Tie opetuksess Käytäöäheisiä tieksvtusmeetemiä peuskouu opetussuuitemie tueksi Kuttuuiitt 2010 kwp
me s e 2 Tie opetuksess Tie o uooie os eämää se vikutt kikki. Kuttuuiit Tie opetuksess -kokoisuuess kehitetää titeeisi toimitmuoto ivom iitä kouuopetuksee. Peuskouu oppiieet tuevt uue tv tutuiksi, ku fysiik imiöihi tutustut tssie ti mutouku opiske ue. o b f m Kuttuuiit Tie opetuksess -kokoisuutee kuuuu eä p os-uett: Kuttuuioiskeit-kouutus, kuttuuiopetussuuitemyhteistyö, Titeii too -työpoe voi mi Tie opetuksess -meetemä työpt. Tässä oppss esiteää Tie opetuksess -meetemä eiisi muoto. Tie opetuksess -meetemässä mmeet ieoit peuskouu opetussuuitemist tuo uutt äkökum tuttue ieie opiskeuu. Tvoittee o, että oppiie seekyys ei oppiieit koht mtuu käytäöäheiste Tie opetuksess -hoituste vu. Kuttuuiitss o kehitetty Tie opetuksess -meetemää yä- kouuu vuoest 2007 ähtie, meetemää kehitetää eet koko. Tie opetuksess -kokoisuus: Kuttuuioiskeit-kouutus f Täyeyskouutuksiss ohkist opetti tttum titeeisii työväieisii omksum e osksi om työtää. h k Kuttuuiopetussuuitemyhteistyö Kuttuuiitt o muk kehittämässä kuttuuiopetussuuitemi toimit-uees kouuihi päiväkoteihi tuottmss iihi sisätöä. Titeii too -työpoe voi mi Titeiit opett ti stethopett suuitteevt yhessä työpkokoisuue, ok tukee kouu ti päivähoio opetust. p b Tie opetuksess -meetemä s Tässä oppss esiteää käytäöäheisiä Tie opetuksess -meetemiä. Kokoisuuksi voi käyttää kouutyössä seisi, ti poimi iistä vikkeä viikkeitä oppitueie. 2 ih p s tef
2 4 10 h 14 Tie opetuksess f m p s tef h b Tssii fysiik kss Piopiste, tspio, tukipit Pyöimistä Liike kitk Neueikävokuvus Neueikäimiö Kmeoie ketmie kuvmie Kuvie kehittämie Rytmikästä äikkää mtikk Hvioistmie Nuottie väätämie skteupuoksest Nimiytmit Rytmittpei 3 k19 Sisäys: 24 Dmttist kemi Aistie mimt Teksteä tioit Symboiikk Toimit Kemi v Kuvt somuss Kuv kuvt Tik Kuvist tioiksi 1 Kuvist tioiksi 2 3
me s e 4 Tssii fysiik kss o b f m Fysiik imiöt piopisteestä kitk tuevt tutuksi tssi p fysiikk yhistävässä kuusitutisess pkokoisuuess. Meetemä o suuttu 5.-6.-uokkisie, mutt sitä voi sovete hyöytää myös yäkouu fysiik opetuksess. Meetemä o kittu muistii fysiikopett-m- tssipeoi Hu Moise suuitteem toteuttm työpkokoisuue poht. Otteit vtkuisist peusopetukse opetussuuitem peusteist FYSIIKKA / 5. 7.k h k M vetovoim kitk sekä voimist iheutuvi iike- tspioimiöitä. f Tuvie iikkumie tptumie p b ehkäisemie. Vuoovikutukset iistä sytyvät voimt sekä iistä iheutu- vt iike- tspioimiöt sekä iie esiitymie ympäistössä. s Liike: tsise tsisesti kiihtyvä iikkee mit. 4 ih p s tef
Piopiste Työp kesto: 2 oppituti Piopiste, tspio tukipit (Beke feezet, beti beskit) Tssi peustuu vto tspio hit. Tssi muuteee hitusti piopisteesä pikk suhteess tukipits iikkeeseesä. h f m p s tef h b Piopisteeksi ei msskeskipisteeksi kutsut pistettä, oho kppee piovoim yhteisvikutukse te kohistuv. Mikä ths kppee piopiste voi peitteess sevittää kokeeisesti etsimää piste, ost tuettu kppe pysyy tspioss. Koe 1: Tspio voi etsiä kokeiem. Esimekiksi phvievy s pysymää tspioss kyä käeä, ku etsii tukipistee, oho kyä käe sett. Tätä pistettä kutsut evy piopisteeksi. Etsi eimuotoiste kppeie piopisteitä. Mite voisi sevittää ihmise msskeskipistee? Koe 2: Piopiste voi öytää ipustm evy tspioo yhestä pisteestä ke, piitämää kuki ipustuspistee kutt uotisuo. Kikki äi sut suot eikkvt toises piopisteessä. 5 X Tukipit Suuittee sopiv koeäestey määitä kppee piopiste. Piopiste o kppee pio tetu vikutuspiste. Ku ktse kuvi tssioist, huomt, että moet heis- k tä ovt mitä kummisimmiss tspioseoiss. Esimekiksi beikk stt o yhe käe vss tspiosemss bettitssi vvstossue käkios vss. Miksi he eivät ku? Kppee tukipit o kppee ust koskettvie uommiste osie m ue. Kppe ktuu, ku se piopisteestä veetty uotisuo yittää tukipi. Kppe o sitä vkmpi, mitä suuempi tukipit siä o mitä mtmm se piopiopiste siitsee: vet bei sumok. Koe 3: Sevitä tukipito: miie o pöyä ti tuoi tukipit? Etä ihmise tukipit khe yheä seistessä, vpi seistessä, pyyää oess ti yheä käeä seistessä? m Mikä o yhe vpi seisov tssi tukipit? Kokoisuutee voi iittää myös muoviutyöp vokuvustyöp: Muoviutyöp: Tehää muoviuvhst ti muust mssst sekä tuitikuist beikki ti tssi, ok o tspiosemss. Vokuvustyöp: Kuvt eueikäkmeoi oppiit eiisiss tspiosemiss. 5
me s e 6 Mitä kuemp piot ovt pyöimiskseist, sitä suuempi o kppee hitusmometti. Kppee Kppee ktumie pyöimisopeutt sot fysiikss o b f m Koe 4: No seiää site, että sekäsi o suo ktpäät kiii seiässä. Sioit koikko oi 30 m etäisyyee keä pkäis- tä. Nost h mst site, että povesi ovt koko suo. kumopeueksi. Kumopeue hitusmometi tuo kutsut pyöimismäääksi se o vkio: ku toie ksv ii toie väheee. Hitusmometti muutteem voi muutt pyöimisopeutt. Bettitssit, uisteit, beikkit, k- Miksi h poimimie oistuu ti epäois tuu? Mite peekeät muuttisivt tiett? obtit uimhyppääät käyttävät tätä fysiik ki hyväksee. Ku Koe 5: esimekiksi uistei vetää kätesä No vsemm kyeäsi seiää site, että sekäsi o suo. Piä okpää kiii seiässä ost oike ksi pieeee, ooi kumopeus ks- ähemmäksi itseää, hitusmometti yöspäi. v uistei pyöii opemmi. Kuik kokee voi ost? Miksi hoht heposti oikee? h k p b 6 ih p s tef
f m p Työp kesto: 2 oppituti Pyöimistä h s tef h b Tssiss pyöimisiikkeet kute piuetit spiit ovt äyttäviä po käytettyä. Pyöimisee iittyvät kä- sitteet pyöimisksei, kumopeus pyöivä kppee hitusmometti. Pyöimisessä yhistyvät myös tspioimiöt: hyä ei pysy pystyssä, mikäi se piopisteestä piietty uotik yittää se tukipi. Pyöimiskseiksi sot kuvitetu uotisuo, ok o pyöimisiikkee keskipiste. Yeesä pyöimisksei osuu piopistee kohe. 7 Etsitää pyöimisksei ei kppeist, esimekiksi hyästä ihmisestä. Koe 2: Koe 1: k Mite pioe isäämie hyää vikutt se pyöimisopeu- tee? z Ktsot vieo bekest pohit beikkie pyöimistä pääää, isk, seäää e. Mite pyöimisee s vuhti? Koe 3: Pää pyöäe Istut tuoi käet t suoiksi oeettui. Tuoi pyöitetää se pyöimisopeutt tkki sm ku istu vetää käet t mhoisimm ähee vto. v Mitä hvit? Mikä mht o syyä imiöö? Toistet koe piot käsissä. Oko eo eeisee titeesee vettu? Miksi? Toistet koe ii, että isäpuukset o kiiitetty myös ikkoihi. Kokei hoite iikutsiss yksiketisi piuette spieä. Oppit kokeievt, mikä keho-osie vss o mhoist pyöiä mikä o kuoiki tukipit. Tkoitukse o hvioist käytäössä, mite hitusmometi muutos siitä seuv kumopeue muutos s ik. 7
s e 8 Työp kesto: 2 oppituti Liike kitk Aiemmi o tutustuttu tssi tspiosemii pyöimisiikkeisii. Tssii kuuuu oeise os myös iike eteemie tiss. b f m Fysiikss puhut usei kppeie iikkeistä. Esimekiksi Liikkee p tssi o pekistetysti tetu iikettä kppee ei tssi toise kppee ei mpo väisessä vuoovikutuksess, tästä vuoovikutuksest iheutuvi muutoksi iikkeissä. tkuvuus Koe 3: Liu ut tiss visukt oiss, tvisi suki pi Liikkeitä o tkoituksemukist uokite yhmii. Tssi iikettä voi kuvt eiisi omiisuuksi: ope his, t- vpi. sie muuttuv, suoviivie käyäviivie. Kppeie iikkeiä o tkuvuusomiisuus, ok tkoitt pykimystä säiyttää iike smise. Ku iukuu ti uoksee Koe 1: visukt ss ii huom, kuik vike o tehä opeit kääöksiä. Tämä ohtuu siitä, että kppe pykii tkm Kokei ei iikkumistpo: opesti hitsti, tsisesti muuttuvsti, suoviivisesti käyäviivisesti. iikettää sm suut. Vstvsti pikoi oev kppe pykii säiyttämää iikkumttomuutes. Jtkuvuue ei Liikettä tkste i iikkuv kppee suhteess toisee kppeesee. Esimekiksi tssi iikkuu suhteess piviivisesti tsise ei muuttumttom opeue ti pysyy Newtoi I i muk vp kppe tk iikettää suok oev Mh. Liike o suhteeist: kppee iike evoss. tphtuu i suhteess toisee kppeesee. h k Liikettä voi kuvt eteevä iikkee isäksi myös pyöimisiikkeeksi väähysiikkeeksi. Kppe, kute tssi, voi Liikkee muutos voi o : eetä, pyöiä ti heiu. Esimekiksi keiuu ti heiuikeo iikettä kutsut väähysiikkeeksi. Myös ihmie voi pyö- Liikkeee ähtemistä ti pysähtymistä u iteä heiute o vto heiuimisesti. Nopeue muuttumist p b Koe 2: Liikkee suu muuttumist Kokei musiiki thtii tiss eteevää pyöimisiikettä eiisi heihusiikkeitä. Voiko ihmie uo väähysiikkee? o 8 ih p s tef
Vuoovikutus muutt iikettä h f m p s tef h b Kitk ei ksomisesti pito o täkeä omiisuus tssiss. Ku iukuu tiss visukt oiss, pito o huoo ei kitk piei. Liikkeee ähtemie, pysähtymie käätymie o vikemp kui pi vpi iikuttess. Kitk tssiss: H T I L Mitä hyötyä hitt kitkst o bekess ti pyöimisessä? Mite beikissä kitk pyitää vähetämää? Etä betiss? Voisiko tssi ik, os kitk ei oisi? Mite kitk otet huomioo tssittioiss? Etä tssikeissä? Kitkimiössä o i kksi ospuot, toisi hkvt kppe ust. Täisist imiöitä käytetää fysiikss yeisemmi imitystä vuoovikutus. Tssikeä poh tssitti väie kitk o esimekki koskemisvuoovikutuksess, ooi kosketus tphtuu hkm. 9 Newtoi II i muk vi vuoovikutus toise kppee kss voi muutt kppee iikettä. Mikäi kitk ei oisi, tssi ei pääsisi iikkeee oek toist pysähtymie oisi mhotot. Suui kitk hitt pääsä vss pyöivää beikki. Kitk suuuutee vikuttvt pitoe tu, hkvie pitoe, kppee mss kppee opeus. kkosk äää o eittäi piei kitk, äätssit voivt pyöiä Lopputssi pitkiä piuettiso iuku äyttävästi. Jää piei kitk seitettii pitkää siä, että uistime teä ää su kov piee vikutuksest, ohut vesikvo pieetää kitk. Tkemmt tutkimukset ovt osoitteet, että vesikvo sytyyki kitk iheuttmst ämpeemisestä. p s Suuite pieyhmissä piei tssikoeofi, ok sisätää 2 tspioseto, 2 pyöimisiikettä 2 eteemisiikettä tiss. Liikkeie vu tuee voi viht pikk. Vmiit tssit esitetää muie esitykset vieoi. 9