Kuka puolustaa utaretta? Hoitaja ja Lehmä! Eläinlääkäri Virpi Kurkela
Poistot Poiston Syy Osuus poistoista, % Eläinlääkärin hoidot (terveystarkkailu 2005) Yleisimmät sairaudet sataa lehmää kohden Utaresairaudet 21,6 hedelmällisyyshäiriöt 18,3 poikimahalvaus 4,5 ruokinnalliset häiriöt 2,4 Asetonitauti 1,3 Hoitoja yhteensä 55,4 kpl sataa lehmää kohden Puuttuva syy 7,6 Tapaturma 2,3 Utaretulehdus 20,6 Vedinvika 8,4 Hedelmällisyysongelmat 18,7 Jalkarakenne 2,9 Jalkasairaus 5,9 Poikimavaikeus 1,7 Ruuansulatusk.sairaus 1,8 Poikimahalvaus 2,0 Muu sairaus 3,2 Huono tuotos 7,6 Vanha 2,3 Utarerakenne 7,0 Huono lypsettävyys 1,1 Huono Luonne 1,6 Muu syy 5,3
Mitä maksaa utaretulehdus? Työtunteja erilleen lypsyä, lääkitystä eläinlääkäri- ja lääkekulut antibiootti- ja solumaito sairastuneen eläimen tuotoksen aleneminen lisääntynyt työ, rehukustannus, keskituotoksen alenema eläinten (kroonikoiden) karsinta Maitohygienialiitto 2006
Utareen puolustusmekanismit Miksi lehmä sairastuu?
Terve vai sairas Siihen, sairastuuko lehmä vaikuttaa 1. Bakteeri: paljonko ja millaisia bakteereja vetimen pään tuntumassa on 2. Lehmä: kykeneekö se estämään bakteerien pääsyn utarekudokseen (vetimien kautta) kykeneekö se estämään bakteerien kiinnittymisen ja lisääntymisen utarekudoksessa
Hoitajan vaikutus bakteeriin Hoitajan tehtävä on pitää bakteerien määrä utareen lähellä mahdollisimman alhaisena eli vähentää tautipainetta Miten? Navettahygienia: lannanpoisto, kuivikkeet, ilmastointi Oikeat lypsytavat: lehmäkohtaiset lypsypyyhkeet, lypsyjärjestys, vedinkasto Tiedonkeruu ja toiminta: hoitopäätökset, kroonikoiden poistot
Hoitajan vaikutus lehmään Hoitajan tehtävä on lehmän vastustuskyvyn ylläpitäminen ja parantaminen Miten: Oikea lypsytekniikka ja toimiva lypsykone Ruokinta: vitamiinit ja kivennäiset, tuotantovaiheen mukaista, vesi.. Eläinten hyvinvointi: parsi, käytävät, laidunnus Eläinten terveys: jalkaterveys, tuotantosairaudet Stressitön ympäristö: eläinmäärä, lämpötila, oma asenne Jalostus
Utaretulehdusprosessi Bakteeri pääsee sisään vedinkanavasta Bakteeri kiinnittyy vetimen limakalvoon ja pyrkii ylemmäs kohti utarekudosta Lehmän elimistön valkosolut tunnistavat bakteerin ja tekevät hälytyksen ns. välittäjäaineiden avulla Lisää valkosoluja alkaa virrata verestä maitoon Valkosolut tuhoavat bakteerit ja lehmä parantuu
Bakteerien taudinaiheutuskyky Siihen aiheuttaako bakteeri utaretulehduksen vaikuttaa mm.: Tautipaine eli bakteerin määrä vedinaukon lähellä Kyky elää ja lisääntyä maidossa/ utarekudoksessa Kyky suojautua utareen puolustusmekanismeilta Esim. S.aureus: piiloutuu solujen sisään, tuottaa limaa -> puolustuksen solut eivät kykene löytämään ja tunnistamaan sitä
Saman bakteerin eri kannata voivat poiketa taudinaiheuttamiskyvyltään bakteerin aiheuttama tautiongelma voi vaihdella eri karjoissa tilalle uusi kanta esim. ostoeläimen tai ihmisen mukana -> utaretulehdusaalto, koska kanta on uusi ja eikä eläimillä ole valmiiksi vastustuskykyä sitä vastaan
Utaretulehduksia aiheuttavia bakteereita: Bakteerilöydösten osuus kaikista neljänneksistä eri utaretulehduskartoituksissa. Tutkittujen näytteiden lukumäärä Ei kasvua tai sekakasvu, % kaikista Positiivisten näytteiden lukumäärä Bakteerien suhteellinen osuus, % Str. agalactiae Str. dysgalactiae Str. uberis 5,8 15,0 7.1 3.4 1,9 Muut streptokokit a) 17,5 8,1 5.3 6.9 2,8 S. aureus KNS. Koryneformit Koliformit Valio Oy 18.9.2009 7 Muut bakteerit 1974 14 756 90,3 1 430 8,3 6,4 35,8 24,1 2,2 1980 1 571 76,5 369 3,5 7,3 51,0 11,9 2,7 0,5 1988 16 970 83.5 2 803 4.7 4.8 31.0 39.8 5.0 1.6 0.8 1995 10 337 79,0 2 172 0.6 0.4 16.7 53.5 16.6 1.4 0.6 2001 12 661 66,5 4 237 0,1 0,1 10,2 50,0 34,4 0,4 0,4
Lehmän vastustuskyky Ensimmäinen puolustuslinja: vedin Vetimenpään kunto (lypsykone, lypsytekniikka, perinnöllisyys) Keratiini Vedinkanavan muoto ja pituus Maidon bakteereita tuhoavat aineet (laktoferriini) Toinen puolustuslinja: valkosolujen toiminta toiminnan tehokkuus: kyky tunnistaa bakteereja, määrä maidossa, kyky tuhota bakteeri Riippuvainen eläimen yleisestä vastustuskyvystä
Vetimen puolustuskykyyn vaikuttavat tekijät Vedinkanava: sulkijalihas ja keratiini Lypsyn jälkeen vedinkanava sulkeutuu: kuinka nopeasti? Umpeenmennessä vedinkanava sulkeutuu: kuinka nopeasti/täydellisesti? Paljonko ja minkä laatuista keratiinia vedinkanavasta erittyy? Onko vedinkanavan limakalvo kunnossa
Vetimen puolustuskykyyn vaikuttavat Vetimen iho Vetimen ihon kunto Maidon virtaus Vähentää bakteerien määrää ja estää niiden kiinnittymistä tekijät
Miten hoitaja voi vaikuttaa? Lypsy rasittaa vedinkanavaa ja ohentaa keratiinikerrosta -> hyväkuntoinen lypsykone, ei tyhjälypsyä, ei hörimistä Vedinpolkemien vähentäminen: lehmille sopiva parsi, sorkkahoito, (liivit) Vedinkasto: vähentää bakteereja ja hoitaa vetimen ihoa Jalostus/karsinta: lypsyyn sopiva ja kestävä vedin-/utarerakenne, ei vuotavia
Utareterveyden jalostus on haastavaa Terveysominaisuuksien periytymisasteet ovat alhaisia = erot eläinten välillä havaituista eroista johtuvat suurelta osin ympäristöstä Nopein parannus saadaan puuttumalla ei-perinnöllisiin tekijöihin: olosuhteet, ruokinta, hoito, liikunta, eläinten hyvinvointi jne. Vaikea mitata Joko tai- ominaisuus: sairas/terve Ihminen päättää hoidetaanko vai ei ts. onko eläin sairas/terve Tarvitaan iso joukko tyttäriä luotettavaan jalostusarvosteluun sonnien arvostelu mahdollista, lehmien ei Faba Jalostus 2009
Utareterveyden geneettiset yhteydet Terveysominaisuuksilla yleisesti negatiivinen yhteys tuotokseen Utareterveydellä voimakas negatiivinen yhteys vuototaipumukseen (vetimen pään avautuminen/sukeutuminen) Faba Jalostus 2009 Nopealypsyisyydellä voimakas yhteys vuototaipumukseen (ja utareterveyteen) Utarerakenteella (erityisesti etukiinnitys) positiivinen yhteys utareterveyteen Yhteydet tunnettava ja otettava huomioon eläinvalinnassa Lisää jalostuksesta osoitteessa www.naseva.fi -> koulutus
(L.Kulkas)
Onko 1.puolustuslinja kunnossa? Vedinten kuntoluokitus: Heti lypsyn jälkeen (30-60 sekuntia) Hyvä valaistus Alle 80 lehmää kaikki eläimet Yli 80 lehmää satunnaisotanta otos kaikista ruokinta- ja hoitoryhmistä Kirjaa tulokset Luokittelun käyttö: Utaretulehduksen seuranta Ongelmaselvitys Tulehdusten syiden arviointi lypsytekniikka lypsykone ympäristötekijät
Siisti, sileä iho, ei värimuutoksia Pehmeä vetimenpää Ei värimuutoksia Korkeintaan lievä vaalea rengas Tavoite: 70-80% 1. Luokka (seth)
Näkyviä rasitusmuutoksia Ei rikkoutumista Vedinaukko pullottaa tai hapsottaa Värimuutoksia vetimenpään iholla Tavoite: 20-30% 2. Luokka (seth)
3. Luokka (seth) Kudosvaurioita Iho rikki Jousto kadonnut Vetimenpää rupinen / verinen Kova ja pullottava Tavoite: alle 5%
Valkosolujen toimintaan vaikuttavat tekijät Elimistön puolustusreaktion tehokkuus vaihtelee karjojen ja yksilöiden välillä Osaksi vaihtelu selittyy perintötekijöillä, osaksi ympäristötekijöillä Miten tätä toista puolustuslinjaa voi vahvistaa? Optimaalinen ruokinta Lisäämällä hyvinvointia, välttämällä stressiä
Miten lehmän vastustuskykyä voi vahvistaa? Optimaalinen ruokinta Tuotantovaiheen mukaan Laadukkaat perusrehut ja vesi Jokaiselle eläimelle ruokintapaikka ja riittävästi juomapaikkoja Vitamiinit ja kivennäiset : erityisesti hiehot ja umpilehmät Poikimisen aika (±3 viikoa) aivan erityisen tärkeää
Ruokinta ja vastustuskyky Energia: utareen puolustustoiminnot heikentyvät energiavajeessa: valkosolut liikkuvat hitaammin, niiden kyky tuhota bakteereja on heikentynyt, samoin kyky tuottaa kemiallisia välittäjäaineita Lihominen puolestaan johtaa maksan rasvoittumiseen, aineenvaihduntaongelmiin ja siksi puolustuksen heikentymiseen
Hivenaineet ja kivennäiset Kalsiumin puutos eli halvaantuminen altistaa voimakkaasti utaretulehdukselle Hivenaineiden puutokset yleensä yksilöongelmia Kaupalliset kivennäiset turvallisia Hivenaineet suurina annoksina myrkyllisiä Vitamiinit: Puutetta voi esiintyä viljavaltaisella ruokinnalla jos säilörehu on huonoa tai syötetään heinää tai olkea merkittävästi E-vitamiini: lisästä hyötyä 2-3 ennen poikimista, vasikoille
Miten mitata? Eläimet: Kuntoluokitus Pötsin täyteisyys Muut sairaudet: halvaukset, jälkeiset, rasvamaksa, ketoosit, sorkkakuume, hapan pötsi, juoksutusmahasairaudet Analyysit: Maaperä Rehu Maito/veri
Stressin vaikutus vastustuskykyyn Stressiä esiintyy tilanteissa, joissa tapahtuu odottamattomia muutoksia, joihin eläin ei pysty vaikuttamaan Seurauksia (Castren -97): ruuansulatus hidastuu verenpaine ja syke nousevat lisääntymishormonien eritys laskee kiputunto vähenee tulehdusten paraneminen hidastuu muisti paranee elimistön puolustusmekanismien toiminta estyy
Poikimisen aika erityisen stressaavaa: Utare kasvaa, maidontuotanto alkaa Siirto ryhmästä toiseen Poikiminen Ruokinnan muutos Lisäksi stressiä aiheuttaa: Ahtaus: makuuparret, ruokintapaikat, käytävät Sairaudet Puutteet olosuhteissa: kuumuus Huonot ruokintakäytännöt, nopeat muutokset
Aina parannukset eivät maksa maltaita: Entä eläintiheyden pienentäminen? 6 lehmän makuuajat, kun kaikille lehmille oli lisätty kuivikkeita ja lehmien 4,5 ja 6 kytkytketjua on pidennetty Lähde:
Riski saada tartunta Infectierisico Ummessaolokausi (T. Lehtolainen) -utareen lepo ja luonnolliset puolustusmekanismit utareen involuutio kestää n. 2 vkoa eritteen imeytyminen kudoksiin keratiinitulpan muodostuminen lepokausi utare lepotilassa utaretta suojaavia aineita Ternimaidon muodostuminen 1-2 vkoa ennen poikimista Alkulypsykauden E. coli-infektioista jopa puolet peräisin ummessaolokaudelta (Bradley and Green, 2000) Yli puolet ympäristöperäisistä streptokokki-infektioista alkuumpikaudelta säilyi seuraavalle lypsykaudelle (Leslie and Dingwell, 2003, rew.)
Miten hoitaja voi vaikuttaa? Oikeat umpeenpanorutiinit: Ruokinta ja maitokäyrä -> umpeen alhaisesta maidosta Lypsyjen vähentäminen/ lopettaminen Utareen tarkkailu -> tulehdukset löydetään Umpilehmien olosuhteet: tautipaine Lääkehoidot: umpihoitostrategia
Ummessaolokauden merkitys Umpiaikana luodaan pohja (alku)lypsykauden onnistumiselle Riskejä vastustuskyvylle: Poikiminen Lihavuus /laihtuminen-> maksan toiminta -> ruokahalu, syöntikyky Energiavaje -> valkosolujen toiminta heikkenee Muut sairaudet: erityisesti poikimahalvaus Ympäristön stressitekijät: muutokset ympäristössä, ahtaus ym.
Miten välttää karikot -3 vkoa ennen ja jälkeen poikimisen- Kivennäisaineet ja vitamiinit ruokintasuunnitelman mukaan Aina tuoretta ja maittavaa karkearehua: mitä enemmän lehmä syö sen parempi Ruokinnan muutokset hitaasti Vältä stressiä: Mahdollisimman vähän olosuhteiden muutoksia Hyvät olosuhteet: ei kilpailua, cow comfort
Kuiva-aineen syönti Kuntoluokan vaikutus syöntikykyyn Laiha Keskimääräinen Lihava Päiviä poikimiseen FACTORS AFFECTING DRY MATTER INTAKE OF PREFRESH TRANSITION COWS Ric R. Grummer and Armagan Hayirli
Kalsiuminpuutteen vaikutus syöntikykyyn Lähde: Marquart et al 1977
Miten tarkkailla? Muut sairaudet: halvaukset, jälkeiset, Kuntoluokka: poikiessa 3-3,5 Pötsin täyteisyys vastapoikineilla Pöhö utareen ympärillä Maidon valutus Jos ongelmia -> muuta umpikauden ruokintaa, tunnustusruokintaa tai herutuskäytäntöjä
Ja vielä kertaukseksi 1. puolustuslinja Lypsä niin että rasitus vetimen päähän on mahdollisimman vähäinen Vedinkasto auttaa vähentämään bakteereita vetimen päässä Lypsyn jälkeen vetimenpäät avoinna -> puhtaus Oikeat umpeutuskäytännöt Jalostuksella hyvä utarerakenne 2.puolustuslinja Huomio umpikauteen: antaa perustan vastustuskyvylle Tee kaikkesi maksimoidaksesi syönti poikimapäivinä Tee ruokinnan muutokset vähitellen Tarkista vitamiini ja kivennäisruokinta Estä stressi (ahtaus, levottomuus, kuumuus)