Mika Tuukkanen Kaituentie 29 D 46 50160 Mikkeli 0456512518



Samankaltaiset tiedostot
Yrityksille tietoa TTT-asioista

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

TYÖTURVALLLISUUS OSANA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISTA

Työsuojelun toimintaohjelma

Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

ASKOLAN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE

Kuntatalous kurimuksessa: potkua uusista palvelumalleista

ETELÄ-SAVON VALMIUSSUNNITTELU. Tuomo Halmeslahti Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät , Tampere

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu

ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS ALKAEN

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE Työsuojelupäällikkö Virpi Kallio

KEHITTYVÄ JA KASVAVA MIKKELI

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA

Työpaikan henkilöstöä koskevat suunnitelmat

Julkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi

Kemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx

Työturvallisuutta perehdyttämällä

Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2018

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI

Hyvinvointijohtaminen Salossa. Marita Päivärinne

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015

MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 1/2016 sivu 1 Vapaa-ajanasukasvaltuuskunta

Lahden kaupungin henkilöstöluvut

HYVINVOINTI OSANA KUNNAN SUUNNITTELUA JA PÄÄTÖKSENTEKOA Sähköinen hyvinvointikertomus ja vaikutusten ennakkoarviointi

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma

Lounais-Suomen alueellinen turvallisuusfoorumi

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työsuojelutoimikunta Työsuojelutoimikunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus

TOIMIALOJEN KÄYTTÖTALOUS TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen Eurosafety-messut

Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa

Työhyvinvointi. Janita Koivuranta

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi. Terveyspalvelujen käsikirja

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Lahden 4H- yhdistys ry Neljänkaivonkatu LAHTI

saaduilla pisteillä kysymyksen 1. Myöskään niiden, jotka ovat muualla suoritetuilla työoikeuden

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

Sanoista tekoihin turvallisuutta yhteiselle työpaikalle

Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu

Psykososiaalinen kuormitus miten sitä hallitaan? Päivi Ojanen henkilöstön kehittämispäällikkö, työsuojelupäällikkö, PsL

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

Etelä- Savon valtuuskunta Helsinki, Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014

Ajankohtaista työsuojelusta. Kunta-ala

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

Hartolan kuntastrategia

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (1 8) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita)

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA

Hallintopalveluiden talousarvio Kaupunginhallituksen ja -valtuuston talousarvioseminaari

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia

Työsuojelun toimintaohjelma Saarijärven kaupunki

Liite 11: Seudullisesti tärkeä ELY-liikenne

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

HYVINVOINNIN TOIMIALAN ORGANISAATIORAKENNE

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta. Niina Kaukonen, TtM, viranomaisvalvonnan erityispätevyys Vanhuspalvelujen johtaja

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Alueiden vahvuuksilla kestävää kasvua ja hyvinvointia. Itä-Suomen aluehallintovirasto

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

Kurikan, Jalasjärven ja Ilmajoen henkilöstön työilmapiirikysely

Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi. Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö

Henkilöstön asema muutostilanteessa. Info- ja keskustelutilaisuus

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA

Kotimainen kirjallisuus

Savonlinnan kaupunki 2013

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

HENKILÖ- TURVALLISUUS JOHDANTO

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Työturvallisuuslaki /738

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA

Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu

Nolla tapaturmaa -ajattelu

Monialainen hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnan menestystekijänä

Kirjastoalan koulutus Tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinto Reija Piilola Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

Transkriptio:

4.4.2013 RAPORTTI HARJOITTELUSTA Mikkelin kaupunki Ympäristöteknologian koulutusohjelma T571SA Mika Tuukkanen Kaituentie 29 D 46 50160 Mikkeli 0456512518 Hyväksymismerkintä Päivämäärä Allekirjoitus

SISÄLTÖ 1 HARJOITTELUPAIKAN KUVAUS... 1 1.1 Organisaatio ja toiminta... 1 1.2 Työsuojelu... 3 1.3 4Ks-järjestelmä... 4 2 TYÖTEHTÄVÄT... 4 2.1 Aikaisempi työkokemus... 4 2.2 Omat työtehtävät... 4 3 TEORIA JA KÄYTÄNTÖ, OMAT KEHITTÄMISTARPEET... 5 3.1 Tietojen ja taitojen hyödyntäminen... 5 3.2 Kieli- ja kommunikointitaitovaatimukset... 5 3.3 Oma osaaminen ja kehittymistarpeet... 5 4 HARJOITTELUN ANTAMAT MAHDOLLISUUDET... 6 4.1 Harjoittelun hyöty opintoihin / opinnäytetyöhön... 6 4.2 Harjoittelun vaikutus urakehitykseen... 6 4.3 Harjoittelupaikan arviointi... 6 LIITE/LIITTEET

1 HARJOITTELUPAIKAN KUVAUS 1 Raportin sisältämät faktat on hankittu kaupungin sisäisestä tietoverkosta. Mikkelin kaupunki on perustettu vuonna 1838 ja sen pinta-ala on 3 229,56 km 2. Mikkelin kaupungissa on n. 54 600 asukasta ja kaupungin palveluksessa on n. 3600 työntekijää. Mikkelin alueen seitsemän kuntaa (Hirvensalmi, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Puumala, Ristiina) muodostavat yhtenäisen työssäkäynti- ja talousalueen. Kuntien yhteistyö on tiivistynyt viime vuosina. Tästa osoituksena kuntaliitos vuoden 2013 alussa, jolloin Ristiina ja Suomenniemi liittyivät Mikkelin kuntaan. Palvelutarjonnan turvaamisessa seudullinen yhteistyö on merkittävää. Mm. Mikkelin seudun aluekeskusohjelmassa oleva SEUTU-kokeilu tähtää seudullisen palvelutuotannon kehittämiseen kaikilla hallinnon aloilla. 1.1 Organisaatio ja toiminta Mikkelin kaupunkikonserni muodostuu 27 tytäryhtiöstä, 2 säätiöstä, 22 osakkuus- ja omistusyhteisöstä sekä 6 kuntayhtymästä (Kuva 1.).

KUVA 1. Konsernirakenne 2 Mikkelin kaupungin hallinto on jaettu viiteen päätehtäväalueeseen, jotka ovat keskushallinto, tekninen toimi, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi, opetustoimi sekä sosiaali- ja terveystoimi. Erillisiä tehtäväalueita ovat lisäksi maaseututoimi, pelastustoimi sekä vesilaitos. Kunnallisia seudullisia osakeyhtiöitä ovat elinkeinopalvelut (Miset Oy), jätehuolto (Metsäsairila Oy) ja tietohallintopalvelut (Etelä-Savon Tietohallinto Oy). Kaupungin organisaatio on jaettu seuraavasti: Keskushallinto - Toimii kaupunginhallituksen alaisuudessa. - Muodostuu Kaupungin johdosta, Hankintapalveluista, Henkilöstöpalveluista, Kansliapalveluista, Elinvoima- ja kilpailukykypalveluista, Ruoka- ja puhtauspalveluista, Seutuyhteistyöstä, Talouspalveluista, Tietohallintopalveluista sekä yhteispalvelupisteistä. Ympäristöpalvelut - Toimii kaupunginhallituksen alaisuudessa. - Ympäristöpalveluiden tehtävänä on edistää toimialueensa väestön, eläinten ja ympäristön hyvinvointia. Tavoitteena on turvata terveellinen ja viihtyisä elinympäristö sekä säilyttää luonto monimuotoisena. Maaseutu- ja lomatoimi - Maaseututoimi on maataloushallinnosta ja maaseudun kehittämisestä vastaava yksikkö, joka pyrkii ohjaamaan ja kehittämään alueen maaseutuyrittämistä luomalla edellytyksiä jatkuvaan kehitykseen. Maaseututoimi vastaa Mikkelin kaupungin ja Haukivuoren kunnan maataloushallinnosta. Mikkelin seutu - Mikkelin seutuun kuuluvat virallisen seutukuntajaon mukaan Haukivuori, Hirvensalmi, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Puumala ja Ristiina. Yhteistyössä on mukana myös Juva. Seudun kunnat muodostavat vetovoimaisen seutukaupungin, jossa toimiva lähidemokratia on yhdistetty tehokkaaseen yhteiseen palvelutuotantoon.

3 MISET Oy - Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö - Hoitaa seudun elinkeinopoliittisen markkinoinnin, yritysneuvonnan ja palveluohjauksen, kehittämishankkeiden suunnittelun ja toteuttamisen, seudullisen elinkeinostrategian ja elinkeinopoliittisen kehittämissuunnitelman valmistelun ja toteutuksen sekä seutukokeiluun liittyvien sitovien lausuntojen valmistelun. Sivistystoimi - Sivistystoimeen kuuluu 7 tulosaluetta, jotka ovat kansalaisopisto, kirjastopalvelut, koulutus, kulttuuripalvelut, liikunta- ja nuorisopalvelut, museot ja tukipalvelut. Sosiaali- ja terveystoimi - Sosiaali- ja terveystoimen organisaatio jakautuu 3 pääluokkaan: Sosiaalipalveluihin, Terveyspalveluihin sekä Vanhusten palveluihin. - Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on edistää yhteistoiminta-alueen asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä. Tekninen toimi - Huolehtii kaupunkialueen kunnossapidosta yhdessä YIT:n kanssa. Tekniseen toimeen kuuluu myös mm. liikennealueiden ylläpito, joka vastaa kaupungin liikennejärjestelmän toimivuudesta ja turvallisuudesta. Yksikkö myöntää myös erilaiset katualueisiin liittyvät luvat, kuten aitaus-, kaivu- ja alueenkäyttöluvat. 1.2 Työsuojelu Mikkelin kaupungin työsuojeluasioita hoitaa kokoaikainen työsuojelupäällikkö. Lisäksi jokaisella toimialalla on oma työsuojeluvaltuutettu, joka hoitaa työsuojeluasioita oman toimensa ohessa. Työsuojelun tehtävänä on poistaa ja vähentää vaara- ja haittatilanteita työoloissa. Perustavoitteena on myös ylläpitää ja edistää työntekijöiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Konkreettisesti nämä tarkoittavat työtapaturmien ja ammattitautien ehkäisyä, sekä esimerkiksi työssä jaksamisen edistämistä. Mikkelin kaupungissa työsuojelu perustuu hyvän työympäristön käsitteelle, joka kattaa työn turvallisuuden ja terveellisyyden lisäksi palvelussuhteen ehdot sekä henkisen

4 hyvinvoinnin. Työsuojelu käsittää myös ulkopuolisten uhkien huomioimisen kuten tulipalot tai väkivaltatilanteet. Työsuojelu koskee kaikkia työpaikalla työskenteleviä ja asioivia henkilöitä. Kun työsuojelu kuuluu osana päivittäiseen työntekoon, on helppo luoda toimivia työturvallisuuskäytäntöjä. Samalla edistetään tuloksellisuutta ja parannetaan työelämän laatua osana kunnan palvelutoimintaa, sen henkilöstöpolitiikkaa ja johtamiskäytäntöjä. 1.3 4Ks-järjestelmä 4Ks Riskipiste on internetissä sijaitseva riskienkartoitukseen ja -hallintaan tarkoitettu sähköinen työväline, joka sisältää sekä mittaustyökalut että tulosraportoinnin. Palvelun avulla kartoitetaan ja analysoidaan turvallisuuden riskit, jolloin niiden haitat voidaan minimoida tai eliminoida kokonaan.. 2 TYÖTEHTÄVÄT 2.1 Aikaisempi työkokemus Olen työskennellyt Mikkelin kaupungin teknisessä virastossa kesätyöntekijänä vuosina 1998, 1999 sekä 2000. Mikkelin satama-carlssonilla työskentelin myyjänä kesän 2001. Vuonna 2002 aloitin työt silloisella Karjaportilla, jossa työskentelin savustajana sekä leikkaamotyöntekijänä. Armeijan suoritin vuonna 2003, jonka jälkeen aloitin työt Järvi-Suomen portilla. Muutamien määräaikaisten työsopimusten jälkeen työsopimus muutettiin toistaiseksi voimassa olevaksi alkuvuodesta 2006, jonka jälkeen olin vakituisessa työsuhteessa aina vuoteen 2011 asti, jolloin työsuhteeni purettiin merkittävän työkyvyn aleneman johdosta. 2.2 Omat työtehtävät Työturvallisuuslain (738/2002) 10 mukaan kaikilla työnantajilla on velvollisuus selvittää, tunnistaa ja arvioida työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle aiheutuvat haitat ja vaarat. Tämä riskien arviointi ja hallinta ovat osa työpaikan turvallisuustoimintaa. (www.tyosuojelu.fi/fi/riskienarviointi).

5 Mikkelin kaupunki siirtyy alkuvuoden 2013 aikana sähköiseen työn riskien arviointiin. Toimenkuvaani kuului siirtymävaiheesta huolehtiminen, eri toimialojen (sosiaalija terveystoimi, sivistystoimi, tekninen toimi sekä keskushallinto) tukeminen sekä kouluttaminen riskien kartoituksissa sekä riskianalyysien tekemisessä. Pääasialliseksi tehtäväkseni muodostuikin eri toimialojen henkilöstön kouluttaminen joko suuremmille ryhmille tai tarvittaessa henkilökohtaisesti. 3 TEORIA JA KÄYTÄNTÖ, OMAT KEHITTÄMISTARPEET 3.1 Tietojen ja taitojen hyödyntäminen Työharjoitteluun kuuluneet työtehtävät pohjautuivat vahvasti ATK-laitteistoihin ja ohjelmistoihin. Microsoft Office ohjelmiston perustason osaaminen riitti työtehtävien hoitamiseen. Myös 4Ks-ohjelmisto oli toiminnaltaan helppokäyttöinen. Itse riskien kartoitus ja riskiluokan arviointi vaati erittäin subjektiivista ja kokonaisvaltaista, eri alojen työtehtävien hahmottamista. Työn aikana huomasin, että moni työntekijä pyrki joko ali- tai yliarvioimaan oman työnsä vaaroja. Näin ollen ns. ulkopuolisen tarkkailijan arvio auttoi myös työntekijöitä suhteuttamaan oman työnsä riskit realistiselle tasolle. 3.2 Kieli- ja kommunikointitaitovaatimukset Yksi pääasiallisista työtehtävistäni oli henkilöstön kouluttaminen verkossa tapahtuvaan riskien arviointiin. Koulutustilaisuudet vaativat selkeää ulosantia sekä itsevarmaa esiintymistä. Lisäksi tein harjoittelun aikana ohjeistuksia myös kaupungin sisäiseen verkkoon, jolloin niiden ymmärrettävyys ja selkeys on ensiarvoisen tärkeää. 3.3 Oma osaaminen ja kehittymistarpeet Uudelleen koulutukseen soveltuvuustestien osoittama hyvä työmuisti tuli tarpeeseen. Työhön kuului paljon entuudestaan tuntemattomien asioiden hallintaa, perehdytysajan ollessa lyhyt. Koulutusten vaatima esiintymisvarmuus koheni harjoittelun aikana huomattavasti.

4 HARJOITTELUN ANTAMAT MAHDOLLISUUDET 6 4.1 Harjoittelun hyöty opintoihin / opinnäytetyöhön Työsuojelu kuuluu ympäristöteknologian insinöörin tehtäväkenttään. Ymmärtämys kokonaisvaltaisen työsuojelun merkityksestä auttaa varmasti tulevissa opinnoissa. Myös opinnäytetyön tekeminen työsuojelusta on tullut muutaman opettajan kanssa esiin, esimerkkinä työn riskien arviointi Mikkelin ammattikorkeakoulusta. 4.2 Harjoittelun vaikutus urakehitykseen Työn riskien arviointi ja hallitseminen kuuluu lain mukaan tehdä jokaisesta työyksiköstä. Kokemuksieni mukaan juuri työn riskien arviointi tuottaa tuskaa monessa yrityksessä, joten kokemus riskien hallinnasta tulee varmasti auttamaan työnhaussa. 4.3 Harjoittelupaikan arviointi Kaupunkiorganisaatio on hierarkkisuudessaan hyvin erilainen kuin mikään muu aikaisempi työpaikkani. Asioiden edistyminen on usein tuskallisen hidasta ja päätöksien pitää tapahtua useassa portaassa. Toisaalta myös itse kuuluu tähän ketjuun, joten omien töiden myöhästyminen vaikuttaa myös muiden työhön. Työpisteeni sijaitsi vanhassa kaupungintalossa, ja työyhteisö toivotti minut lämpimästi tervetulleeksi. Järjestin useita koulutuksia henkilöstölle ja maanläheinen lähestymistapani tuotti hyviä arvioita myös koulutettavien taholta. Kaiken kaikkiaan olen hyvin tyytyväinen harjoittelun antiin ja sen tuottamiin kontakteihin.

LÄHTEET 7 http://www.tyosuojelu.fi/fi/riskienarviointi

LIITE 1. Yksisivuinen liite

LIITE 2(1). Monisivuinen liite

LIITE 2(2). Monisivuinen liite