Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä

Samankaltaiset tiedostot
JÄRJESTÖT KUNTIEN KEHITTÄJÄKUMPPANEINA Eija Heimo, TtT, toiminnanjohtaja

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Hyvän tahdon Viitasaari. Kirkkovaltuuston pj. Maria Kaisa Aula Kirkollisen johtamisen forum Vantaa

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Järjestöjen ja kuntien suhteet Järjestöbarometrin 2009 valossa. Juha Peltosalmi, SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖFOORUMI, HML 16.4.

Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat. Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa!

Kuntalaisten ja järjestöjen osallistaminen kuntien turvallisuustyöhön. Saija Sambou OM, rikoksentorjuntaneuvosto

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Alueelliset nuorisotyöpäivät Monialainen yhteistyö - opetustoimi

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

Maakunnallinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma työkalu yhteiseen työhön

PK-YRITYKSEN JA JÄRJESTÖN YHTEISTYÖ

Järjestöt mukana muutoksessa: Maakuntahankkeiden Verkostotapaaminen

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi.

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA Ehkäisevän työn päivät, Lahti

Alkoholiohjelma

Valmiusharjoituksesta hyödyt irti Häme17 - Sysmä. Taneli Rasmus

ALKOHOLIOHJELMAN KUMPPANUUSSOPIMUKSET. Levin kevätseminaari Aluekoordinaattori Sanna Ylitalo Lapin lääninhallitus

Klaarin kehittämishanke

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Ostopalvelut, laadunhallinta ja valvonta -alatyöryhmän raportti Sote Uusimaa Vammaisten palvelut

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO

Yhteistoiminnan kirjaukset talous- ja toimintatilastossa

Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn ( )

Tulevaisuusfoormi: Hyvinvointi-työpaja

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa. Maarit Laine, Terveyskunto Oy Työterveyspäivät

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden alueellisen koordinoinnin toimintamalli Oulun Seudun ja Oulunkaaren kuntayhtymän alueilla vuonna 2011

Museotyö muutoksessa!

Omaehtoiset kiinnostuksen kohteet nuorten osallisuuden edistämisessä

Tänä vuonna keskustellaan puheeksioton hyödyistä ja hyviksi koetuista toimintakäytännöistä.

LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

MLL:N EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN HANKKEEN LOPPUSEMINAARI

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

Julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö terveyden edistämisessä edellytyksiä ja esteitä

Monitoimijaisella järjestö-kuntakumppanuudella lasten ja perheiden hyvää arkea vahvistamassa

Lähiruokaa ja matkailua hanketreffit Logistiikan teemahuone Lahti klo 13->

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

PAKKA-TOIMINTAMALLI JA JÄRJESTÖYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET. - alustavia ajatusviivoja toiminnan järjestönäkökulman kehittämiseksi

Miten ehkäisevän päihdetyön rakenteet pitäisi järjestää kunnassa?

KEVÄT- Keski-Suomen. kehittämisohjelma. Esitys Maakunnan Yhteistyöryhmälle

Terveyden edistämisen. TULE parlamentti

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo

Kolmas sektori ja julkiset palvelut

toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Voikukkia -seminaari Tiina Teivonen

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Sosiaalialan osaamiskeskusjohtajien alajaoston selvitys kehittämisrakenteesta

Monitoimijuutta ja kumppanuutta kuntoutusyhteistyön eri tasoilla?

Kulttuuripolitiikka ja osallisuus

EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ KUNNISSA KYSELY

Kylien palvelut sopimalla, hyviä käytäntöjä!

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta

Arjen turvaa kunnissa -toimintamalli

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Puheenjohtajan ja hallituksen tehtävistä ja vastuista & työnantajana toimimisesta Salibandyliitto

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin turvallisuusilta Virojoella ma

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari , Eduskuntatalo

Projekti, projektinhallinta ja projektiliiketoiminta. Projektin ympäristö, päämäärä, tavoitteet, elinkaari, laajuus ja työn ositus

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

Järjestöille tarkoitetut avustukset. Laihian kunta Yhdistysilta

Elinvoimaa täydennysrakentamisella. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi kehittämishankkeen prosessikuvaus

Palveluja vai seiniä? Hyvinvointipalvelujen asukasillat 2014

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

Teema: työ- ja toimintakyvyn arviointi välityömarkkinoilla

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Vapaaehtoistoiminta voimavarana Pohjois-Karjalan järjestöpäivät Marjahelena Salonen, kehitysjohtaja Marttaliitto ry

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön

Transkriptio:

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Preventiimi 6.4., Helsingin NMKY

Ehkäisevä työ (20.1. Espoo) On tavoitteellista toimintaa, keinoja tai toimenpiteitä, joilla vähennetään päihteiden käyttöä tai siitä aiheutuvia haittoja koko ihmisen elämän aikana. Lisäksi Ehkäistään lasten ja nuorten päihteiden käyttöä Ehkäisevä työn on viime kädessä kuntien vastuulla

Kunta toimijana - odotukset, tieto, asenteet ja toiminta Toiminta perustuu lainsäädäntöön ja kuntalaisten tahtoon Kuntalainen (ks. rivi kaksi) Minun asia - Heidän asiansa - Meidän asia Tahdosta toiminnaksi Kuntalainen Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Lautakunta tms. Kunnan (viranomais)johtaja Kunnan (apulais)johtajat Kunnan työntekijä Kunnassa oleskeleva

Järjestö toimijana Toiminta perustuu yhdistyksen tarkoitukseen ja sääntöihin, jonka yhdistyksen jäsenet ovat päättäneet Pohjautuu yleisen hyödyn tavoittelemiseen Yritystoiminta perustuu omistajien hyödyn tavoittelemiseen Ei lakisääteistä tai velvoitteisiin perustuvaa toimintaa (ks. rivi 1) Toiminta voi olla ammatillista, vapaaehtoista tai niiden yhdistelmiä. Vapaaehtoisuus ei tarkoita samaa kuin amatöörimäisyys Mahdollisuus reagoida nopeasti

Ehkäisevän työn kotipesä Ehkäisevä työn on kuntien vastuulla Kunta ei voi delegoida vastuu, mutta se voi tuottaa itse tai ostaa palveluina joltain toimijalta (sopimusehdot) Kunnan omalla toiminnalla tai sen ostoilla ei voida tuottaa kaikkea sitä toimintaa, keinoja tai toimenpiteitä, joita tarvitaan kansallisten tai alueellisten tavoitteiden saavuttamiseksi

Kunta ept:n toimijana Tuottaa ehkäisevää työtä osana kuntien peruspalveluita Järjestää erityisiä ehkäisevän työn toimintoja Ostaa tai rahoittaa kohdennettua toimintaa Toivoo, rohkaisee tai innostaa muita toimijoita ehkäisevässä työssä Tekee esim. kumppanuussopimuksen, joka sisältää keppiä sekä porkkanaa Odottaa että muut toimivat Ei estä tai vaikeuta muiden toimijoiden työtä

Yhteistyön haasteita Kuntien ehkäisevää työtä ei ole resurssoitu tarpeeksi Samoista resursseista kilpailevat kunnan oma toiminta ja sidosryhmät Kunnan omalta resurssilta odotetaan asiakkaisiin kohdistuvaa toimintaa samalla kun asioita pitäisi koordinoida Suomesta puuttuu osaamista koordinoinnista Toiminnan tarkastelukulmana pitäisi olla väestö, ei mitä yksittäinen toimija tekee (Yleiseen) ehkäisevään työhön ei uskota, painopiste on siellä missä ongelmat jo näkyvät.

Päätöksen teon näköalattomuus Missä on ehkäisevän työ kotipesä? Sen paikka Sosiaali- ja terveystoimessa on liian kapea-alaista (johtuuko hoitopainotteisuudesta?) Kasvatusta, terveydenhoitoa, sosiaalityötä, liikuntaa vai poliisitointa? Ehkäisevän työn kustannuspaikka pitäisi olla kunnanjohtajan konttorissa Kenen kanssa kunnan kumppanit neuvottelevat?

Neuvottelutahot? Järjestöille Terveystoimi - kuntayhtymän terveystoimi Sosiaalitoimi Nuorisotoimi Liikuntatoimi Opetustoimi Kunnille Nimenomaiset ehkäisevän päihdetyön järjestöt Lastensuojelujärjestöt Nuorisojärjestöt Sosiaali- ja terveysalan järjestöt Seurakunnat Harrastus- ja liikuntajärjestöt

Yhteistyö Yhteistyö on yksi laadun tekijä Yhteistyö hyödyttävää kaikkia osapuolia Hyvät yhteiset kokemukset vahvistavat yhteistyötä Yhteistyön ehdot on sovittu ja kuvattu myös laatu on kuvattu Tavoitteellisuus

Yhteistyöohjelmat Syksystä syksyyn -tarina Meidän toteuttama kokonaisuus, jossa tilaajana on koulu Vuosittain tavoitetaan 3.000 oppilasta (2010) Syksystä syksyyn -kirjoituskilpailu, jossa keskeisenä on ilmaisumahdollisuus ja pohdinta Konseptia käyttävät myös muut toimijat, jotka ovat perehdytetty sen käyttään Toiminnan rahoittaa pääasiassa Varova Oy Arvo- ja päihdekasvatusohjelma Camera obscura Yhteistyöhanke kunnassa, mukana yleensä 3-5 tahoa Tavoittaa vuosittain 20 paikkakunnalla n. 5.900 oppilasta Toteuttamassa mukana ainakin 350 aikuista Vakioasiakkainen määrä kasvaa

Mihin yhteistyön kohdistaa? Palveluiden tuottaminen ostopalveluna Kilpailutus, ostaminen vaatii osaamista, urakkatyöt sisältävät aina riskejä sekä tilaajalle että toimittajalle Mitä oikeasti ostetaan ja onko oston kohteena oleva toiminta kannattavaa ja miten se mitataan? Kohdennettu toiminta-avustus Voi edellyttää myös kilpailutusta Yleisavustus Ei edellytyä kilpailutusta mutta saadaanko rahoille vastinetta Toimintaedellytysten vahvistaminen tai tukeminen Esim. järjestölähtöisen toiminnan mahdollistaminen Kehittämiskumppanuus

Kehittämiskumppanuus Kunta Tuotekehitykseen ei yleensä saada resursseja Kaikkea ei kannata keksiä paikallisesti Saadanko sitä mitä tilataan Paikallisen toiminnan tarve Järjestö Resursseja toimintatapojen ja mallien kehittämiseen Mahdollisuus reagoida nopeasti Valtakunnalliset kontaktit Tahtoa yhteistyöhön Koulutus- ja tutkimusyhteisöt Resurssit toimintamallien levitykseen ja tutkimukseen

Pitkäjänteinen kehittämiskumppanuus Kunta tai kuntien verkosto tekee puitesopimuksen järjestön tai järjestöverkoston kanssa ehkäisevän työn kehittämisestä Puitesopimuksessa sovitaan mitä osa-alueita kehitetään ja millä resursseilla Toimijat laativat rahoitussuunnitelmat omille rahoittajilleen Puitesopimusten pituus esim. kuusi vuotta Sisältää tavoitteiden tarkistukset joka toinen vuosi