Meriklusteri matemaattisten, merellisten moniosaajien mahdollisuus



Samankaltaiset tiedostot
Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan?

Suomalainen meriklusteri on moniosaaja

Meriteollisuuden laajenevat näkymät

Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia. Säätytalo

Lyhyt kertaus avauspajasta Suomen meriklusteri on merellisten elinkeinojen muodostama kokonaisuus, jossa toimii noin yritystä.

Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi

MERITEOLLISUUDEN OSAAMISTARPEET 2025

MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET. Tapio Karvonen

Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 1 (5) 166 Lausunto valtioneuvoston kanslialle Suomen meripolitiikan linjausten luonnoksesta

Verkostoista kumppaneita ja vientiin buustia Meriklusteri

Meriteollisuus ja meristrategia

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla

MERITEOLLISUUDEN TEKIJÄT

NUORTEN TYÖLLISTÄMINEN K-RYHMÄSSÄ. Johanna Kinnunen K-kauppiasliitto

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen

Meriklusteri 2020 Lounais-Suomi. Taloudellinen merkitys ja kehitys alueella

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku

Rahtivarustamoiden mahdollisuudet 2000-luvulla

OSAAMISPROFIILIKYSELY PUHDASTA ELINVOIMAA

Meriteollisuus osa Teknologiateollisuutta ja Meriklusteria Meriteollisuus Finnish Marine Industries

SUOMALAINEN LAIVANRAKENNUS JATKUU RAUMALLA

Kohtaamispaikka meriteollisuuden, varustamoiden ja merilogistiikan ammattilaisille Turun Messukeskus

Teknologiateollisuus = Mahdollisuuksien Maailma! Miten kerromme sen nuorille, heidän opettajilleen ja vanhemmilleen?

Lounaisrannikon kehittämisvyöhyke Teknologia, tutkimus ja innovaatiot Professori Vesa Harmaakorpi

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ Leena Hyrylä

NAVIGATE

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Suomi on meriosaamisen suurvalta ja siitä asemasta on pidettävä kiinni

Tuemme ja edistämme LUMA-aineiden luonnontieteiden, matematiikan, tietotekniikan ja teknologian harrastusta, oppimista ja opettamista

Osaamisen kohtaanto-ongelma DB Schenker yrityksen näkökulma. Schenker Oy Marjo Pääkkö CHRO Cluster Finland Helsinki Kauppakamari

Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko

Satakunnan Osaamisprofiili Maakuntaohjelma : tausta-aineisto

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa

Suomen meriliikennestrategia

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & Jenni Kuronen

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi , Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Merilogistiikka Päivi Antikainen Ilmasto- ja ympäristöyksikön johtaja

Satakunnan Osaamiskeskus. Marko Lehtimäki Prizztech Oy

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI -

Liittojen yhteinen ohjeistus osaamisen kehittämistä koskevien määräysten soveltamiseksi

Seutukaupunkiseminaari Riku Bitter Miia Nahkuri. #riiconnecting

Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat

Toimivat satamat, sujuva arki

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Mahdollisuuksien meri 23 suositusta Suomen meriklusterin osaamisen kehittämiseksi

Kevätseminaari Turku

Mahdollisuuksien meri

Satamien rooli logistiikkaketjussa, sekä elinkeinoelämän ja liikennepolitiikan määrittelyn välinen yhteys

Tekesin rahoituspalvelut yrityksille 2017 #

Kainuun kehittämisen näkymiä Pentti Malinen Kainuun liitto

Rahtivarustamoiden ICT-haasteet

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä pääjohtaja Juhani Tervala

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina

METSÄTEOLLISUUDEN ODOTUKSIA VÄYLILTÄ JA VÄYLÄLTÄ

LUONNONTUOTEALA. Luonnontuotealan aamukahvitilaisuus Toimialapäällikkö Anne Ristioja Rovaniemi

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput

SUOMEN MERIKLUSTERISELVITYS 2020

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset

MERELLISEN HELSINGIN YLEISSUUNNITELMA

Kesko. Kauppa luo menestystä

LÖYTYYKÖ KAUPPAA JA KASVUA MAAILMALTA? - Sisäpiiritietoa viennistä ja vientimarkkinoista

SUOMEN SATAMALIITTO RY Ulkoasiainministeriö. Eurooppa -osasto. Vuokko Ranki. Suomen Itämeri strategian päivittäminen

Tekesin (Business Finland) rahoituspalvelut yrityksille 2018 #

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta,

Liikennevirasto ja vastuullinen hankintatoimi

Haasteista mahdollisuuksia energiateollisuuden mainetalkoot. Milka Kortet, Energiateollisuus ry

TYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa. Tervetuloa! Mikko Väisänen

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014

Metsäteollisuuden tarpeet

Mäntsälän maankäytön visio Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

MERIKOTKA tutkimustoiminta

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Huomisen pöytää kattamassa. Elintarviketeollisuusliiton tavoitteet hallitusohjelmaan

Kasvun mahdollistajat ohjelmistoala ja tekninen konsultointi

Merikuljetukset maailmankaupan ja liikennejärjestelmän osana. Professori Jorma Mäntynen

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA LPAMIR V-J PENNALA

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy

Henkilöstön kehittämisen haasteet

Miten tukea pienten yritysten kansainvälistymisen haasteita?

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella

Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö. Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen

Jatkoaikojen poistamisen taloudelliset vaikutukset

ja sen mahdollisuudet Suomelle

TeknologiaSuomi nousuun!

KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS 2015 TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä

Transkriptio:

Meriklusteri matemaattisten, merellisten moniosaajien mahdollisuus MAOL ry:n Rauman syyskoulutuspäivät 3.10.2015 Riku Anttila, Meriliitto ja meriklusterin nuoret osaajat

Tervetuloa merelliseen työpajaan!

Meriliitto toimii Suomen merellisten intressipiirien yhteistyöfoorumina. Meriliitolla on tällä hetkellä noin 300 jäsentä, joista yhteisöjäseniä runsaat neljäkymmentä. Meriliiton tavoitteina on: Työskennellä vapaaehtoisvoimin Suomen merellisen kulttuurin hyväksi sekä herättää ja ylläpitää harrastusta mereen liittyvien toimintojen edistämiseksi. Tuoda esiin merenkulun ja muiden merellisten toimintojen merkitystä maallemme. Merialojen kiinnostuksen, tietouden ja arvostuksen lisääminen.

Meriliiton käytännön toimia ovat olleet mm.: Laivaston alushankintojen edistäminen itsenäistyneen Suomen alkuvaiheissa Nuorisopurjehdustoiminnan käynnistäminen (nyk. Suomen Purjelaivasäätiö) Merenkulun maineteko -palkinto, merelliset kirjoituskilpailut, erilaiset näyttelyt, jäsenistön ja merialan vaikuttajien lounaskokoukset sekä koulutus- ja julkaisutoiminta. Meriliiton uusimpia aktiviteetteja ovat: Meriteemaisten asiantuntijaseminaarien järjestäminen. Suomen meriklusteri 2020 -selvityshanke, joka toteutetaan Meriliiton johdolla ja Turun yliopiston toteuttamana.

Lisätietoa: Meriliitosta www.meriliitto.fi Navigator lehdestä www.navigator.fi Kaikki merellisestä toiminnasta kiinnostuneet ovat myös tervetulleita liiton jäseniksi!

Mikä on suomalainen meriklusteri? Suomen meriklusteri on merellisten elinkeinojen merenkulun, meriteollisuuden ja satamatoimintojen muodostama toiminnallinen kokonaisuus. Meriklusterin palveluksessa on yhteensä noin 43 000 henkilöä. Työpaikoista noin puolet on merikuljetusten ja logistiikan ja puolet meriteknisen tuotannollisen ja palveluliiketoiminnan piirissä. Klusterin vuosittainen liikevaihto on noin 15 miljardia euroa. Välillisesti klusterin taloudelliset ja työllistävät vaikutukset ovat vielä moninkertaiset. Lisäksi varsinaisen meriklusterin lähiverkostoon kuuluu monia muitakin merellisiä toimintoja, kuten esim. merentutkimus ja merellinen matkailu, meripuolustus ja rajavalvonta merialueella.

Merellinen Suomi Maantieteellisesti Suomi on saari, joten sen ulkomaankaupan kuljetuksista valtaosa hoidetaan meritse. Viennin tonnimäärästä 90 % Tuonnin määrästä yli 70 % Kaikissa olosuhteissa toimivat merikuljetukset ovat välttämättömiä Suomen taloudelle ja yhteiskunnan hyvinvoinnille sekä kansallisen huoltovarmuuden ylläpitämiselle. Talviolosuhteiden erikoisosaaminen on Suomen meriklusterin erityisvahvuus. Vuositasolla Suomen satamien kautta kulkee noin 100 miljoonaa tonnia lastia. Lisäksi Suomeen ja Suomesta liikkuu meritse vuosittain yhteensä yli 18 miljoonaa henkilöä. Suomen satamissa on vuosittain noin 40.000 ulkomaan alusliikenteen käyntiä sekä lisäksi lukuisa määrä kotimaanliikenteen satamakäyntejä. Tarvitaan monenlaista osaamista kuten esim. merenkulkutaitoja, varustamo- ja rahtaus-osaamista, satamatoiminnan, tavarankäsittelystä ja logistiikan osaamista jotta Suomen vienti ja tuonti saadaan hoidettua menestyksellisesti.

Meritekninen Suomi Suomen meriteollisuus on korkean teknologian ala. Suomi on erikoistunut risteily- ja matkustajalaivojen sekä erilaisten erikoisalusten, kuten jäänmurtajien, rakentajaksi. Maailmanjohtavat yritykset laivojen moottoreissa ja propulsiojärjestelmissä että lastinkäsittelylaitteissa ovat suomalaisia. Meriteknologian verkostoyrityksistä, kuten suunnittelutoimistoista, kokonais-, järjestelmä-, laite- ja materiaalitoimittajista löytyy useita muitakin oman alansa kärkiyrityksiä. Suomi on edelläkävijä myös väylänpidon, ja merikartoituksen kehittämisessä. Korkea teknologinen ja innovatiivinen osaaminen, erikoistuminen sekä kansainvälistyminen ovat meriteknisen Suomen vahvuuksia. Arktiset markkinat ja offshore -markkinat ovat uusia kasvualueita samoin kuin merenkulun energiansäästö- ja ympäristönsuojeluratkaisut merenkululle.

Suomalainen meriklusteri tarvitsee matemaattisia osaajia Esimerkiksi navigointi on matematiikkaa: osaavalle merenkulkijalle pääosin trigonometriaa ja vähemmän osaavalle taas lähinnä todennäköisyyslaskua Koko ajan kehitetään uusia tuotteita ja konsepteja tarvitaan kykyä hahmottaa maailmaa mm. matemaattisin käsittein. Suomi on pyrkimässä älykkään meriteollisuuden kärkimaaksi yhdistäen suomalaista meriteollisuus- ja tietotekniikkaosaamista. Suomalainen meriklusteri on moniosaaja, joka tarvitsee monenlaisia osaajia. Uusien markkinoiden, tuotteiden ja palveluiden synnyttäminen on mahdollista, jos merellisen ja meriteknisen Suomen yrityksillä on käytettävissään oikeanlaista osaamista ja riittävästi osaajia. Meriklusteri ja sen eri toimialat tarjoavatkin, lukuisia mahdollisuuksia tulevaisuuden matemaatikoille ja muille osaajille. Runsas ja monimuotoinen koulutus ja koulutusjärjestelmä on yksi meriklusterin kulmakivistä. Koulutusta lukuisiin eri ammatteihin on tarjolla kaikilla tasoilla ammatillisesta koulutuksesta yliopistoihin.

Suomalainen meriklusteri tarvitsee matemaattisia osaajia Kuten esimerkiksi: alusliikenneohjaajia konemestareita laiva-lvi-suunnittelijoita laivanrakennusinsinöörejä laivanrakentajia logistiikkainsinöörejä luotseja merikapteeneita meteorologeja sähkömestareita ja lukuisia muita Paikallakin ihan eläviä esimerkkejä meriklusterin nuorista osaajista...

Kiitos mielenkiinnosta! Kysymyksiä?