Muistisairauden kulku: vaikutukset yksilöön ja yhteisöön Tampere 7.9.2017 Lauri Seinelä, LT, geriatrian erikoislääkäri
Sidonnaisuudet kahden viimeisen LT, geriatrian erikoislääkäri Päätoimi vuoden ajalta Pirkanmaan Erikoislääkäripalvelu Oy / Tampereen kaupunki, IKI, asumispalveluiden kehittäjäylilääkäri Sivutoimet yksityislääkäri lääkärikeskus Koskiklinikka asiantuntija Tampereen Yliopisto, Geriatria Koulutustoiminta Toistuvia luentoja eri lääkealan yritysten ja yhteisöjen koulutuksissa Osallistunut lääkealan yrityksen koulutusten suunnitteluun) Muut sidonnaisuudet Osakkeen omistaja ja hallituksen jäsen Pirkanmaan Erikoislääkäripalvelu Oy Lauri Seinelä: vetovoimainen palveluasuminen
Kognitiivinen jatkumo
Seinelä 2007 Dementian riskitekijät ikä, sukupuoli ja perimä vähäinen koulutus ylipaino ja liikunta puutostilat päävammat ravinto- ja nautintoaineet: rasva, alkoholi, tupakka sairaudet, esimerkiksi sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet ja korkea kolesteroli sosiaaliset suhteet: esimerkiksi yksinäisyys
Dementian esiintyvyys Prevalence per 100 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 30-59 60-64 65-69 70-74 75-79 80-84 85-89 90-94 Age North America Europe Asia Singapore Fratigliori et al, 1999
Prevalence of Dementia 5% 32% 10% 5% AD pathology 48% AD with vascular pathology AD with vascular encephalopathy Pure VaD Other Jellinger KA et al. J Neural Transm. 2002;109:813-836
Dementoitumisen vaikutukset Kognitiiviset toiminnot Dementia Omaisen hoitotaakka Laitoshoito Persoonalli- suuden muutos Päivittäiset toiminnot Pyykkiset oireet Käytöshäiriöt
Sairauden aiheuttama taakka Taakka = Stressitekijät+ haavoittuvuus Psykologiset resurssit + sosiaaliset resurssit Adapted from Vitaliano PP et al. In: Light E et al., eds. Alzheimer s disease treatment and family stress. 1990
Ikäihmisten palvelut muistisairaan asiakkaan näkökulmasta Vaativa kuntoutus (geriatrinen-, AVH- ja lonkkamurtuma kuntoutus) Asiakaslähtöinen yhteistyö, sujuva tiedonkulku, yhteensopivat järjestelmät Erikoissairaanhoidon palvelut ja akuuttisairaanhoito Kolmannen sektorin palvelut (vapaaehtoistyö, vertaistuki) Kunnan hyvinvointipalvelut (kulttuuri-, liikunta-, ympäristö- ja rakentamisen palvelut) Sairaankuljetus Kuntoutus (liikunta-ja muut kuntoutusryhmät) Päivystys Lyhytaikaishoito Päivätoiminta -Tukipalvelut (turva-, asiointi-, ateria-, yms. palvelut) -Kotihoito -Kotikuntoutus -Vastuutyöntekijä -Kotihoidon lääkäripalvelut -Muut lääkäripalvelut ja jalkautuvat asiantuntijapalvelut (gerontologinen sosiaalityöntekijä, kuntoutuksen ohjaaja, fysioterapeutti, toimintaterapeutti, kuntohoitaja, muistihoitaja ja koordinaattori, palveluohjaaja yms.) Yhteinen asiakasohjaus Lähitori: neuvonta ja ohjaus Asumispalvelut -Kotitiimi/kotiutustiimi -Kotisairaala, sis. laboratoriopalvelut -Saattohoito -Maksuttomat hoitotarvikkeet -Henkilökohtainen apu -Omaishoidon tuki -Perhehoito -Apuvälinepalvelut -Asunnon muutostyöt -Kuljetuspalvelut, palveluliikenne -Tulkkipalvelut ja kommunikoinnin tuki -Kolmannen sektorin palvelut,ystäväpalvelu Vaativat asumispalvelut (erikoishoivan asiakkaille) SOTE-keskukset -Perusterveydenhuollon sosiaaliohjaus ja neuvonta -Sosiaalihuolto- ja vanhuspalvelulain ohjaus ja neuvonta -Perusterveydenhuollon pkl-palvelut ja kiirevastaanotto -Terveystarkastukset -Kuntoutusneuvonta ja ohjaus -Muisti-/ geriatrian poliklinikka -Gerontologinen sosiaalityö -Fysioterapia- ja toimintaterapiapalvelut -Apuvälineiden välitys -Maksuttomien hoitotarvikkeiden jako -Labr.- ja rtg-palvelut -Hammaslääkäripalvelut -Mt- ja päihdepalvelut -Toimeentulotuki (hark.) Vaativat mt- ja päihdehuollon erityispalvelut Erityistason hoito (mm. hammashoito, palliatiivinen hoito) Monialainen geriatrinen arviointi
Alzheimerin taudin vaiheet MMSE 30 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 MCI=LIEVÄ KOGNITIIVINEN HEIKENTYMINEN VARHAINEN AD MMSE 30-24 CDR 0,5, GDS 2-3 LIEVÄ ALZHEIMER-DEMENTIA: MMSE 26-18 CDR 0,5-1, GDS 3-4 VUOSIA KESKIVAIKEA ALZHEIMER- DEMENTIA: MMSE 22-10 CDR 1-2,GDS 4-6 VAIKEA ALZHEIMER- DEMENTIA: MMSE 12-0 CDR 2-3, GDS 6-7 Mukailtu: Reisberg et al. Alzh Dis Assoc Disord. 1994.
LIEVÄ ALZHEIMERIN TAUTI (LIEVÄ DEMENTIA) Oppiminen heikentynyt, unohtaminen lisääntynyt Muististrategiat ja oireiden peittäminen Aloitekyvyn ja keskittymisen vaikeutta Sanojen löytämisen vaikeutta Hahmotusvaikeutta: epävarmuus vieraassa ympäristöissä Sairaudentunnon heikentymistä Mielialamuutoksia Vetäytymistä harrastuksista ja sosiaalisesta kanssakäymisestä Vaikeutta monimutkaisissa arkitoimissa - selviytyy edelleen yksin omassa taloudessa
Käytösoireiden esiintyminen Alzheimerin taudin edetessä Esiintyvyys % potilaista 100 80 60 40 20 Vuorokausirytmin häiriöt Depressio Ärtyneisyys Sosiaalinen vetäytyminen Vaeltelu Itsemurha ajatukset n Paranoia Agitaatio Aggressiivisuus Harhanäyt Ahdistus Mielialavaihtelut Epäsosiaalinen käytös Syyttely, Harhaluulot virhetulkinnat Seksuaaliset käytösoireet 0-40 -30-20 -10 0 10 20 30 kuukautta ennen diagnoosia / diagnoosin jälkeen Jost & Grossberg 1996
Muu hoito Muistipotilaan asiakas- ja voimavaralähtöinen fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kuntoutus toimintakyky +, rajoitteet-, kognitio+, mieliala+, kustannukset- Sopeutumisvalmennus/ vertaisryhmät sairastuneelle ja omaiselle Kuormittuneisuus ja stressi -, depressio -, laitoshoito lykkääntyy Tulevaisuuden suunnittelu: asuinpaikka taloudelliset päätökset, esimerkiksi testamentti hoitotahto tai -testamentti sairauden mahdollisiin eri vaiheisiin Muistikoordinaattori: Sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttö, kustannukset - Taloudelliset tuet Ajoterveys ja kuljetustuki Ravitsemus Kotihoito Kodin turvallisuuden varmentaminen
Geriatrian jättiläisiä Liikkumisvaikeudet Alakulo, masennus Verisuonisairaudet Huimaus, kaatuilu, luukato, murtumat Kognitiiviset ongelmat Yksinäisyys, sosiaalinen isolaatio Inkontinenssi Toimintakyky Riippuvuus Laitoshoito Kuolema
Alzheimerin taudin vaiheet MMSE 30 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 MCI=LIEVÄ KOGNITIIVINEN HEIKENTYMINEN VARHAINEN AD MMSE 30-24 CDR 0,5, GDS 2-3 LIEVÄ ALZHEIMER-DEMENTIA: MMSE 26-18 CDR 0,5-1, GDS 3-4 VUOSIA KESKIVAIKEA ALZHEIMER- DEMENTIA: MMSE 22-10 CDR 1-2,GDS 4-6 VAIKEA ALZHEIMER- DEMENTIA: MMSE 12-0 CDR 2-3, GDS 6-7 Mukailtu: Reisberg et al. Alzh Dis Assoc Disord. 1994.
KESKIVAIKEA ALZHEIMERIN TAUTI (KESKIVAIKEA DEMENTIA) Selvä muistivaikeus Toiminnan ohjaus hidastunut Puheen, kätevyyden ja hahmottamisen vaikeudet Sairaudentunto heikentynyt Persoonallisuus ja sosiaaliset kyvyt suhteellisen säilyneet Tarvitsee päivittäistä apua Selviää henkilökohtaisista toimista Ajokyky selvästi heikentynyt Harhaluuloja ja -näkyjä, unihäiriöitä
kuka järjen säätää ja tunteen määrää Koti MUU
Alzheimerin taudin vaiheet MMSE 30 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 MCI=LIEVÄ KOGNITIIVINEN HEIKENTYMINEN VARHAINEN AD MMSE 30-24 CDR 0,5, GDS 2-3 LIEVÄ ALZHEIMER-DEMENTIA: MMSE 26-18 CDR 0,5-1, GDS 3-4 VUOSIA KESKIVAIKEA ALZHEIMER- DEMENTIA: MMSE 22-10 CDR 1-2,GDS 4-6 VAIKEA ALZHEIMER- DEMENTIA: MMSE 12-0 CDR 2-3, GDS 6-7 Mukailtu: Reisberg et al. Alzh Dis Assoc Disord. 1994.
Dementian vaikea vaihe: kesto vuodesta viiteen avuntarve ADL-toiminnoissa inkontinenssi kielellisten kykyjen vaikea alenema liikuntakyky heikkenee ruokailu vaikeutuu ja ravitsemustila huononee tunnistaminen heikkenee ajan taju katoaa epileptisiä kohtauksia saattaa ilmaantua
Siirtymien määrän jakauma henkilöillä, jotka olivat 12 kk ennen kuolemaa pitkäaikaishoitopaikassa. Forma L, ym. 2012 Vanhuuden viimeiset vuodet Lauri Seinelä: vetovoimainen palveluasuminen
Siirtymät kolmen viimeisen elinkuukauden aikana lähtöpaikan mukaan 70+-vuotiaina kuolleilla 2011 Kaikki Keskiarvo siirtymiä % Dementia Keskiarvo siirtymiä% 70-79-vuotiaat Keskiarvo siirtymiä % 90+ -vuotiaat Keskiarvo siirtymiä % Vanhainkoti 1.0 40.2 0.9 34.9 1.3 45.8 0.8 34.4 Tehostettu palveluasu minen 2.0 72.1 1.8 68.2 2.2 74.7 1.73 68.1 1.2 35.5 0.7 24.4 1.6 43.7 0.8 27.2 Yleissairaal a 3.4 83.8 2.0 64.5 4.0 90.7 2.3 68.2 Terveyskeskus Yliopistosairaala 4.0 98.5 3.1 96.4 4.3 98.5 3.2 98.0 Koti 2.6 82.1 2.9 89.5 2.6 77.3 2.4 87.6 TPA:sta siirryttiin paljon verrattuna vk tai tk Lauri Seinelä: vetovoimainen palveluasuminen Aaltonen ym 2014
Voidaanko siirtymille mitään? Vähintään yhden siirtymän viimeisen elinvuoden aikana kokeneet n=427078 n=15473 Lauri Seinelä: vetovoimainen palveluasuminen Leena Forma & Mari Aaltonen 2016
Voiko muistisairauteen tai siihen sairastumiseen vaikuttaa? Liiku mielellään joka päivä Panosta ystäviin ja harrastuksiin Harjoita aivojasi ja anna niille myös lepoa ja suojaa iskuilta ja myrkyiltä Syö terveellisesti: riittävästi valkuaisaineita ja kasviksia Huolehdi verenpaineesta, kolesterolista ja painosta Hakeudu tutkimuksiin ja hoitoihin ajoissa
Kiitos!