Kunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla
Kunnostusojitukset taustaa Kunnostusojitusten tavoitteena puuston kasvun tason turvaaminen ojien ikääntyessä Valtakunnantason tavoitemäärä 100 000 ha/v, toteutunut 70 000ha/v Puuston kasvu paranee, jos kuivatuksessa on ongelmaa Ensi sijassa rämeiden toimenpide On kaikkein haitallisin vesistöille! 14.10.2013 Hannu Hökkä, erikoistutkija, Metla Rovaniemi 2
Kunnostustarve? Ojasto rappeutuu ikääntyessään Tarvemäärittely perustuu Ojien kuntoon Suokasvillisuuden esiintymiseen Puuston kasvuun ja elinvoimaisuuteen Tavoitteena tulisi olla arvioida todellinen kuivatustarve = pohjaveden syvyys saralla Puuston määrä, turpeen ominaisuudet, suurilmasto, ojien kunto Tutkimusta tarvemäärittelyn täsmentämiseksi 14.10.2013 Hannu Hökkä, erikoistutkija, Metla Rovaniemi 3
Kunnostustarve pohjavesi Korkea pohjavesi loppukesällä alentaa voimakkaasti männyn kasvua (Pelkonen 1975) Heinä-syyskuu tärkein, juuriston kasvun aikaa Alkukesän pohjaveden syvyydellä ei vaikutusta puuston kasvuun, jos tulva häviää kesäkuun loppuun mennessä Jos pohjavesi korkealla elokuussa seuraavan vuoden kasvussa taantuma Jos pohjavesi loppukesällä 35-40 cm syvyydessä keskimäärin ei tarvetta kunnostaa (Sarkkola ym. 2012) Pohjaveden alenema ei tällöin vaikuta kasvuun 14.10.2013 Hannu Hökkä, erikoistutkija, Metla Rovaniemi 4
Kunnostustarve pohjavesi Suolla pohjaveden syvyyteen loppukesällä vaikuttaa eniten (Sarkkola ym. 2010): 1) Kesän sademäärä (pohjavedessä jopa +25 cm) 2) Puuston tilavuus (10m3/ha = 1-2cm) 3) Maantieteellinen sijainti ja ojan syvyys (1-5cm! = myös perkauksen/täyd. vaikutus) 4) Turpeen ominaisuudet (jopa 20cm) 14.10.2013 Hannu Hökkä, erikoistutkija, Metla Rovaniemi 5
Kunnostustarve kasvillisuuden haihdunta Sadanta/haihdunta Kesän sadanta vs. haihdunta Pohjois Suomessa tarvitaan ojia! 14.10.2013 Hannu Hökkä, erikoistutkija, Metla Rovaniemi 6
Ahti ym. 2008-3 kunnostusojituskoetta Keski-Suomessa: -käytännössä sama tilavuuskasvu riippumatta ojien kunnostuksesta - Pohjois-Suomessa tilanne toinen 14.10.2013 7
Pohjaveden vaihtelu E-S 0 10 2007 2008 2009 2010 Vedenpinnan syvyys, cm 20 30 40 50 60 70 80 1.1.2007 1.7.2007 1.1.2008 1.7.2008 1.1.2009 1.7.2009 1.1.2010 1.7.2010 1.1.2011
Veden poistaminen turpeesta I Vain valuntavirtaus (ojasyvyys 80 cm, sarkaleveys 40 m) ei haihduntaa, ei pohjavesivaluntaa, ei sadantaa, alussa pohjaveden syvyys 20 cm Heikosti maatunut H<3: 10 päivässä pohjavesi 72 cm Pitkälle maatunut H>7: vuodessa pohjavesi 32 cm 0-0.2 0 100 200 300 400 GWT, m -0.4-0.6-0.8-1 Days 14.10.2013 9
Veden poistaminen turpeesta II Haihduntavirtaus (ei valuntaa ojiin, ei pohjavesivaluntaa, ei sadantaa), alussa pohjaveden syvyys 20 cm Heikosti maatunut H<3: 100 päivässä pohjavesi 50 cm, vesivaraston muutos 152 mm Pitkälle maatunut H>7: 100 päivässä pohjavesi 63 cm, vesivaraston muutos 150 mm GWT, m 0-0.2-0.4-0.6-0.8-1 0 100 200 300 400 Days 14.10.2013 10
Teknisen kuivatuksen merkitys Valtaosa veden painovoiman ohjaamasta liikkeestä tapahtuu pintaturpeessa joka tapauksessa Syvemmässä turve maatuneempaa, vesi liikkuu hitaasti, turpeen maatuminen etenee jatkuvasti Ojien kuivatuksellinen merkitys vähenee maatumisen myötä ojien syventämisen ja sarkaleveyden kaventamisen hyödyt vähäiset tiheämpi matala ojaverkko riittävä?
Tarpeeton kunnostus
Mitä haittaa kunnostuksesta? Kiintoainepäästöt liettyminen Ravinnepäästöt rehevöityminen ph-muutokset alunamailla Orgaanisen hiilen kulkeutuminen vesiin 14.10.2013 Hannu Hökkä, erikoistutkija, Metla Rovaniemi 13
Metsätalouden vesistökuorma Metsätalouden kuormitus suhteessa luontaiseen taustakuormaan koko maassa: Typpi 4% Fosfori 10% Kiintoaines 45% Suometsätalouden (kunnostusojitus ja hakkuut) vaikutukset: Typen osalta pienet N. 60% fosforikuormasta Lähes 100% kiintoaineskuormasta 14.10.2013 Hannu Hökkä, erikoistutkija, Metla Rovaniemi 14
Kunnostusojituksen kiintoainekuorma vesistöille 14.10.2013 Hannu Hökkä, erikoistutkija, Metla Rovaniemi 15
Kunnostusojituskohteet Kaikki ojitetut suot Kunnostuskelvottomat Runsaspuustoiset Kunnostettavat Korjuussa vaurioita
Kunnostustarve Kasvunlisää vain, jos on kuivatustarvetta ja maan liika vesi saadaan liikkeelle! Kesäkauden haihdunta puustoisessa metsikössä: Eteläisessä Suomessa lähes = sadanta, Keski-Suomessa haihdunta 70-80%, Pohjois- Suomessa 40-60% sadannasta Etelässä (ja Keski-Suomessa) voidaan pitkälti luottaa puuston kuivatukseen jos puustoa yli 120 m3/ha
Kunnostustarve Karuhkot, alun perin märät suot, joilla puustoa alle 120 m3/ha Pohjavesi jostain syystä korkealla (alle 35cm pinnasta) Pohjoisessa, missä haihduntaolot epäedullisemmat ja puuston kehitys hitaampaa kuin etelässä Kelvottomille kohteille ei lisäresursseja
Missä on ongelma? Todellisen kuivatustarpeen määrittäminen maastossa Keskimääräisen pohjavedenpinnan syvyyden mittaus ei käytännöllinen kriteeri Voidaanko määrittää muiden tunnusten perusteella?
Mitä selvitetään nyt? Tarkemmat kriteerit kunnostustarpeen määrittämiselle Simuloidaan erilaisia puustoja eri ilmastoissa ja turpeilla Voidaanko kasvua kohottaa muutoin? Lannoituksella haihdutus ylös nopeasti? Kunnostustarve ja kunnostusten merkitys metsälö- ja metsäkeskustasolla? Mitä saavutetaan (tuotos, talous) jos tehdään/ei tehdä kunnostuksia ja mitkä vesistövaikutukset? onko tavoitteissa korjattavaa?