Yritykset kunnan palvelutuotannossa Päijät-Hämeen liitto, seminaarisarja 13.3.2013 Outi Hongisto Päijät-Hämeen Yrittäjät 1
Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset: 623 0,2% Suuryritykset (250- hlöä) 623 0,9% Keskisuuret yritykset: 2 479 5,7% Pienyritykset: 15 175 0,9% Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä) 2 479 5,7% Pienyritykset (10-49 hlöä) 15 175 93,1% Mikroyritykset (1-9 hlöä) 247 785 Yhteensä 266 062 yritystä vuonna 2011, pois lukien maa-, metsä- ja kalatalous Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri
Uudet työpaikat syntyvät pk-yrityksiin 55000 50000 45000 40000 35000 Henkilöstömäärän muutos 2001-2011 yritysten kokoluokittain, henkilöä Lisäys yhteensä 119 566 - suuryritykset 9 484 - pk-yritykset 110 082 - alle 50 h yritykset 91 467 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0-5000 1-9 h 10-19 h 20-49 h 50-99 h 100-249 h 250-499 h 500-999 h > 1000 h Lähde: Tilastokeskus. Henkilömäärät muunnettu kokopäiväisiksi työpaikoiksi, pl. maa- ja metsätalous 4
Yritykset kunnan palvelutuotannossa - käsitteitä Ostopalvelut Järjestäminen Ulkoistaminen Tuottaminen Yksityistäminen Palveluseteli Palvelualoite 5
6 Miksi?
Euroopan neuvosto muistuttaa Suomelle tarkoitetussa suosituksessaan (Bryssel 30.5.2012, COM(2012) 312), että Suomen tulee jatkaa kilpailuolosuhteiden parantamista tuote- ja palvelumarkkinoilla sekä jatkaa kuntien palveluhankintojen avaamista tarjouskilpailuille. Lisäksi neuvosto pitää tärkeänä, että Suomi varmistaa yksityisten ja julkisten yritysten kilpailuneutraliteetin. Neuvosto korostaa, että uusi kilpailunedistämisohjelma tulee esittää viipymättä kilpailuolosuhteiden vahvistamiseksi. 7
Muuttuva toimintaympäristö Kuntapalveluiden työvoimantarpeen arvioidaan nousevan palvelutarpeen kasvun myötä 90 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä Vuoteen 2020 mennessä eläköityy 166 000 kunta-alan työntekijää eli noin kolmannes kuntien työntekijöistä Samaan aikaan työikäisten kansalaisten määrä vähenee 140 000 henkilöllä Asiakkaat yhä enemmän kiinnostuneita palveluiden laadusta ja saatavuudesta, ei niinkään siitä kuka palvelut tuottaa Toiminta- ja markkinaympäristö julkisten palveluiden ympärillä muuttuu koko ajan kilpaillummaksi ja markkinavetoisemmaksi Kasvavan huomion kohteena on palveluiden tuottavuus ja nykyistä innovatiivisemmat tavat tuottaa palveluita
9 Mitä tavoittelemme?
Kustannuksien avaaminen mahdollistaa palvelutuotannon arvioinnin Nyt käynnissä kuntien tehtäväkartoitus mistä luovutaan (535 tehtävää on liikaa) 18000 16000 14000 Kustannuserot /asukas ylin alin 13017 16630 Kuntien oman palvelutuotannon kustannukset auki Kustannusten laskemiseen tulee luoda yhtenäinen käytäntö, jotta todelliset yksikkökustannukset saadaan selville. 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 1385 791 10573 5878 6029 8894 10 13.3.2013
Kuntien käyttökustannukset 2010 Sosiaali- ja terveystoimi 20,5 miljardia euroa Asiakaspalvelujen ostot yksityisiltä 2,2 miljardia euroa eli 10,5 % Palvelusetelien käyttö 26,7 miljoonaa euroa
Monipuolinen palvelun tuottajarakenne takaa terveen kilpailun ja kustannustason
Kunnan kannattaa edistää palvelutuottajien positiivista kilpailua Suurten kokonaisuuksien kilpailutus? tarjoajina vain suuret tuottajat Vaikutukset yrittäjyyden kehittymiseen Vaikutukset monopolien syntymiseen -> hintakehitys Pientenkin yritysten on voitava toimia kunnan järjestämisvastuulla olevien toimintojen toteuttajina. Palvelustrategia, palveluseteli ja palvelualoite tukevat tätä tavoitetta.
Palvelustrategia 1) mitä palveluita kunta tuottaa itse, mitä yhdessä muiden kanssa ja mitä se ostaa yksityisiltä toimijoilta 2) mikä on kunnallisten liikelaitosten ja yhtiöiden rooli 3) miten palveluita kehitetään yhteistyössä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. 14 13.3.2013
Palveluseteli Mahdollistaa palveluseteleiden käytön lähes kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tavoitteena lisätä asiakkaiden valinnanmahdollisuuksia ja saada aikaiseksi monipuolisempi sekä tehokkaampi palvelujen kokonaisuus. 17
Palvelusetelien hyötyjä kunnille Palveluiden järjestämisvastuu säilyy kunnilla ja kunta päättää missä palveluissa seteli otetaan käyttöön Kunta hyväksyy palveluntuottajat (kriteerit) Mahdollistaa huomattavatkin kustannussäästöt Asiakkaiden hoitoon pääsy nopeutuu (säästöjä esim. hoitotakuusakkojen vähenemisen muodossa) Hoidon tarjonnan ja kulujen ennakoitavuus paranee Hoitoon pääsyn nopeutuessa ja sen laadun parantuessa sairauspäivät vähenevät Lisää kuntien tietämystä omista kustannuksistaan ja laadustaan Vähentää kuntien omien työntekijöiden työpainetta, jos markkina toimii oikein ja aktiivisesti Mahdollisuus lähipalveluun Vapauttaa kunnan palvelutuotannon kapasiteettia Investointitarpeiden väheneminen
Palvelusetelien hyödyt asiakkaille Lähipalvelu on mahdollista Asiakas voi valita itse palveluntuottajansa sopiviksi katsomillaan kustannuksilla Asiakas saa valita hoidon ajankohdan ja paikan Palveluiden laatu, saatavuus ja kustannustaso paranevat kilpailun myötä
Palvelusetelien hyödyt yrityksille Uudet liiketoimintamahdollisuudet Liiketoiminnan painopiste asiakkaassa ja palvelutuotannon kehittämisessä ja laadussa Kilpailu tapahtuu asiakkaan kannalta oleellisilla asioilla; palveluiden laadulla, saatavuudella ja hinnalla Mahdollistaa toiminnan pitkäjänteisen kehittämisen nykyisen sopimuskausittaisen suunnittelun sijaan esimerkiksi henkilökuntaa pystytään palkkaamaan määräaikaisuuksien sijaan toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin)
Jyväskylän palvelusetelitoiminnan kehittyminen 2004-2012 Aloitettiin vuonna 2004 Palveluseteli otettiin käyttöön Jyväskylässä vuonna 2004. Tuottajia kilpailutettiin toimintaan mukaa kolme kappaletta Alussa seteli oli käytössä omaishoidossa ja vanhusten kotihoidossa. Vuosibudjetti oli 60 000 euroa Tilanne vuonna 2012 Tuottajat ja tuotteet klemmari alustalla netissä Kukin tuottaja kilpailee hinnalla ja laadulla asiakas valitsee Kaupunki hyväksyy tuottaja palvelusetelituottajiksi Yrityksiä yli 150 kpl Arvioitu käyttö yli 9 milj eur
Palvelualoite Kannustaa aloitteellisuuteen 28
Palvelualoitteella kustannustietoisuutta Kunta antaa yrityksille tai järjestöille mahdollisuuden esittää vaihtoehtoinen laadultaan parempi tai kustannuksiltaan edullisempi tapa tuottaa palvelu. Aloite ei velvoita kuntaa suoraan muuttamaan omaa toimintaansa tai palveluiden tuotantotapaa. Aloiteprosessissa kunnan tulee 1. ottaa ehdotus vastaan 2. arvioida oman vastaavan palvelun laatu ja kustannukset 3. vertailla omaa ja ehdotettua vaihtoehtoista tuotantotapaa 4. päättää mahdollisista toimenpiteistä, joihin aloite-ehdotus sekä tehty arviointi ja vertailu antavat aihetta. Ruotsissa 38 kunnassa käytössä oleva hyväksi havaittu tapa edistää kustannusten vertailua. 30
Miksi uusia rakenteita tarvitaan? Raha seuraa asiakasta. Asiakkaan valinnan vapaus kasvaa. Tuottajat kilpailevat asiakkaista kilpailussa korostuu laatu. Julkisen ja yksityisen sektorin tuottajat ovat yhdenvertaisessa asemassa asiakkaaseen nähden. Kustannusten hallinta paranee. 31
Yhteenveto Kunnilla/julkisella vallalla on jatkossakin järjestämisvastuu ja ne päättävät miten palvelut tuotetaan On välttämätöntä löytää uusia, joustavia tapoja tuottaa kuntien järjestämisvastuulla olevia palveluita On välttämätöntä pystyä lisäämään erityisesti hoivasektorin tuottavuutta ja palvelurakenteiden toimivuutta Muutos on jo käynnissä, mutta se ei ole kaikilta osin organisoitua Markkinoita syntyy, mutta onko markkina avoin ja monipuolinen? Myös asiakkailla on huomattavaa valmiutta ja tarvetta järjestelmän kehittämiselle
Suomen Yrittäjät Kuntasivut, materiaalia www.yrittajat.fi/kunta Asiantuntijaseminaarit Kunnallisjohdon seminaari 2013 Lahti 23. -24.4. 33 [Alatunnisteteksti] 13.3.2013
Kunnallisjohdon seminaari Lahti 23.-24.4.2013 Tervetuloa! 34
35