Suomalainen meriklusteri on moniosaaja

Transkriptio

1 4 /2012 Suomalainen meriklusteri on moniosaaja LIIKENNEVIRASTON T&K -LEHTI Teema Suomalainen meriklusteri on moniosaaja T arvit aan monenlaist a osaamist a, jot t a Suomen vient i- ja t uont i voit aisiin hoit aa merikuljet uksilla menest yksekkääst i saaressa kun elet ään. T arvit aan erit yisest i merenkulkut ait oja, jot t a alukset liikkuisivat ja last i kuljet et t aisiin t urvallisest i perille. T arvit aan myös osaamist a varust amonpidost a ja raht auksest a, jot t a merenkulku ylipäät ään olisi mahdollist a ja laivat saisivat raht ia kuljet et t avakseen. Osaamist a sat amanpidost a, t avarankäsit t elyst ä ja laajemmin koko logist isest a ket just a t arvit aan, jot t a t avara saavut t aisi lopult a niit ä t ilanneet t ahot, ja t oisaalt a jot t a kuljet usket ju palvelisi Suomen vient it eollisuut t a. Viennin ja tuonnin turvaamiseen vaadittujen taitojen varmistamiseksi on pystyttävä järjestämään merenkulun koulutusta. Myös alaan liittyvien tukitoimintojen, kuten esimerkiksi hallinnon, väylänpidon, merikartoituksen, meripelastuksen, vakuutuksen, katsastuksen sekä merioikeuden edellyttämät taidot ovat välttämättömiä. Ei pidä myöskään unohtaa meriteollisuutta, joka on tärkeä osa suomalaista meriosaamista. Ja lopuksi: kaikkea tätä osaamista palvelee merialaan liittyvä tutkimus. Tämä artikkeli käsittelee suomalaisen meriklusterin osaamista ja erityispiirteitä varustamotoiminnan, meriteollisuuden, viranomaisten, tutkimuksen ja merialan koulutuksen näkökulmista katsottuna. Suomen meriklusterilla tarkoitetaan useiden merellisten elinkeinojen muodostama toiminnallista ja verkottunutta kokonaisuutta, johon kuuluvat meriteollisuuteen, merenkulkuun ja satamatoimintoihin yksityisellä ja julkisella sektorilla liittyvät toimialat. Erilaisissa tutkimuksissa Suomen meriklusterin vahvuuksiksi on nostettu korkea teknologinen ja innovatiivinen osaaminen. Erityisvahvuutena pidetään talviolosuhteiden erikoisosaamista. Suomalaisista varustamoista löytyy osaamista ja 1/5 1

2 innovatiivisuutta Suomessa on kolmisenkymmentä ulkomaankauppaliikenteessä toimivaa laivanvarustamoa ja viitisenkymmentä kotimaan matkustajalaivavarustamoa. Varustamotoiminta on jakautunut moniin eri liikennemuotoihin: konttiliikenteeseen, roro- ja matkustajalaivaliikenteeseen, kemikaali- ja öljyalusliikenteeseen sekä kuivarahtiliikenteeseen. Kansainvälisesti tarkasteltuna, ja jos huomioidaan vielä meriliikenteen erityistarve Suomen ulkomaankaupan tai huoltovarmuuden kannalta, varustamoliiketoiminta ei ole kovin suurta se voisi hyvin olla kolminkertainen maailmankauppaosuuteemme nähden. Suomalaisista varustamoista voidaan tästä huolimatta nostaa esille osaajia. Yksi tällainen osaaja on Neste Shipping, joka on pystynyt hyvin turvaamaan suomalaista energiahuoltoa talviolosuhteissakin. Tämän jääosaamisen lisäksi Neste on rohkeasti lähtenyt kokeilemaan erikoisaluksia, joilla energiahuolto on voitu turvata. Varustamon turvallisuustoiminta on myös monesti nostettu esimerkiksi. Säännöllinen saariston matkustajalauttaliikenne on toinen suomalaisen varustamotoiminnan osaamisen piirre. Suomalaisessa saaristossa on vaikeaa navigoida, mutta siitä huolimatta meillä on runsaasti säännöllistä ja ympärivuotista matkustajalauttaliikennettä. Vaativat olosuhteet ovat koulineet varustamoista myös esimerkillisiä turvallisuusosaajia. Talviosaajiin kuuluu luonnollisesti myös Arctia Shipping jäänmurtopalvelullaan. Lisäksi monitoimimurtajien käyttö esimerkiksi öljykentillä on tuonut varustamolle monipuolista offshoreosaamista. Erikoisosaajana on vielä mainittava Meriaura ja sen offshore- sekä projektilogistiikan taitaminen. Yhtiö on osoittanut innovatiivista otetta ratkoessaan esimerkiksi merenkulun ympäristöhaasteita. Innovatiivisista kuljetusratkaisuista tunnettu on myös Langh Ship Oy, jonka kehittämät kehto-, ja välikannet sekä erikoiskontit ovat saaneet monia kotimaisia ja kansainvälisiä palkintoja. Meriteollisuus suomalaista erikoisosaamista Suomen meriteollisuus on korkean teknologian ala. Se muodostuu telakoista ja verkostoyrityksistä, kuten suunnittelutoimistoista, kokonais-, järjestelmä-, laite- ja materiaalitoimittajista sekä off shoreteollisuudesta. Ala on yksi Suomen kansainvälisimmistä teollisuudenaloista. Suomi on merkittävä meriteollisuusmaa, ja tähän on vaikuttanut erityisesti erikoistuminen risteily- ja matkustajalaivojen sekä erilaisten erikoisalusten, kuten jäänmurtajien, rakentajaksi. Osaamisen ennakointi meriteollisuudessa hankkeessa selvitettiin suomalaisen meriteollisuuden osaamistarpeita. Selvityksessä tehtyjen haastatteluiden perusteella suomalaiseksi erityisosaamisalueiksi nousivat projektiosaaminen, rakenteellisesti ja teknisesti vaativat alukset, korkea suunnitteluvaiheen tekninen osaaminen, innovatiivisuus konseptisuunnittelussa, uusien energiaratkaisujen kokeileminen, moduulirakentaminen ja elementit, elinkaariosaaminen, laivojen koneistoihin ja propulsioon liittyvä osaaminen, laaja toimittajaverkosto, laatu ja teknologia sekä arktinen osaaminen. Viranomaisten yhteistyö esimerkkinä Merellisten viranomaisten yhteistyötä on monesti kehuttu esimerkilliseksi. Suomalaiseksi 2/5 2

3 menestystarinaksi on erityisesti nostettu METO-yhteistyö, eli merellisten viranomaisten yhteistyöryhmä. Vuodesta 1994 toteutetulla yhteistyöllä on voitu saavuttaa esimerkiksi kymmenien miljoonien eurojen säästöjä meriliikenteen teknisen valvonnan ja tietoliikennejärjestelmien järjestämisessä. Yhteistyön avulla kehitetään myös muun muassa viranomaisten omistaman tiedon käytön hallintaa, ja laajemmin parannetaan koko Itämeren alueen turvallisuutta. Lisäksi yhteistyö viranomaisten ja varustamoiden sekä muiden alan toimijoiden kanssa on tiivistä ja kansainvälisestikin huomattua. Eri liikennemuotojen viranomaistoiminnot yhdistyivät muutamia vuosia sitten. Yleinen tuntuma on, että merenkulkualalla tätä kehitystä ei ole koettu kovin positiiviseksi. Toisaalta yhdistymisen vaikutukset, niin positiiviset kuin negatiiviset, ovat nähtävissä selvästi vasta joidenkin vuosien kuluttua. Ainakin yhden hyvän asian organisaatiomuutoksesta voi jo nyt nostaa esille: TraFin turvallisuuden analyysiyksikön perustamisen tämän vuoden alussa. Liikenteen analyysit -osaston tarkoituksena on kerätä ja analysoida turvallisuustietoa TraFin päätöksenteon, valvonnan ja sääntelyn pohjaksi ja perusteiksi. Laajemmin merenkulkualalle viranomaisten tuottamalla analyysitiedolla on valtava merkitys turvallisuuden parantamisessa ja turvallisuustyön kehittämisessä. Vaikka malli pohjautuu erityisesti ilmailualan turvallisuusosaamiseen, voidaan sanoa, että merenkulkualalla askel on kansainvälisesti katsottuna merkittävä. Mallia on hyvä viedä merenkulkualan kansainvälisiin kehittämistyöryhmiin. Korkeatasoista meriturvallisuuden tutkimusta Suomessa tehdään runsaasti merenkulkualan tutkimusta. Pienimuotoisesti tutkimusta tehdään lähes kaikissa alan oppilaitoksissa ja laajemmin monissa korkeakouluissa ja yliopistoissa. Myös VTT:llä tehdään runsaasti merenkulkualan tutkimusta. Ehkä merkittävimmäksi tutkimustahoksi voi nostaa Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus Merikotkan. Merenkulku tutkimuskohteena on varsin mielenkiintoinen, vaikkakin haasteellinen. Merenkulku sinänsä ei ole oma tieteenalansa, vaan sitä voi lähestyä monesta eri näkökulmasta, kuten ns. insinööritieteiden, sosiaali- tai yhteiskuntatieteiden, taloustieteen, psykologian tai kasvatustieteiden näkökulmasta. Meriturvallisuuden ja meriliikenteen tutkimuskeskus Merikotkassa on yhdistetty monia tieteenaloja ja osaamista: teknisemmät ja matemaattiset tieteenalat yhdistyvät muun muassa ympäristö-, yhteiskunta- ja sosiaalitieteisiin. Toisaalta tutkimuskeskuksessa linkittyy myös ammattikorkeakoulujen soveltava tutkimus ja kehitystyö yliopistojen tutkimusaloihin, ja yrityselämän sekä julkisen sektorin kanssa läheisesti tehtävä yhteistyö mahdollistaa tutkimuksen käytännönläheisyyden ja paremman sovellettavuuden. Merikotka-tutkimuskeskus tuottaa korkeatasoista tutkimusta. Tutkimuksen tavoitteina on parantaa meriliikenteen turvallisuutta, onnettomuuksien ennaltaehkäisyä ja meriympäristön suojelun edellytyksiä erityisesti Suomenlahden, mutta myös koko Itämeren alueella. Tutkimusryhmän erityisosaamisalue on monitieteinen riskilaskenta sekä riskienhallinnan työkalujen kehittäminen. Laajemmin kysymys on meriturvallisuuden ja sen eri osa-alueiden osaamisesta. Kansainvälisesti katsottuna Merikotkatutkimuskeskus on ainutlaatuinen konsepti monitieteinen tutkijatiimi, joista suurin osa istuu yhteisissä tiloissa. Lisäksi läheinen yhteistyö viranomaisten ja alan yritysten kanssa sekä näiden tahojen tarpeisiin päätöksenteon taustaksi tuotetut selvitykset ja tutkimukset tekevät Merikotka-tutkimuskeskuksesta kansainvälisestikin kiinnostavan osaajan. Merenkulun koulutus runsasta 3/5 3

4 Merenkulun koulutus ja koulutusjärjestelmä on yksi meriklusterin kulmakivistä. Koulutus on jatkuvuuden elinehto laivanvarustamoille, mutta merkittävää vaikutusta sillä on myös muille meriklusterin toimialoille. Koulutuksesta on hyötyä esimerkiksi satamatyöhön, telakoille, viranomaistehtäviin sekä alan opetus-, tutkimus- ja kehitystehtäviin. Meri-insinöörin koulutus antaa pätevyyden myös erilaisten voimalaitosten tehtäviin. Yksi suomalaisen merenkulkualan koulutuksen erityispiirre on sen runsaus ja monimuotoisuus. Merenkulkualan perustutkinnon voi suorittaa toisella asteella ja merikapteenin tai meri-insinöörin tutkinnot ammattikorkeakouluissa. Alalla voi opiskella myös ylemmän AMK-tutkinnon. Lisäksi aikuis- ja täydennyskoulutusta tarjotaan runsaasti kaikissa alan oppilaitoksissa sekä jonkin verran muutamissa yliopistoissa. Meriturvallisuuden lyhytkursseja tarjotaan Meriturvassa ja Ålands sjösäkerhetscentrumissa. Kun huomioidaan lisäksi muut merellistä koulutusta tarjoavat tahot, lukumääräisesti opetusyksiköiden määrä nousee reilusti toiselle kymmenelle. Usein ajatellaan, että osaamisen tason säilyttäminen vaatii runsaasti tarjontaa ja mahdollisuuksia. Merenkulun koulutuksessa molempia on tarjolla, ja pienelle maalle määrä on jopa melkoisen suuri. Meriklusterin näkökulmasta katsottuna runsautta voidaan pitää hyvänä asiana, mutta ehkä alan elinkeinon piirissä tunnistetaan nykyisin enemmän koulutuksen haasteita kuin positiivisia tekijöitä. Näistä haasteista merkittävimmät liittyvät rahakysymyksiin, resursointiin, koulutuksen pirstaleisuuteen, koulujen osittaiseen kilpailuasetelmaan sekä vaikeuksiin rekrytoida päteviä ja osaavia ammattiopettajia. Haasteiden ja ongelmien ratkominen sekä opetuksen nostaminen korkealle tasolle auttaisivat kehittämään suomalaista merenkulkualan osaamista merkittävästi. Haasteista mahdollisuuksiksi ja vahvuuksista valteiksi Tässä artikkelissa on nostettu esille joitakin ajatuksia suomalaisen merenkulun osaamisesta. Olisi mielenkiintoista tarkastella aihealuetta laajemmin ja syvällisemmin. Kattava selvitys olisi tärkeä erityisesti sen vuoksi, että vaikka meillä on monia vahvuuksia ja erityisosaamistakin, alaa uhkaavat lukuisat haasteet. Ehkä ongelmia on jopa enemmän kuin vahvuuksia. Liikenne- ja viestintäministeriön johdolla valmistellaan tällä hetkellä merenkulun strategiaa, ja tässä yhteydessä tarkastellaan monia näitä haasteita ja luonnollisesti myös vahvuuksia. Strategiaa tehdään yhteistyössä alan eri toimijoiden kanssa. Tässäkin yhteydessä tuli todistettua, että suomalaisten tapaa tehdä yhteistyötä ei ole turhaan kehuttu. Toivottavasti yhteinen työ kantaa hedelmää, ja merenkulun haasteisiin pystyttäisiin tarttumaan toden teolla. Osaamisestamme voimme olla ylpeitä, mutta haasteiden kääntäminen mahdollisuuksiksi auttaisi tekemään vahvuuksistamme tulevaisuuden valttikortteja. Teksti: Mirva Salokorpi, KYAMK, Kuva: Liikennevirasto Läht eet : Kirjoituksessa on käytetty lähteenä mm. Opetushallituksen julkaisua Merenkulkualan koulutuksen tilasta ja kehittämistarpeista (2011), Meriteollisuuden osaamistarveraporttia (2012) sekä Merikotkatutkimuskeskuksesta tehtyjä selvitysraportteja sekä tutkimuskeskuksen internet-sivuja. Kirjoitusta varten haastateltiin myös merikapteeni Tapani Salmenhaaraa. 4/5 4

5 5/5 5