l n Neulanreikävalokuvaus Neulanreikäkuvaamiseen liittyvät myös:

Transkriptio

1 s e 10 Neuaeikävaokuvaus o b fa p m Neuaeikäkuvaus o ikivaha tapa ottaa vaokuvia. Neuaeikäkamea toimitaiea o sama kui ihmise simässä: vao taittuu piee eiä kautta pimeää tiaa a heiastaa vastakkaisee seiäe uikuise kuva. Neuaeikäkamea vamistamie a käyttö o heppoa a kohtuuise hapaa, a se kassa touhutessa tuee tutustueeksi sekä fysikaaisii että kemiaisii imiöihi. Vaokuvaaa Rue Sema o ohaut euaeikäkuvaustyöpaoa sekä aakouu vahemmie oppiaie että yäkouuaisie. Neuaeikäkuvaamise tekiikkaoppaassa esiteää kamea aketamise a kuvie kehittämise iksit. Tekiikkaopas t öytyy Kymy kiastosta PDF-muoossa. Neuaeikäkuvaamisee iittyvät myös: h k Soaigafia: Syaotypia: Soaigafiassa mustavakoisesta vaokuvapapeista saaaa väiie tuotos: otetaa kuva pieeä euaeikäo yhistämisee a vaottamisee UV-vaoa. Tuoksea Syaotypiavaokuvaustekiikka peustuu kahe autasuokameaa vaohekäe papeie. Vaotusaat ovat soaigafiassa pitkiä: yhestä vuookauesta opa vuotee. Pitkä vuessaa. Lisätietoa aiheesta öytyy esimekiksi osoitteesta sytyy siie pigmetti, oka syveee hapettuessaa a kui- vaotukse takia kaikki opea iike ää kuvasta pois a vai p b hias auigo iike piityy papeie. Kuvaa ei kehitetä samaa tapaa kui peiteistä euaeikäkuvaa, vaa se skaataa igitaaisesti. Tämä äkee kuva vaoa a Syaotopiaa o kokeitu esimekiksi Lehtisaae kouu seitsemäsuokkaaiste vaoa voiaa taketaa kuvakäsitteyohemaa. työpaassa. Tuoksea sytyi kagasteos Käsite. 10 ih p s tef fef

2 g h f s g ef Otteita vatakuaisista peusopetukse opetussuuitema peusteista FYSIIKKA a KEMIA / 5. 7.k s fa t Eiympäistöö kuuuvie aieie a tuotteie akupeä, käyttö a kieä- p k a h tys sekä iie tuvaie käyttö. Eiaiset väähys- a aatoiikkeie peusimiöt sekä aatoiikkee syty a vastaaottamie sekä havaitsemie, heiastumie a taittumie sekä iihi iittyvät omiaisuuet, suueet a ait. Ääe a vao mekitys a soveukset. Optiste aitteie toimitapeiaatteita. a 11 m b 11

3 s e 12 Camea obsua b fa m Rakeetaa p amea obsua ei huoee kokoie euaeikäkamea. Työpaa kesto: vähitää 2 oppitutia Pimeetää huoe (esimekiksi uokkatia) täysi pimeäksi. Ikkuat voi peittää esimekiksi ätesäkeiä, kakaia tai pahveia. Neuaeikäimiö Ukomaisema heiastuu vääipäi vastakkaisee seiäe. Ku- Leikataa ikkuaa peittävää mateiaaii piei pyöeä eikä. vaa voi taketaa, os heiastuspita tuoaa ähemmäksi. Takoituksee voi käyttää vaikka vakokagasta tai papeia. Tavikkeet: u Peittävää mateiaaia ikkuoita vate (kagasta, pahviaatikoita, mustaa muovia). Kome kyttiä koe Sakset Sytytetää pimeässä kome kyttiää ivii seiää, kagasta, h k papeia tai muuta vaaeaa pitaa vaste. o Kome kyttiää Tehää mustaa katokii piei eikä a asetetaa se kyttiöie a vaaea pia väii. i Mustaa katokia Liekkie kuvat heiastuvat eiä kautta piae yösaaisi a vääipäi. Jos oikeapuoeie p bkyttiä puhaetaa sammuksii, heiastuksessa vasemmapuoeie iekki sammuu. 12 ih p s tef

4 g Tavikkeet: Työpaa kesto: vähitää 3 oppitutia o i f u h Eikokoisia pahviaatikoita Mustaa maaia Eikokoisia euoa Mustaa teippiä a maaaiteippiä Foiopaoa fa m g p a a s tef h b Kameoie aketamie a kuvaamie Tavikkeet: Pimiö. Pimiö voi aketaa esimekiksi kouu WC-tioihi, pukuhuoeesee tai muuhu täysi pimeäksi saatavaa tiaa. Pimiössä tavitaa: Kehitettä, kiiikettä a keskeytettä f y i u Työpaa kesto: 2-4 oppitutia 3 aasta, 3 pihit, suoaasit Lasievyä 2 amppua (puaie pimiövao a hehkuamppu) Vaokuvapapeia 13 Rakeetaa euaeikäkameoita tekiikkaoppaa oheie avua. Oppiaie kaata o k mukavita, os okaie saa aketaa oma kamea, mutta os aikatauu o tiukka, voiaa aketaa myös vähemmä kameoita oppiaie yhteisesti käytettäviksi. Kameoia otetaa kuvia tekiikkaoppaa avua, a opuksi e suetaa pimeää paikkaa oottamaa kuvie kehittämistä. Kuvie kehittämie Kehitetää eeisessä työpaassa otetut euaeikävaokuvat tekiikkaoppaa avua. Voiaa myös aketaa kehykset kuvie a pitää vaikka äyttey! 13

5 me s e Rytmikästä 14 äikkää a matiikkaa o b fa m Piaosoitoopettaa Kaea Viase kehittämässä p meetemässä matematiikkaa a musiiki ytmiä ähestytää aistie kautta. Rytmi kuuemie, tuottamie, tutemie a äkemie auttavat ytmi ymmätämisessä, muistamisessa, muistii mekitsemisessä a ukemisessa. Rytmi hahmottamie hepottaa paitsi mutoukue opiskeua, myös kiee oppimista. Viase Piao-Speta-meetemästä o saatu hyviä tuoksia esimekiksi maahamuuttaaoppiaie paissa. Kaea Viase kotisivut öytyvät osoitteesta Sivuia o isätietoa pakitusta Piao-Speta TM/Kaea Viae -meetemästä, osta o tekeiä myös oppikia. Otteita vatakuaisista peusopetukse opetussuuitema peusteista ÄIDINKIELI, MATEMATIIKKA a MUSIIKKI / esiopetus a1. 3.k, myös S2 h k Tavoitteea o heättää a isätä apse mieekiitoa suuise a kioitetu kiee havaioitii a tutkimisee. Oppias tottuu takasteemaa kietä, se mekityksiä a muotoa. p b Oppias öytää imiöistä yhtääisyyksiä a eoa, sääömukaisuuksia a syy-seuaussuhteita. Mutouvu käsite, mutoukue muuokset. f Oppias oppii kuuteemaa a havaioimaa keskittyeesti a aktiivisesti ääiympäistöä a musiikkia. y Oppias oppii käyttämää musiiki ei eemetteä musiikiise keksiä 14 aieksia. ih s p s tef

6 Kokouotti g p k uottia vate oppiaie voiaa akaa oma puos. Nuottii tutustumise äkee kiiitetää tauue se symboiaatta. g a b Puoiuotti h fa m Havaioistamie s tef h Nuotteihi tutustumie voiaa aoittaa papeiiuskoe avua. Jokaie oppias saa esim. 3 x 24 m (1:8) kokoise papeiiuska, oka o kokoaie. Yhessä taitetaa iuskat puoiksi a mietitää, mitä tapahtuu. Ohaaa voi ketoa: Ku pitkä iuska o taitettu puoiksi, siiä o kaksi osaa - tämä o yksi kahesta a tämä toie kahesta. Mitähä tapahtuu, os moemmat osat taitetaa vieä puoiksi? Oppiaat taittavat iuskasa äee a avattuaa huomaavat saaeesa aikaa eä eäsosaa. Havaioistamie o täkeää a ataa hyvä peusta sekä uottie että mutoukue opiskeue. Symboeita (uottea, umeoita) ei tavitse havaioistamise apua käyttää. Otetaa vasemmaa käeä kiii vaakasuoa puokse vasemmasta päästä. Oikea käe peukao a etusomi iukuvat puosta pitki. Jaka yö tasaista ytmiä a opettaa auaa tavua (esim. uu). Jaka ehtii yöä eä ketaa a somi iukua puokse päästä päähä opettaa auu aikaa. Jatketaa haoitusta tauotta eä ketaa peäkkäi. Viimeise iu utuskea opussa käet ovat puokse moemmissa päissä. Veetää puokse päät yhtee a saaaa aikaa ympyä: kokouoti mekki. a Avioiaa vaakasuoassa oevasta puoksesta puoiväi a otetaa siitä kiii oikeaa käeä. Liu utetaa vaseta kättä pitki puosta puoiuoti aa, a samaa auetaa tavua (esim. uu-uu, uu-uu) a aputetaa aaa tahtia. Lopuksi yhistetää puokse pää puoiväii: sytyy puoiuotti. 15 Nuottie väätämie askateupuoksesta Oppiaie aetaa askateupuosta. Kaikki uotit voiaa väätää yhestä a samasta puoksesta, tai okaista taivutetavaa Neäsosauotti Vaakasuoassa aseossa oevasta puoksesta etsitää puoiväi a puoipituuesta taas puoiväi: äi öyetää eäsosapituus. Naputetaa päkiää tahtia, auetaa tavua (esim. uu, uu, uu, uu) a iu utetaa kättä puosta pitki eä säkee vea. Nostetaa puos pystyasetoo a keotaa: eeisessä uotissa oi vakoie ympyä, oka yt pitäisi väittää, että se äyttäisi eiaiseta kui puoiuotti. Kieputetaa puokse päätä spiaaiksi a saaaa aikaa eäsosauotti. Kaheksasosauotti Pietää vasemmaa käeä kiii eäsosauoti vae puoiväistä a oikeaa käeä taivutetaa vae akupää väkäseksi: saaaa aikaa kaheksasosauotti. Somi siittää väkästä pitki vasemmata oikeae ytmissä. Ku aka taputtaa kea, auussa kuuuuki kaksi tavua (u-u). 15

7 s e 16 Koheymä: Esikouuikäiset a 1. uokkataso tai S2-opiskeiat Työpaa kesto: 2 oppitutia Nimiytmit o b fa m Piao-Speta -meetemässä ytmi opetus aoitetaa kuuteemaa tuttue imie a saoe toeista, uooista ytmiä. Rytmiä etsitää taputtae, p ummuttae a aputtae sekä eipituiste papeiiuskoe avua. Paa kaattaa aoittaa havaioistavaa haoituksea, ossa papeiiuskaa taitetaa pieemmäksi, ooi huomataa kokoaisuuksie muoostuva useista pieemmistä osista (ks. eeie sivu). Suomekieiset saat o heppo tavuttaa a ytmittää kahea eipituisea tavua ei aataa: pitkää a pätkää. Eipituiset tavut eottaa kuuteemaa uooista, tasaista, omaaitempoista puhetta a imie ausumista. Kaikki tavut, oissa o vai yksi vokaai tai vokaai eessä kosoatti, ovat pätkätavua. Loput tavut ovat pitkiä. h k Pätkiä ovat tavut, oissa o: U Yksi vokaai (esim A-) Kosoatti tai useampi peäkkäie kosoatti yhe vokaai eessä (esim. ta-, ki-, sha-) p b Pitkiä ovat tavut, oissa o: Pitkä vokaai (esim. Aa-) Kaksi ei vokaaia (ai-, ou-) Kosoatti ee pitkää vokaaia (esim. Taa-) Lyhyt vokaai, oka äkee o yksi tai useampi kosoatti (esim. As-, ak-) 16 Kome kiaita tai eemmä (soi-, Heik-, tak-, Keik-) ih p s tef

8 g fa m g p a a Haoitukset: Jokaise osaistua etu- a sukuimi kioitetaa papeiiuskoie isoa fotia (esim. Sa-a Vi-ta-e). h s tef h b Nimiiuskat aitetaa pussii, osta okaie ottaa vuooaa yhe imiiuska a kiiittää se tauue. Nimi ausutaa uooisessa tempossa eä ketaa peäkkäi. Samaa taputetaa povii tai ummutetaa pöytää a kuueaa ime pitkät a pätkät tavut. Tavut mekitää ime ae pitkiä a pätkiä aatoia. Näi okaise osaistua imi a ime ytmi tuevat kokeettisesti äkyviksi. Nimi uetaa uuestaa aatoista. Ku oppiaa imi ostetaa pussista, hä saa tua yhmä etee ytmittämää oma imesä umpaia, kapeimestaia, kuooohtaaa tai vaikka äppääää. Se äkee hä ottaa pussista seuaava imiiuska. Näi kaikkie imet käsiteää vuooaa. Ku ime aatat sioitetaa peäkkäi, ime ytmi pituue voi mitata. Samapituiset imet voiaa aittaa samaa tahtiaatikkoo a iiä voi auaa tai soittaa a iistä voi sävetää auu. Voiaa myös etsiä yhmästä imiytmikaimoa. Leikitää imiavoituksia: kee imi kätkeytyy ytmiaattoe taakse? 17 Ryhmästä iippue voiaa siityä vieaampii saoihi, a tehä vaikka heemäsaaattia ytmiaatoista: ti-ti-ti (omea), k ti-taa-ti (baaai), taa-taa-taa-ti (appesiii), taa-ti-ti (pääyä, satsuma) e. Muistaki aihepiieistä voi tehä avoituksia: eäimet, Suome pesietit, uheiiat, muusikot, vatiot, kaupugit, väit e. 17

9 me s e Laatat voivat oa myös tyhiä, tai uotit voiaa kovata ukusaoia tai mutouvuia: 18 Koheymä: uokkaaiset Työpaa kesto: 2 oppitutia Rytmiaattapei o b fa m Ku ähestytää matematiika opiskeua ytmi a musiikiiste kokeiue kautta, mutoukue opiskeu hepottuu. Työpaaa seuaut komae uoka opettaa ketoo, että mutoukue opiskeu työpaa äkee poi heppoa a matemaattisesti haastavampie oppiaie aatukset sekeytyivät. Jäestetää ytmiaatat aekkai pisimmästä ääestä yhimpää: yimmää iviä o kokoaie aatta, oka kuvaa taa tai oppias voi toimia kapeimestaia, oka äyttää Lauetaa sekoitettua ytmiaattoa uuea tavua. Opet- kokouottia, se aa kaksi puoikasta aattaa kuvaamassa aatoista, missä meää. puoiuottea, äie aa eä eäsosaaattaa eäsosauotteia a aimpaa kaheksa aattaa kaheksasosauotteia. takoittaa hiaisuutta. Lauetaa pöö -tavua. Jos oku Poistetaa muutama uottiaatta. Jäee äävä tyhä tia pööttää tauo aikaa, se kuuee. h k Lauetaa tai ausutaa uottea ei tavue avua a kuueaa kestoa. Kokouotti voisi kuuostaa tätä: aaaa-aa-aa, kaksi puoiuottia tätä: aa-aa aa-aa, eä uuestaa. Taukomekit assosioituvat vähitee tiety pi- Asetetaa tyhii kooihi taukomekit a pöötetää ytmi eäsosauottia tätä: aa aa aa aa a kaheksa kaheksasosauottia tätä: a a a a a a a a. tuiste hiaiste hetkie mekeiksi. Tauko- a uottiaattoe paikkoa vaihtamaa ytmie ei Oppiaat saavat vaihtaa ytmiaattoe paikkaa ii, että vaiaatioita öytyy p boputtomasti. tahi pituus säiyy samaa. Rytmieukutaito kehittyy ku huomataa, että puoiuoti voi vaihtaa kahtee 1/4 uottii tai eää 1/8 uottii e. 18 ih p s tef

10 fa m s 19 Damaattista kemiaa g t Kemiaa a teatteitaietta pyhistävä työpaa tutustuttaa viiesuokkaaiset kemia oppiaieesee aistie, tekstie a taioie, symboiika a toimia kautta. Työpaa takoitus o tutustua aamaa a kemiaa etsimää iie yhteisiiä a eiäviä piiteitä, siä kkute kemia, myös aama peustuu hypoteeseihi a symboeihi. Kemia työväieet tuevat tutuiksi pipettiviestissä a tuivuoikokeessa, g a h a samaa mieikuvitus saa aukata. KM Ae-Maika Koistie toteutti gauaa vate Damaattista kemiaa -työpaakokoaisuue kome oppiasyhmä kassa vuoa b Otteita vatakuaisista peusopetukse opetussuuitema peusteista KEMIA a ÄIDINKIELI / uokka h Oppias oppii työsketeemää a iikkumaa tuvaisesti itseää a ympäistöää suoee sekä ouattamaa aaettua oheita. Oppias oppii tekemää havaitoa a mittauksia, etsimää tietoa tutkittavasta kohteesta sekä pohtimaa tieo uotettavuutta. Oppias oppii tekemää ohtopäätöksiä havaioistaa a mittauksistaa sekä tuistamaa uooimiöihi a kappaeie omiaisuuksii iittyviä syy-seuaussuhteita. Oppias pykii suoeemaa vuoovaikutuksee myöteistä imapiiiä a tottuu siihe, että o eiaisia äkemyksiä a tapoa osaistua vuoovaikutuksee. f Oppias saa isää kokemuksia teattei a eokuva imaisukeioista. 19 s ef