Meriklusteri 2020 Lounais-Suomi. Taloudellinen merkitys ja kehitys alueella

Transkriptio

1 Meriklusteri 2020 Lounais-Suomi Taloudellinen merkitys ja kehitys alueella

2 Blue Growth Meriklusterilla on valtava potentiaali innovaatioille ja kasvulle.

3 Meriklusteri pähkinänkuoressa Suomen meriklusteriin kuuluu n yritystä Meriklusteri = merellisten elinkeinojen muodostama toiminnallinen ja verkostomainen kokonaisuus Toimialoja mm. - Meriteollisuus - Varustamot - Satamat, satamaoperaattorit - Uusiutuva merellinen energia - Julkinen sektori (koulutus, tutkimus, hallinto, merivoimat)

4 Suomen meriklusteri kohti 2020-lukua Suomen meriklusterista on kesällä 2016 valmistunut selvitys Suomen meriklusteri kohti 2020-lukua, joka luo katsauksen meriklusterin tulevaisuudennäkymiin. Taloudellista merkitystä kuvaavat luvut ovat vuodelta Selvityksen ovat tehneet yhteistyössä Turun yliopiston Brahea-keskus ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulu. Brahea-keskuksen tutkimusryhmän vastuullisena johtajana toimi erikoistutkija Tapio Karvonen Turun yliopistosta. Hankkeen pääasiallinen rahoitus tuli TEM:n TEM-Meri-ohjelmasta ja hanketta koordinoi Meriliitto. Hanketta ovat rahoittaneet myös seuraavat toimijat: Meriteollisuus ry, Merimieseläkekassa, ESL Shipping Ltd, Navidom Oy, Suomen Erikoisalusten työnantajaliitto, Suomen Satamaliitto ry, Satamien Kehittämisyhdistys, Merenkulun säätiö, DNV GL, Lloyds Register, Loura ja Helsingin kaupunki. Seuraavilla slideilla yhteenveto selvityksen pääkohdista ja johtopäätöksistä.

5 Meriklusterin erityispiirteitä ü ü ü Suomen meriklusterilla on vahvat, globaalit verkostot ja kovatasoinen projektiosaaminen. Liiketoiminta erittäin suhdanneherkkää, suuri riippuvuus globaalista markkinatilanteesta. Liiketoimintaa lähes kaikilla markkinasegmenteillä. Tämä on etu erityisesti taloudellisesti heikompina aikoina, kun liiketoiminta ja riskit jakautuvat usealle eri markkinalle. ü Meriklusterin arvonlisäys yhteensä 3,8 mrd euroa (vuosien keskiarvo globaalien päämarkkinoiden mukaan). Vertailu: metsäsektorin arvonlisäys 6,7 mrd euroa. ü Julkisen sektorin innovaatiopolitiikalla on suuri merkitys meriklusterin tulevaisuuteen.

6 Tunnusluvut 2014 Yritysten lukumäärä Koko Suomi Merisektorin osuus Liikevaihto Henkilöstömäärä Yritysten lukumäärä (osuus koko maan luvuista) Lounais-Suomi Merisektorin osuus (osuus koko maan luvuista) Liikevaihto Henkilöstömäärä Meriteollisuus (34 %) (29 %) (27 %) Varustamotoiminta Satamatoiminnot Muut meriklusteria palvelevat toiminnot (26 %) (11 %) 990 (9 %) (21 %) (17 %) (24 %) (28 %) (14 %) 330 (19 %) Yhteensä Osuus koko maan luvuista 30 % 23 % 22 % Mukana luvuissa ovat osakeyhtiömuotoiset yritykset, jotka ovat toimittaneet tilinpäätöstietonsa kaupparekisteriin. *Suomen meriklusteri kohti 2020-lukua Turun yliopiston Brahea-keskus ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulu

7 Kokonaisliikevaihto toimialoittain Lounais-Suomessa Miljoonaa Meriteollisuus Varustamotoiminta Satamatoiminnot Muut meriklusteria palvelevat toiminnot *Suomen meriklusteri koh/ 2020-lukua Turun yliopiston Brahea-keskus ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulu

8 Meriklusteriin liittyvien yritysten lukumäärä maakunnassa Meriklusterin kattavuus Yritysten päätoimipaikkojen sijainnin mukaan

9 Meriklusteri Lounais-Suomessa

10 Meriteollisuus Lounais-Suomessa

11 Top 10 meriklusterikaupungit Lounais-Suomessa Kunta Yritysten lukumäärä 1. Turku Rauma Parainen Naantali Pori Kaarina Raisio Uusikaupunki Salo Kemiönsaari 33 Yhteensä 896 meriklusteriyrityksellä on pääkonttori Lounais-Suomessa. Varsinais-Suomi: 688 yritystä Satakunta: 208 yritystä *Suomen meriklusteri koh/ 2020-lukua Turun yliopiston Brahea-keskus ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulu

12 Meriklusterin näkymät

13 Kilpailukyvyn osatekijöitä Suomen meriklusteri kohti 2020-lukua -selvityksen mukaan puolet (47 %) Suomen meriklusterin yrityksistä on sellaisia, joiden tuottavuus on keskimääräistä parempi ja liiketoiminta sekä tehokasta että kannattavaa. Meriklusterin yritysten yleiset näkymät ovat hyvät, mutta kilpailutilanne on kova. Globaalien markkinoiden syklien vaihtelut vaikuttavat klusterin osiin eri tavoilla ja eri ajoituksin. Vain kolmannes liikevaihdosta syntyy kotimaisen enemmistöomistuksen yrityksissä, suurista yrityksistä huomattava osa ulkomaisessa omistuksessa. Selvityksen mukaan meriklusterin luoma arvonlisäys on erittäin suuri: 3,8 miljardia euroa. Arvonlisäys on tuotetun hyödykkeen myyntihinnan sekä sen valmistukseen käytettyjen välituotteiden ostohinnan erotus. Arvonlisäys on tuotantoon (liiketoimintaan) osallistuvan yrityksen synnyttämää arvoa.

14 Meriklusterin yritykset kannattavuus-tuottavuus-nelikentällä 5,0 4,5 4,0 3,5 5% 47% Tuottavuus on keskimääräistä parempi, liiketoiminta tehokasta ja kannattavaa 3,0 Henkilötuottavuus = Jalostusarvo henkilöstökulut 2,5 2,0 1,5 Mediaani 1,0 0,5 0,0 25% 23% Meriteollisuus Satamatoiminnot Varustamotoiminta Muut Nettotulosprosentti 0 % + *Suomen meriklusteri koh/ 2020-lukua Turun yliopiston Brahea-keskus ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulu

15 Ulkomaisen omistuksen osuus meriklusterissa Yritysten lukumäärän mukaan vuonna 2014, n=1 523 Yritysten kokonaisliikevaihdon mukaan vuonna 2014, n=1 523 Ulkomaisen omistuksen osuus % 2 % Ulkomaisen omistuksen osuus < 20 % 2 % Ulkomaisen omistuksen osuus > 50 % 14 % Ulkomaisen omistuksen osuus > 50 % 38 % Ei ulkomaista omistusta 32 % Ei ulkomaista omistusta 82 % Ulkomaisen omistuksen osuus % 19 % Ulkomaisen omistuksen osuus < 20 % 11 % *Suomen meriklusteri koh/ 2020-lukua Turun yliopiston Brahea-keskus ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulu

16 Meriklusterin yritykset eri markkinoilla Suomen meriklusteri toimii lähes kaikilla markkinasegmenteillä ja arvoketjun tasoilla Viranomaiset, julkinen kysyntä 315 yritystä Rahtiliikenne 397 yritystä Risteilyliikenne 369 yritystä Osa yrityksistä palvelee yhtä markkinaa, osa toimii monilla markkinoilla Monella markkinasegmenteillä toimiminen on vahvuus: ala pysyy vakaana, vaikka yhdellä markkinalla olisi heikot näkymät Uusiutuvan energian offshore-tuotanto 75 yritystä Öljyn ja kaasun offshore-tuotanto 302 yritystä Autolautat, ro-ro-liikenne 361 yritystä Monilla meriteollisuusyrityksillä vahva jalansija maailmanmarkkinoilla Palvelut operoinnille Operointi Yli 100 yritystä yritystä Uusiutuva energia voimakkaasti kasvava ala Lopputuotteet Komponentit, järjestelmät yritystä Alle 10 yritystä *Suomen meriklusteri koh/ 2020-lukua Turun yliopiston Brahea-keskus ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Suunnittelu Ei suomalaisyrityksiä

17 Meriklusterin muodostama arvonlisäys eri markkinoilla Rahtiliikenne milj. Viranomaiset, julkinen kysyntä 233 milj. Uusiutuvan energian offshore-tuotanto 39 milj. Risteilyliikenne 437 milj. Autolautat, ro-ro-liikenne 902 milj. Meriklusterin arvonlisäys yhteensä 3,8 mrd euroa (vuosien keskiarvo globaalien päämarkkinoiden mukaan). Vertailu: metsäsektorin arvonlisäys 6,7 mrd euroa. Öljyn ja kaasun offshore-tuotanto 746 milj. *Suomen meriklusteri koh/ 2020-lukua Turun yliopiston Brahea-keskus ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulu

18 Meriklusterin tulevaisuus haasteet ja mahdollisuudet

19 Syvähaastattelut selvityksen tukena Meriklusteri selvityksen tueksi tehtiin myös laajasti syvähaastatteluja. Kasvotusten haastateltiin 55 yritystä toimitusjohtajatasolla. Haastattelut tehtiin yrityksiltä eri puolelta Suomea: Lounais-Suomesta, Uudeltamaalta, Tampereen seudulta, Ahvenanmaalta jne. Haastattelujen tueksi lähetettiin internetpohjainen Webropol-kysely meriklusterin yritykselle. 184 yritystä vastasi kyselyyn. Seuraavilla slideilla yhteenvedonomaisesti syvähaastattelujen tuomia johtopäätöksiä alan haasteista, mahdollisuuksista ja tulevaisuuden näkymistä.

20 Tulevaisuudennäkymät valoisat Liikevaihto tavoittaa pian vuoden 2008 huippulukemat: suurinta kasvu on meriteollisuuden uudisrakentamisessa telakoilla ja niiden verkostoissa. Ala on kuitenkin edelleen suhdanneherkkä ja riippuvainen globaalista markkinatilanteesta Arktisen toiminnan riskit toteutumassa (Venäjän epävarmuus, ympäristöriskit) Risteilijärakentamisessa erinomaiset näkymät 2020-luvulle asti Laitevalmistajilla haasteena rahtialusrakentamisen heikko globaali markkinatilanne Jatkuvaa kasvua tavaramäärien kehityksessä ei enää odotettavissa, mikä heijastuu satamatoimintojen kannattavuuteen. Varustamoala tyytyväinen kilpailukykyä parantaneisiin päätöksiin, mm. tonniverojärjestelmään, nettopalkkajärjestelmään ja sekamiehityssopimuksiin. Ro-ro-segmentissä rahtihintojen kehitys varovaisen positiivinen. Julkisen sektorin innovaatiopolitiikalla suuri merkitys meriklusterin tulevaisuuteen.

21 Innovaatiotoimintaan panostettava Matka ideasta tuotteeseen ja ensimmäiseen maksavaan asiakkaaseen on pitkä. Tyypillinen innovaatiopolku: olemassa olevien osaamisten yhdistäminen innovaatioiksi. Innovaatiotoimintaa tapahtuu myös meriklusterin liitännäisaloilla, kuten energiateknologiateollisuudessa. Innovaatioiden löytämisessä keskeistä on eri osapuolten välinen yhteistyö (toimittaja asiakas, varustamot muu meriteollisuus) ja pitkäjänteinen, asteittainen kehitystyö. Suuret yritykset pääosin tyytyväisiä Suomen meriklusterin innovaatiojärjestelmään, mutta pk-yritykset eivät välttämättä riittävästi tunne kaikkia innovaatiotoiminnan instrumentteja eivätkä vienninedistämisen keinoja.

22 Ulkomainen omistus on mahdollisuus Ulkomainen omistus on nähtävä ennen kaikkea mahdollisuutena, ei uhkana. Ulkomaisilla yrityksillä pitkäjänteiset, liiketoiminnan laajentamiseen ja kehittämiseen tähtäävät tavoitteet Suomessa. Suomesta ostetaan yrityksiä, jotka täydentävät yrityksen omaa liiketoimintaa tuoden lisäkapasiteettia tai uusia markkinoita. Kulttuurierot ovat merkittäviä ja vaikuttavat päätöksentekoon, etenkin omistajuuden siirtymisen alkuvaiheessa tilanne voi olla vaikea. Huoltovarmuus kuitenkin säilytettävä: merikuljetusten toimittava myös poikkeusoloissa.

23 Koulutustarpeiden vaihteluun reagoitava nopeasti Tarvitaan lisää mm.: teoriapainotteisuudesta harjoitteluihin, jo opintojen alkuvaiheessa työnjohtaja- ja projektinjohtokoulutusta tilastotieteen ja datan analysointia laivainsinöörien koulutuksessa levyseppähitsaajien koulutusta tutkintoa täydentävää erikoiskoulutusta Merenkulkualan koulutusta tarjotaan liian monessa yksikössä lisää oppilaitosten välistä yhteistyötä tarvitaan.

24 Mahdollisuudet Tuottavat nichet (mm. arktinen meriteollisuus, risteilyalukset, korjausrakentaminen, akkuteknologia, energiankäytön hybridiratkaisut) Uudet asiakas- ja tuoteryhmät Automaatio, sarjatuotanto Vahva verkosto- ja projektiosaaminen (kilpailuetu Kiinaan verrattuna) Uusien innovaatioiden käyttöönotto ensimmäisten joukossa Uhat Niukat resurssit koulutukseen ja tuotekehitykseen Aivovuoto: koulutuksen ja osaamisen häviäminen Suomesta Poliittinen ja taloudellinen epävakaus Nurkkakuntaisuus, hitaus Digitalisaation kärkimaiden joukosta pois putoaminen Kiinan mahdollinen nousu merkittäväksi risteilijärakentajaksi

25 Tulevaisuuden kilpailukyky syntyy Kansainvälisistä, vahvoista verkostoista ja tiedon jakamisesta. Digitalisaation ja robotisaation tuomasta kustannustehokkuudesta. Luottamuksesta suomalaiseen huippuosaamiseen ja toimintatapoihin. Erikoistumisesta sekä korkean lisäarvon tuotteista ja palveluista.

26 KIITOS!