulunkulmantie Kouluntie Koutintie Krannilanpolku Krannilantie Kranninrinteentie Kuhilatie Kuikankuja Kukeromäentie Kukkulakuja Kullantöyrääntie Kulmalantie Kulmatie Kulomäentie Kumpukuja Kumpulantie Kumpurantie
9 Kumputie Kuntotie Kuokkalantie Kuonomäentie Kuoppamäentie Kuperkeikka Kurjenkuja Kurrinkari Kurrintie Kurtojantie Kutintöyräs Kuuselantie Kuusiahontie Kuusihaantie Kuusikuja Kuusimäentie Kuusirinne Kuusistontie Kuusitie Kuuttoontie Kylmänojantie Kylväjäntie Kyläjoenkuja Kyläjoentie Kyläkuja Kylänmutka Kylänpäänkaari Kynnysmäentie Kyntäjäntie Kytöläntie Kytöportaantie Kytötie Käenkuja Käpykyja Käpyläntie Kölinmäentie Kössinkuja Kössintie Laaksotie Lahnuksenpää Lahnuksentie Lahtelantie Laiduntie Lailankuja Laitamäki Lakiasuonkuja Lakiasuontie Lallinsuontie Lammaskuja Lammintie Lampikalliontie Lampitie Lapoo Latoniityntie Latvatie Laukkakaari Laukkutie Laurintie Lautamiehentie Lavatie Leenankuja Lehdentie Lehdokintie Lehdonkuja Lehdontie Lehmipolku Lehmojantie Lehmuskuja Lehmuspolku Lehtimäenkuja Lehtimäenpolku Lehtimäentie Lehtipellontie Lehtirannantie Lehtokuja Lehtomäentie Lehtovaarankuja Leikonkuja Leikonpolku Leikontie Lenkkitie Lepokuja Lepolankuja Lepolantie Lepomäentie Leppäahontie Leppäkuja Leppälammentie Leppäsyrjäntie Leppätie Lepsämänjoentie Lepsämänkaari Lepsämäntie Liikekuja Liinalahdentie Liisankuja Linjakuja Linjatie Linnakummuntie Linnantie Lintumäentie Lintuparventie Lisäkuja Liusketie Liutustentie Lohjanharjuntie Loivarinne Lokinkuja Lopentie Louhitie Louhoksentie Lounamäentie Lovelankuja Lukutie Lumpperinmäki Lumpperintie Luotolankuja Luotolantie Lähdemäentie Lähdetie Lähilammentie Länsiportti Länsirannantie Länsirinne Lääkärintie Maahismettä Maaniituntie Maasälväntie Maatilantie Mahklamäki Mahlamäentie Mahlamäki Maijantie Maisinkuja Majalammentie Malakiaksentie Mannilantie Manninkalliontie Mansikkamäntie Mansikkarinne Marjakalliontie Marjamäentie Marjatie Markuntie Marmoritie Martantie Martintie Matintie Matkunkuja Mattilantie Maurintie Meerintie Menninkäisentie Metistöntie Metsolankaari Metsolankuja Metsontie Metsähaka Metsähiirentie Metsäkuja Metsäkyläntie - 212 Metsäkyläntie 212-445 Metsäkyläntie 445- Metsälinnuntie Metsäläntie Metsämäentie Metsäpellontie Metsäperäntie Metsäpirtintie Metsäpurontie Metsärannantie Metsärinne Metsätie Metsätähdentie Miilusuontie Mikkolantie Mikonmäki Mikontie Murronkaari Mustakorventie Mustamäentie Mustikkamäentie Mustikkatie Mustintie Mutaanmäentie Mutkakuja Mutkapolku Mutkatie Muuntamontie Muurikinkuja Muurintie Myllyniementie Myllynkivi Myllypurontie Myllytie Myllärinrinne Myllärintie Mylynratas Myssyntie Myyrinkuja Myyräntie Mäenpääntie Mäenrinne Mäensyrjä Mäkelänrinteentie Mäkeläntie Mäkikorventie Mäkimaantie Mäkipellontie Mäkirinne Mäkitie Männikköaukiontie Männistöntie Mäntymäentie Mäntypolku Mäntysalontie Mäntytie Mäyräpolku Naavatie Nahkurintie Nakertajantie Niementie Niemimäenpolku Niemimäentie Niinikuja Niittykuja Niittytie Nikkarinkuja Nikkarinmäki Nikontie Nilatie Notkokuja Notkotie Nukarintie Nummelantie Nummenniityntie Nummenpääntie Nummenrannatie Nummensyrjä Nummentie Nummikuja Nummimäentie Numminiituntie Nummipellontie Nummipolku Nummitie Nurmelantie Nybackantie Nygrannintie
10 Nygårdintie Näsiäkuja Näsiäpolku Observatoriontie Ohrakuja Oikotie Oivankuja Oivantie Ojakkalantie Ojalantie Ojamäentie Ojaniituntie Ojansilta Ojansyrjä Ojapolku Ojatie Oksantie Olantie Olavinpolku Olkikuja Olkikuja Ollikummuntie Ollinkummuntie Ollinsyrjä Omatie Onnelanmäki Onnelantie Onninkuja Opettajankuja Opinpolku Opintie Orastie Orikiventie Osuustie Paakanpolku Paanalantie Paanukorventie Pahnatie Paimentie Pajakuja Pajamäki Pajapolku Pajarinteentie Pajatie Pajutie Pakojankallio Palkkisillantie Pallokiventie Palojoentie Palokaivonkuja Palokunnankuja Palomäentie Paloonmäentie Palsinkorventie Palsintie Palstakuja Pappilantie Paratiisinmäki Parkkimäenkuja Partekintie Partiokorventie Patotie Patruunantie Patterikuja Pauninkuja Paunintie Pehkusuontie Peikonkuja Peiponkuja Pekonkuja Pekonrinne Pekontie Pelto-Heikkilän Kuja Peltohiirentie Peltokuja Peltolanrinne Peltolantie Peltotie Penttiläntie Periäistentie Perkauksenkuja Perkauksenpolku Perkauksentie Perttulanmäki Perttulantie Pertuntie Peräkorventie Perälänkuja Peräläntie Perämatkunkuja Perämatkuntie Petäjäseläntie Petärinteentie Peukaloisentie Peurakorventie Piennarlenkki Pietarinmäentie Pietarinrinne Pietarintie Pihakuja Pihkakuja Pihlajatie Piialantie Pikkukalliontie Pikkumenninkäisentie Pikku-Raiva Pikunmäentie Pillikorventie Pinnintie Pirkankuja Pirttimäentie Pirttitie Pitkäkallionkuja Pitkäkalliontie Pitsillantie Poikkeuspolku Pokatie Polkkatie Polunpätkä Polvikallio Polvitie Porarintie Porkantie Poutapolki Pratikankuja Professorintie Puistokuja Puistotie Pumppaamontie Punamullantie Puokantie Puolukkarinne Puomitie Puontilankaari Puromäentie Puronrinne Purotie Purupolku Puurata Puusepäntie Puutarhatie Pähkinäpolku Päiväkumpu Päivärintentie Päivölänkuja Pääskyntie Päästäisentie Raalantie Rahkatie Raiskionkuja Raiskionpolku Raiskiontie Raitakuja Raivantie Rajakalliontie Rajalantie Rajamäentie -450 Rajamäentie 452- Rajaniementie Rajapyörteentie Rakuunantie Rallitie Rannikkomäenkuja Rannikkomäentie Rannkonmäenpolku Rantakulmantie Rapakiventie Ratakuja Ratasillantie Ratasyrjäntie Ratatie Ratsukuja Ratsutilantie Rauhalantie Rauhaniementie Raunionkuja Reitamaantie Reunapolku Reunatie Revonkuja Ridasjärventie Riihikuja Riihiliite Riihiniityntie Riihipolku Riihirinne Riihisillantie Riihitie Riimukuja Riipiläntie Riistatie Riitamäentie Rinnekuja Rinnetie Ristipakantie Risusillantie Ritarinpolku Riudanmäki Riuskantie Roosankuja Ropakkotie Rouskutie Ruispolku Runolijantie Ruohonkuja Ruohosuontie Rusakontie Rusthollintie Ruutosuonoplku Råbackantie Röykänrinne Saarikorventie Saarnikuja Sahakuja Sahamäenkuja Sahamäenpolku Sahamäenrinne Sahamäentie Saharinne Sahrakuja Sakarantie Salinintie Salkolantie Salmelanmäki Salomäentie Salontie Sammalkaari Sammalkuja Sammalrinne Sammontie Santalantie Santamäentie Santamäki Santunrinne Santuntie Saratie Sarkakuja Sarkatie Satorinne Satulakuja Satulinmäki Saukontie Saunatie Savelanpolku Savelantie Savikiventie Savikuja Savitorpankuja Savitorpantie kunta tiedottaa
11 Selintie Sepelimäki Sepontie Seppälänkuja Seppäläntie Sepänkuja Sepäntie Seurantie Sienistöntie Siippoontie Siirintie Simeonintie Simolankuja Simolanrinne Simolantie Simontie Sipinkuja Sireenikuja Sireenitie Sirkantie Sisutie Sivurinne Soinintie Sointulantie Sointurinne Solbackantie Solttilantie Sompionkuja Sompiontie Sompiontie Sopusalonkuja Sopusalonpolku Sopusalontie Sorakuja Sorsalammentie Sorsantie Sorvankaari Sorvankaari Sorvanmutka Sorvanrinne Stenbackantie Stockmannintie Sudentarhantie Suojalantie Suokuja Suomelankuja Suomelantie Suomiehen Koulutie Suomiehentie Suonojantie Suonpäänkuja Suonpääntie Suonrannakuja Suonrannantie Suontaantie Suopolku Suorannankuja Suotie Suvitie Syrjäkorventie Syrjäläntie Syvänojantie Säitäntie Särkilahdentie Sääksjärventie Säätiöntie Södergårdintie Sörkäntie Taavanpolku Taipaleentie Takahuhdantie Takamaantie Takapellontie Takkulantie Talmantie Talmontie Talvitie Tammipolku Tammipolku Tammistontie Tanhutie Tapiontie Tarhurintie Tassukuja Tavintie Teemunkuja Teeriläntie Tekkalanpolku Tekniikantie Telkänkuja Tenhokalliontie Tenholankaari Tenholantie Tenhoniitty Tenhopelto Tenhopolku Teollisuustie Teponrinne Tepontie Terrisuontie Tervastie Terveystie Tielahti Tiensuunkuja Tiilitie Tiiramäentie Tiiranranta Tiiranrinne Tilankuja Tilantie Tilhinkuja Timontie Timpankuja Tirmuntie Toivolankuja Toivolanraitti Toivolanrinne Toivolantie Toivomäki Toreenintie Tornitie Toukolantie Toukotie Tuhkurinpolku Tuhkurinrinne Tuhkurintie Tuiskutie Tukkikuja Tulvatie Tuohitie Tuomaantie Tuomelanraitti Tuomikuja Tuomipolku Tuomistontie Tuomitie Tuulikalliontie Tuulikuja Tuutti Tykkimäentie Tyynelänkuja Tähkäpolku Töyrypellontie Uittotie Ullantie Uotilan Koulutie Uotilantie Urheilutie Urttilankuja Urttilanmäki Urttilanrinne Urttilantie Uudenkylänpolku Uudenkyläntie Uudenmäentie Uudenniityntie Uudenpellontie Uunimäentie Uunontie Vaahterakuja Vaahteratie Vaaksintie Vaaratie Vainiontie Valkjärventie 0-299 Valkjärventie 300- Valkojantie Valssitie Valtakuja Valurintie Vanha Hämeentie Vanha Jokelantie Vanha Myllytie Vanha Perttulantie Vanha Rajamäentie Vanhakuja Vanhamyllynranta Vanhankyläntie Vanhanveräjäntie Vantalantie Varastotie Varputie Vaskomäentie Vaskorinne Vaskotie Vehmaskorventie Veikonkuja Veikonmäki Veikontie Velhonkuja Velhotie Venlantie Verkkomäentie Versotie Veräjänkierto Vesitornintie Vesselikuja Viertolantie Viertomäki Viertonotko Viertorinne Vihkontie Vihtijoentie Vihtorintie Viiankuja Viirintie Viisaankuja Viisaantie Viistolantie Viitastentie Vilhontie Viljamintie Viljapellontie Viljelystie Viljonpolku Villentie Viulupolku Vuokkopolku Vuolteenmäki Vuolukiventie Vuonontie Vuorelantie Vuorenpeikontie Väinöläntie Väinönkuja Väinöntie Välikuja Välitie Välttikuja Ylihervontie Yli-Juholantie Ylikorventie Ylilabbartintie Yli-Lepsämäntie Yli-Matkuntie Yliollintie Ylisjoentie Ylitilantie Yläpiha Ylätie Yrittäjäntie Yrjönkuja Äespolku Äijänkalliontie Äijänpellonkuja kunta tiedottaa
kunta tiedottaa Viirinlaakson suunnittelulle suuntaviivat Nurmijärven kunta haki kutsukilpailulla ideoita n keskustan Viirinlaakson alueen suunnitteluun. Alueelle sijoitetaan keskeisiä liikenneverkon väyliä, uusi ratayhteys, palveluiden ja elinkeinoelämän rakennuksia sekä asuntoja. Kilpailun voittajaksi valittiin AW2-arkkitehdit Oy:n Asemalta kirkolle -työ. Kuva: AW2-arkkitehdit Oy n asukasluku on yli 15 000 ja Nurmijärven taajamista se kasvaa nopeimmin. Vuonna 2020 taajaman väkiluvun on arvioitu olevan 20 000-25 000. Viirinlaakson sijainti ssa on toiminnallisesti ja liikenteellisesti keskeinen. Suunniteltu uusi ratayhteys tulee yhdistämään n osaksi Helsingin raideliikenneverkkoa. n rakenne on nykyisellään nauhamainen. Keskustan alueen palvelut ja toiminnot jakautuvat hajalleen pitkin pääkadun eli ntien vartta. Kilpailuun kutsuttiin viisi arkkitehtitoimistoa, joiden tehtävänä oli ideoida ja esittää alueelle sopivia toimintoja, näiden sijoittumista ja laajuutta. Kilpailu tuotti viisi toisistaan poikkeavaa ehdotusta, joissa oli ansiokkaasti tutkittu erilaisilla lähestymistavoilla alueen kehittämistä. Kilpailu täytti erinomaisesti järjestäjän asettamat tavoitteet löytää erilaisia, laadukkaita ideoita n kehittämiseksi, sanoo Nurmijärven kunnan tekninen johtaja Ilkka Ruutu. Lisäksi ideakilpailu osoitti, että alueen suunnittelu tulee olemaan vaativa ja monipuolinen tehtävä. Erityisen haastavaa on vanhan, hajanaisen taajamarakenteen liittäminen luontevasti uuteen rakenteeseen. Kilpailun voitti Asemalta kirkolle - työ. Kilpailun voittajaksi valittiin ehdotus Asemalta kirkolle jonka tekijät olivat AW2-arkkitehdit Oy: Matti Anttila, arkkitehti SAFA, DESA, Kyösti Meinilä, arkkitehti SAFA, Agu Külm, arkkitehti avustajina Kati Kleimola, arkkitehti SAFA ja Pekka Toikkanen, arkkitehtiylioppilas. Ehdotus Asemalta kirkolle muodostaa lineaarisen rajauksen radan suuntaan ja sijoittaa rakentamisen laakson pohjalle. Palkintolautakunnan mukaan yhteydet kaupunkirakenteeseen ovat luontevia ja ajatus n kirkon kytkemisestä uuteen kaupunkirakenteeseen on hyvä. Olemassa olevan taajamarakenteen kehittämistä on tutkittu toteutuskelpoisella tavalla. Liike- ja julkinen rakentaminen on suunnitelmassa sijoitettu laakson suuntaisesti pitkänmuotoisiin rakennusmassoihin. Rakenne kääntää selkänsä Luhtajoentielle ja radalle ja muodostaa keskustan puolelle miellyttävän mittakaavaisen jalankulku- 12 Näkymä Klaukalantieltä. Suunnittelukisaan kutsuttiin viisi toimistoa. Näkymä torilta. Kuva: AW2-arkkitehdit Oy ympäristön. Ehdotus huomioi myös hyvin pohjois-eteläsuuntaisen kevyen liikenteen yhteyksiä uudelle liikealueelle ja torille. Liikennesuunnitelma on pääosin lähtöaineiston mukainen ja toimii ratkaisuna kohtuullisesti. Matkakeskuksen sijoittaminen koettiin onnistuneeksi ja rautatieaseman osalta nähtiin hyvänä ratkaisuna, että yhteys laiturilta on sekä ntien pohjois- että eteläpuolelle. Esitetyt uudet asuinalueet ovat skaalaltaan miellyttäviä ja niiden paikoitus on ratkaistu toteutettavissa olevalla tavalla. Radan yhteydessä oleva ntien eteläpuolinen asuinalue on ratkaistu ansiokkaasti. Ehdotuksessa on luotu miellyttävä pienimittakaavainen kaupunkimiljöö, joka kutoo yhteen uudet julkiset ja kaupalliset palvelut asumisen kanssa. Palkintolautakunta piti suunnitelmaa erittäin kehityskelpoisena ja esittää, että voittanutta suunnitteluehdotusta käytetään alueen jatkosuunnittelutyön pohjana. - Mikään ehdotuksista ei kuitenkaan tule toteutumaan sellaisenaan, vaan jatkosuunnittelussa pyritään yhdistelemään eri ehdotusten parhaita ajatuksia. Toimeksianto on annettu kilpailun voittajalle. Viirinlaakson rakentaminen on pitkän aikavälin asia ja tulee etenemään vaiheittain. Ensimmäisenä toteutuu markettien alue, ntien lähiympäristö ja Luhtajoentien alkupää, Ilkka Ruutu linjaa Viirinlaakson tulevaisuutta. Kilpailun tuomaristoon kuuluivat puheenjohtaja, asemakaava- ja rakennuslautakunnan pj. Markku Schildt, kunnanvaltuuston pj. Petri Kalmi, kunnanvaltuuston II varapj. Elli Aatela, suunnitteluinsinööri Juha Oksanen, tekninen johtaja Ilkka Ruutu, arkkitehti SAFA, Pentti Raiski, arkkitehti SAFA ja Veikko Ojanlatva, arkkitehti SAFA.
OTA TALTEEN KAAVOITUSKATSAUS 2011 Havainnekuva Ilvesvuoren yritysalueesta Visualisoinnit: Arkkitehdit LSV Oy 13 NURMIJÄRVI 1 2010
kaavoituskatsaus 2011 Vuonna 2011 vireillä olevat ja lä KAAVOJEN LAATIMINEN ON KUNNAN TEHTÄVÄ Kaavoitus perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaan kunnanvaltuusto hyväksyy sekä yleiskaavat että asemakaavat. Asemakaavat valmistellaan asemakaavoitusja rakennuslautakunnalle ja yleiskaavat kuntakehitystoimikunnalle. Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta voi myös hyväksyä vaikutuksiltaan vähäiset asemakaavat. Alueellinen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) seuraa kunnan kaavoitusta ja sillä on mahdollisuus puuttua oikaisukehotuksella tai valituksella kunnan päätöksiin, jos ne eivät ole MRL:n mukaisia. Kaavoituskatsaus Kaavoituskatsaus perustuu vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä tehtävään kaavoitusohjelmaan ja siinä esitetään tilanne- ja kokonaiskuva Nurmijärven yleis- ja asemakaavasuunnittelusta. Kaavoituskatsauksessa esitetään vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat kaavat. Esitettyjen kohteiden lisäksi voi käynnistyä myös muita kaavoitushankkeita. Kaavojen vireilletulosta tiedotetaan kaavakohtaisesti erikseen. Lisäksi kaavoituskatsauksessa esitetään arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä. Arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä Nurmijärven asemakaava-alueiden tonttivarannon toteutumista seurataan tarkemmin maapoliittisissa tilannekatsauksissa. Asuntotonttivaranto on n, Lepsämän, Kirkonkylän ja Röykän asemakaava-alueilta merkittävissä määrin rakentunut viime vuosina. Näillä alueilla tonttivaranto ei riittävästi vastaa kysyntää. Rajamäen ja Herusten alueella tonttivarantoa on vielä kohtalaisesti jäljellä. Kunnan omistamaa tonttivarantoa ei ole voimassa olevissa asemakaavoissa asunto-ohjelman mukaisen kolmen vuoden tontinluovutusohjelman tarpeisiin riittävästi. Tontinluovutusohjelma sisältää kohteita, joiden kaavoitus ja maankäyttösopimukset ovat vielä valmisteilla. Puutetta on erityisesti kerrosja rivitalotonteista. Kunta pyrkii luomaan edellytykset valtion ja Helsingin seudun kuntien maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevan aiesopimuksen mukaiselle vuokra-asuntotuotannolle. Valmisteilla on lukuisia yleis- ja asema-kaavahankkeita sekä maanhankintatoimenpiteitä, joilla tonttivarantoa pyritään lisäämään paremmin kysyntää vastaavaksi erityisesti n ja Kirkonkylän alueilla. Nämä lähiajan kaavahankkeet on esitetty tässä kaavoituskatsauksessa jäljempänä. KAAVAN LAATIMISESTA PERITTÄVÄT KUSTANNUKSET JA MAANKÄYTTÖSOPIMUKSET Maankäyttö ja rakennuslain 59 :n mukaan kunnalla on oikeus periä kaavan laatimisesta ja käsittelystä aiheutuneet kustannukset, jos asemakaava tai kaavan muutos on pääasiassa yksityisen edun vaatima ja laadittu maanomistajan tai haltijan aloitteesta. Asemakaavan laatimisen tai muuttamisen yhteydessä tehdään sopimus maanomistajan kanssa kaavoituksen käynnistämisestä silloin, kun kaava tai kaavan muutos näyttää vaativan kunnan resursseja tavallista enemmän. Sopimuksella sovitaan kaavan laatimisesta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta. Mikäli asemakaavalla tai asemakaavan muutoksella maa-alueen tai tontin rakennusoikeus nousee, laaditaan kaavan laatimisen yhteydessä maankäyttösopimus valtuuston hyväksymän maapoliittisen ohjelman periaatteiden mukaisesti. Kunnan ja maanomistajan kesken tehtävällä maankäyttösopimuksella sovitaan kaavan toteuttamisen kustannuksiin osallistumisesta. Yksityisoikeudellinen maankäyttösopimus suhteutetaan kaavan toteuttamisesta aiheutuviin yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin ja maanomistajan kaavoituksesta saamaan hyötyyn. Maankäyttösopimusneuvottelut aloitetaan viimeistään silloin, kun alueen kaavoituksen pääperiaatteet on ratkaistu. Asemakaavaa tai kaavan muutosehdotusta ei aseteta julkisesti nähtäville ennen kuin on saatu aikaiseksi molempia osapuolia tyydyttävä sopimus. TIEDOTUS JA OSALLISTUMINEN Kuntalaisten osallistumismahdollisuudet maankäytön suunnitteluun Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan vireilletulosta ilmoitetaan kuulutuksella ainakin yhdessä paikkakunnalla yleisesti leviävässä ilmoituslehdessä. MRL:n mukaan aina kaavoitukseen ryhdyttäessä laaditaan erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa kerrotaan, miten osalliset saavat tietoa kaavoituksen lähtökohdista, miten he voivat osallistua kaavoituksen valmisteluun sekä kertoa mielipiteensä asiasta. Osallisilla tarkoitetaan maanomistajia ja kaikkia niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä niitä viranomaisia ja yhteisöjä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallistumisja arviointisuunnitelmat ovat nähtävillä Nurmijärven kunnanvirastossa sekä yleensä myös joko Nurmijärven tai Rajamäen kirjastossa tai n yhteispalvelupisteessä sen mukaan, mitä taajamaa kaavan laatiminen koskee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmat ovat nähtävillä myös kunnan kotisivuilla. Kuntalaiset ja muut osalliset voivat osallistua ja vaikuttaa ympäristönsä suunnitteluun ja kaavoitukseen kaavan vireilletulosta lähtien. Osallistumis- ja vuorovaikutusmahdollisuudet järjestetään kunkin kaavoitushankkeen merkittävyyden kannalta sopivalla tavalla. Kaavasta tiedotetaan kuuluttamalla lehdessä ja ilmoittamalla maanomistajille kirjeitse sekä tarvittaessa järjestämällä erilaisia tiedotus- ym. tilaisuuksia. Kaavat ovat nähtävillä myös kunnan kotisivuilla. Opastusta kaavoitusasioissa voi kysyä kunnanviraston kaavoituksen asiakaspalvelusta. KAAVAJÄRJESTELMÄ Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet varmistavat valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottamisen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Ne käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. toimiva aluerakenne; 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu; 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat; 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto; 5. Helsingin seudun erityiskysymykset; 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Tarkistuksen pääteemana on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Lisäksi tavoitteiden vaikuttavuutta on lisätty. Helsingin seudun erityiskysymyksissä on korostettu joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvaa ja eheytyvää yhdyskuntarakennetta. Seudun keskuksia vahvistetaan asunto työpaikka- ja palvelukeskuksina. Riittävän asuntotuotannon varmistamiseksi on alueidenkäytössä varmistettava tonttimaan riittävyys. Alueidenkäytössä tulee mm. ehkäistä olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta irrallista hajarakentamista. Maakuntakaava Maakuntakaava on tärkein seudullinen maankäytön suunnitelma ja sillä on myös oikeusvaikutuksia. Yleispiirteisenä ja laaja-alaisena maankäytön suunnitelmana se välittää valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuntakaavoitukseen sekä sovittaa yhteen kuntien maankäyttötarpeet ja valtakunnalliset intressit. Nurmijärven kunnan alueella maakuntakaavan laatimisesta vastaa Uudenmaan liitto. Ympäristöministeriö on vahvistanut Uudenmaan maakuntakaavan marraskuussa 2006 ja kaava on lainvoimainen. 1. Vaihemaakuntakaava Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavassa tarkastellaan toimintoja, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia ja jotka edellyttävät keskinäistä yhteensovittamista. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan 17.12.2008 ja Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 22.6.2010 määräten sen tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Vaihekaava täydentää marraskuussa 2006 vahvistettua Uudenmaan maakuntakaavaa. Käsiteltäviä aiheita ovat jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Myös hiljaisia alueita on tarkasteltu. Vaihemaakuntakaavasta tehtiin 17 valitusta, jotka ympäristöministeriö hylkäsi vahvistaessaan kaavan. Valitukset koskivat muun muassa jäte- ja energiahuollon alueita, merkittävien kiviainesvarantojen alueita sekä maa- ja metsätalousvaltaisia alueita ja viheryhteystarpeita. Vahvistamispäätöksessään ympäristöministeriö katsoi, että kyseiset kaavamerkinnät perustuvat riittäviin selvityksiin ja täyttävät maankäyttö- ja rakennuslaissa maakuntakaavalle asetetut sisältövaatimukset. 2. Vaihemaakuntakaava Maakuntakaavan uudistamisessa eli 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä- Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Kaavan sisällön merkittävyyden vuoksi käytetään nimitystä maakuntakaavan uudistaminen. Uudenmaan liitto on valmistellut maakuntakaavan luonnoksen laajana yhteistyönä kuntien ja viranomaisten kanssa. Valmistelun keskeisenä lähtökohtana on ollut joulukuussa 2010 hyväksytty perusrakenne. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan luonnos mahdollistaa 430 000 uutta 14
kaavoituskatsaus 2011 hiaikoina vireille tulevat kaavat asukasta vuoteen 2035 mennessä. Kaavaluonnosta käsitellään maakuntahallituksessa kevään aikana ja se tulee palautteen antamista varten nähtäväksi toukokuussa 2011 Lisätietoja maakuntakaavoituksesta löytyy Uudenmaan liiton kotisivuilta (www.uudenmaanliitto.fi). Yleiskaava Yleiskaava on kunnan laatima maankäytön suunnitelma, joka esittää periaatteet alueiden käyttämisestä eri tarkoituksiin kuten asumiseen, työpaikkatoimintoihin tai virkistykseen sekä liikenneverkon kehittämisen tarpeisiin. Yleiskaava voidaan laatia koko kunnan alueelle tai osalle kunnan aluetta (osayleiskaava) esim. taajamittain tai kylittäin. Yleiskaava voidaan laatia strategisena maankäytön suunnitelmana, rakentamista ja muuta maankäyttöä ohjaavana aluevarauskaavana maaseutu- ja kyläalueilla tai asemakaavoituksen perustaksi taajamissa. Lintumetsän kaavaluonnos Asemakaava Asemakaava laaditaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten. Asemakaavan tarkoituksen on osoittaa tarpeelliset alueet eri käyttötarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunkija maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. Asemakaavan laatii kunta. Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys ohjaa rakentamista koko kunnan alueella. Se sisältää määräyksiä lupamenettelystä ja ohjaa rakentamistapaa hyvän asuin- ja elinympäristön turvaamiseksi. Rakennusjärjestys on keskeisin rakennuslupaharkinnan perusta alueilla, joissa ei ole oikeusvaikutteista yleis- tai asemakaavaa. Nurmijärven rakennusjärjestys on tullut voimaan 30.6.2003. Rakentamistapaohjeet Rakentamistapaohjeita voidaan laatia silloin, kun halutaan täydentää asemakaavoissa esitettyjä rakentamistapaa koskevia kaavamääräyksiä. MUUT SUUNNITELMAT Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelun MAL- yhteistyö Helsingin seudun visio ja strategiset linjaukset 2050 Helsingin seudun 14 kunnan (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä,, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti,) valtuustojen yhteistyökokous hyväksyi 5.11.2009 Helsingin seudun vision 2050. Seutuvision jälkeen yhteistyökokous hyväksyi 22.4. 2010 Helsingin Seutu 2050 maankäytön, asumisen ja liikenteen strategiset linjaukset. Seudun yhteinen tahto tulevaisuudesta kirjataan maankäytön suunnitelmiin, liikennejärjestelmäsuunnitelmiin ja asumisen pitkän aikavälin tavoitteisiin. Se muodostaa myös neuvottelupohjan valtion kanssa laadittaville aiesopimuksille ja välittää seudun tulevaisuuden tavoitteita myös kansainvälisille toimijoille. Lisätietoja www.helsinginseutu.fi- sivustolta kohdasta yhteistyöelimet, Helsingin seudun yhteistyökokous. Aiesopimus Helsingin seudun asunto- ja tonttitarjonnan lisäämiseksi Helsingin seudun kunnat ja valtio ovat sopineet aiesopimuksen seudun asuntoja tonttitarjonnan lisäämiseksi. Sopimus tuli voimaan 1.4.2008 ja on voimassa v. 2011 loppuun saakka. Kunnat ovat sitoutuneet luomaan edellytykset vuosittaiselle 12 000-13 000 asunnon rakentamiselle seudulle. Lisäksi tavoitteena on, että uustuotannosta on valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa 20 %. Nurmijärven osalle on tavoitteena 400 asuntoa, josta 80 vuokra-asuntoja. Asuntotuotantoa varten tarvittava uudiskaavoitustavoite on ympäristöministeriön seurannassa, Nurmijärven osalta 48 000 kerrosm2 vuodessa. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ) Helsingin seudun 14 kuntaa ovat päättäneet laatia yhdessä valtion viranomaisten (liikenne- ja viestintäministeriö, ratahallintokeskus ja tiehallinto) kanssa seudulle yhteisen liikennejärjestelmäsuunnitelman, joka korvaa seudulle aikaisemmin laaditut useat erilliset liikennejärjestelmäsuunnitelmat. Työ käynnistyi v. 2008 ja suunnitelma laadittiin Helsingin seudun liikennekuntayhtymän (HSL) johdolla. HSL:n hallitus hyväksyi kokouksessaan 29.3. 2011 Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2011). Suunnitelmaa on valmisteltu koko Helsingin seudun yhteisenä hankkeena ja se tähtää aina vuoteen 2050 saakka. KUU- MA- kuntien on tarkoitus osaltaan hyväksyä suunnitelma vielä kevään 2011 aikana, minkä jälkeen jälkeen suunnitelman toteuttamista koskeva aiesopimusta aletaan valmistella osana seudun uutta laajempaa maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimusta. n ohikulkutie n ohikulkutien yleissuunnittelu on käynnistetty v. 2009 uudelleen, koska aikaisemman yleissuunnitelman mukainen linjaus osoittautui tiesuunnitelmaa laadittaessa rakentamiskustannuksiltaan olennaisesti aikaisemmin arvioitua kalliimmaksi. Suunnitteluaineistoa esiteltiin kuntalaisille marraskuussa 2010 ja kunnanhallitus antoi joulukuussa 2010 lausuntonsa esillä olleista linjausvaihtoehdoissa Mäntysalon ja Ripatin alueilla. Ohikulkutien uutta yleissuunnitelmaa laaditaan v. 2011 aikana kunnanhallituksen edellyttämällä tavalla sisältäen ko. alueella molemmat esillä olleet linjausvaihtoehdot. Hankkeen ajankohtaistiedot löytyvät tiehallinnon sivuilta www.tiehallinto.fi/ > tiehankkeet > uusimaa > n ohikulkutie n ohikulkutie sisältyy HLJ 2011 -suunnitelman kärkihankkeisiin ja se on Uudenmaan tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelmassa kehittämishanke, jonka rahoituksesta eduskunta päättää hankekohtaisesti. Kuntastrategia Valtuusto hyväksyi Nurmijärven uuden kuntastrategian joulukuussa 2009. Strategia laaditaan valtuustokausittain kymmeneksi vuodeksi eteenpäin ja se ohjaa kuntakokonaisuuden toimintaa. Kuntastrategiaa toteutetaan vuosittain talousarvion yhteydessä päätettävillä toimiala- ja yksikkökohtaisilla tavoitteilla. Strategia on kunnan kotisivuilla osoitteessa: www.nurmijarvi.fi/kuntatieto_ja_paatoksenteko/paatoksenteko/strategiat_ja_ ohjelmat KAAVOITUSTA PALVELEVAT SELVITYKSET Nurmijärven rakennusperintöselvityksessä kartoitetaan kunnan alueella olevat kulttuurihistoriallisesti ja rakennusperinnön kannalta arvokkaat rakennukset. Inventoinnissa ovat mukana ennen vuotta 1970 valmistuneet rakennukset. Selvityksen tietoja ja suosituksia käytetään hyväksi yleiskaavoja ja asemakaavoja laadittaessa sekä rakennus- ja toimenpidelupia käsiteltäessä. Inventoinnin alustavia tuloksia pidettiin näytteillä syksyllä 2009. Inventoinnin tulokset viimeistellään v. 2011 aikana. 15
kaavoituskatsaus 2011 Yleiskaavoitus YLEIS- KAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOT NURMIJÄRVEN MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA 2040 Koko kunnan maankäytön kehityskuva määrittelee kunnan maankäytön suuret linjat ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen painopisteet, joihin väestönkasvua ohjataan. Kehityskuva ohjaa kunnan kaavoitusta, ei kuitenkaan aluevarauskaavana, vaan valtuuston strategisena maankäytöllisenä linjauksena. Kunnanhallitus hyväksyi maankäytön kehityskuva 2040 luonnoksen 3.1. 2011 ja kehityskuva on tarkoitus viedä valtuuston hyväksyttäväksi toukokuussa 2011. TAAJAMIEN OSAYLEISKAAVAT Taajamien osayleiskaavat ohjaavat asemakaavojen laadintaa ja tarkistamista taajamissa sekä määrittelevät mm. taajamien kasvusuunnat, virkistysalueet ja yhteysverkostot. n osayleiskaava n osayleiskaava ohjaa n asema-kaavoitusta ja kunnan maanhankintaa taajaman kehittämiseksi. n osayleiskaavaluonnos laaditaan v. 2011 aikana ottaen huomioon n ohikulkutielle suunniteltava uusi linjaus ja sen vaikutukset maankäyttöön ja alemmanasteiseen tieverkkoon. Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava ohjaa Kirkonkylän asemakaavoitusta ja kunnan maanhankintaa taajaman kehittämiseksi. Osayleiskaavan laadintaa palvelevana selvityksenä on tehty Kirkonkylän ja Rajamäen liikenneverkkoselvitys. Kirkonkylän osayleiskaavan laadinta pyritään käynnistämään maanhankinnan ja asemakaavojen laadinnan tueksi heti, kun jo vireillä olevien yleiskaavojen suunnittelutilanne ja resurssitilanne sen sallii. MAASEUTUALUEIDEN OSAYLEISKAAVAT Maaseutualueiden osayleiskaavat ohjaavat rakentamista ja maankäyttöä alueilla, joille ei tulla laatimaan asemakaavoja. Nämä osayleiskaavat tullaan mitoitukseltaan perustamaan emätilakohtaiseen rakentamismahdollisuuksien ja toteutuneen rakentamisen tarkasteluun. Tilajaotushistorian lisäksi rakentamismahdollisuuksien arviointiin vaikuttavat tilan sijainti yhdyskuntarakenteessa, tilan pinta-ala sekä alueelta tehty ympäristö- ja maisemaselvitys. Lepsämän osayleiskaava Kaava laaditaan oikeusvaikutteisena sisältäen emätilakohtaisen rakentamisen mitoituksen. Osayleiskaava ohjaa alueen rakentamista koskevia suunnittelutarveratkaisuja ja muuta maankäyttöä. Lepsämän osayleiskaavaa laadittaessa on määritelty samalla kaikkia maaseutualueiden osayleiskaavoja koskevat mitoitusperiaatteet ja kehitetty siihen liittyvät työmenetelmät. Valtuusto hyväksyi Lepsämän kylän osayleiskaavan kesäkuussa 2010. Hyväksymispäätöksestä on valitettu. Perttulan osayleiskaava Kaava laaditaan oikeusvaikutteisena sisältäen emätilakohtaisen rakentamisen mitoituksen. Osayleiskaava ohjaa alueen rakentamista koskevia suunnittelutarveratkaisuja ja muuta maankäyttöä. Perttulan kylän osayleiskaavan laadintaa palvelevaa emätilaselvitystä laaditaan vuoden 2011 aikana. Elinkeino- ja kuntakehityskeskus / Yleiskaavoitus Keskustie 2 B 01900 puh. 09-250 021 www.nurmijarvi.fi/ Kaavoituksen asiakaspalvelu puh. 09-2500 2350, 09-2500 2351 fax 09-2500 2353 Yleiskaava-asiat kuntakehitystoimikunnassa Kononen Aarno va. kehitysjohtaja kuntakehitystoimikunnan esittelijä puh. 040 317 2361 Kurvinen Soile maankäytön asiantuntija kuntakehitystoimikunnan sihteeri puh. 040 317 2360 Yleiskaavoituksen henkilökunta Haikonen Marjo suunnitteluavustaja (suunnittelutarveratkaisut) puh. 040 317 2366 Junttila Arja yleiskaavainsinööri (suunnittelutarveratkaisut, poikkeamispäätökset haja-asutusalueella) puh. 040 317 2530 Jääskeläinen Jonna yleiskaavasuunnittelija puh. 040 317 2380 Pihala Anita vs. yleiskaavapäällikkö puh. 040 317 2045 Nurmijärven kunta Yleiskaavat Oikeusvaikutukseton osayleiskaava Oikeusvaikutteinen osayleiskaava Oikeusvaikutteinen osayleiskaava, päätöksestä on valitettu hallintooikeuteen Asemakaavoitetun alueen raja Rakennuskieltoalue Koko kunnan oikeusvaikutukseton yleiskaava 22.2.1989 16
kaavoituskatsaus 2011 Asemakaavoitus Vuonna 2011 vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat kaavat Kohteiden numerointi viittaa karttoihin, ei toteutusjärjestykseen. ASEMAKAAVAPROSESSI JA KAAVAN KÄSITTELYVAIHEET Asemakaavoituksen tärkein tehtävä on luoda edellytykset toimivalle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle ja rakentamiselle. Tämä ja muut tavoitteet toteutetaan asemakaavasuunnittelulla, joka ottaa huomioon alueen olosuhteet ja lähtötiedot. Seuraavassa käydään läpi asemakaavaprosessin ja kaavan virallisen käsittelyn eri vaiheet pääpiirteissään. Kaavahankkeiden yksilöllisyydestä ja kaavoitustyön moniulotteisesta luonteesta johtuen eri vaiheet usein lomittuvat toisiinsa. Kaavan vireilletulosta ja kaavaluonnoksen hyväksymisestä voidaan esimerkiksi päättää samanaikaisesti. Aloitusvaihe Asemakaavahankkeen aloitusvaiheessa tutustutaan kohdealueen olosuhteisiin, määritellään tulevan rakentamisen tavoitteet ja selvitetään, mitä lähtötietoja alueesta on saatavilla. Samalla arvioidaan mahdollisten lisäselvitysten tarve sekä se, edellyttääkö alueen kaavoitus maankäyttösopimuksia tai maanhankintaa. Aloitusvaiheessa määritellään alustavasti myös yhteistyömenettelyt muiden hallintokuntien, viranomaisten ja osallisten kanssa. Asemakaavan virallinen käsittely käynnistyy, kun asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta päättää ilmoittaa asemakaavan vireilletulleeksi. Osallistumisja arviointisuunnitelma (OAS) asetetaan nähtäville. Valmisteluvaihe Valmisteluvaihe on asemakaavaratkaisun sisällön kannalta tärkein ja aikaa vaativin. Silloin perehdytään suunnittelualueeseen ja suunnittelun reunaehtoihin sekä luonnostellaan alueen maankäyttöratkaisuja. Valmisteluvaiheen aikana käynnistetään neuvottelut eri yhteistyötahojen kanssa ja aloitetaan tarpeellisten selvitysten tekeminen. Tässä vaiheessa pidetään myös ns. aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu, jos kaavahanke sellaista edellyttää. Luonnosvaihe Ensimmäinen kunnan luottamustoimielinten käsittelyyn menevä suunnitelma-asiakirja on tavallisesti asemakaavaluonnos, jossa esitetään alustavasti mm. eri alueiden käyttötarkoitukset sekä rakentamisen määrä. Asemakaavaluonnokseen voi liittyä asemakaavakartan ja -määräysten lisäksi myös muuta valmisteluaineistoa. Asemakaavaluonnos oheisaineistoineen laitetaan nähtäville yleensä 21 päivän ajaksi, jolloin osalliset voivat esittää mielipiteitään. Asianosaisilta yhteisöiltä ja viranomaisilta pyydetään lausunnot. Ehdotusvaihe Asemakaavaluonnoksesta saatu palaute tutkitaan ja tarvittaessa kaavaratkaisua muokataan. Luonnoksen pohjalta laaditaan asemakaavaehdotus, joka käsittää kaavakartan, -määräykset ja -selostuksen. Asemakaavaehdotus yhdessä lausuntoihin ja kirjallisiin mielipiteisiin annettujen vastausten kanssa käsitellään asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa sekä kunnanhallituksessa. Asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville yleensä 30 päivän ajaksi (MRL 65 ), jolloin siitä voi jättää kirjallisia muistutuksia. Jos ehdotusta saadun palautteen johdosta tai muista syistä muutetaan olennaisesti, asetetaan se uudelleen nähtäville ja käsitellään uudestaan kunnan luottamustoimielimissä. Muussa tapauksessa muistutuksiin annetut vastaukset käsitellään hyväksymisen yhteydessä. Mikäli kaava edellyttää toista viranomaisneuvottelua, pidetään se ehdotusvaiheessa. Hyväksymisvaihe Asemakaavan hyväksyy Nurmijärven kunnanvaltuusto (vaikutuksiltaan vähäisen kaavan hyväksyy asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta). Hyväksymispäätöksestä voi valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen. Valitusaika on 30 vuorokautta valtuuston pöytäkirjan nähtävilläolopäivästä. Jos valituksia ei jätetä, tulee asemakaava voimaan kunnan ilmoituslehden kuulutuksella. TÄRKEIMPIEN HANKKEIDEN AIKATAULUT Aikataulut löytyvät myös netistä www.nurmijarvi.fi/asemakaavoitusaikataulut. Aikataulut perustuvat huhtikuussa käytössä olleeseen tietoon. Pidätämme oikeudet muutoksiin. 17
kaavoituskatsaus 2011 KLAUKKALA KLAUKKALA 1. Tilantien asemakaava n kirkkoa vastapäätä sijaitsevaa aluetta suunnitellaan kerrostaloalueena. Kaavan laatiminen on ehdotusvaiheessa. Kaavoitus edellyttää maankäyttösopimusta/maanhankintaa. 2. Lintumetsän alueen laajennus Lepsämässä sijaitsevaa lintumetsän asuinaluetta laajennetaan. Alueelle tullaan sijoittamaan pientaloasumista. Kaavoitus on luonnosvaiheessa. Kaavoitus edellyttää maankäyttösopimusta/maanhankintaa. 3. Viirinlaakson kaavamuutos, vaihe I Viirinlaakso on merkittävä tulevaisuuden rakentamisalue ssa. Alueelle tullaan sijoittamaan keskustatoimintoja ja liikenneväyliä liittymineen. Ensimmäisessä vaiheessa käynnistetään kaavahanke, joka käsittää lähimpänä ntietä olevat viirinlaakson osat. Kaavoitus on valmisteluvaiheessa. 4. Vanha-Klaukan alueen (Lepsämäntien eteläpuoli) kaavoitus Lepsämäntien eteläpuolelle n urheilu- ja koulualueiden tuntumaan suunnitellaan uutta asuinaluetta. Alueelle tullaan sijoittamaan kerros-, pienkerrosja pientaloasumista. Kaavan laatiminen on valmisteluvaiheessa. Kaavoitus edellyttää maankäyttösopimusta/maanhankintaa. 5. Kisakujan alueen kaavamuutos Asemakaavaa tarkistetaan ntien länsipuolella Lepsämäntien, Kisakujan ja Kuntotien rajoittamalla alueella. Aluetta suunnitellaan kerrostaloalueena. Kaavan laatiminen on valmisteluvaiheessa. Kaavoitus edellyttää maankäyttösopimusta/maanhankintaa. 6. Vaskomäen kaavamuutos Kaavalla määritellään mm. Vaskomäen virkistys-alueen ja siihen liittyvien asuinympäristöjen suojelu. Kaavan laatiminen on valmisteluvaiheessa. Osalla alueesta on rakennuskielto. 7. n täydennysrakentaminen Päätaajamien tiivistämistä täydennysrakentamalla tutkitaan. Lähivuosina varaudutaan lisäksi n osayleiskaavan ja siihen liittyvien selvitysten perusteella määriteltävien taajaman uusien laajennusalueiden kaavoitukseen. 18
kaavoituskatsaus 2011 KIRKONKYLÄ KIRKONKYLÄ 1. Krannilan alue Krannilantien, Perttulantien ja Rajamäentien välisen alueen maankäyttöä tiivistetään. Alueelle osoitetaan asuinrakentamista, päiväkoti, koulu, keskustapalveluja sekä virkistysalue, jolle sijoittuu lähiliikuntapaikka. Kaava on ehdotusvaiheessa. Kaavoitus edellyttää maankäyttösopimusta/maanhankintaa. Osalla alueesta on rakennuskielto. 2. Paloaseman eteläpuoli Asemakaavan muutos käsittää Aleksis Kiven tien ja paloaseman välisiä alueita Helsingintien varressa. Alueelle sijoitetaan asumista ja keskustatoimintoja. Asemakaavan muutoksen laatiminen on luonnosvaiheessa. Kaavoitus edellyttää maankäyttösopimusta/maanhankintaa. Alueella on rakennuskielto. 3. Ilvesvuoren työpaikka-alueen laajennus Ilvesvuoren työpaikka-aluetta laajennetaan alueen eteläosassa. Kaavalla mahdollistetaan erikokoisten toimitila-, yritys- ja varastorakennusten sijoittuminen alueelle. Kaavoitus on ehdotusvaiheessa. 4. Puontilanmäen ja Ahjolan ympäristö Alueen asemakaavaa tarkistetaan mm. kevyen liikenteen yhteyksien, rakennussuojelun sekä asuinkortteleiden rakentamistavan osalta. Muutosalue käsittää Kyläjoentien, Punamullantien, Krannilantien ja Perttulantie välisen alueen. Kaavamuutos on ehdotusvaiheessa. Osalla alueesta on rakennuskielto. 5. Sorvankaaren koulu Sorvankaaren päiväkodin viereen sijoitetaan yhtenäiskoulu. Alueelle sijoitetaan myös asumista. Asemakaavan laatiminen on ehdotusvaiheessa. Kaavoitus edellyttää maankäyttösopimusta/ maanhankintaa. 6. Metsä-Tuomela Nurmijärven Sähkö on hakenut asemakaavaa/asemakaavanmuutosta voimalaitoksen ja varalämpökeskuksen rakentamista varten. Samalla tutkitaan mahdollisuuksia sijoittaa alueelle myös jätemateriaalia hyödyntävää yritystoimintaa. Kaavoitus on aloitusvaiheessa. 7. Kuusimäen työpaikka-alueen laajennus Kuusimäen työpaikka-aluetta laajennetaan pohjoiseen. Kaavoitus on aloitusvaiheessa. 8. Kirkonkylän täydennysrakentaminen Päätaajamien tiivistämistä täydennysrakentamalla tutkitaan. 19
kaavoituskatsaus 2011 RAJAMÄKI ASEMA- KAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOT Ympäristötoimiala Asemakaavoitus PL 37, Keskustie 2 B 01900 puh. 09-250 021 www.nurmijarvi.fi Kaavoituksen asiakaspalvelu puh. 09-2500 2350 09-2500 2351 fax 09-2500 2353 Oksanen Juha va. suunnittelupäällikkö Asemakaavoitus ja tekninen suunnittelu- tulosalue puh. 2500 4461 Asemakaava-asiat asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa Vuorenpää Leena hallintopäällikkö asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan sihteeri puh. 2500 2301 Asemakaavoituksen henkilökunta Lehtinen Timo asemakaavapäällikkö (asemakaavat:, Röykkä) puh. 2500 2362 RAJAMÄKI 1. Kylänpään alue Asemakaavaa muutetaan Rajamäen taajaman ns. luoteisneljänneksessä Rajamäentien ja Kiljavantien välisellä alueella. Alue käsittää mm. entisen metsäoppilaitoksen alueen ympäristöineen ja se rajautuu Käpylän ja Kylänpään asuinalueisiin sekä Käpylännummen laajaan virkistysalueeseen. Alueelle tullaan tutkimaan asumis- ja keskustatoimintojen sijoittamista. Alueella on rakennuskielto. Kaavahanke on vireillä. Kaavoitus edellyttää maankäyttösopimusta/maanhankintaa. 2. Uudenniityntien alue Asemakaava laaditaan Metistöntien ja Vaaratien väliselle alueelle, josta valtaosalla ei ole asemakaavaa. Kaava laaditaan osissa. Osa I (Vaaratie) on lainvoimainen, osa II (Metistö) on ehdotusvaiheessa. Kaavoitus edellyttää maankäyttösopimusta/maanhankintaa. 3. Tehdasalueen asemakaavan tarkistaminen Taajaman pohjoispuolella sijaitsevan tehdasalueen asemakaavaa tarkistetaan vastaamaan tämän päivän tarpeita ja samalla huomioidaan rakennushistoriallisesti merkittävän rakennuskannan suojelu. Kaavoitus on aloitusvaiheessa. 4. Urttilantien länsipää Kunnan omistuksessa oleva alue Urttilantien eteläpuolella kaavoitetaan pientaloalueeksi. 5. Ketunpesän työpaikka-alueen laajennus Nykyistä työpaikka-aluetta laajennetaan sen eteläpuolelle kunnan omistamalle alueelle. 6. Rajamäen täydennysrakentaminen Päätaajamien tiivistämistä täydennysrakentamalla tutkitaan. HERUNEN HERUNEN 1. Herusten eteläosa Asemakaavaa tarkistetaan ajantasaisemmaksi. Kaava on valmisteluvaiheessa. Alueella on rakennuskielto. Kilpeläinen Kaisa kaavoitusarkkitehti (asemakaavat: Kirkonkylä) puh. 2500 2358 Välkepinta-Lehtinen Nina kaavoitusarkkitehti (asemakaavat:, Herunen) puh. 2500 2043 Kilpi Ritva kaavavalmistelija (asemakaavoitus) puh. 2500 2364 Laakso-Mäki Pirkko kaavavalmistelija (asemakaavoitus) puh. 2500 2365 20