Taloudellinen katsaus Tammikuu 2009 Kansainvälisen talouden kehitys ja Suomen kasvunäkymät 2009-10... Ennusteilmapiirin muutokset... Keskeiset epävarmuudet ja uhkat... USA: Kuinka syvä, kuinka pitkä?... Kiina: Kuinka hidas on hidas?... Intia: Elefantti ontuu... Japani: Taantumassa!... Venäjä: Taantuman etuovella!... Euroalue: Kuinka pitkässä taantumassa?... Korot: Edelleen alas myös Euroopassa!... Valuutat: Minne vie taalan tie?... Suomi: Taipuu, vaan kuinka syvään?... 1 2 4 6 15 21 22 25 27 36 46 50 Kehikko: Ilmatonmuutos ja maailmantalous... 5 Taulukot 1 2 Taulukko 3 Taulukko 4 Taulukot 5 8 Taulukko 9 Kansainvälisen talouden ennusteet... 3 Korko- ja valuuttakurssiennusteet... 3 Suomen keskeiset ennusteluvut... 3 Suomen talouden ennusteet... 61 Maiden ja talousalueiden osuudet maapallon kokonaistuotannosta ja väestöstä, %, sekä tuottavuustaso suhteessa Yhdysvaltoihin... 62
Pääekonomisti: Timo Tyrväinen, Aktia Pankki Oyj Paino: Yliopistopaino Aktia Pankki Oyj julkaisee tämän katsauksen vastikkeetta. Katsauksessa esittämämme analyysi ja sen perusteella tekemämme ennusteet perustuvat yleisön saatavilla oleviin tietoihin. Vaikka käytämme Aktia Pankin mahdollisimman luotettavina pitämiä lähteitä, olosuhteissa voi tapahtua varoittamatta suuriakin muutoksia, jotka vaikuttavat katsauksessa esitettyihin arvioihin. Aktia Pankki Oyj, sen tytär- ja osakkuusyhtiöt, sen yhteistyökumppanit tai edellä mainittujen palveluksessa olevat henkilöt eivät takaa kommenteissa ja katsauksissa esitettyjen tietojen oikeellisuutta tai täydellisyyttä eivätkä vastaa vahingoista, joita niiden käytöstä mahdollisesti aiheutuu. Kommenttien ja katsauksien tai niiden osien kopioiminen tai suora lainaaminen on kiellettyä ilman Aktia Pankki Oyj:n lupaa.
Kansainvälisen talouden kehitys ja Suomen kasvunäkymät 2009-10 Kansainvälinen kehitys Maailmantalouden poikkeuksellisen vahvan nousujakson 2004-07 aikana globaali keskikasvu oli liki 5 %. Talousnäkymät heikentyivät 2008 aikana niin paljon, että maailmantalouden kasvu 2009 jää 1-1½ prosenttiin. Työllisyystilanne heikkenee 2009 ympäri maailmaa ja globaalin taantuman tunnusmerkit täyttyvät. Kehittyneiden maiden yhteenlaskettu BKT supistuu. Siitä, että maailmantalous ylipäänsä kasvaa 2009, saadaan kiittää kehittyviä maita. Ennusmerkit 30-luvun laman globaalille toisinnolle olivat olemassa, mutta se vältetään talouspolitiikan ainutlaatuisen aggressiivisuuden ansiosta. Vuonna 2010 maailmantalouden kasvu vahvistuu selvästi. Öljyn ja ruoan maailmanmarkkinahintojen halpeneminen on hidastanut inflaatiota kaikissa maissa. Vaikka taloustilanteen heikkeneminen painaa myös kotimaisen inflaation laskuun kehittyneissä maissa, deflaatiopelot ovat liioiteltuja. Raakaöljyn tynnyrihinta vaihtelee 40-50 dollarin haarukassa 2009-10. USA on vakavassa taantumassa, joka alkoi jo joulukuussa 2007. Asuntomarkkinoiden liuku ja luottoehtojen kiristyminen rasittavat näkymiä koko ennustejakson. Talouspolitiikan toimet eivät ole estäneet taantuman syvenemistä, mutta vaimentavat sitä ja rajoittavat taantuman kestoa. BKT supistuu -2.0 % vuonna 2009. Talous saa kovaa maata jalkojensa alle syksyn aikana ja BKTn vuosikasvu 2010 on + 1.0 %. Kun talous on stabiloitunut, keskuspankki FED kääntää ohjauskoron nousuun. Se tapahtunee ensi vuoden alussa. Nykyisen ylielvytyksen ripeä purkaminen on välttämätöntä, jotta uusien kuplien kehittyminen estyy. Kiinassa aktiviteettia tuetaan massiivisella tukipaketilla, jonka suuruus on 15 % BKTsta 2009-2010. BKT kasvaa 7.0 % vuonna 2009 ja 9.0 % vuonna 2010. Euroalue on taantumassa. Talouden tunnelma heikkeni nopeasti syksyn aikana, kun vienti supistui, luottomarkkinat kiristyivät ja asuntomarkkinan alamäki kiihtyi. EKP reagoi kehitykseen myöhässä ja vielä heinäkuussa se nosti korkojaan perusteettomien inflaatiopelkojen ja kasvua koskevan toiveajattelun vallassa. Kansalliset elvytyspaketit ovat valmistumassa ja esimerkiksi Saksassa niiden suuruus on 2.8 % BKTsta 2009-10. Euro-BKT supistuu -1.5 % 2009 ja kasvaa 0.7 % 2010. Perusennusteessamme Euroopan keskuspankki EKP laskee ohjauskoron 1.0 prosenttiin kevään aikana. Annamme tälle skenaariolle, jossa ohjauskorko kääntyy nousuun kevättalvella 2010, 60 prosentin todennäköisyyden. Jos pitkittyvän taantuman uhka kasvaa, ohjauskorko painuu 0.5 prosenttiin kesään mennessä. Sen todennäköisyys on 40 %. Perusennusteen suhteen keskeinen kasvuriski liittyy rahoitusmarkkinoiden kehitykseen ja rahapolitiikka 2010 onkin ehdollinen sille, että elvytys puree ja talouden käänne parempaan nähdään kuluvan vuoden lopulla ensin USAssa ja sitten Euroopassa. Mikäli pankkien luotonanto pysyy pitkään ylikireänä, taantuma pitkittyy ja rahapolitiikan ennustettu normalisoituminen viivästyy. Vaarana on ns. double-dip, jossa talous alkaa uudelleen heiketä 2010 keväällä. Annamme uhkaskenaarion toteutumiselle 25 prosentin todennäköisyyden. Suomen talous Suomen talouskasvu on pysähtynyt ja 3-4 vuosineljännestä kestävä taantuma ei ole vältettävissä. Toisaalta maan, jossa palkansaajien ostovoima kasvaa yli 4 % kuten Suomessa 2009, on vaikea kuvitella päätyvän vakavaan taantumaan. BKT supistuu -0.8 % 2009 ja kasvaa 0.8 % 2010. Inflaatio 2008 oli 4.0 %. Vuonna 2009 se on 2.0 % ja ensi vuonna 2.2 %. Vastaavat euroalueen inflaatioluvut 2008-10 ovat 3.2 %, 1.0 % ja 1.7 %. Suurten palkankorotusten aiheuttama inflaatio ja hintakilpailukyvyn rapautuminen rasittaa taloutemme kasvua ennustejakson jälkeenkin. Työttömyysaste on 7.3 % 2009 ja nousee 8.5 prosenttiin 2010. Väestön ikääntyessä ja julkisen sektorin palkkojen noustessa hyvinvointipalveluiden nykytason säilyttäminen on suuri haaste. Tuottavuuspanostuksen rinnalla tarvitaan lisääntyvää työperäistä maahanmuuttoa. Tämä Aktian ennuste on laadittu 15.1.2009 käytössä olleen informaation perusteella. Aktia Pankki Oyj Taloudellinen katsaus: Tammikuu 2009 1
Ennusteilmapiirin muutokset Maailmantalouden heikkenemisen ei olisi pitänyt olla yllätys ennakoivien indikaattorien valossa (kuvio 2). Syyskuun jälkeen ennusteilmapiirin muutos on silti ollut poikkeuksellisen suuri: Maailmantalouden kasvuodotukset ovat heikentyneet dramaattisesti, kun kehittyneet maat ovat päätyneet kollektiiviseen taantumaan. Syys-lokakuun finanssikriisi sysäsi taloudet itse itseään toteuttavien heikentyvien kasvuodotusten kehään. Rahoitusjärjestelmän reregulaatio on jo noussut teemaksi, joka tulee hallitsemaan talouskeskustelua, kun akuutti kriisi on rauhoittunut. Keskeinen kysymys tulee koskemaan sitä kuinka paljon markkinoita pitää suojella niiltä itseltään. Inflaatioriskit ovat poistuneet talouspoliittisesta keskustelusta ällistyttävän nopeasti ja korvautuneet deflaatiopeloilla. USAn taantuman on vahvistettu alkaneen jo joulukuussa 2007. Taantuma ei siis voi olla subprime-ongelmien ja finanssikriisin aiheuttama. Sen syyt ovat talouspolitiikalla tuetussa velkavetoisessa ja perusteiltaan kestämättömässä kulutuksen kasvussa ja asuntomarkkinoiden ylikuumenemisessa. Nyt myönnetään yleisesti, että asuntomarkkinakriisi ja luottomarkkinoiden kiristyminen rasittavat taloutta pitkään. Pelko syvenevän taantuman kierteestä on lisääntynyt aggressiivisesta talouspolitiikasta huolimatta. Dollarin vahvistuminen on katkennut. Samalla Kiinan yuanin trendinomainen vahvistuminen suhteessa dollariin on pysähtynyt. Eri valtioiden tukipakettien aiheuttama eri tahtinen velkaantuminen, jonka lopullista saldoa on tällä hetkellä lähes mahdotonta arvioida, tekee valuuttakursseihin kohdistuvien paineiden ennakoimisen poikkeuksellisen hankalaksi. Kiinan kasvu on hidastunut ja monet pelkäävät kasvun hidastuvan edelleen merkittävästi. Kun viennin kasvu on romahtanut ja teollisuustuotannon kasvu hidastunut nopeasti, Kiinan talouskasvun kestävyyttä ei pidetä yhtä varmana kuin vielä alkusyksyllä. Kun euroalueen inflaatio on taittunut nopeasti ja taantuma syvenee, EKPn koronlaskujen odotetaan vievän korot alle 2 prosenttiin. Raakaöljyn hinnanlasku on dramaattinen (kuvio 1) ja myös muiden raaka-aineiden dollarihinnat ovat halventuneet. Maailmantalouden kasvun hidastuminen hillitsee raaka-aineiden hintakehitystä jatkossakin. Suomessa taantuman tulo tunnustetaan. Nyt pelko talouden heikkenemisestä on jo liiankin synkkä. Samaan aikaan huoli inflaatio-ongelmiemme pitkäkestoisuudesta ja palkankorotusten ylilyönneistä on levinnyt. Kun taantumapelot ovat nousseet etusijalle, vaatimukset elvytyspolitiikan aktivoitumisesta ovat lisääntyneet. Kuvio 1 2 Taloudellinen katsaus: Tammikuu 2009 Aktia Pankki Oyj
Taulukko 1 Kansainvälisen talouden ennuste ostovoimapariteettipainoin: BKTn kasvu, % Osuus 2007, % 2006 2007 2008e 2009e 2010e Maailma 100.0 5.0 4.9 3.0 1.3 3.2 Euroalue 16.1 2.9 2.6 0.9-1.5 0.7 Saksa 4.3 3.0 2.6 1.3-2.0 0.9 Ranska 3.2 2.2 1.9 0.8-1.2 0.7 USA 21.4 2.9 2.2 1.0-2.0 1.0 Japani 6.6 2.4 2.1 0.0-1.0 1.0 Kiina 10.8 11.6 11.9 9.5 7.0 9.0 Intia 4.6 9.2 9.2 6.2 5.0 6.0 Venäjä 3.2 6.7 8.1 7.0 2.5 4.0 Taulukko 2 Kansainvälisen talouden ennuste: Kuluttajahintainflaatio, % Osuus 2007, % 2006 2007 2008e 2009e 2010e Euroalue 16.1 2.3 2.1 3.2 1.0 1.7% USA 21.4 3.3 2.9 3.7 0.0 2.0% Japani 6.6 0.2 0.0 1.5-0.2 0.0% Taulukko 3 Aktian ennusteet: Korot ja valuuttakurssit 29.12.2006 31.12.2007 31.12.2008 14.1.2009 30.6.2009e 31.12.2009e Euroalue EKPn ohjauskorko 3.50 4.00 4.25 2.00 1.00 1.00 3 kk. euribor 4.60 4.68 4.50 2.57 1.35 1.35 10 v. korko: Ger (= benchmark) 3.96 4.32 3.80 2.94 2.80 3.30 USA Ohjauskorko 5.25 4.25 2.00 0.0-0.25 0.0-0.25 0.0-0.25 3 kk libor 5.36 4.70 2.70 1.08 0.80 0.90 10 v. korko 4.70 4.03 3.80 2.19 2.60 3.50 Japani Ohjauskorko 0.25 0.50 0.50 0.10 0.10 0.10 3 kk. tibor 0.54 0.86 0.75 0.73 0.50 0.50 10 v. korko 1.64 1.53 1.60 1.27 0.90 1.00 Valuuttakurssit EUR/USD 1.32 1.46 1.38 1.32 1.28 1.25 EUR/YEN 156 165 141 118 122 125 USD/YEN 118 113 102 89 95 100 Taulukko 4 Aktian ennuste: Suomen keskeiset ennusteluvut, % 2005 2006 2007 2008e 2009e 2010e BKTn kasvu 2.9 5.0 4.4 1.7-0.8 0.8 KHI-inflaatio 0.9 1.5 2.5 4.0 2.0 2.2 Työttömyysaste 8.4 7.7 6.9 6.3 7.3 8.5 Aktia Pankki Oyj Taloudellinen katsaus: Tammikuu 2009 3
Keskeiset epävarmuudet ja uhkat Maailmantalouden taantumaksi tulkitaan yleensä se, että globaali kasvu jää 2-2½ prosenttiin tai heikommaksi. Nyt globaalitalous on taantumassa. Uhkaskenaariossa rahoitusmarkkinan normalisoituminen lykkääntyy mikä estää elpymisen sekä USAssa että Euroopassa ja vetää polvilleen myös Aasian, jota vielä syksyllä pidettiin maailmantalouden pelastusrenkaana. Suuri epävarmuus liittyy USAn talouskehitykseen ja sen kerrannaisvaikutuksiin. Milloin finanssimarkkinat normalisoituvat? Onko edessä syvenevän taantuman kierre? Kuinka pian elvytys vaikuttaa? Kuinka velkaantunut kuluttaja reagoi, kun työttömyys nousee ja luottoehdot kiristyvät? Milloin asuntomarkkina tasapainottuu? Selviääkö autoteollisuus? Kiina-riski on, että vientivedon vaimentuminen taittaa investoinnit. Jos Kiinan kasvu hidastuu olennaisesti ja maa vähentää tuontiaan, se heijastuu laajasti paitsi Aasiaan myös raaka-ainetuottajiin Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Eikä ole syytä aliarvioida vaikutuksia Eurooppaan ja Yhdysvaltoihinkaan. Pitkässä juoksussa ympäristöongelmat ja yhteiskunnallisen vakauden vaarantuminen ovat Kiinan menestystarinan ainoat merkittävät uhkat. Konfliktien kärjistymisen todennäköisyyttä on pidetty viime vuosien aikana pienenä, mutta tilanne voi muuttua, kun Kiinan talouskasvu hidastuu siinä mitassa, että työttömyys alkaa lisääntyä. Eurooppa on taantumassa. Vaarana on, että yhä useampien maiden heikkeneminen alkaa voimistaa negatiivisia kerrannaisvaikutuksia. Suomen lyhyen välin riskit liittyvät ulkomaiseen kysyntään, työttömyyden nousuun ja kuluttajien luottamukseen, johon asuntohintojen lasku saattaa lyödä syvän loven. Keskipitkän ajan ongelma on kilpailukyvyn rapautuminen, jota kilpailijamaita korkeammat palkankorotukset ruokkivat. Kun samaan aikaan sähkötekninen teollisuus on kypsymässä matalan kasvun sektoriksi, Suomen talouden trendikasvu on hidastumassa pysyvästi. Pitkän ajan riski on, että rakenteiden ja asenteiden luutumisen vuoksi emme pysty punomaan yhteen hyvää tuottavuuskasvua ja lisääntyvää maahanmuuttoa. Pystytäänkö välttämään syrjäytymistä ruokkivat, Manner-Euroopasta tutut virheet maahanmuuttajien vastaanottamisessa ja kotouttamisessa? Globaalitalouden pitkän aikavälin suurin uhka liittyy ilmastonmuutokseen ja kasvihuonekaasujen hillitsemiseen. Uskomme, että Obaman presidenttikaudella USAn rooli ilmastomuutoksen hillitsemisessä tulee aktivoitumaan dramaattisesti. Toinen -- paitsi kaikkia kehittyneitä maita myös monia kehittyviä maita (mm. Venäjä, Kiina) koskettava -- pitkän aikavälin megahaaste liittyy väestön ikääntymiseen ja siihen sopeutumiseen. Kuvio 2 4 Taloudellinen katsaus: Tammikuu 2009 Aktia Pankki Oyj
Kehikko Ilmastonmuutos ja maailmantalous Politiikantekijöiden suhtautuminen ilmastonmuutokseen on muuttunut nopeasti. Yhtenä katalysaattorina oli syksyllä 2006 julkaistu Englannin hallituksen tilaama, riippumaton "Sternin raportti", joka raportoi todennäköisyysperustaiset hintalaput ilmastonmuutoksen seurauksille ja muutoksen hillitsemiselle. Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos johtuu sadan vuoden aikana ilmakehään kumuloituneesta hiilidioksidista ja muista kasvihuonekaasupäästöistä. Siitä, että seuraukset ovat vakavat, on nyt tieteellinen varmuus. Ilmastonmuutos on globaali uhka. Sternin mukaan se vaatii pikaista toimintaa. Nopeista ja voimakkaista toimista saatava hyöty ylittää selvästi nykymenon jatkumisesta koituvat kustannukset. Jos kasvihuonepäästöt jatkuvat nykytrendillä, talouskasvun edellytykset heikentyvät selvästi tulevina vuosikymmeninä. Sternin taloudellisten mallien mukaan ilmastonmuutoksen seuraukset leikkaavat nykymenon jatkuessa ennen pitkää ainakin 5 % globaalista BKTsta, mutta menetys voi olla 20 % tai vieläkin enemmän. Ajoissa aloitetun kasvihuonepäästöjen rajoittamisen kustannus voidaan puolestaan rajata 1 prosenttiin globaalista BKTsta. Tulevien 10-20 vuoden aikana tehdyt investoinnit vaikuttavat ilmastoon kuluvan vuosisadan jälkipuolella. Jos nyt ei toimita, seurausten myöhempi korjaaminen on vaikeaa, ehkä jopa mahdotonta, ja kustannus nousee selvästi yllä esitetystä. Nykymenolla ilmakehään on vuosisadan lopulla kertynyt niin paljon kasvihuonekaasuja, että maapallon keskilämpö on noussut yli 50 prosentin todennäköisyydellä yli 5 o C. Se vastaa viimeisen jääkauden jälkeen tapahtunutta maapallon lämpenemistä ja vaikuttaisi suuresti tulevaisuuden maantieteeseen, siihen missä ja miten ihmiset elävät. Kansainvälistä yhteistoimintaa tarvitaan, sillä ilmastonmuutos on globaali ongelma. Siitä kärsivät ensin ja eniten köyhimmät kansat ja maat, jotka ovat muutokseen vähiten syyllisiä. Äärimmäisten sääilmiöiden (tulvat, kuivuus, myrskyt) aiheuttamat kustannukset kasvavat kuitenkin myös rikkaissa maissa. Tulevien 20-30 vuoden aikana edessä olevaa ilmastonmuutosta ei enää voida estää. Sternin raportti ehdottaakin tavoitteeksi stabiloida ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuus hieman nykytason yläpuolelle. Se edellyttäisi, että päästöt olisivat 2050 vähintään 25 % alle nykytason. Luultavasti marginaalin pitäisi olla suurempi. Tulevien 50 vuoden aikana maapallon keskilämpö nousee nykytrendien jatkuessa 2-3 o C. Jäätikköjen sulaminen lisäisi tulvia ja vähentäisi puhtaan juomaveden määrää. Vaikutus kohdistuisi noin miljardiin ihmiseen Intiassa, Kiinassa ja Andeilla Etelä-Amerikassa. Viljasadot supistuisivat varsinkin Afrikassa heikentäen satojen miljoonien ihmisten elinmahdollisuuksiin. Malaria ja dengue-kuume leviäisivät. Merenpinnan nousu saattaisi kymmenet, ehkä sadat miljoonat ihmiset alttiiksi tulville. Erityissuojaa tarvitsisivat mm. sellaiset rannikkokaupungit kuin Tokio, New York, Kairo, Shanghai ja Lontoo. Ehkä jopa 200 miljoonaa ihmistä joutuisi muuttamaan asuinpaikkaansa merenpinnan nousun, rajumpien tulvien ja kovempien myrskyjen vuoksi. Toisaalta sekä maatalouden että turismin edellytykset pohjoisilla alueilla -- mukaan lukien Suomi -- paranisivat. Sternin mukaan päästöjä voidaan vähentää neljällä tavalla: 1) Vähennetään "päästöpitoisten" hyödykkeiden kysyntää kiristämällä verotusta tai sääntelyä; 2) Edistetään teknologiaa, joka tehostaa energian käyttöä ja vähentää päästöjä; 3) Vähennetään muun-kuin-energiantuotannon päästöjä ja varsinkin metsien hävittämistä, joka aiheuttaa 18% globaaleista päästöistä eli enemmän kuin koko globaali liikennesektori; 4) Siirrytään vähäpäästöisempään teknologiaan sähkön ja lämmön tuotannossa sekä liikenteessä. Tuloksellisuus edellyttää yhteistyötä a) eri maiden kesken ja b) julkisen ja yksityisen sektorin välillä. EUn aloitteellisuus on tärkeä avaus. Panoksella, joka on 1 % maailman BKTsta, vähenevät sairastuvuus ja ilmansaasteista aiheutuvat kuolemat samalla, kun paremman suojan saavat metsät, joissa asuu suuri osa maailman eläinkunnasta. Eräät Sternin raportin menetelmät ja oletukset sekä johtopäätös etupainotteisesta reagointitarpeesta ovat saaneet kritiikkiä. Kritiikki ei kuitenkaan muuta johtopäätöstä, että ilmastonmuutos on ihmisen aiheuttama ja ihmisen tulee siihen reagoida ennen kuin on myöhäistä. Kiina on ohittamassa USAn maailman suurimpana kasvihuonepäästöjen tuottajana. Ilmastonmuutosyhteistyön tärkeyttä korostaa, että sellaiset väkirikkaat maat kuin Kiina ja Intia ovat vasta ensi askeleilla per capita -ilmansaastuttajina. Vaikka energiatehokkuus tuotettua BKT-yksikköä kohti paranisi tavoitteiden mukaisesti, Kiinan BKT-kasvu on niin nopeaa, että kokonaispäästöt lisääntyvät. Aktia Pankki Oyj Taloudellinen katsaus: Tammikuu 2009 5
USA: Kuinka syvä, kuinka pitkä? Vielä keväällä väiteltiin siitä onko USA astumassa taantumaan vai ei. Joulukuussa 2008 NBER (National Bureau for Economic Research) ja sen suhdanneryhmä, joka on Yhdysvaltain suhdanneasioiden ylin auktoriteetti, ilmoitti USAn taantuman alkaneen jo joulukuussa 2007. Vuonna 2008 työpaikkoja katosi noin 2.6 miljoonaa eli enemmän kuin kertaakaan sitten vuoden 1945. Ennusteita vuodelle 2009 on korjattu alas ympäri maailman jo vuoden ajan (kuvio 3). Kuinka syvä taantumasta tulee ja kuinka kauan se kestää? Epävarmuudet ovat nyt suuremmat kuin ehkä koskaan ennen. Elämme globalisoituneen reaalitalouden ensimmäistä globaalia kriisiä, joka leviää vastustamattomasti kaikille mantereille samaan aikaan. Negatiivisten kerrannaisvaikutusten rooli saattaakin osoittautua ennen näkemättömäksi. Elämme myös globalisoituneiden finanssimarkkinoiden ensimmäistä globaalia kriisiä. Jos se onkin ensimmäinen laatuaan, onko se viimeinen vai pikemminkin ennusmerkki tulevasta? Taloustieteen Nobel-palkinnon 2008 saanut Paul Krugman kysyi amerikkalaisekonomistien yhdistyksen NABEn (Nation Association for Business Economics) 50-vuotisjuhlakokouksessa Washingtonissa viime lokakuussa onko finanssimarkkinoiden globalisoituminen pysyvästikin lisännyt globaalien finanssikriisien todennäköisyyttä. myös monessa muussa suhteessa erityislaatuinen. Vaikka kotimainen tarjonta kasvoi ennätysvauhtia, kotimainen kysyntä purkautui tuontiin ja vaihtotase heikkeni rajusti (kuvio 4). Valuutan vahvistuminen hillitsi inflaatiota alentaessaan tuontihintoja. FED harjoitti kasvuvauhtiin suhteutettuna keveää rahapolitiikkaa, joka tuki osakekurssien nousua ja kuluttajien velkaantumista. Näin syntynyt it-pörssikupla puhkesi 2000. Lyhyt ja lievä taantuma kesti maaliskuusta marraskuuhun 2001. Taantumavuonna 2001 FED pudotti ohjauskoron 6.5 prosentista 1.75 prosenttiin (kuvio 5). Reaalinen ohjauskorko laski 5 prosenttiyksikköä ja painui negatiiviseksi. Myös markkinakorot pysyivät vuosia negatiivisena. Finanssipolitiikassa presidentti Bushin, joka peri edeltäjältään ylijäämäisen budjetin, raju finanssielvytys heikensi budjettitasapainoa 2001-03 määrällä, joka oli 6½ prosenttia BKTsta (kuvio 10). Elvytyspanostus oli huikea ja se torjui taantumaa, josta ei olut tietoakaan. Ylikeveä rahapolitiikka antoi alkusysäyksen asuntomarkkinakuplalle. Kuviossa 5 katkoviiva näyttää John B. Taylorin arvion optimaalisesta ohjauskorosta. Sen ja toteutuneen ohjauskoron ero oli suurimmillaan 4 prosenttiyksikköä 2004. Halpa raha ruokki asuntomarkkinakuplaa, jonka puhkeaminen olisi saattanut ajaa talouden taantuman tielle ilman subprime -sotkujakin. Finanssikriisin kärjistyminen syys-lokakuussa osoitti, että edellytykset 30-luvun laman toisinnolle olivat selvät. Se, että Suuri Lama vältetään, johtuu talouspolitiikan globaalista, ennen näkemättömän voimakkaasta ja nopeasta reaktiosta. Yhdysvalloissa keskuspankin aggressiivisuus on ennen näkemätön. Kun siihen yhdistyy finanssipolitiikka, jonka elvyttävyyden mitta on budjettivaje 10-15 % BKTsta 2009, elvytyspanos lienee suurin koskaan nähty. Kun talouspolitiikka pahensi 30-luvun lamaa, nyt asemointi on tasan päinvastainen ja se vie valtion velkaasteen eurooppalaisille tasoille -- ehkä ylikin. Suuri Lama vältetään, mutta jo vuosien ajan USA on lainannut kasvua tulevaisuudesta. Kun kumuloitunutta velkaa sulatetaan, talouden nopea paluu trendikasvuun on toiveajattelua. Keskuspankin kyky ohjata markkinakorkojen kehitystä oli 2007-08 ennennäkemättömän heikko. Pankkien maksaman ja valtion maksaman rahan hintaero kasvoi 2 prosenttiyksikköön elokuussa 2007 ja joulukuussa 2007 palattiin samaan (kuvio 6). Keskuspankkien markkinoille syytämä likviditeetti taltutti ylilyönnin, mutta helmikuussa 2008 epäluottamuspreemio kasvoi jälleen, kun Bear Sterns ongelma kärjistyi. Pahin oli silti vielä edessä ja korkopreemio nousi 4½ prosenttiin finanssikriisissä, jonka Lehman Brothersin kaatuminen käynnisti syys-lokakuussa 2008. Vaikka viime viikot on taas menty parempaan suuntaan, luottomarkkinan normalisoituminen on kovin hidas. Kun syyllisiä etsitään, NBERn arvostettu expuheenjohtaja, Obaman neuvonantaja Martin Feldstein nosti jo viime vuoden huhtikuussa syytettyjen penkille 1) FEDin ylimatalan koron Miten tähän on tultu? politiikan, 2) hallituksen subventiotuen subprimemarkkinan synnylle, 3) kehnon rahoitusvalvonnan ja 4) huonot pankkikäytännöt (bad banking). Vuosien 1991-2000 nousukausi oli pisin Yhdysvaltain tilastoidussa historiassa. Se oli paitsi pitkä 6 Taloudellinen katsaus: Tammikuu 2009 Aktia Pankki Oyj
Kuvio 3 Kuvio 4 Kuvio 5 Aktia Pankki Oyj Taloudellinen katsaus: Tammikuu 2009 7
Kuinka syvä, kuinka pitkä taantuma? Aktian Taloudellinen katsaus nimesi jo toukokuussa 2006 asuntomarkkinakuplan yhdeksi suurimmista uhkista talouskasvulle. Tammikuun 2007 ennusteessa arvioimme taantumatodennäköisyyden kohonneen 35 prosenttiin ja toukokuussa 2007 jo 40 prosenttiin. Asuntomarkkinoiden romahdus on kuitenkin ollut vieläkin totaalisempi kuin uskalsimme ennakoida. Asuntohintojen aleneminen (kuvio 7) ei ole yllättänyt, mutta myymättömien asuntojen määrä kasvaa kasvamistaan maksuhäiriöiden ja pakkolunastusten seurauksena. Luottomarkkinoiden kiristyminen lisää asuntomarkkinoiden ahdinkoa ja asuntohintojen tasaantuminen on kaukana edessä. Asuntorakentajien luottamus on alamaissa eikä rakentamisaktiviteetin laskun pysähtymisestä ole toivoa ennen ensi vuotta. Asuntohintojen alamäkeä pitää yllä myymättömien asuntojen suuri määrä. Kuluttajien luottamus on romahtanut matalammaksi kuin kertaakaan sarjan historiassa (kuvio 9). Rahoituslaitosten välinen epäluottamus ei ole väistynyt huolimatta FEDin likviditeettiruiskeista. Luottoehdot ovat kiristyneet kaikkien lainanottajien suhteen, vaikka talouspolitiikka on de facto kertonut kaikille toimijoille, että yhtään merkittävää pankkia ei päästetä kaatumaan missään kehittyneessä maassa. Talouspolitiikan aggressiivisten toimien ja raaka-ainehintojen alenemisen ansiosta perusennusteemme on, että vaikka taantuma syvenee nopeasti, se ei loputtomiin pitkity. Talous alkaa saada kovaa maata jalkojensa alle kuluvan vuoden lopulla. Perusennusteessamme BKT supistuu 2009 vuositasolla -2.0%. Kuluvan vuoden lopulla alkava elpyminen vie talouden 1 prosentin kasvuun 2010. Näin kuvatulle taantumalle annamme 60 % todennäköisyyden. Heikomman kehityksen todennäköisyys on 40%. mä vahva talouskasvu. Talouskasvun heikkenemisen ja talouden tukitoimien seurauksena budjettivaje on 5-kertaistunut keväästä 2007 (kuvio 10) eikä heikkenemisen päätä näy. USAn kongressin silloinen budjettitoimiston päällikkö, presidentti Obaman budjettipäällikkö Peter Orszag arvioi NABEn konferenssissa Washingtonissa maaliskuussa 2008, että nykypolitiikalla valtion velka olisi 400% BKTsta 2050. Orszagin mukaan velkaantumisen saaminen kestävälle pohjalle edellyttää joko a) budjettimenojen supistumista, joka on 7% BKTsta, tai b) verotuksen kiristämistä määrällä, joka on 7% BKTsta. Menopuolta rasittavat -- paitsi Irakin kallis sota -- liittovaltion Medicare -menot. Tulopuolella Bushin 2001 ja 2003 veronkevennykset ovat pääosin määräaikaisia ja poistuvat 2010. Nyt näyttää siltä, että Obama jättää suurimman osan Bushin veronkevennyksistä voimaan ja lisää niihin vielä oman osansa. Talouden tukitoimet nostavat budjettialijäämän 10-15 prosenttiin BKTsta (kuvio 10). Julkisen talouden tasapainottaminen rajoittaa talouden kasvumahdollisuuksia vuosien ajan. Kyltymätön kuluttaja viimeisellä rajalla? Yksityinen kulutus on ollut talouden moottori vuodesta toiseen. Nyt kulutus on romahtanut. Kulutuksen keskeiset taustatekijät ovat kotitalouksien tulovirta ja varallisuusvaranto. Tulovirtaan liittyvä "on/off" -muuttuja on työllisyys. Työpaikkoja menetettiin 2½ miljoonaa 2008 ja vauhti kiihtyi syksyllä. Työttömyysaste nousi maaliskuun 2008 4.4 prosentista joulukuun 7.2 prosenttiin ja suunta on edelleen ylös (kuvio 12). Varallisuusvaranto kertoo sen omistuksen arvon, jonka kotitaloudet voivat halutessaan realisoida. Varallisuuden merkitys on suuri maassa, jossa sosiaalinen turvaverkko on suurisilmäisempi kuin Euroopassa ja eläketurva perustuu paljolti henkilökohtaisiin säästöihin. Varallisuuden merkitys korostuu, kun keskivertoamerikkalainen on tällä hetkellä lähempänä eläkeikää kuin koskaan. Tutkimusten mukaan 5-10 % varallisuuden muutoksesta siirtyy USAssa kulutuskysyntään 1-2 vuoden aikana. Tämä tekee asuntohintojen laskusta keskeisen kasvuriskin. Yhdysvaltain budjetin ylijäämä 2000 oli 1.6% ja alijäämä 2003 4.8 % BKTsta. Vaje supistui 2004 alun 450 mrd USD tasolta 150 mrd tasolle 2007 alussa. Menot kasvoivat, mutta Kun "varallisuusvaikutuksesta" 1990-luvun ennätyspitkän nousukauden taustatekijänä keskus- tulot lisääntyivät vieläkin enemmän sekä henkilö- että yritysverotuksessa. Syynä oli veronkevennysten ja matalien korkojen siivittä- luvulla samaan asemaan nousivat asuntohinnat. teltiin, osakekurssit olivat polttopisteessä. 2000-8 Taloudellinen katsaus: Tammikuu 2009 Aktia Pankki Oyj
Kuvio 6 Kuvio 7 Kuvio 8 Aktia Pankki Oyj Taloudellinen katsaus: Tammikuu 2009 9
FEDin ex-puheenjohtaja Greenspanin mukaan tulevaisuuden keskuspankkipolitiikka tarkastelee aiempaa enemmän omaisuusarvojen kehitystä. Osakemarkkinoilla vuosi 2008 oli supersurkea. Kuviossa 11 näkyvät pörssi-indeksit S&P 500, Dow-Jones, teknologiapainotteinen Nasdaq ja pienempiä yrityksiä sisältävä Russel-indeksi. Kun tarkastellaan amerikkalaisiin osakkeisiin sitoutunutta varallisuutta kokonaisuutena, sitä kuvaa parhaiten Wilshire 5000 -indeksi, joka kattaa yli 90 % osakkeiden markkina-arvosta. Kun 1995-99 osakemarkkinoiden arvostustaso nousi 20-25% vuodessa, varallisuusvaikutuksesta tuli ylimääräinen prosenttiyksikkö kulutuskysynnän vuosikasvuun. Elokuusta 2007 lähtien kurssikehitys on ollut aaltomaista liukua alaspäin. Tätä kirjoitettaessa laajimpien pörssi-indeksien muutos vuoden takaa on noin 40 % miinuksella, joten osakekursseista tuleva varallisuusvaikutus on vahvasti negatiivinen. Ylikeveä rahapolitiikka käänsi asuntohinnat nopeaan nousuun 2000-luvun alkuvuosina ja se alkoi generoida positiivista varallisuusvaikutusta. Asuntohintojen nousu 2000 alusta kesään 2006 oli eri indekseillä mitattuna 70-120 % eli moninkertainen yleiseen inflaatioon verrattuna. Asuntovarallisuuden arvonnousu tuki kulutusta, sillä lähes 70 % amerikkalaisista kotitalouksista omistaa asunnon ja asuntojen arvonnousua vastaan nostettiin lisää luottoa, joka käytettiin kuluttamiseen. Kun asuntohinnat kääntyivät laskuun (kuvio 7), niiden nousuun perustunut rahoituskanava sulkeutui. Asuntorakentaminen, joka oli vuosien ajan keskeinen kasvutekijä, on romahtanut (kuvio 8). Asuntosektoriin kohdentui 2000-luvun alkuvuosina niin suuri osuus kansantalouden kokonaisresursseista, että normalisoituminen höyläsi talouskasvusta 2007 pois prosenttiyksikön ja vaikutus 2008 oli edelleen reilusti negatiivinen. Tilanne alkaa helpottaa vasta 2009 lopulla. Työllisyyden paranemisesta 2001-06 suuri osa tuli rakennustoiminnasta, asuntorahoituksesta ja kiinteistövälityksestä. Niiden taantuessa kokonaistyöllisyys heikkenee. Työttömyysriskin nousu lisää säästämistä, jolloin kulutus vaimenee. Presidentti Bushin viime kevään elvytyspaketti oli 150 mrd USD eli noin 1 % BKTsta. 100 mrd USD jaettiin veronpalautuksina 130 miljoonalle veronmaksajalle. Palautus oli 600 USD per henkilö ja 1200 USD per pariskunta. Lapsesta sai 300 USD lisäpalautuksen. Yksilapsinen perhe sai siis 1500 USD shekin touko- tai kesäkuussa. Yritysten investointihankkeisiin hallitus suuntasi 50 mrd USD. Vaikka keskivertoamerikkalaiselta veronpalautukset valuivat bensatankkiin, ne pitivät kulutuksen plussalla 2. vuosineljänneksellä. Sen jälkeen kulutuksen alamäki on ollut raju. Kotitalouksien velkaantuminen kaventaa talouden kasvumahdollisuuksia yleisesti, kun kotimainen säästäminen ei riitä investointien rahoittamiseen. Kun kotitalouksien lisävelkaantumisen tie nousee pystyyn, säästämisaste kääntyy nousuun ja kulutus lisääntyy tulojen nousua hitaammin. Kun tämä tapahtuu suhdannetilanteessa, jossa talouden kyky luoda uutta jakovaraa on heikentynyt, kasvunäkymä ei ole ruusuinen. Kulutuksen kasvu pysyy hitaana pitkään. Talouden epätoivoa korostaa, että teollisuustuotanto supistui syksyllä yli 10 prosentin vuosivauhtia. Vaihtotasevaje ja sen rahoitus Vuosina 1992-2005 kasvava siivu USAn kotimaisesta kysynnästä purkautui tuontiin. Vaihtotaseen alijäämä oli suurimmillaan 6½ % BKTsta 2005 lopulla. Syksystä 2006 lähtien epätasapaino on supistunut kiitos a) dollarin devalvoitumisen, b) amerikkalaisen kulutuskysynnän kasvun hidastumisen ja c) muun maailman kysynnän vauhdittumisen. Kun myös muu maailma on nyt ajautumassa taantumaan ja dollari on uudelleen vahvistunut, vajeen supistumisen jatkuminen ei välttämättä jatku samaan tapaan ennustejaksolla. Tähän asti nähdyn ulkomaankaupan alijäämän parantumisen vastaparina on ollut lähinnä EU. Alijäämä Japanin kanssa on supistunut viime kuukausina jonkin verran. Kiinan suuntaan vajeen kasvu näyttää pysähtyneen (kuvio 4). Kun maan ulkomaanvelka lisääntyy, velanhoitomenot kasvavat ja BKTn kasvuun perustuvasta jakovarasta jää pienempi osa kotimaisten toimijoiden käyttöön. Kotitalouksien mahdollisuus kuluttaa ja/tai yritysten mahdollisuus investoida heikkenee. Vaikka ulkomaanvelan pitkään jatkuva kumuloituminen kaventaa velkamaan kasvumahdollisuuksia, on USAn asema poikkeava. Kun ulkomaanvelka ja velanhoitoku- 10 Taloudellinen katsaus: Tammikuu 2009 Aktia Pankki Oyj
Kuvio 9 Kuvio 10 Kuvio 11 Aktia Pankki Oyj Taloudellinen katsaus: Tammikuu 2009 11
lut on määritelty sen omassa valuutassa, dollarin heikkeneminen pienentää velkaa muissa valuutoissa samalla, kun valuutan heikkeneminen parantaa kotimaisten yritysten kilpailukykyä ja vientituloja. Maailmantalouden kannalta olisi suotuisaa, että USAn vaihtotasevajeen tasapainottuminen etenisi ilman dramatiikkaa. Vaihtotasevaje on seuraus makrotalouden jännitteistä ja riittämättömästä kansallisesta säästämisestä. USAn vaihtotasevaje on tällä hetkellä 5 prosenttia BKTsta. Kun USAn osuus maailman BKTsta on reilusti yli 20% (taulukko 9, s. 62), vaihtotasevajeen rahoittamisen edellyttämä jatkuva nettopääomavirta Yhdysvaltoihin on yli 1 % maailman BKTsta. Maahan pitää virrata ulkomaista pääomaa lähes 3½ miljardia dollaria nettomääräisesti jokaisena työpäivänä vuoden ympäri. On arvioitu, että USA lainaa liki kolme neljännestä koko muun maailman yhteenlasketuista nettosäästöistä. USAn ulkomaanvelka lienee maailmanhistorian suurin. USAn velkatrendin keskeisiä rahoittajia ovat olleet Kiinan, Japanin, Korean, Indonesian ja Taiwanin keskuspankit. Kesän jälkeen Kiina on tukenut Yhdysvaltain taloutta lisäämällä merkittävästi Yhdysvaltojen valtion velkakirjojen ostoa. Samalla Kiina on ohittanut Japanin ja noussut USAn valtionvelkakirjojen suurimmaksi yksittäiseksi omistajaksi. Kiinaan kohdistuvat protektionistiset toimet tuskin korjaisivat merkittävästi USAn vaihtotasetta, sillä maassa ei enää ole juurikaan kiinalaistuonnin kanssa kilpailevaa tuotantoa. Rangaistustullit luultavimmin siirtäisivät tuontia Kiinasta muihin kehittyviin maihin. Ja miten reagoisi keskusjohtoinen Kiina? Jos se suuntaisi sijoitusvirtansa uudelleen, dollari ja Yhdysvaltain julkinen rahoitus ajautuisivat vaaraan. kirjoitettaessa 16 %, vaikka vahvistumistrendi on ollut viime kesästä lähtien täysin pysähtynyt. Millainen on Suuren Laman riski? Perusennusteemme on, että USAn talous supistuu ensi syksyyn asti. Vuoden lopulla talouspolitiikan aggressiiviset toimet selättävät taantuman selän ja hidas elpyminen alkaa. Annamme tälle ongelmiin suhteutettuna melko optimistiselle skenaariolle 75 prosentin todennäköisyyden. Syvenevän taantumakierteen ja laman mahdollisuutta ei kuitenkaan voi sulkea pois. Asuntohintojen lasku ja työttömyyden nousu rapauttaa kotitalouksien luottamusta edelleen. Asunto- ja luottomarkkinakriisin vaikutusten leviäminen on USAn talouden keskeisin epävarmuustekijä ja maksuhäiriöiden lisääntyminen sen keskeinen mittatikku. Subprime - ongelmista lähtöisin oleva rahoitusmarkkinoiden kriisiytyminen ja kaikkia luottoja koskevien luottoehtojen kiristyminen vahvistaa kaikkia reaalitalouden negatiivisia tendenssejä. Vaarana on itseään vahvistavan ja pitkittyvän taantuman kierre. Autoteollisuus, jonka työllistävä vaikutus on mittava, on yksi avaintekijöistä. "Suuri ruumis" olisi myrkkyä taloudelle. Pitemmässä juoksussa talous tarvitsee lisääntyvää säästämistä, mutta varovaisuussäästämisen lisääntyminen heikentäisi kasvua lyhyellä aikavälillä. Varsinkin 2005-06 subprime -luottoja myönnettiin henkilöille, joiden tuloja ja henkilöhistoriaa ei tarkistettu tai joilla oli takanaan maksuhäiriöitä. Lainamyynnin edistämiseksi tarjottiin valtion subventioilla edullista alkuperiodia, jonka päätyttyä lainanhoitokulut monissa tapauksissa ylittivät velallisen juoksevat kokonaistulot. Maksuhäiriöt ovat ajaneet kymmenet luotottajat konkurssiin. Pakkolunastusten lisääntyessä uusrakentaminen on romahtanut (kuvio 8). Yhä useampi asuntovelallinen lähettää pankkiinsa "kilisevän kirjekuoren" eli avaimet asuntoonsa, jonka arvo on laskenut lainaa pienemmäksi. Amerikkalaisessa käytännössä velallinen pääsee näin velastaan ja asunto siirtyy pankille. Asuntomarkkinakriisi heikentää BKTn kasvua pitkään. Lainaehdot ovat kiristyneet paitsi asunto- myös auto- ja kulutusluotoissa. Keskuspankki ja hallitus ovat tehneet kaikkensa saadakseen luottomarkkinoiden toiminnan normaaliksi. Se on Aasian maiden keskuspankkien valuuttavarannosta arviolta 70 % on sijoitettu dollarimääräisiin kohteisiin. Lyhyellä tähtäimellä niiden sijoituspolitiikan nopean käänteen todennäköisyyttä pienentää, että kukaan ei halua olla USAn vaihtotasesopeutuksen pääasiallinen vastapuoli. Kiina luultavasti vähentää dollarin painoa valuuttavarannossaan siten, että varannon lisäkasvusta isompi osa sijoitetaan euro- ja yenimääräisesti. Valtava kauppaylijäämä (kuvio 17) antaa Kiinalle siihen hyvän mahdollisuuden. Yuanin dollarikytkös purettiin kesällä 2005 ja heinäkuuhun 2008 yuan revalvoitui suhteessa dollariin trendinomaisesti. Kokonaisvahvistuminen on tätä yksi talouskriisin talttumisen avaimista, sillä 12 Taloudellinen katsaus: Tammikuu 2009 Aktia Pankki Oyj
95% pankeista on kiristänyt suurten ja 90% negatiivinen varallisuusvaikutus rasittavat pienten 16.6%, Saksasta yritysten 14.0% luottoehtoja Ruotsista USAssa. 9.8 %. Venäjä on jälleen tärkein kauppakumppanimme. Vientimme kirjoitettaessa Kiinaan supistui USA tammi-lokakuussa on ollut taantumassa -4% ja Tätä kustannuseron kulutusta. Autoteollisuuden kurominen kiinni kohtalo lisätuottavuudella merkittävä on vaikeaa paitsi varsinkin, psykologian kun myös tuottavuuskasvu suoran on on työllisyysvaikutuksensa suhdanneluonteisesti kautta. hidastumassa. tuontimme jo yli vuoden Kiinasta ajan ja -1 talous %. Kiinan saa kovaa osuus maata kokonaistuonnistamme alleen 2009 lopulla. oli Kaksi 7.0 %. vuotta kestävä taantuma tullaan kirjaamaan pisimmäksi taantumaksi toisen palannut maailmansodan nopean inflaation jälkeen. maaksi Taantu- Suomi Vaikka Tätä kirjoitettaessa ostovoima FEDin parani 2006 ohjauskorko reilusti, on kulutus 0-0.25 ylitti tulot % (kuvio ja kotitalouksien 5). Ekonomistit säästämisaste ovat yksimielisiä, pari prosenttiyksikköä että tämä yhdessä negatiiviseksi. setelielvytyksen Kotitalouk- painui man päätyttyäkin uskomme kasvulukujen pysyvän trendikasvun koko sotien alapuolella jälkeisen ajan eli parhaimmil- Suomella oli kön Talouden enemmän heikko kuin tila käytettävissä estää kuitenkin oleva koron- reaalitulo. kanssa sien kulutus lisää 2007 tulevan kasvoi inflaatiokuplan 3.7 % eli prosenttiyksi- riskiä. Lähes korkean laankin yltävän inflaation 2 - maan 3 prosentin maine. kasvuhaarukkaan ensi vuosikymmenen 2006 inflaatiomme alkuvuosina. oli kuitenkin reilus- että ohjauskorko kääntyy nousuun vasta 2010 Keväästä 2002 Säästämisaste noston koko oli vuoden miinuksella 2009 ajan. myös 2008. Uskomme, kevääseen ti alle eurotason. Merkittävää oli erityisesti palveluinflaation Pitkittyvän taantumakierteen hidastuminen lisääntyneen ja laman kilpailulli- riskiä inflaatio taa kesää hidastuu, kohti, luottoehtojen korot laskevat kiristyminen ja veronkeven- Vuonna puolella. 2009 Vaikka palkat luottomarkkinakriisi nousevat noin 4½ helpot- %. Kun vähentävät suuden ansiosta. talouspolitiikan Palveluhintojen aggressiiviset nousu oli toimet 05 meillä ja öljyn selvästi halpeneminen. Manner-Eurooppaa Toisaalta hitaampaa. nettojakson ostovoima ajan. vahvistuu yli 4 %. Kun talousepävar- 2002- rajoittaa nykset tukevat kasvumahdollisuuksia tulonmuodostusta, koko palkansaajien ennusteviennin, Nyt tilanne jota on dollarin jälleen heikkeneminen kääntynyt ja palveluhinnat on tukenut, muus ja työttömyyden nousu lisäävät säästöhaluja positiivinen 2007 Suomessa kasvuvaikutus 3.1 % pienenee pääosin televies- vaimuus nousivat tinnän mean kansainvälinen kallistumisen kasvun takia. Vuoden maailmassa. 2008 alussa palveluinflaatio kiihtyi entisestään, kun alkoholiverojen ja negatiivinen taantuman säästämisaste riskiä pienentää siksi talous- pienenee, Syvenevän politiikan yksityisen ennen kulutuksen näkemättömän kasvu jää alle vahva 2 prosenttiin elvytys ja 2009. öljyn Toisaalta halpeneminen. kulutusta Meneillään hillitsee kotitalouksien olevaan Yhteenveto korotus USAn ja ruoan talouskehityksestä kallistuminen nostivat velka, taantumaan joka ajoittunut ylittää niiden finanssikriisi käytettävissä on vaka- olevat ravintola- ja kahvilapalvelujen hintoja. vampi vuositulot. kuin Toisaalta se, joka korkotason johti Suureen lasku Lamaan. keventää Yhdysvaltain BKT 2008 lisääntyi 1.0%. Nyt kotitalouksien Suuri Lama korkomenoja. vältetään talouspolitiikan ja Suomen Bushin veronpalautusshekit inflaatio 2006 oli 1.6 pysäyttivät %. Vuonna kotitalouksien nousi 2.5 kulutuksen prosenttiin alamäen ja 4.0 keväällä, prosenttiin mutta 2008. tehnyt Suomen 1½ BKT vuodessa 2008 sen, lisääntyi mihin 1.7 Japanilta % vuositasolla, meni 2007 erityisesti FEDin ansiosta. Yhdysvallat on se Inflaatiota sen jälkeen nostivat pudotus palvelujen on ollut raju. sekä Teollisuustuotanto ja elintarvikkeiden supistui syksyllä kallistuminen. yli 10 prosentin Valmiste- pankkeja rakentaminen pääomitetaan. ja vienti kääntyivät FED lähti jo laskuun. epä- polttonesteiden vuosikymmen. mutta vuoden Korot loppua on painettu kohti nollaan investoinnit, ja verojen vuosivauhtia. korotus Työpaikkoja 2008 lisäsi katosi polttoaineiden vuodessa 2.6 hintaa Vuonna tavanomaisen 2009 keskuspankkipolitiikan ainoa positiivinen kasvutekijä tielle jo on ja miljoonaa. energiaveron Niinpä kiristyminen NBERn sähkön suhdanneryhmä hintaa. keväällä yksityinen 2008 kulutus, ja lokakuun jota jälkeen veronkevennykset matka tuntemattomalle tukevat. Samaan maaperälle aikaan rakentamista on kiihtynyt. elvytetään Valta- vahvisti joulukuussa 2008, että Yhdysvallat on Suomen ollut taantumassa inflaatio jo hidastui joulukuusta elokuun 2007 4.7 lähtien. prosentin vasti mittavin rahaa tukitoimin. luodaan luotto-operaatioilla, Kaiken tämän ansiosta joiden Suomen taantuma on jää saada moniin lainanhoitokulut muihin maihin alas. verrat- huipusta 3.4 prosenttiin joulukuussa 2008. Euroalueen inflaatiohuippu BKT supistuu oli 4.0-2.0 % heinäkuussa vuonna Arsenaalissa tuna vaimeaksi on ja jopa BKT varallisuuserien supistuu "vain" suora- -0.8 % tarkoituksena Vuositasolla mistä 2009 (kuvio se hidastui 14). joulukuun Talous saa 1.6 kovaa prosenttiin. maata alleen vasta että vuoden euroalueen loppua inflaatio kohti. Kun hidastuu koko- edel- ja BKT kasvaa 0.8 % vuonna 2010 (kuvio 62). Sekä vuonna naisia ostoja. 2009. Taantuma ohitetaan syksyn aikana Suomen leen naistuotanto kevään aikana, supistuu kun syksyyn öljyn ja asti, elintarvikkeiden vuoteen FEDin pääjohtaja Ben Bernanke totesi negatiivinen 2010 siirtyvä hintavaikutus kasvuperintö jää kasvaa lievästi entisestään. negatiiviseksi. Siksi inflaation BKT lisääntyy hidastuminen 2010 vuositasol- jäänee vähäi- johtopäätös, jonka olen tehnyt Suurta Lamaa Tulosopimukset joulukuussa Financial ja verokiilan Timesille: kaventaminen "Yksi Suomessa semmäksi, la vain 1.0 %, kun vaikka suuret vuoden palkankorotukset sisällä kasvua on ruokkivat yli 1½ hintojen %. Inflaatio kotoperäistä kiihtyi 3.7 nousua. prosenttiin Vuositasolla 2008 ihmisillä la maksetaan on samat taipumus palkankorotukset pitää ortodoksisuutta kuin korke- koskevasta Suomessa matalan tutkimuksestani, tuottavuuskasvun on palvelualoil- se, että Suomen kalliin öljyn, inflaatio kalliin 2009 on ruoan 2.0 % ja ja heikenneen 2.2 % vuonna turvallisena. an tuottavuuskasvun Mutta strategian aloilla. "Solidaarisuuden" täytyy riippua 2010. dollarin Euroalueen vuoksi. Kun vastaavat öljyn luvut ja ruoan ovat hinnat 1.2 % ja tilanteesta. nimissä korotukset Vakavassa ovat kriisissä olleet matalapalkkaisille ortodoksisuus 1.7 ovat %. romahtaneet, Suomi on inflaatio palannut 2009 korkean jää 0.5 inflaation prosenttiin. Ruoan Kotoperäinen arvonlisäveron pohjainflaatio lasku helpottaa oli Ortodoksisuudella kautta. Ensinnäkin tarkoitetaan palveluyrityksissä tässä työllistämi- tapauk- voi jopa osoittautua suuremmat. erittäin Työllisyys huonoksi kärsii strategiaksi." tästä kahta maaksi. 2005-08 tilannetta keskimäärin vain vähän syksyllä 2.3% 2009. ja marraskuussa sessa nen vähenee, keskuspankkien kun palkat kokemukseen nousevat yli pohjautuvaden. Toiseksi ja yleisesti keskivertopalkansaajan hyväksyttyä -- ja ostovoima siten tuottavuu- 2008 2.0 %. Heikko kysyntä painaa pohjainflaation 1 - nopea 1½ prosenttiin nousu tekee 2009. inflaatio-ongel- Varsinainen "oikeaoppista" kaventuu, kun palvelujen -- tapaa reagoida suhteellinen talouskehi- hinta nou- Palkkojen mamme deflaatio muita siis vältetään, maita pitkäkestoisemmaksi. vaikka kokonaisinflaatio saattaa alussa painua 1999-2002 miinukselle palkat kevään nousivat aikana. Suo- kasvua). Työllisyys kärsii sekä palvelualoilla että Eurotaipaleeseetykseen. Se vähentää palvelujen kysyntää (ja BKTn messa vuosittain 0.2 prosenttia yli eurokeskiarvon. Vuosina suurin 2003 rasite - 2007 on palkkainflaatioero taantuva asunto- oli reaalipalkka desta. Lähivuosina pienenee USAn hintatason kasvuhaarukan noustessa. ylä- Yhdysvallat niiden ulkopuolella, on lainannut kun keskivertopalkansaajan kasvua tulevaisuu- Talouden markkina keskimäärin ja luottomarkkinakriisi. prosenttiyksikkö per Luottoehtojen 2008 kiristyminen palkat nousivat on levinnyt meillä 5.3 auto- % ja euroalueella kulutus- Nämä din alapuolella. mekanismit Uuden korostuvat presidentin sopimuskaudella mahdolli- vuosi. Vuonna raja on potentiaalisen tuotannon kasvuvauh- konsensusarvion luottoihin. Asuntomarkkinakriisi mukaan 2 prosenttiyksikköä vaikuttaa 2008-09, suus palauttaa kun suljettu talous sektori vahvalle ja palvelualat nousu-uralle ottivat vähemmän talouteen eli vielä 3.2%. pitkään Myös 2009 ja työvoimakustannuksemme nousevat leikkaa 2 prosenttiyksikköä merkittävän siivun enemtyminen ja nousevat palvelumaksut syövät keski- rakentamisen palkkajohtajan ovat kovin, kovin roolin. vähäiset. Kunnallisverotuksen kiris- väheneminen kokonaistuotannosta. män kuin euromaissa keskimäärin. Työttömyyden Näin nousu suuren ja vertosuomalaisen ostovoimaa. Ja kunnallisten Aktia Pankki Oyj Taloudellinen katsaus: Tammikuu 2009 53 13
Kuvio 12 Kuvio 13 Kuvio 14 14 Taloudellinen katsaus: Tammikuu 2009 Aktia Pankki Oyj
Kiina: Kuinka hidas on hidas? Kiinan kasvun on jo vuosia odotettu hidastuvan, mutta todellisuus on uhmannut läntisiä ennusteita. BKT lisääntyi 11.6 % vuonna 2006 ja 11.9 % vuonna 2007. Kuluvan vuoden alkupuoliskolla kasvuvauhti jäi 10½ prosenttiin. Kansainvälisen kysynnän heikkeneminen hidastaa kasvua edelleen. Vuositasolla odotamme Kiinan BKTn kasvavan 9.5 % vuonna 2008 ja 7 % vuonna 2009. Kiinan hallituksen suuri huoli on ulkomailta leviävä laskusuhdanne. Sitä torjutaan tukipaketilla, jonka arvioidaan 2009-10 olevan 15 % BKTsta. Elvytyspaketti kohdentuu kotitalouksien kulutuksen lisäämiseen sekä julkisiin ja yksityisiin investointeihin. Sen ansioista talous kasvaa 9 % 2010. "Kehittyvä Aasia" (= Aasia pl. Japani, Hongkong, Korea, Singapore ja Taiwan) asuttaa 52% maailman väestöstä. Kiinan osuus maailman väestöstä on 21%. Vallitsevin valuuttakurssein laskettuna maan BKT on maailman neljänneksi suurin edellään USA, Japani ja Saksa. Kun hyvin erilaisella kehitystasolla olevia maita verrataan keskenään, on kuitenkin syytä tehdä ns. ostovoimapariteettikorjaus. Maailmanpankin uusilla ostovoimapariteettiluvuilla laskettuna Kiina on maailman toiseksi suurin talous. Sen osuus globaalista BKTsta oli 11 % vuonna 2007 (taulukko 9, s. 62). USAn osuus BKTsta oli 21% ja väestöstä vajaat 5%. Aineellinen elintaso eli BKT/per capita oli USAssa yli 8-kertainen Kiinaan verrattuna. Vuodesta 1990 Kiinan BKT on kasvanut keskimäärin 10.4 prosentin ja tuottavuus 9.2 prosentin vuosivauhtia (kuvio 15). Jos Kiinan tuottavuus jatkossa nousisi 5-6 prosenttiyksikköä nopeampaa vuosivauhtia kuin USAn, maiden välinen tuottavuusero kaventuu 4½ -kertaiseksi 15 vuodessa. 2020-luvun alussa Kiinan ostovoimapariteettikorjattu BKT olisi yhtä suuri kuin USAn. Kiinan johdolla Aasia on palaamassa asemaan, joka sillä on ollut suurin osa viimeisestä 1000 vuodesta (kuvio 16). Tulevaisuuden Kiina onkin maailman selkeästi tärkein markkina. Maailman viennistä Kiinan osuus oli 7.8 % vuonna 2007 eli reilusti suurempi kuin Japanin 4.7 %. Viejinä Kiinan edellä ovat vain Yhdysvallat (9.6 %) ja Saksa (9.2 %). EU on Kiinan suurin kauppakumppani ennen USAta ja Japania. Vielä vuoden 2004 alussa Kiinan ulkomaankauppa oli lähellä tasapainoa. Vuonna 2007 vaihtotaseen ylijäämä oli 11.1 % BKTsta, kun vienti kasvoi 26 % ja tuonti 21 %. Yhdysvaltain kaupassa ylijäämä on poikkeuksellisen suuri, mutta ylijäämä kasvaa suhteessa EUhun vieläkin nopeammin. Hillitäkseen valuuttakurssinsa vahvistumista Kiina tekee valuuttainterventioita eli ostaa "ylimääräisen" ulkomaanvaluutan markkinoilta. Maan valuuttavaranto, joka oli syyskuun 2008 lopussa 190 mrd USD (yli 40 % BKTsta), on maailman suurin. Kiina perusti 2007 keväällä erillisen sijoitusyhtiön (CIC) hallinnoimaan osaa varannosta ja sittemmin sille siirrettiin 200 mrd USD. Kansainväliset omaisuudenhoitoyhtiöt sijoittavat rahaston varoja ulkomaisiin kohteisiin. Kiinan viranomaisten mukaan CIC ei tavoittele määräysvaltaa sijoituskohteina olevissa yrityksissä. Silti sen sijoitustoiminta on suuren huomion kohteena. Kun myös muut valtiolliset sijoitusrahastot (Venäjän ja öljyntuottajamaiden "sovereign wealth funds") ovat kasvaneet, IMFn ja EUn piirissä on keskusteltu säännöstöstä (code of conduct) valtiollisten rahastojen sijoitustoiminnalle. Tavoite on lisätä rahastojen läpinäkyvyyttä, jonka puute ruokkii kaikille vahingollista protektionismia ja tarpeetonta säätelyä. Esimerkiksi Saksassa on jo harkittu uusia sääntöjä, joilla voitaisiin rajoittaa valtiollisten rahastojen sijoituksia strategisille aloille. Yhdysvalloissa vastaavat järjestelyt estivät Kiinan yrityksen ostaa yhdysvaltalainen öljy-yhtiö Unocal 2005. Toisaalta pankkien rahoitusongelmat ovat nyt avanneet ovet Kiinan ja öljyntuottajamaiden sijoituksille sekä USAn että Euroopan pankkisektoriin. Tätä porttia tuskin pystytään sulkemaan uudelleen. Kiina on jo vuosia ollut Aasian veturi ja suurin hyötyjä on ollut Japani, mutta myös Saksan ja USAn kokonaisviennin kasvusta merkittävä osa on suuntautunut Kiinaan. Nyt Kiinan veturirooli on uhattuna. Marras-joulukuussa Kiinan vienti supistui 2-3% vuoden takaa. Tuonnin pudotus oli 20% (kuvio 18). Vaikka merkittävän osan tuonnin arvon supistumisesta selittää öljyn ja muiden raaka-aineiden halpeneminen, se koskettaa monia raaka-aineita tuottavia maita. Kiinan vetoapu Aasiaan ja Etelä-Amerikkaan on hiipumassa. Viime vuosina ne olivat Kiina-vaikutuksen uusin pelikenttä, jolla amerikkalaiset ja eurooppalaiset ovat pelänneet jäävänsä sivustakat- Aktia Pankki Oyj Taloudellinen katsaus: Tammikuu 2009 15
Kuvio 15 Kuvio 16 % 80 70 Alueiden ja talouksien globaali BKT-osuus, % vuodesta 1000 vuoteen 2000 Aasia USA L-Eurooppa Venäjä ja I-Eurooppa E-Amerikka Afrikka 60 50 40 30 20 10 0 1000 1500 1600 1700 1820 1870 1900 1950 1960 1970 1980 1990 2000 Kuvio 17 Lähde: Angus Maddison,OECD 16 Taloudellinen katsaus: Tammikuu 2009 Aktia Pankki Oyj
jiksi. Kiina-imussa Afrikka ja Latinalainen Amerikka eivät ole kasvaneet koskaan niin nopeasti kuin viime vuodet, mutta nyt tilanne on nopeasti muuttumassa. Viime vuodet kiinalaisten ostovoiman nopeaa lisääntymistä on tukenut hidas inflaatio. Ruoan kallistumisen vuoksi inflaatio kiihtyi liki 9 prosenttiin keväällä 2008, mutta sittemmin hintojen nousu on rauhoittunut ja marraskuussa inflaatio oli 2.4 %. Kiinassa on harjoitettu pitkään löysää rahapolitiikkaa. Lavean rahan (M2) määrä lisääntyi 17 % vuonna 2007. Kesäkuun lopussa lavean rahan määrä oli 17.4 % suurempi kuin vuotta aiemmin. Valtion budjettimenot 2008 kasvavat 23 % ja tulot 14 %. Eniten lisääntyvät koulutusmenot, 45 %, kun lukukausi- ja muut maksut ollaan poistamassa peruskouluista. Erityisen tärkeää tämä on maaseudulla. Yhdennentoista viisivuotissuunnitelman (2006-10) mukaan Kiina pyrkii 2020 mennessä yhdeksi maailman johtavista teknologian kehittäjistä. Tieteen ja teknologian kehittämismäärärahat ovat lisääntyneet siinä määrin, että Kiina on ohittamassa Japanin tutkimus- ja kehitysmenoissa ja nousee maailman toiseksi suurimmaksi tutkimusvaltioksi Yhdysvaltain jälkeen. Venäjään verrattuna Kiinan tutkimusja kehittämismenot ovat kuusinkertaiset. Yritykset rahoittavat ja tekevät kaksi kolmasosaa Kiinan tutkimus- ja kehitystyöstä. Useat kansainväliset yritykset ovat siirtäneet tutkimusja kehitystoimintaansa Kiinaan. Kiinassa palkat ovat nousseet 2000-luvulla 13-16 prosentin haarukassa. Vuonna 2007 palkkainflaatio nousi 19 prosenttiin. IMFn mukaan tilastot kuitenkin ylikorostavat keskimääräistä nousuvauhtia, sillä niiden perustana olevassa otoksessa eivät näy täysimääräisesti kasvukeskuksiin (usein luvatta) muuttavat työläiset, joiden palkkatoiveet ovat hyvin pienet. Rannikkomaakunnissa, joissa jo lähtötilanteessa palkkataso on ollut muuta maata selvästi korkeampi, palkkojen hyvinkin nopea nousu on kuitenkin tosiasia. Työvoimakustannuksia on nostanut myös uusi työsopimuslaki, joka astui voimaan 2008. Sen mukaan jokaisen työsuhteen tulee perustua kirjalliseen työsopimukseen, jossa määritellään työsuhteen ehdot ja korvaukset. Kahdessa peräkkäisessä määräaikaisessa suhteessa tai yli 10 vuotta samaa työnantajaa palvelleet tulee vakinaistaa. Irtisanomiskorvaus on kuukauden palkka jokaiselta työvuodelta. Vuokratyövoimalla on lähes samat oikeudet kuin muulla työvoimalla ja vuokratyöläinen tulee palkata yritykseen pysyvästi, jos työsuhde jatkuu yli vuoden. Maaseudulta kaupunkiin muuttaneiden työläisten asemaan laki ei puutu. Nopeasti nousevat palkat ja dollariin nähden vahvistunut yuan ovat johtaneet lukuisten matalan jalostusasteen tuotantolaitosten sulkemiseen tai siirtämiseen rannikkomaakunnista sisämaahan. Viranomaistoimet ovat vahvistaneet tätä trendiä leikkaamalla vientituotteiden verohelpotuksia rannikkoseudulla. Kyselyn mukaan 10-20% Quangdongin maakunnan 70 000 tehtaasta on suljettu viimeisen vuoden aikana. Saman verran lopetuksia odotetaan seuraaville kahdelle vuodelle, kun hallitus painostaa matalan tuottavuuden ja palkkatason yrityksiä siirtymään rannikolta sisämaahan, jonne teollistumisen vauhdittama vaurastuminen ei vielä ole yltänyt. Toiveena on, että poistuvien yritysten sijalle syntyy korkean jalostusasteen yrityksiä, jotka saastuttavat ja käyttävät energiaa vähemmän. Tätä tuetaan avaamalla Guandongiin ja Suzhouhun uusia ja taas uusia teollisuuspuistoja, jonne hyväksytään vain kehittynyttä elektroniikka- ja terveydenhoitoalan teollisuutta. USAn Kauppakamarin Shanghaissa tekemän selvityksen mukaan yli puolet ulkomaisista yrityksistä arvioi Kiinan olevan menettämässä etujaan muihin Aasian matalan kustannusten maihin nähden. Monet ovat jo harkitsemassa uudelleensijoittautumista. Kaikki tämä alleviivaa sitä, että Kiinan menestystarinan jatko lepää yhä enemmän kotimaisen kysynnän ja kulutuksen kasvun varassa. Palkkatason noususta huolimatta työvoima on edelleen edullista. Teknologiateollisuus kertoo, että Suomessa teknologiatyöläisen keskimääräinen tuntikustannus on 25 euroa, kun se Kiinassa ja Intiassa on 0.5-1 euroa. Pitemmässä juoksussa Kiinan kasvun voi vakavasti vaarantaa lähinnä sosiaalisen tasapainon vakava järkkyminen. Siitä ei ole kuitenkaan tähän asti nähty mitään ennusmerkkejä. Nyt tilanne voi muuttua nopeasti, jos kasvun hidastuminen katkaisee hyvän työllisyyskehityksen. Aktia Pankki Oyj Taloudellinen katsaus: Tammikuu 2009 17
Kiinan hallitus on alkanut viime vuosina ottaa aiempaa herkemmin huomioon kansalaisliikkeiden aloitteet eikä London Cityn Kiina 2015 -skenaario pidä kasvuun kohdistuvia politiikkalähtöisiä riskejä keskeisinä. Jos elintason nousu jatkuu nykytahtia, paineet yksipuoluejärjestelmää kohtaan alkavat muuttaa hallintomallia vasta 5-10 vuoden kuluttua. Jos elintason nousu häiriintyy, paineet saattavat kasvaa paljon nopeammin. Nyt Kiinan vienti on kääntynyt laskuun ja teollisuustuotannon kasvu painui marraskuussa 5½ prosenttiin, kun se vielä alkuvuoden ajan oli yli 15 prosentin tasolla. Autoteollisuuden tuotanto supistui peräti 16% ja myös teräksen, raudan sekä eräiden muiden teollisuuden raakaaineiden tuotanto laskivat selvästi vuoden takaa. Ostopäälliköiden indeksi, jonka lukema oli marraskuussa ennätysalhainen, ennakoi tuotannon alenemista edelleen. Viime vuosina on pelätty talouden ylikuumenemisen ja yli-investointien aiheuttavan liikakapasiteettia, joka ei vaikuttaisi vain Kiinaan vaan maailmantalouteen laajemmin. Valtio on vuodesta toiseen hillinnyt kulutusta ja tukenut (pakko)säästämistä. Investointien rajun kasvun onkin mahdollistanut korkea säästämisaste, jonka on arvioitu olevan 50% BKTsta. Tasapainon säilyttäminen erittäin nopeassa kasvussa on talouspolitiikalle hyvin vaativa tavoite. Kommunistinen puolue alkoi jo muutama vuosi sitten korostaa a) maan sisäisestä eriarvoisuudesta johtuvia jännitteitä ja b) ympäristöongelmia, jotka ovat hinta talouskasvun maksimoimisesta. Vuosien 2006-2010 viisivuotissuunnitelman tavoitteeksi määriteltiin "harmoninen yhteiskunta". Maanviljelijöiden tulotasoa sekä juomaveden ja sähkön saatavuutta parannetaan. Maaseudun asukkaille annetaan ilmaiset terveydenhoidon peruspalvelut ja heidän oikeuksiaan parannetaan suhteessa paikallisviranomaisiin, jotka ovat usein pakkolunastaneet kohtuuttomin ehdoin viljelysmaata rakennushankkeisiin. Pahenevaan ympäristöongelmaan puututaan vähentämällä energiankulutusta 20 % suhteessa tuotettuun BKT-yksikköön. Takana on aika, jolloin talouskasvua maksimoitiin ympäristövaikutuksista välittämättä. Syykin on selvä: maailman 20 saastuneimmasta kaupungista 15 on Kiinassa! Maaseudun hyvinvoinnin parantaminen on hallinnon tavoitelistan kärjessä, sillä maan kaksijakoisuus on suurin yhteiskuntarauhan uhka. Maaseudun olojen parantaminen on etusijalla myös finanssipolitiikan tukipaketissa. Neljässätoista maakunnassa asuvat maanviljelijät voivat ostaa 13 prosentin alennuksella erilaisia kodinkoneita (televisioita, jääkaappeja, matkapuhelimia). Tukipaketin suuruudeksi on ilmoitettu 105 mrd euroa. Ohjelma on tarkoitus laajentaa koko Kiinan kattavaksi helmikuussa. Kotimainen kysyntä on avainasemassa, kun hallitus pyrkii pitämään yllä kasvua ja suotuisaa työllisyyskehitystä. Toisaalta kasvua kuvaavat tilastot ovat ainakin tässä vaiheessa ristiriitaisia. Samaan aikaan, kun vienti on supistunut ja teollisuustuotannon kasvu hidastunut nopeasti, kaupunkialueiden investointien nimellinen vuosikasvu oli marraskuussa 27%. Kun vähittäiskaupan arvon kasvu 21% deflatoidaan 2½ prosentin hintojen nousulla, reaalikasvu oli 18%. Kiinassa tuloerot kuuluvat maailman suurimpiin ja ovat sitä paitsi kasvussa. Virallisten tilastojen mukaan kotitalouksista rikkain 10 % ansaitsee 21 kertaa enemmän kuin köyhin 10 %. Aasian Kehityspankin mukaan Kiinan tuloerot ovat aavistuksen suuremmat kuin Yhdysvaltain. Toisen tutkimuksen mukaan yllä mainittu tuloero saattaa todellisuudessa olla 55-kertainen. Se nostaisi Kiinan tuloerot suuremmiksi kuin Brasilian ja Argentiinan. Uusia työpaikkoja on syntynyt 1990 lähtien 120 miljoonaa eli noin 6-7 miljoonaa vuodessa. Kun kokonaistyöllisyys on 740 miljoonaa, kasvu on vajaa prosentti vuodessa. Suurin osa uusista työpaikoista on rakennustoiminnassa ja palveluissa. Vaikka teollisuustyön siirtyminen kehittyneistä maista Kiinaan on ollut maailmantalouden megatrendi, se ei ole korvannut vanhojen kiinalaisten valtionyritysten supistuksia. Kiinassa teollisten työpaikkojen työllisyysosuus on pudonnut 45 prosentista vuonna 1985 noin 20 prosenttiin. Yhdysvalloissa teollisuuden työllisyysosuus supistui samana aikana noin 20 prosentista 12 prosenttiin. Teollisuuden rooli työllistäjänä on siis Kiinassa tänään sama kuin USAssa 1985. Lainakannan nopea nousu on alentanut menneisyydestä periytyvien hoitamattomien luottojen suhteellista osuutta. Pörssikelpoiset ja pörssikelpoisuutta tavoittelevat pankit ovat tiukentaneet luotonantoaan, kun ne pyrkivät kannattavuuden ja omistaja-arvon vahvistamiseen. 18 Taloudellinen katsaus: Tammikuu 2009 Aktia Pankki Oyj