TAMPERE Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.2.2016, tark. 6.6.2016 HÄRMÄLÄ, PERKIÖNKATU 65 69 JA 73 75, KORTTELEIDEN TÄYDENNYSRAKENTAMI- NEN, ASEMAKAAVA NRO 8426. Kaava-alue lähivaikutusalueineen. Ilmakuva kaava-alueesta. Mikä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on? Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) tarkoitus on määritelty Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä mm. seuraavasti: Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. Tarkoituksena on kertoa, miksi kaava laaditaan, miten asia etenee ja missä vaiheessa siihen voi vaikuttaa. Aloite Asemakaava sisältyy Tampereen kaupungin kaavoitusohjelmaan 2016 2018. Tampereen Vuokratalosäätiö on tehnyt aloitteen asemakaavan muuttamiseksi tonteillaan 22.6.2011. Dno: TRE: 5586/10.02.01/2011 pvm. 23.6.2011
Suunnittelualue Alue sijaitsee noin 5 kilometriä lounaaseen kaupungin keskustasta, Härmälän kaupunginosassa, Perkiönkadun eteläpuolella. Kaavamuutosalue rajautuu lännessä Härmälänojaan ja etelässä Vähäjärven virkistysalueeseen. Härmälänojan länsipuolella on Pirkkalan kunnan raja. Vähäjärven alue kuuluu Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelmaan ja on tavoitteena rauhoittaa luonnonsuojelulailla. Alueen pohjoispuolelle sijoittuu 1970 2000-luvun kerrostaloalueet ja Härmälän 40-luvulla rakentunut pientaloalue. Alueen itäpuolella on hiljattain laajennettu entinen Härmälän saunan rakennus. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsee Partolan kauppakeskus, Härmälän koulu ja Tampereen Messu- ja urheilukeskus. Kaavamuutoksen kohteena ovat korttelissa nro 771 sijaitsevat tontit 6 ja 7, joilla sijaitsee Tampereen Vuokratalosäätiön vuokrataloja. Lisäksi kaava muutoksen kohteena ovat kaksi Perkiönkadun katualueen levennystä sekä kokonaisuudessaan kortteli nro 792 ja siihen liittyvä puiston osa. Korttelissa 792 on todettu olevan entinen kaatopaikka. Korttelin 792 kaikki rakennukset puretaan ja maaperä puhdistetaan. Tontin 771-6 pinta-ala on 9908 m² ja tontin 771-7 pinta-ala on 7035 m². Tonteilla sijaitsee yhteensä kuusi noin nelikerroksista rakennusta, jotka on rakennettu vuosien 1983 ja 1986 aikana. Korttelin 792 tontin 3 pinta-ala on 2554m², tontin 4 pinta-ala on 3257m² ja tontin 5 pinta-ala on 5812m². Maapohja on koko kaava-alueen osalta Tampereen kaupungin omistuksessa. Suunnittelun lähtökohdat Maakuntakaava Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa (vahvistettu 29.3.2007) suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Ote Pirkanmaan 1.maakuntakaavasta. Suunnittelualue ympyröity punaisella. Ote kantakaupungin osayleiskaavasta. Suunnittelualue rajattu punaisella. Yleiskaava Tampereen kantakaupungin 12.12.2000 vahvistetun yleiskaavan mukaan alueen länsiosa on kerrostalovaltaista asuntoaluetta (AK). Kerrostaloihin on sijoitettava vähintään 70 % alueen kerrosalasta. Alueelle voidaan rakentaa myös asuinympäristöön soveltuvia työtiloja. Itäosa on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Alueelle voidaan myös rakentaa pienkerrostaloja ja asuinympäristöön soveltuvia työtiloja. Pienkerrostaloihin saadaan sijoittaa enintään 25 % alueen kerrosalasta.
Asemakaava Kortteli 771 tonteilla 6 ja 7 on voimassa 26.10.1983 vahvistettu asemakaava nro 6087. Sen mukaan alue on asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK-17), Asemakaavassa rakennusoikeus on osoitettu rakennusalakohtaisesti kullekin tonttien kolmesta rakennusalasta 1260 kem². Tonttitehokkuudeksi muodostuu e=0,45. Suurin sallittu kerrosluku on III. Käytännössä rakennukset ovat nelikerroksisia, sillä nykyinen lainsäädäntö ei tunne maanpäällistä kellarikerrosta. Tonteilta on varattava yksi autopaikka 100 m² kohden. Tonttien pohjoisreunalle on osoitettu pysäköimispaikat, istutettavat alueenosat ja istutettavat puurivit sekä maanalaisia johtoja varten varattuja alueita. Korttelin 792 tontilla 3 on voimassa 30.4.1990 vahvistettu asemakaava nro 6921. Sen mukaan alue on asuntokerrostalojen tai rivitalojen korttelialuetta (AKR-5). Rakennusoikeutta tontilla on 845 kem², autosuojatiloiksi 105 kem² ja taloustiloiksi 60 kem². Tonttitehokkuudeksi muodostuu e=0,40. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Tontilla on ohjeellinen leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa. Tontilla on viemäriä varten varattu alueen osa, jolle ei saa istuttaa puita, eikä viemärialueen suuntaista pensasaitaa. Korttelin 792 tontilla 4 on voimassa 10.6.1985 vahvistettu asemakaava nro 6314. Sen mukaan alue on asuntokerrostalojen tai rivitalojen korttelialuetta (AKR-5). Rakennusoikeutta tontilla on yhteensä 1305 kem². Tonttitehokkuudeksi muodostuu e=0,40. Tontin suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Tontilla on ohjeellinen leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa sekä pysäköimispaikka. Tontilla on viemäriä varten varattu alueen osa, jolle ei saa istuttaa puita, eikä viemärialueen suuntaista pensasaitaa. Korttelin 792 tontilla 5 on voimassa 9.5.1979 vahvistettu asemakaava nro 5452. Sen mukaan alue on asuntokerrostalojen tai rivitalojen korttelialuetta (AKR-5). Rakennusoikeus on määritelty tonttitehokkuuslukuna e=0,35. Rakennusoikeutta tontilla on 2034 kem². Tontilla on osoitettu kaksi ohjeellista leikkikenttäaluetta ja pysäköimispaikka. Tontin halki on viemäriä varten varattu alueen osa, jolle ei saa istuttaa puita, eikä viemärialueen suuntaista pensasaitaa. Perkiönkadun levennysten alueella on voimassa 8.10.1982 vahvistunut asemakaava nro 5829/29s. Sen mukaan alueet ovat katualuetta. Katualueiden levennykset ovat aikaisempiin kaavoitusvaiheisiin liittyviä auton kääntöpaikkoja. Vähäjärven puiston osalla on voimassa 21.10.2009 vahvistettu asemakaava nro 8058. Sen mukaan alue on puistoa. Puisto tulee rakentaa ottaen huomioon alueen sijainti ja maisemallinen merkitys kosteikkoalueena. Puistoon saadaan rakentaa opetustoimintaan soveltuvia tiloja merkinnän osoittama määrä.
Perkiönkatu 73 75 kortteli 771 tontit 6 ja 7 Perkiönkatu 65 69 kortteli 792 tontit 3, 4 ja 5 Ote ajantasa-asemakaavasta. Tonttijako Tonteilla 771-6 ja 7 on voimassa 15.11.1982 hyväksytty tonttijako nro 5362. Tontit on merkitty tonttirekisteriin 31.12.1982. Tonteilla 792-3 ja 4 on voimassa 17.3.1980 hyväksytty tonttijako nro 4986. Tontit on merkitty tonttirekisteriin 16.5.1980. Tontilla 792-5 on voimassa 17.5.1982 hyväksytty tonttijako nro 5286. Tontti on merkitty tonttirekisteriin 10.9.1982. Muut suunnitelmat ja selvitykset Korttelissa 729 olevaa entistä kaatopaikkaa on tutkittu ja siitä on laadittu tutkimusraportti (Ramboll&Sito 2014). Parhaillaan on tekeillä kaatopaikan kunnostussuunnitelma. Samassa korttelissa sijaitsee myös putkirasite, jonka siirtoa on suunniteltu yhdessä kaatopaikan kunnostussuunnitelman kanssa. Asemakaavan laatimisen aikana laaditaan hulevesiselvitys. Muita erillisselvityksiä tai -suunnitelmia laaditaan tarvittaessa asemakaavan valmistelun yhteydessä. Selvitysten keskeiset tulokset raportoidaan osana kaavaselostusta.
SUUNNITTELUN TAVOITTEET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa kaavamuutoksen kohteena olevien tonttien täydennysrakentaminen. Korttelin nro 771 tonteilla 6 ja 7 (Perkiönkatu 73 75) mahdollistetaan kahden uuden rakennuksen rakentaminen. Perkiönkadun levennykset on tavoitteena liittää korttelialueeseen ja puistoon. Korttelissa 792 (Perkiönkatu 65 69) olevat rakennukset puretaan ja maaperä tullaan puhdistamaan ensiksi. Kortteliin on tavoitteena suunnitella asumista, josta osa sijoittuu pientaloihin ja osa kerrostaloihin. Kaupunkikuvallisena lähtökohtana huomioidaan ympäröivä rakenne mm. (pientaloalue ja Vähäjärvenpuisto) ja sopeutetaan uudisrakentaminen ympäristöön. Asemakaavassa on tarkoitus tutkia mahdollisuutta laajentaa korttelia 792 nykyisen maatäytön luiskauksen muodon mukaisesti. Asemakaavoitusohjelmassa 2016 2018 on asetettu tavoitteeksi kaavoittaa suunnittelualueelle 8000 kerrosalaneliömetriä asuinrakentamista ja 20 pientaloasuntoa. Vaikutusten arviointi Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 9 :n mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) 1 :n mukaan kaavaa laadittaessa on arvioitava sen toteuttamisesta aiheutuvat merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset mm. 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon, 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin, 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen, 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Vaikutukset arvioidaan kaavan laatimisen yhteydessä ja ne kirjataan asemakaavaselostukseen. Arviointiin sisältyy tarvittaessa myös kaupungin strategisen suunnittelun kannalta merkittäviin kehittämistavoitteisiin liittyvien erityisten vaikutusten arviointia (esim. yritysvaikutukset). Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Osallisia ovat mm.: Kaavamuutoksen hakija Suunnittelualueen maanomistajat, asukkaat ja työntekijät Naapurikiinteistöjen omistajat, asukkaat ja työntekijät (lähivaikutusalue) Härmälä-Seura ry ja Härmälän Omakotiyhdistys ry Kaupungin eri toimialat, viranomaiset ja liikelaitokset (mm. kaupunkiympäristön kehittäminen, viranomaispalvelut, kiinteistötoimi, Pirkanmaan pelastuslaitos, Tampereen Kaukolämpö Oy, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi Liikelaitos, Pirkanmaan Jätehuolto Oy) Pirkanmaan maakuntamuseo Pirkanmaan ELY-keskus Pirkkalan kunta Muut ilmoituksensa mukaan
Kaavan vaiheet sekä tiedottamisen, osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Asemakaavatyön aikana aineistojen nähtävillä oloista tiedotetaan kuulutuksilla, jotka julkaistaan Aamulehdessä, kaupungin virallisella ilmoitustaululla (keskusvirastotalo, os. Aleksis Kiven katu 14-16 C) ja kaupungin internet-sivuilla osoitteessa www.tampere.fi. Nähtävillä olevaan kaava-aineistoon voi tutustua Palvelupiste Frenckellissä, os. Frenckellinaukio 2 B, missä palvelupisteen neuvojilta saa opastusta kaavan valmisteluun liittyvistä asioista. Aineisto on lisäksi nähtävillä kaavoituksen internet-sivuilla osoitteessa: http://www.tampere.fi/kaavatjakiinteistot/kaavoitus Nähtävilläoloaikoina jätettävä osallispalaute toimitetaan kirjallisena Tampereen kaupungin kirjaamoon: Postiosoite: Tampereen kaupunki, Kirjaamo, PL 487, Tampere 33101 Käyntiosoite: Puutarhakatu 6, 33210 Tampere Sähköpostiosoite: kirjaamo@tampere.fi Aloitusvaihe Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutetaan nähtäville 11.2. 3.3.2016. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetetään sen nähtävilläoloaikana tiedoksi edellä nimetyille osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi jättää mielipiteen nähtävilläoloaikana Tampereen kaupungin kirjaamoon. Asemakaavamuutoksesta järjestetään yleisötilaisuus torstaina 25.2.2016 klo. 17.00 Härmälän koulun ruokasalissa os. Nuolialantie 47. Valmisteluvaihe Valmisteluvaiheessa tutkitaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatu palaute ja järjestetään tarvittavia neuvotteluja. Suunnitelmia kehitetään saadun palautteen, neuvottelujen ja laadittavien selvitysten pohjalta. Asemakaavan selostuksessa kerrotaan, miten osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadut mielipiteet ovat vaikuttaneet suunnitelmiin. Valmisteluvaiheen aineisto asetetaan nähtäville, jolloin siitä voi jättää mielipiteitä. Ehdotusvaihe Edellisessä vaiheessa saaduista mielipiteistä ja lausunnoista tehdään yhteenveto ja niihin laaditaan vastineet. Tarvittavat neuvottelut järjestetään. Asiakirjat täydennetään asemakaavaehdotukseksi. Yhdyskuntalautakunta käsittelee ehdotuksen ja päättää sen julkisesta nähtäville asettamisesta. Nähtävillä olosta julkaistaan sanomalehtikuulutus ja siitä tiedotetaan internetissä. Ehdotuksesta on mahdollista jättää muistutuksia ja viranomaisilta pyydetään tarvittavat lausunnot. Kaavaehdotuksesta saadusta palautteesta laadittava yhteenveto ja vastineet liitetään kaavaselostukseen. Ennen hyväksymiskäsittelyä kaavaehdotukseen voidaan tehdä myös muita muutoksia tai täydennyksiä. Jos tarvittavat muutokset ovat maankäyttö- ja rakennusasetuksen 32 :ssä tarkoitetulla tavalla olennaisia, kaavaehdotus voidaan kuuluttaa uudelleen nähtäville. Kaavan käsittelyvaiheet kaaviona ja asiasta päättäminen Asemakaavan hyväksyy Tampereen valtuusto yhdyskuntalautakunnan ja kaupunginhallituksen esityksestä. Yhdyskuntalautakunnan käsittelyn jälkeen asemakaavaehdotuksesta jätettyihin muistutuksiin laaditut vastineet sekä ote yhdyskuntalautakunnan päätöksestä lähetetään niille muistuttajille, jotka ovat jättäneet osoitetietonsa. Kaavan hyväksymistä koskevasta valtuuston päätöksestä voi jättää valituksen Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Kaupunki ilmoittaa kaavan voimaantulosta kuulutuksella.
Yhteystiedot Kaavoitusviranomainen: Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Maankäytön suunnittelu Asemakaavapäällikkö Elina Karppinen puh. 040 800 4908 Kaavan laatija: Kaupunkiympäristön kehittäminen Maankäytön suunnittelu Asemakaavasuunnittelu Asiaa hoitaa: Kaavoitusarkkitehti Hanna Ohtola puh. 040 8062487 etunimi.sukunimi@tampere.fi Aineiston esittely: Asiakaspalvelu Palvelupiste Frenckell Frenckellinaukio 2 B puh. (03) 5656 4400 palvelupiste.frenckell@tampere.fi Mielipiteiden vastaanotto: Tampereen kaupunki, kirjaamo, PL 487, Tampere 33101 käyntiosoite Puutarhakatu 6 kirjaamo@tampere.fi Kaavoituksen Internet-sivut http://www.tampere.fi/ kaavatjakiinteistot/kaavoitus.html