TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Turun ammattikorkeakoulun Mynälahti-hanke ja ELY-keskuksen VELHO-hanke MAANOMISTAJAKYSELY SARSALANAUKON JA MUSTA-AUKON SUUNNITTELUN TUEKSI - TOTEUTUS JA TULOKSET
TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU ANNINA HYTTINEN, KESTÄVÄN KEHITYKSEN OPISKELIJA, 4. VUOSIKURSSI 15.7.2012
SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 4 2 SUUNNITTELUALUEEN ESITTELY 5 3 AINEISTO JA MENETELMÄT 6 3.1 Menetelmän valintaperuste 6 3.2 Kyselylomakkeen suunnittelu 6 3.3 Kartta kyselyn osallistamisvälineenä 6 3.4 Kyselylomakkeen ulkoasu ja painatus sekä postitus 9 3.5 Aineiston tallennus 10 4 TULOKSET JA TULOSTEN ANALYSOINTI 11 4.1 Alueella asuminen ja omistajuus 11 4.2 Alueen merkitys ja käyttötavat 19 4.3 Alueen historia 33 4.4 Alueen nykytilan ja hoitotarpeiden kartoitus 38 4.5 Suunnitteluun osallistuminen 59 5 JOHTOPÄÄTÖKSET 62 6 LÄHTEET 63
1 JOHDANTO Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vesien- ja luonnonhoidon edistämishanke VELHO ja Turun ammattikorkeakoulun Mynälahti-hanke toteuttivat keväällä 2012 kyselyn, joka suunnattiin Mynälahden maanomistajille. Kyselyllä pyrittiin selvittämään, miten maanomistajat suhtautuvat ruovikoitumiseen ja sen haittoihin sekä millaisia tarpeita heillä on ruo`on hyötykäytön suhteen Mynälahden keskiosan eli Livonsaaren pohjois- ja itäpuolisen alueen vesi- ja ranta-alueilla. Tästä alueesta käytetään nimeä Mynälahden Sarsalanaukon ja Musta-aukon suunnittelualue. Kyselyn avulla saadulla maanomistajien kokemusperäisellä tiedolla tuetaan Mynälahden monikäytönsuunnittelua. VELHO- ja Mynälahti-hankeissa parannetaan ruovikoiden ja muiden luonnonvarojen hyödyntämistä ja samalla kehitetään luonnon- ja maisemanhoitoa. Monikäytönsuunnittelussa siis yhdistetään luonnon ja vesien tilan parantaminen virkistyskäytön ja maisemanhoidon tavoitteisiin. Ranta- ja vesien tilan huononeminen sekä ranta-alueisiin kohdistuvat erilaiset maankäyttöpaineet ovat tuoneet haasteita ranta-alueiden suunnittelulle ja käytölle. Etenkin ruovikoiden määrän lisääntyminen katsotaan haitalliseksi. Monikäyttösuunnittelulla pyritään vastaamaan näihin haasteisiin ja muuttamaan esimerkiksi ruovikoitumisen haitat eduksi ruo`on hyötykäytöllä. 4
2 SUUNNITTELUALUEEN ESITTELY Mynälahden Sarsalanaukon ja Musta-aukon suunnittelualueen laajuus on melkein 6000 hehtaaria (kuva 1). Alue kattaa Mynälahden keskiosan eli Livonsaaren pohjois- ja itäpuolisen ranta- ja vesialueet. Suunnittelualue valittiin etenkin suurten ruovikkoalueiden ja kunnostuskelpoisten laajojen rantaniittyalueiden sijoittumisen perusteella. Resurssisyistä koko Mynälahtea ei voitu ottaa tarkempaan suunnitteluun. (Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelu 2012) Mynämäen, Taivassalon, Vehmaan ja Maskun kuntien alueelle työntyvä Mynälahti on laaja ja matala. Mynälahtea voidaan myös kuvata syvälle mannerrannikon sisään ulottuvaksi merenlahdeksi. Puttaan-, Mynä- ja Laajoki laskevat Mynälahteen pohjoisosassa ja tuovat maatalousvaltaiselta valuma-alueelta kuormitusta.. (Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelu 2012; Mynälahti 2012.) Kuva 1. Sarsalanaukon ja Musta-aukon suunnittelualue Lähde: Paikkatietolainaamo Karttakeskus 5
3 AINEISTO JA MENETELMÄT 3.1 Menetelmän valintaperuste Mynälahden Sarsalanaukon ja Musta-aukon suunnittelualueen tueksi tehdyn kyselytutkimuksen kyselylomakkeen rakenne pohjautuu VELHO-hankkeen viime vuonna tekemään kyselyyn, joka suunnattiin Naantalinaukon-Oukkulahden suunnittelualueen käyttäjille. Kyselylomakkeen rakenne ja kysymykset muutettiin Mynälahteen sopiviksi. Paperipohjaisella kyselylomakkeella pyrittiin huomioimaan myös iäkkäät maanomistajat. Lisäksi haluttiin, että postitse lähetetty kysely saavuttaisi kirjeen tavoin vastaanottajan henkilökohtaisesti. 3.2 Kyselylomakkeen suunnittelu Kyselyn alkuun luotiin alustus, jossa kyselyn vastaanottajalle kerrottiin kyselyn tarkoituksista ja Mynälahden monikäyttösuunnittelusta. Kyselylomakkeen 31 kysymystä on jaettu aihepiireittäin viiteen lukuun: Alueella asuminen ja omistajuus, Alueen merkitys ja käyttötavat, Alueen historia, Alueen nykytila ja hoitotarpeiden kartoitus ja Suunnitteluun osallistuminen. Kysymykset sisälsivät monivalintakysymyksiä ja karttakysymyksiä sekä muutaman avoimen kysymyksen. Kyselyyn vastaajat saivat halutessaan jättää yhteystietonsa ja myös yhteydenottopyynnön, mikäli he halusivat olla mukana suunnittelussa myöhemmin laajemmin. 3.3 Kartta kyselyn osallistamisvälineenä Maanomistajien vastauksista luotiin paikkaan sidottua tietoa karttakysymysten avulla. Jotta vastaajat pystyivät ilmaisemaan tiettyyn paikkaan liittyvää tietoa, luo- 6
tiin kartta Esrin ArcGIS paikkatieto-ohjelman avulla. Kartan luomisessa käytettiin seuraavia toimintoja: ArcToolbox > data Management Tools >Feature Class > Create Fishnet. Tällöin saatiin luotua karttaruudukko, jossa ruutuja vaakasuunnassa oli 10 ja pystysuunnassa 16 (kuva 2). Jälkeenpäin ajateltuna ruutujen väli 1 km X 1km voi olla liian suuri. Jotta kyselyn vastaanottajat pystyivät merkitsemään haluamansa kohdan kartalta ruudut, merkittiin vaakasuunnassa A:sta J:n ja pystysuunnassa 1:stä 16:sta. Kartta painettiin A3:en kokoiseksi. Jotta karttakysymyksiin olisi ollut mahdollisimman helppoa, niihin vastaamista opastettiin ohjekartalla (kuva 3). 7
Kuva 2. Kartta osallistamisvälineenä 8
Kuva 3. Ohjekuva, Lähde: Paikkatietolainaamo, Karttakeskus 3.4 Kyselylomakkeen ulkoasu ja painatus sekä postitus Kysely taitettiin ja painettiin mainostoimisto Namutehdas Oy:llä, joka on Turun ammattikorkeakoulun painotuotteiden ja pienimuotoisten taittotöiden sopimustoimittaja. Kyselyjä lähetettiin postitse 768 maanomistajalle. Yhteystiedot saatiin ELY-keskukselta. 9
3.5 Aineiston tallennus Kyselyn vastaukset tallennettiin Microsoft Excel tiedostoon. Kysymykset järjestettiin havaintomatriisiin siten, että niiden vaihtoehdot tulivat sarakkeisiin ja yksittäiset vastaukset riveille. Karttakysymykset tallennettiin omaan taulukkoon ja niiden vastaukset jaoteltiin edelleen Pivot-taulukkoon. Karttavastauksista luotiin paikkatietoa Mapinfo 11.0 paikkatieto-ohjelmiston avulla. Eniten vastauksia saanneista tai muuten tärkeimmistä karttakysymyksistä luotiin teemakarttoja. Kaikki teemakartat ovat mittakaavassa 1: 95 000. 10
4 TULOKSET JA TULOSTEN ANALYSOINTI Kyselyyn tuli vastauksia yhteensä 212 ja vastausprosentiksi tuli 27,6. Viimeinen palautuspäivä kyselyyn oli 17.4.2012. Kuitenkin suurin osa vastauksista tuli tämän ajankohdan jälkeen. Virallinen vastausaika oli vain 9 päivää, jolloin palautuneet kyselyt huomioitiin vielä kesäkuun ajan. Vastausajankohdasta tuli yhteydenotto, joissa kävi ilmi, että vastausajankohta koettiin ongelmalliseksi, koska samaisena ajankohtana maataloustuottajilla oli kiivain tukihakemusten täyttö. Tuloksia käydään läpi seuraavassa luvussa kyselylomakkeen aihepiireiden mukaan ja tulokset on siis jaettu viiteen lukuun. 4.1 Alueella asuminen ja omistajuus Kyselyn ensimmäisellä kysymyksellä (kuva 4) tiedusteltiin maanomistajien omistussuhdetta suunnittelualueella. Halutessaan he saivat valita usean vaihtoehdon. Eniten vastauksia keräsi vaihtoehto b Omistan vapaa-ajanasunnon. 169 vastaajaa ilmoitti tämän vaihtoehdon. Moni valitsi myös vastaajaryhmän Omistan maaalueen ja Olen yhteisvesialueen osakas. Ensimmäisen ryhmän valitsi 94 ja jälkimmäisen 91 vastaajaa (kuva 5). Kuva 4. Kysymys omistussuhteista suunnittelualueella 11
Kuva 5. Jakauma omistussuhteista Toisella kysymyksellä haluttiin saada selville, millä paikkakunnalla vastaaja asuu, mikäli hän ei asu suunnittelualueella (kuva 6). 168 vastaaja kertoi asuvansa muualla Suomessa (kuva 7). Kuva 8 ilmaisee vastaajien asuinpaikkakunnan. Vastaajat asuvat etenkin Turussa, Raisiossa ja Naantalissa (kuva 8). Kuva 6. Kysymys koskien vastaajan asuinpaikka muualla kuin suunnittelualueella 12
Kuva 7. Vastaukset kysymykseen 2 Kuva 8. Kuvaaja vastaajien asuinpaikkakunnasta 13
Kysymyllä 3 tiedusteltiin vastaajien maa- tai vesialueen omistusaikaa (kuva 9). Kuvasta 10 käy ilmi, että vastaajat ovat asuneet alueella etenkin 11 30 vuoden ajan. Myös vaihtoehdot b ja d valikoituivat usean vastaajan maa- tai vesialueen omistusajaksi. Kuva 9. Kysymys 3 maa- tai vesialueen omistusajasta Kuva 10. Jaukauma maa- tai vesialueen omistusajasta Kysymys Oletteko asuneet tai viettäneet alueella vapaa-aikaa ennen omistussuhteenne alkua? on kyselyn neljännes kysymys. Kuten kuvasta 12 voi nähdä, 120 14
vastaajaa on asunut tai viettänyt alueella vapaa-aikaa ennen omistussuhteen alkua. Kysymyksessä 4a vastaajat saavat määrittää vuosien määrän. Kuvasta 13 voi nähdä, että vastaajat ovat olleet alueella jopa 50 vuoden ajan ennen omistussuhteensa alkamista. Kuva 11. Kysymys 4 Kuva 12. Kuvaaja siitä, ovatko vastaajat asunneet tai viettäneet alueella vapaa-aikaa ennen omistajuutta 15
Vuosien lukumäärä Laske / a) Kyllä, vuoden ajan 1 1 2 1 3 2 4 1 5 4 8 1 10 9 11 1 15 4 17 3 18 1 20 6 21 1 23 2 25 4 28 1 30 12 31 1 32 1 33 2 34 1 35 3 38 1 39 1 40 11 42 2 44 1 45 2 47 2 48 3 50 9 52 1 54 1 55 4 56 1 57 1 58 1 60 5 63 1 64 1 65 1 68 1 69 1 70 2 Kaikki yhteensä 115 Kuva 13. Kuvataulukko siitä, kuinka kauan vastaajat ovat asunneet tai viettäneet alueella vapaaaikaa ennen omistussuhteensa alkua 16
Viidennellä kysymyksellä (kuva 14) halutaan tietää, kuinka kauan vastaajat keskimäärin viettävät aikaa suunnittelualueen rannalla tai rannan läheisyydessä, mikäli heillä on siellä vapaa-ajanasunto. 73 vastaaja ilmoitti viettävänsä aikaa 1-3 kuukautta (kuva 15). 55 vastaaja viettää aikaa 3-6 kuukautta, alle kuukauden viettää 32 vastaajaa ja yli kuusi kuukautta viettää 27 vastaajaa (kuva 15). Kuva 14. Kysymys 5 Kuva 15. Kuvaaja vapaa-ajanasunnon omistajien keskimäärisestä ajanvietosta suunnittelualueella 17
Seuraavalla kysymyksellä saadaan tietoa vastaajien tunnesiteestä alueeseen (kuva 16). Alla olevasta kuvaajasta voidaan nähdä, että vastaajat kokevat alueen tärkeäksi itselleen. 128 vastaaja kertoo tunnesiteen olevan hyvin vahva ja 69 melko vahva (kuva 17). Vain 10 vastaajaa ilmoittaa tunnesiteen olevan heikko ja 3 vastaaja valitsi kohdan ei tunnesidettä. Kuva 16. Kysymys 6 vastaajien tunnesiteestä alueeseen Kuva 17. Kuvaaja vastaajien tunnesiteestä alueeseen 18
4.2 Alueen merkitys ja käyttötavat Kyselyn toisessa luvussa tiedustellaan, mikä merkitys alueella on vastaajille ja miten he käyttävät aluetta. Tässä luvussa etenkin karttakysymyksillä selvitetään vastaajien kokemuksia. Ensimmäinen karttakysymyksellä (kuva 18) selvitellään vastaajien kokemia arvoja suunnittelualueella. Kuvasta 19 voidaan nähdä, mitkä alueet vastaajat näkevät kauniina. Arvo kaunis maisema sai eniten eli 334 merkintää kartalta. Kuvassa 20 vastaajien kokemat rauhalliset ja hiljaiset paikat sijoittuvat etenkin suunnittelualueen pohjoispäähän. Meluisia alueita suunnittelualueella on vastaajien mielestä harvakseltaan (kuva 21). Kuva 18. Kysymys 7: karttakysymys vastaajien arvoista suunnittelualueella 19
Kuva 19. Kaunis maisema, vastausten määrä ruuduittain Lähde: Paikkatietolainaamo, Karttakeskus 20
Kuva 20. Alueet, joihin vastaajat liittävät arvon rauhaa ja hiljaisuutta, vastaukset ruuduittain Lähde: Paikkatietolainaamo, Karttakeskus 21
Kuva 21. Maanomistajien merkitsemät meluisat alueet, vastaukset ruuduittain Lähde: Paikkatietolainaamo, Karttakeskus 22
Tärkeitä alueita kartoitetaan karttakysymyksellä 8 (kuva 22). Vastaajat saavat merkitä tässä kohdassa kartalta tärkeät uima-, rantautumis-, metsästys -ja kalastuspaikat sekä retki- ja lintukohteet. Kalastuspaikat saavat eniten, yhteensä 213 merkintää (kuva 23). Kartassa eniten vastauksia saaneet ruudut on tummennettu. Kuva 22. Kysymys tärkeistä alueista 23
Kuva 23. Tärkeät kalastuspaikat, vastaukset ruuduittain Lähde: Paikkatietolainaamo, Karttakeskus 24
Karttakysymyksellä 9 pyritään saamaan tietoa alueista, joilla sijaitsee vastaajien mielestä luonnon tarjoamia tärkeitä palveluita (kuva 24). Vastaajat ovat merkinneet bioenergian lähteet kuvassa 25. Palvelu ravinnonlähde sai eniten vastuksia, yhteensä 143 kappaletta (kuva 25). Kuva 24. Kysymys luonnnon tarjoamista tärkeistä palveluista 25
Kuva 25 Tärkeät bioenergian lähdealueet, vastaukset ruuduittain Lähde: Paikkatietolainaamo, Karttakeskus 26
Kuva 26 Tärkeät ravinnonlähdealueet, vastaukset ruuduittain Lähde: Paikkatietolainaamo, Karttakeskus Seuraavalla kysymyksellä kerää tietoa vastaajien harrastuksista suunnittelualueella (kuva 27 ja 28). Kuvaajan mukaan (kuva 29) harrastuskerrat painottuvat vaihtoehtoihin muutaman kerran kuukaudessa ja muutaman kerran vuodessa. Kuitenkin etenkin uimista, rannalla olemista ja luonnon havainnointia maanomistajat harrastavat lähes päivittäin. 27
Kuva 27. Kysymys 10 Kuva 28 Jatkoa kysymys 10:een 28
Kuva 29. Kuvaaja vastaajien harrastuksista Sitä, minkä tyyppistä kalastusta vastaajat harjoittavat alueella, tiedusteltiin kysymyksellä 11 (kuva 30). Suurin osa harjoittaa vapaa-ajankalastusta eli kotitarvekalastusta (kuva 31). 29
Kuva 30. Vastaajien harjoittama kalastus alueella Kuva 31. Kuvaaja vastaajien harjoittamasta kalastuksesta 30
Vastaajat saivat halutessaan merkitä kartalle alueet, joissa esiintyy heitä häiritseviä aktiviteetteja (kuva 32). Kaiken kaikkiaan tämä kysymys keräsi melko vähän merkintöjä. Moottoroitu veneily tai vesiurheilu koettiin häiritsevimmäksi ja se keräsi eniten merkintöjä kartalta, yhteensä 69 (kuva 33). Kuva 32. Karttakysymys 12 31
Kuva 33. Moottoroitu veneily/ vesiurheilu koetaan haittaavan alueen viihtyissyyttä, vastaukset ruuduittain Lähde: Paikkatietolainaamo, Karttakeskus Seuraavalla karttakysymyksellä kerättiin tietoa alueella esiintyvistä eläin- ja kasvilajien havainnoista. Eläinhavaintoja vastaajat merkitsivät yhteensä noin 90 kappaletta. Etenkin lintuhavaintoja vastaajat mainitsivat paljon. Merikotkahavainto 32
toistui useasti vastaajien merkinnöissä. Kasveja esiintyi kaiken kaikkiaan noin 20 havaintoa. Tämän kysymyksen vastauksilla voidaan nähdä olevan yhtäläisyyttä kysymysellä 10 saatujen vastauksien kanssa (kuva 27-29). 4.3 Alueen historia Alueen historiaa selvitellään aluksi kysymyksellä 14 Miten ruovikon määrä on mielestänne muuttunut suunnittelualueella? (kuva 34). Alla olevasta kuvaajasta (kuva 35) voidaan nähdä, että 75:n vastaajan mielestä ruoko on lisääntynyt viimeisten 10 vuoden aikana ja että 60 vastaajan mielestä ruoko on lisääntynyt huomattavasti viimeisten 10 vuoden aikana. Myös vaihtoehto viimeisten 11-30 vuoden aikana sai runsaasti merkintöjä ruo`on lisääntymisestä tai lisääntymisestä huomattavasti. Kuva 34. Kysymys 14: Miten ruovikon määrä on vastaajien mielestä muuttunut suunnittelualueella 33
Kuva 35 Kuvaaja vastaajien mielipiteestä kysymykseen 14 Kysymyksellä 15 kerätään vastaajilta tietoa siitä, miten ruoko on hyödynnetty suunnittelualueella aiemmin (kuva 36). Suurin osa vastauksista on merkitty kohtiin kerätty eläinten rehuksi ja rakennusmateriaalina (kuva 37). Ruoko on kerätty eläinten rehuksi etenkin 1940-1960-luvuilla. Rakennusmateriaalina hyödyntämiseen ajankohtaan on tullut sen verran vähän merkintöjä, että on vaikea tehdä johtopäätöksiä siitä, milloin ruokoa on etenkin käytetty rakennusmateriaalina. 34
Kuva 36 Kysymys 15 ruo`on hyödyntämisestä Kuva 37 Kuvaaja vastauksista ruo`on hyödyntämisen tavoista Karttakysymys 16:sta (kuva 38 ) merkintöjä tuli runsaasti, yhteensä 204, kohtaan laidunnettuja merenrantaniittyjä (kuva 39) 35
Kuva 38. Karttakysymys 16 36
Kuva 39. Laidunnetut merenrantaniityt alueella, vastaukset ruuduittain Lähde: Paikkatietolainaamo, Karttakeskus 37
4.4 Alueen nykytilan ja hoitotarpeiden kartoitus Kysymys 17 (kuva 40) liittyy ruo`on lisääntymiseen alueella. Tällä kysymyksellä tiedustellaan alueita, joilla vastaajien mielestä ruoko on lisääntynyt häiritsevästi. Kuvassa 41 vastaajat ovat merkinneet näkemyksenä kysymykseen. Eniten vastauksia saaneet karttaruudut näkyvät tummennettuna. Ruoko on lisääntynyt häiritsevästi koko suunnittelualueella, jolloin häiritsevät alueet eivät ole täysin jakaantuneet vain tiettyyn osaan suunnittelualuetta (kuva 41). Kuva 40. Karttakysymys 17 alueista, joilla ruoko on maanomistajien mielestä lisääntynyt häiritsevästi 38
Kuva 41 Kartta alueista, joilla vastaajien mielestä ruoko esiintyy häiritsevästi, vastaukset ruuduittain Lähde: Paikkatietolainaamo, Karttakeskus 39
Kysymyksellä 18 halutaan saada tarkempaa tietoa ruo`on esiintymisen laajuudesta (kuva 42). Suomen ympäristökeskuksen Ljudmila Vesikon suunnittelemassa kuvassa (kuva 42) näkyvät ruokokasvuston lisääntymisen eri vaiheet. Vastaajat merkitsivät kohdan, joka parhaiten kuvaa tilannetta heidän omalla rannallaan. Enemmistö vastaajista on sitä mieltä, että ruoko peittää koko rantaviivan leveänä vyöhykkeenä. Kaiken kaikkiaan vastaukset painottuvat vaihtoehtoihin D, E ja F. Kuva 42. Ruo`on esiintymisen nykytila 40
Kuva 43 Kuvaaja ruokokasvuston laajuuden nykytilasta Siitä, mikä merkitys ruo`olla on vastaajille, kerätään tietoa kysymyksellä 19 (kuva 44). Kuvaajasta voi nähdä, että ruokoon liitetään etenkin negatiivisia merkityksiä (kuva 45). Tämän kysymyksen vastaukset täydentävät aiempien kysymyksien perusteella saatua tietoa ruo`on laajuudesta ja häiritsevyydestä suunnittelualueella. Ruo`osta on selvästi tullut haitta suunnittelualueen vesi- ja ranta-alueilla. Kuinka tämän haitan voi kääntää positiiviseksi? 41
Kuva 44. Kysymys ruo`on merkityksestä vastaajille Kuva 45. Kuvaaja ruo`on merkityksestä vastaajille 42
Karttakysymyksellä 20 (kuva 46) tiedustellaan toimenpiteitä, joita vastaajat ovat toteuttaneet omistamallaan alueella vuoden 2011 aikana. Kysymyksellä myös tiedustellaan vastaajien aikeita toteuttaa toimenpiteitä lähitulevaisuudessa, vuosien 2012 2013 aikana. Vastaajien merkinöissä toistuvat eniten toimenpiteet rantaan ajautuneen ruokokasvuston keräys ja poistaminen ja ruovikon niitto vedestä Ensimmäiseen vaihtoehtoon tuli yhteensä 116 merkintää ja jälkimmäiseen yhteensä 107 merkintää. Vaihtoehtoon D ruovikon niitto rannalta keräsi 72 merkintää ja vaihtoehto E ruoppaus 56 merkintää. Kuvaajasta (kuva 49) voi nähdä vastaajien kiinnostus toteuttaa toimenpiteitä jatkossa. Jatkossa vastaajat ovat kiinnostuneita toteuttamaan samoja toimenpiteitä kuin aiemminkin. Kuva 46. Kysymys toimenpiteistä, joita vastaajat ovat toteuttaneet tai aikovat toteuttaa omistamallaan kiinteistön alueella 43
Kuva 47. Toimenpide " rantaan ajautuneen ruokokasvuston keräys ja poistaminen keräsi eniten merkintöjä kartalta muihin vaihtoehtoihin nähden, vastaukset ruuduittain Lähde: Paikkatietolainaamo, Karttakeskus 44
Kuva 48. Toimenpide "ruovikon niitto vedestä " sai yhteensä 107 merkintää vastaajilta, vastaukset ruuduittain Lähde: Paikkatietolainaamo, Karttakeskus 45
Kuva 49 Kuvaaja vastaajien kiinnostuksesta toteuttaa toimenpiteitä jatkossa Kysymyksellä 21 (kuva 50) selvitellään, mitä välineitä vastaajat ovat käyttäneet tai halukkaita käyttämään ruovikon hoitotöissä. Vastaajat ovat etenkin kiinnostuneita perinteisistä työvälineistä ja valmiita itse osallistumaan hoitotöihin (kuva 51). A- kohdan valitsi 56,7 % vastaajista. 74 vastaajaa eli 32 % vastaajista on valmis ostamaan hoitopalvelun ruovikonleikkuuyrittäjältä. Kuva 50. Kysymys 21 46
Kuva 51. Kuvaaja työvälineistä, joita vastaajat ovat halukkaita käyttämään Sitä, mihin vastaajat haluavat käyttää ruokoa tiedustellaan kysymyksessä 22 (kuva 52). Kaikkien alla olevien käyttötarpeiden kohdalla vaihtoehto en ole kiinnostunut käyttämään sai eniten vastauksia (kuva 53). Kuva 52. Kysymys vastaajien käyttötarpeista ruovikon suhteen 47
Kuva 53. Kuvaaja vastaajien kiinnostuksesta ruo`on käyttöä kohtaan Toiseksi viimeisimmissä karttakysymyksessä 23 vastaajia pyydettiin merkitsemään karttaruudut, joissa vastaajat toivovat tehtävän hoitotoimenpiteitä (kuva 54). Tämä kysymys koskee muita alueita kuin mitä vastaajat itse omistavat. Eniten merkintöjä tuli kohtaan B Ruoko tulisi leikata vuosittain kesäisin hyötykäyttöön, jolloin se hiljalleen taantuu. Tämä kohta keräsi 90 merkintää, jotka ovat nähtävissä kuvassa 55. Vastaajien mielestä tietyiltä alueilta ruoko tulisi leikata pysyvästi. Yhteensä 87 vastausta merkittiin kohtaan A Ruoko tulisi leikata pois pysyvästi. (kuva 56). Talvileikkuutta vastaajat toivovat yhteensä 79 merkinnällä (kuva 57). 48
Kuva 54. Kysymys 23 tärkeimmistä alueista, jotka tarvitsevat hoitotoimenpiteitä 49
Kuva 55 Ruoko tulisi leikata vuosittain kesäisin hyötykäyttöön merkityiltä alueilta, vaustaukset ruuduittain Lähde: Paikkatietolainaamo, Karttakeskus 50
Kuva 56. Alueet, joilta ruoko tulisi vastaajien mielestä leikata pysyvästi, vastaukset ruuduittain Lähde: Paikkatietolainaamo, Karttakeskus 51
Kuva 57 Alueet, joihin vastaajat liittävät hoitotoiveen talvileikkuusta veden laadun parantamiseksi, vastaukset ruuduittain Lähde: Paikkatietolainaamo, Karttakeskus 52
Karttakysymys 23:en yhteydessä kysyttiin vastaajilta muita alueita koskevista hoitotoiveista. Alla olevat lauseet ovat suoria lainauksia vastaajien ajatuksista muita alueita koskevista hoitotoiveista. Alla olevat lainatut kohdat todistavat, että vastaajilla on paljon, monenlaista sanottavaa. Kyselyn viimeiseen karttakysymykseen 24 (kuva 58) tuli vähän merkintöjä, vain kuusi merkintää kartalta. Vastaajat toivomat virkistysrakenteet ovat: lintutorni, laavu, luontopolku, uimalaiturit, uimaranta, veneranta, venelaituri ja veneväylän pitäminen auki. Ilmeisesti suurin osa vastaajista on tyytyväisiä virkistysrakenteiden määrään ja laatuun. Kuva 58 Kysymys virkistysrakenteista Kysymyksellä 25 vastaajilta kerätään tietoa veden laadusta suunnittelualueella (kuva 59). 88 vastausta 206:en vastatusten kokonaismäärästä puhuu sen puolesta, että veden laatu on välttävä (kuva 60). Veden laatu on tyydyttävässä kunnossa 73 vastaajan mielestä. Vastaajilta saatu kokemusperäinen tieto tukee viranomaistietoa veden laadusta Mynälahden alueella. Vuonna 2011 valmistuneessa Saaristomeren ja Ahvenanmaan meren tilaa ja kuormitusta käsittelevässä raportissa kerrotaan, että Mynälahden ulko-osa on ekologiselta tilaltaan tyydyttävä ja sisäosa välttävä (Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ELYkeskus 2011, 66). 53
Kuva 59. Kysymys veden laadusta suunnittelualueella Kuva 60 Kuvaaja vastaajien mielipiteestä koskien veden laatua suunittelualueella Seuraavalla kysymyksellä selvitetään, millaisia ongelmia vastaajat ovat havainneet veden laadussa kiinteistönsä alueella (kuva 61). Vastaajien mielestä etenkin sinilevien runsaus, liiallinen vesikasvillisuus, veden sameus sekä pohjan ja rannan limoittuminen ovat merkittävä haitta heidän alueellaan (kuva 62). Kaiken kaikkiaan vastaajat liittävät kaikkiin kyseisen kysymyksen ongelmiin suurelta osin mielipiteen lievä haitta ja merkitsevä haitta. 54
Kuva 61. Ongelmat veden laadussa vastaajien omistamalla alueella Kuva 62 Kuvaaja vastaajien havainnoista koskien ongelmia veden laadussa heidän omistamallaan alueella 55
Kysymyksellä 27 (kuva 63) kartoitetaan kala- tai rapukannoissa tapahtuneita muutoksia. Vastausten perusteella mm. lahna- ja särkikalat ovat lisääntyneet (kuva 64). Made sekä lohi ja taimen ovat vastausten perusteella vähentyneet tai vähentyneet huomattavasti. Kuva 63. Kysymys 27 56
Kuva 64. Kuvaaja muutoksista kala- tai rapukannoisssa Seuraava kysymys kartoittaa vastaajien tekemät tai suunnitteilla olevat vesiensuojelutoimenpiteet heidän omistamalla alueella (kuva 65). Vastaukset painottuvat vaihtoehtojen a ja b toimenpiteisiin (kuva 66). Kuva 65. Kysymys vesiensuolejutoimenpiteistä 57
Kuva 66. Kuvaaja vastaajien toteuttamista vesiensuojelutoimenpiteistä Kyselyn neljänne luvun viimeisessä kysymyksessä (kuva 67) halutaan tietää vastaajien mielipide Mietoistenlahden Natura 2000 verkoston alueesta. Vastaajien mielipide painottuu väittämiin hyödyllinen, myönteinen ja välttämätön (kuva 68). Kuva 67. Kysymys 29 58
Kuva 68 Vastaajien mielipide kysymykseen 29 4.5 Suunnitteluun osallistuminen Kyselyn viimeisssä luvussa käsitellään suunnitteluun osallistumista. Kysymys 30 kerää tietoa vastaajien näkemyksestä tavoista, joilla vaikutetaan suunnittelualueen hoidon ja käytön suunnitteluun (kuva 69). Vastauksien perusteella kaikki tavat nähdään pääasiassa melko tärkeinä (kuva 70). Kuva 69. Kysymys tavoista vaikuttaa suunnittelualueen hoidon ja käytön suunnitteluun 59
Kuva 70. Kuvaaja vastaajien mielipiteistä liittyen suunnitteluun vaikuttamisen tavoista Kyselyn lopuksi tiedustellaan vielä vastajien kiinnostusta Mynälahti-yhdistystä kohtaan (kuva 71). Vaikka Mynälahti-yhdistys on melko vasta perustettu ja siten varmastikin hieman tuntematon taho, yllättävän moni vastaaja, 41,5 prosenttia, harkitsee yhdistykseen osallistumista (kuva 72). Kuva 71. Kysymys kiinnostuksesta Mynälahti-yhdistystä kohtaan 60
Kuva 72. Kuvaaja vastaajien kiinnostuksesta Mynälahti-yhdistystä kohtaan 61
5 JOHTOPÄÄTÖKSET Vastaajien kokomuksien mukaan ruoko on lisääntynyt suunnittelualueella. Vastaajat liittävät ruokoon etenkin haittaa ilmentäviä merkityksiä, kuten hajuhaitta näköala huonontuu, uimaranta kasvaa umpeen, veneväylä kasvaa umpeen, vedenlaatu heikentyy ja kuollut ruokokasvusto kasaantuu omalle käyttörannalle. Näistä negatiivissävytteisistä merkityksistä vastaajat eivät ole kuitenkaan turhautuneet. Ei, vaan he ovat valmiita laittamaan hihat heilumaan ja osallistumaan ruovikon hoitototöihin. He tarttuvat mielellään käikäyttöiseen välineeseen, jolla voi ruovikon leikata. He ovat myös halukkaita ostamaan hoitopalvelun ruovikonleikkuuyrittäjältä. Vastaajat ovat havainneet veden laadun olevan etenkin välttävä ja tyydyttävä. He ovat määritelleet monen ongelman veden laadussa esiintyvän omistamallaan alueella: veden sameus, veden roskaisuus, sinilevien runsaus, pohjan tai rannan limoittuminen, särkikalojen suuri määrä, pyydysten likaantuminen, liiallinen vesikasvillisuus ja lietteen kertyminen. Vastaajat ovat kiinnostuneet vesiensuojeluntoimenpiteistä. Vastaajat ovat kiinnostuneet etenkin jätevesien käsittelyn tehostamisesta, pesuvesien vesistöön pääsyn estämisestä ja omatoimisesta vesien tilan tarkkailusta. Vastaajat liittävät suunnittelualueeseen etenkin arvon kaunis maisema. He ovat merkinneet useita arvokkaita luontokohteita suunnitelualueelle. Kaiken kaikkiaan vastaajat pitävät suunnitteluun osallistumista tärkeänä. 62
6 LÄHTEET Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelu 2012. Mynälahti. Viitattu 12.7.2012 www.ymparisto.fi > VELHO > Rannikkosuunnittelu > Toiminta-alueet Mynälahti 2012. Hankealue. Viitattu 26.5.2012 http://mynalahti.fi/mynalahti/hankealue. Varsinais-Suomen ELY-keskus. 2011. Kirkkaasta sameaan Meren kuormitus ja tila Saaristo-merellä ja Ahvenanmaalla. Julkaisu 6/2011. Turku: Varsinais- Suomen ELY-keskus. Saatavissa http://www.elykeskus.fi/fi/elykeskukset/varsinaissuomenely/ajankohtaista/julkaisut/documents/va rsinais-suomen%20elyn%20julkaisuja%202011/6_2011%20sivut%2062-88.pdf 63