REC-E5010 Perustoimitukset TkT Juhana Hiironen

Kuka olen? Currently Dr. Hiironen is working in the Department of Built Environment at Aalto University School of Engineering. Previously Dr. Hiironen has been responsible for planning land consolidation strategies as a member of core advisor team in the central administration of National Land Survey of Finland (NLS). In NLS Dr. Hiironen has also been responsible for the development of legal cadastral surveys in the field of valuation and land consolidation proceedings. Dr. Hiironen has made his Doctoral Dissertation on On the Impacts and Profitability of Farmland Consolidation. Dr. Hiironen has published tens of scientific articles related e.g. to land consolidation, property valuation and the cadaster. juhana.hiironen@aalto.fi

Keitä olemme? Lyhyt esittelykierros Kuka olet, mistä tulet? Miksi olet tullut kurssille, mitkä ovat sinun oppimistavoitteesi tälle kurssille? 3

Luennon sisältö 12:15 12:45 Kurssin yleisesittely 12:45 13:00 Maanmittaustoimitukset prosesseina Tauko 13:15 13:30 Millaisia ongelmia toimituksilla ratkaistaan 13:30 14:15 Lohkomistoimitus Tauko 14:30 15:15 Ryhmätyö: lohkomistoimitusten tarkastelua 15:15 15:40 Ryhmätyön purku (näyttelykävely) 15:40 15:45 Kotitehtävät seuraavaksi kerraksi 4

Kurssin yleisesittely

Mitä kurssilla tehdään? Kurssin kokonaiskesto on 7 viikkoa. Se sijoittuu III-opetusperiodille. 1. Luennot: 6 kpl (a 4h) = 24h - maanantaisin klo 12:15-16:00 2. Lukutehtävät: 6 kpl (n. 50 sivua/krt) = 4h x 6 kpl = 24h - Kurssin aikana käydään lävitse aihepiirin kokoava kirjallisuus sekä tutustutaan käytännön toimituksiin. 3. Tentti (515 s, 100=8h) = 40h - Ensimmäinen yrityskerta 17.2. Tenttilukemisena yhteensä 515 sivua, joten älä jätä lukemista viimeiseen iltaan, vaan tutustu aiheeseen lukutehtävien kautta pienemmissä paloissa. 6

Mitä sinulta vaaditaan kurssin läpäisemiseksi (1/2)? Kurssi arvostellaan asteikolla 0-5. Kurssin arvosana muodostuu luentokuulustelun (50%) ja kurssiaktiivisuuden (50%) perusteella. Jokaiselta luennolta jaetaan läsnäolopisteitä, yhdestä luennosta saa yhden pisteen (6p=5, 5p=4, 4p=3, 3p=2, 2p=1 ja 0-1p=0). Tentti muodostuu kolmesta essee kysymyksestä (a' 10 p). Tentin läpäisemiseksi vaaditaan yli puolet pisteistä (0-15=0, 16-18=1, 19-21=2, 22-24=3, 25-27=4, 28-30=5). Kurssin läpäistäkseen, molemmat em. osiot tulee olla hyväksytysti suoritettuna. 7

Mitä sinulta vaaditaan kurssin läpäisemiseksi (2/2)? Puuttuvan lähipäivän voi korvata ns. korvaavalla esseellä. Maksimissaan kaksi luentokertaa voi korvata kirjoittamalla ylimääräisen esseen. Esseistä voi saada luentopisteitä joko 0 (hylätty), 0,5 (puutteellinen) tai 1 (hyvä kirjoitus annetusta aiheesta). Esseessä analysoidaan luennon teeman mukaista maanmittaustoimitusta. Kussakin esseessä on syytä käyttää vähintään viittä asianmukaista kirjallista lähdettä (kurssikirja, tieteellinen artikkeli, asiantuntija-artikkeli jne.). Essee tulee kirjoittaa tieteellisiä pelisääntöjä noudattaen, mm. asianmukaisia viittaustekniikoita käyttäen (ks. kandidaatintyön kirjoitusohjeet). Korvaava essee tulee palauttaa ennen seuraavan viikon luentoa. Jos olet esimerkiksi estynyt osallistumaan ensimmäiselle luennolle (2.1), tulee sinun palauttaa korvaava essee 9.1 klo 12:15 mennessä. Jos esseen palauttaa myöhässä, ei sitä arvostella. 8

Tentti Tentti muodostuu kolmesta essee kysymyksestä (a' 10 p). Tentin läpäisemiseksi vaaditaan yli puolet pisteistä (0-15=0, 16-18=1, 19-21=2, 22-24=3, 25-27=4, 28-30=5). Tentissä olevista esseekysymyksistä vähintään kaksi valitaan sattumanvaraisesti ennakkoon annetusta kysymyspatteristosta. Tenttikertoja on vuoden aikana kolme (17.2, 7.4 ja 18.5), mistä enintään kahteen saa osallistua. Ilmoittautuminen tenttiin lasketaan osallistumiseksi. Mikäli tenttiä ei läpäise kahden yrityskerran jälkeen, on kurssi suoritettava kokonaisuudessaan uudestaan. 9

Tenttikirjallisuus Majamaa, V., Markkula, M. 2001. Kiinteistönmuodostamislaki. Sivut 9-178. Hyvönen, Veikko O. 2001. Kiinteistönmuodostamisoikeus II. Sivut 180-226 (lohkominen), 236-272 (halkominen), 296-309 (tilusvaihto), 505-575 (rasitteet ja tieoikeudet) ja 588-604 (kiinteistönmääritys). Maanmittauslaitos: Toimitusmenettelyn käsikirja (TMK), kohdat 1 Yleistä (60 s.), 2 Lohkominen (38 s.), 4 Halkominen (15 s.), 5. Tilusvaihto (7 s.), 11 Rasitetoimitus (7 s.), 12 Kiinteistönmääritystoimitus (23 s.) ja 18 Yksityistietoimitus (15 s.) Luentomateriaalit 10

Maanmittaustoimitusten tuotanto

Maanmittauslaitoksen organisaatio 12

Toimitukset on jaettu prosesseihin 13

Toimitusten jaottelu sisällöllisesti (1/2) 1. Kiinteistötoimitukset a. Kiinteistönmuodostamistoimitukset i. Lohkominen ii. Halkominen b. Kiinteistöjärjestelytoimitukset i. Uusjako ii. Tilusvaihto iii. Alueen siirtämiset (mm. vesijätön lunastus) v. Muut kiinteistöjärjestelyt (mm. yhteismetsän muodostaminen; rasitetoimitus) c. Kiinteistönmääritystoimitukset i. rajankäynti 14

Toimitusten jaottelu sisällöllisesti (2/2) 2. Muut maanmittaustoimitukset a. Rekisteriyksikön muodostamistoimitukset i. Lunastustoimitus ii. Maantietoimitus b. Järjestelytoimitukset i. Yksityistietoimitus c. Deklaratiiviset maanmittaustoimitukset 15

Toimitusprosessi 16

Toimitusmiehet Toimitusmiehet = toimitusinsinööri + 2 uskottua miestä Pääsääntö: toimituksen suorittaa toimitusinsinööri itse Jos joku asianosaisista pyytää tai toimitusinsinööri katsoo tarpeelliseksi, kutsutaan uskotut miehet Uskotut miehet Kunnanvaltuusto valitsee (min. 6 hlö/toimikausi) Kiinteistöasioihin perehtynyt ja paikalliset olot tunteva Toimii virkavastuulla (vrt. kunnan luottamushenkilö) Uskotun miehen esteellisyys vastaa toimitusinsinöörin (ja tuomarin) esteellisyyttä (ks. OK) 17

Toimitusmiehet Toimitusinsinöörinä lohkomisessa toimii: Ammattikorkeakoulujen maanmittaustekniikan opintosuunnalla tutkinnon suorittanut insinööri (ent. teknikko) Maanmittauslaitoksen palveluksessa oleva DI tai kunnan kiinteistöinsinööri (DI) DI, jos lohkomisessa suoritetaan muuta kuin kiinteistönmääritystä (rajankäynti), yhteisen alueen osuuden määritystä tai rasitteen perustamista koskeva toimenpide (KML 5.3 ) Tehtävänjako MML vs. kunta Jos asemakaava-alueella on oma kunnan ylläpitämä kiinteistörekisteri kiinteistöinsinööri Asemakaava-alueen ulkopuolella Maanmittauslaitos on rekisterin pitäjä MML:n toimitusinsinööri 18

Asianosainen Toimituksen hakija tai muu henkilö, jonka oikeutta toimitus välittömästi koskee (KML 17.1 ), esim. rajanaapuri rajankäynnissä Emäkiinteistön omistaja, määräalan ostaja, rasite-, vuokra- tai muun nautintaoikeuden haltija Pantin haltija KML 28 ja 134 :n tapauksissa (kiinnityksistä vapauttaminen) Kunnalla oikeus käyttää puhevaltaa: Suunnittelutarvealueella MRL 72 :n ranta-alueella Oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella Asemakaava-alueella ja Alueella, jossa voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten 19

Ketkä tekevät mitäkin toimituksia? KML 5 :n muutos tuli voimaan 1.1.2017 lainsäädäntö muuttuu niin, että kaikkiin toimituslajeihin pätevyysvaatimus on maanmittauksen DI-tutkinto tai AMK/YAMK tutkinto, tai vastaava aikaisempi teknikon tutkinto. Maanmittauslaitoksessa Toimitusinsinöörien kelpoisuusjärjestelmä määrittelee sen, kuka on sopiva henkilö tekemään mitäkin toimituksia (vrt. kuntasektori, KML 5 ) 20

Toimitukset on jaettu kolmelle tasolle 21

DI:t sijoittuvat vain poikkeuksellisesti perustasolle, ja AMK:t lähtökohtaisesti versio 17.11.2016 PERUSTASO VAATIVA TASO ERIKOISTUNUT TASO Minimitaso: maanmittauksen AMK-tutkinto * ** Minimitaso: maanmittauksen AMK-tutkinto * ** Minimitaso: maanmittauksen AMK-tutkinto * ** Hyväksi luetaan: vapaaehtoiset opinnot tukevat osaamista Suositeltava: vapaaehtoiset opinnot tukevat osaamista Suositeltava: vapaaehtoiset opinnot tukevat osaamista Hyväksi luetaan: jatko-opintoja, jotka tukevat teoriapohjaa Hyväksi luetaan: jatko-opintoja, jotka tukevat teoriapohjaa Hyväksi luetaan: jatko-opintoja, jotka tukevat teoriapohjaa Minimitaso: (työkokemus ei välttämätöntä) Vaihtoehtoisesti: maanmittauksen YAMK -tutkinto Vaihtoehtoisesti: maanmittauksen YAMK -tutkinto osallistunut toimitusmenettelyyn esim. Suositeltava: Suositeltava: opintosuuntana kiinteistötekniikka Suositeltava: opintosuuntana kiinteistötekniikka työharjoittelussa Hyväksi luetaan: tehtävää tukeva työkokemus Suositeltava: Näytöt menestyksellisestä työstä perustasolla Vaihtoehtoisesti: kiinteistötalouden DI -tutkinto Hyväksi luetaan: Menestyksellisiä näyttöjä vaativan tason / lähellä vaativaa tasoa olevien toimitusten suorittamisesta Suositeltava: opintosuuntana kiinteistötekniikka Huom. * Aikaisempi maanmittausteknikon tutkinto rinnastetaan AMK -tutkintoon Suositeltava: Näytöt menestyksellisestä työstä vaativalla tasolla Huom ** YAMK -tutkinto (AMK -tutkinto tai ei AMK - tutkintoa "alla") ja kiinteistötalouden DI -tutkinto luonnollisesti tuovat kelpoisuuden myös. Vaihtoehtoisesti: kiinteistötalouden DI -tutkinto Lisäksi: Näyttöjä teoriaosaamisen menestyksellisestä soveltamisesta vaativissa käytännön tilanteissa. Suositeltava: opintosuuntana kiinteistötekniikka Hyväksi luetaan: Menestyksellisiä näyttöjä erikoistuneen tason / lähellä erikoistunutta tasoa olevien toimitusten suorittamisesta Suositeltava: Hyväksi luetaan: osallistunut toimitusmenettelyyn esim. työharjoittelussa tehtävää tukeva työkokemus 22

Toimitustuotanto numeroina Lohkominen on ylivoimaisesti yleisin toimituslaji Lohkomisen suorittaa tavallisesti AMK-insinööri Lohkomisia seuraavat yksityistietoimitukset, rajankäynnit ja vesijätön lunastukset 23

Tauko, 15 min

Millaisia ongelmia toimituksilla ratkaistaan?

Kiinteistöjärjestelmän kokonaisuus Kiinteistöjärjestelmä muodostuu kolmesta osasta ja niitä ylläpitävästä järjestelmästä Luettelo esineistä (kiinteistörekisteri) Luettelo oikeuksista (lainhuuto- ja kiinnitysrekisteri) Kartta Järjestelmää ylläpidetään kiinteistötoimituksin RIGHT 26

Uusia kiinteistöjä syntyy päivittäin Tarve päivittää kiinteistötietojärjestelmää Maankäytön muutokset Kiinteistökaupat Kiinteistötoimitukset Kiinteistöjaotusta muutetaan oikeudellisesti sitovilla ratkaisuilla satoja tuhansia kertoja joka vuosi 27

Lohkominen Määräalan erottaminen ja muodostaminen itsenäiseksi kiinteistöksi emätila kantatila määräala lohkotila 28

Halkominen Yhteisomistuksessa olevan tilan jakaminen omistusosuuksien mukaisesti useaksi itsenäiseksi tilaksi 29

Tilusvaihto Tilusvaihdossa järjestellään ja muutetaan olemassa olevien kiinteistöjen ulottuvuutta 30

Rajankäynti Rajankäynnissä määritetään olemassa olevan kiinteistön ulottuvuus tai ratkaistaan kiinteistöjaotusta koskeva riita/epäselvyys 31

Yksityistietoimitus Yksityistietoimitusta tarvitaan, kun halutaan perustaa uusia tai käsitellä olemassa olevia tieoikeuksia. Yksityistietoimituksella voidaan muun muassa: perustaa tieoikeus toisen omistaman kiinteistön alueelle lakkauttaa tieoikeus tai siirtää se toiseen paikkaan perustaa tiekunta vahvistaa tieyksiköinti eli jakaa tienpitokustannukset tieosakkaiden kesken. 32

Rasitetoimitus Rasitteella tarkoitetaan kiinteistön oikeutta käyttää toisen kiinteistön aluetta tiettyyn tarkoitukseen (esim. venevalkama). Rasite ei ole henkilökohtainen oikeus vaan se liittyy aina kiinteistöön, jonka henkilö omistaa. Rasitetoimitusta tarvitaan, kun halutaan perustaa uusia tai käsitellä olemassa olevia rasiteoikeuksia. Kiinteistötoimituksessa voidaan perustaa/siirtää/poistaa/muuttaa vain laissa luetellut rasitteet. 33

Lohkomisen perusteet

Lohkominen Lohkominen on kiinteistötoimitus, jossa määräala tai useampia määräaloja muodostetaan itsenäiseksi kiinteistöksi. Lohkomalla voidaan siirtää määräala myös toiseen kiinteistöön. 35

Miksi lohkomista tarvitaan? Lohkomisessa vahvistetaan: Määräalasta muodostettavan kiinteistön rajat sekä Kiinteistön käyttöä palvelevat oikeudet (rasitteet ja osuudet yhteisiin) Lohkominen päivittää KTJ:n Tieto uudesta kiinteistöstä siirtyy kiinteistötietojärjestelmään ja omistajan oikeusturva varmistuu 36

Miten lohkominen tulee vireille? Määräalan saajan on haettava saannolleen lainhuuto kuuden kuukauden kuluessa kaupasta tai muusta luovutuksesta. Lainhuutoa haetaan Maanmittauslaitokselta Lohkominen tulee automaattisesti vireille, kun lainhuuto on myönnetty. Määräala voidaan lohkoa myös emäkiinteistön omistajan hakemuksesta omiin nimiin. 38

Toimituksen valmistelu Ennen toimitukset aloittamista toimitusinsinööri selvittää: Kiinteistön ulottuvuuden Rajat Rasitteet Tieoikeudet Yhteisalueosuudet yms. Asianosaiset Ns. lailliset edellytykset Määräalan koko alueen tulee kuulua samalle omistajalle Osittamisrajoitukset (KML 32-33 :t) Esim. ei saa lohkoa vastoin sitovaa tonttijakoa/rakentamismääräyksiä 40

Tiedottaminen Kutsukirjeellä vähintään 10 päivää ennen alkukokousta Jos ei voida tiedottaa joillekin asianosaisille, pitää kutsu julkaista paikkakunnalla leviävässä sanomalehdessä vähintään 10 päivää ennen Toimitus voidaan suorittaa tiedottamatta, jos kaikki asianosaiset suostuvat Puutteellinen tiedottaminen voidaan korjata pitämällä uusi kokous 41

Maastotyöt (1/3) Toimitusinsinöörillä ja hänen avustajillaan on oikeus liikkua toimitusalueella, päästä rakennuksiin, avata kartoituslinjoja ja panna alueelle merkkejä. Välttämättömästä syystä tämä oikeus on myös toimitusalueen ulkopuolella On vältettävä aiheuttamasta vahinkoa tai haittaa. Myös asianosaisella on oikeus liikkua toimitusalueella, jos se on tarpeen hänen etujensa valvomiseksi toimituksessa. 42

Maastotyöt (2/3) Mittausten tarkkuusvaatimukset määräytyvät mittausluokan perusteella. Mittausluokka 1: Taajama-alueet, joilla on voimassa sitovan tonttijaon asemakaava. (RSK alle 12 cm) Mittausluokka 2: Taajama-alueet, joilla on ohjeellisen tonttijaon asemakaava. (RSK alle 20 cm) Mittausluokka 3: Ranta- asemakaava ja ranta-alueet sekä muut sellaiset alueet, joka maa on maa- ja metsätalousmaata selvästi arvokkaampaa, esimerkiksi ns. haja-asutusalueet. (RSK alle 30 cm) Mittausluokka 4: Edellisiin luokkiin kuulumattomat maa- ja vesialueet. (RSK alle 50 cm) 43

Maastotyöt (3/3) Pääsääntö on, että raja on täsmällisesti määrättävä ja merkittävä pysyvästi maastoon. Rajan paikka voidaan kuitenkin jättää maastoon merkitsemättä: asemakaava-alueella sekä erityisistä syistä muuallakin, jos merkitseminen ei ole tarpeen kiinteistöjaotuksen selvyyden vuoksi eikä muodostettavan kiinteistön omistaja merkitsemistä vaadi. Myös selvä luonnollinen raja (esim. käytössä oleva tie, selvä vesialueen ranta, valtaoja tms.) voidaan jättää merkitsemättä maastoon. (KML 185 ) Vesiraja merkitään luonnollisesti vain kartalle 44

Toimituskartta Toimituksen kohteena olevasta alueesta on tehtävä kartta, jollei sen tekeminen toimituksen laadun vuoksi ole tarpeetonta (KML 188 ). Toimituskartan laatimista koskevan asian ratkaisee toimitusinsinööri yksin (KMA 47.3 ). 45

Rajankäynti (1/2) Lohkomisen yhteydessä suoritetaan rajankäynti, jos erotettava määräala rajoittuu emäkiinteistön rajaan, joka on epävarma. (KML 103 ) Rajankäynti tehdään siis emäkiinteistön ja rajanaapurina olevan ulkopuolisen kiinteistön välillä ennen kuin lohkottavan määräalan rajat käydään. Rajankäynnistä on tiedotettava ao. rajanaapurille ja sen rajankäynnin laillisuus on toimituksessa todettava. 46

Rajankäynti (2/2) Lohkottavan määräalan rajat käydään luovutus- tai muun saantokirjan tai tarvittaessa muun saatavissa olevan selvityksen mukaan. Käytännössä voi joskus syntyä tarvetta joko poiketa luovutuskirjan ehdoista esim. määräalan rajojen sopeuttamiseksi luonnollisiin rajoihin (tie, oja tms.) tai täsmentää epämääräisiä ehtoja luovutuskirjassa kuten esim. yhteisalueosuutta koskevia ehtoja. Jos luovutusehdoista poiketaan tai niitä muutetaan vain vähäisessä määrin, eikä siitä aiheudu esim. muutosta kauppahintaan, muutos voidaan lohkomisessa tehdä selittämällä se pöytäkirjassa. 47

Osuudet yhteisiin Toimituksessa on päätettävä ja toimitusasiakirjoissa on esitettävä selkeästi, mihin yhteisiin alueisiin ja erityisiin etuuksiin lohkomisessa muodostetulla kiinteistöllä on osuus sekä mikä on kunkin kiinteistön osuuden suuruus. Emäkiinteistöön kuuluvasta osuudesta yhteiseen alueeseen saa lohkokiinteistö osuuden, jos asianosaiset ovat niin kauppakirjassa sopineet. Jolleivät asianosaiset ole toisin sopineet, määrätään lohkokiinteistön osuus lohkokiinteistön ja kantakiinteistön maapinta-alojen suhteessa tai erityisestä syystä muun kohtuullisen perusteen mukaan. (KML 150.2 ). 48

Kulkuyhteydet (1/2) Jokaiselle kiinteistölle ja palstalle täytyy kiinteistötoimituksessa järjestää tarpeellinen kulkuyhteys. perustamalla pysyvä tai määräaikainen yksityistielain mukainen tieoikeus tai muu kulkuyhteyttä varten tarpeellinen oikeus. (KML 154.1 ) tieoikeus perustetaan toimituksessa kadulle, tiekunnan yksityistielle tai yleiselle tielle pääsyä varten. 49

Kulkuyhteydet (2/2) YksTL:n mukainen muu kulkuoikeus voi olla oikeus autojen pitämistä, venevalkamaa tai - laituria varten tarvittavaan maa- ja vesialueeseen esim. silloin, kun lohkottava tila tai määräala sijaitsee vesialueen eristämänä. Tieoikeus tai muu kulkuoikeus voidaan perustaa ulkopuolisen kiinteistön alueelle seuraavin edellytyksin: jos se on kiinteistön tarkoituksenmukaisen käytön kannalta tärkeää eikä siitä aiheudu huomattavaa haittaa rasitetulle kiinteistölle. 50

Rasitteet (1/3) Kiinteistörasite (KML 154 ja 154a ) on kiinteistön hyväksi perustettu pysyvä tai määräaikainen käyttöoikeus, jolla pyritään edistämään kiinteistön tarkoituksenmukaista käyttöä. Rasite sijaitsee aina toisen (rasitetun) rekisteriyksikön alueella. Asemakaava-alueilla osa rasitteista voidaan perustaa myös kuntaa varten. Rakennusrasitteita säädetään MRL:ssa erikseen (katso MRL 158 ja 159 ). 51

Rasitteet (2/3) Kiinteistön hyväksi voidaan perustaa toisen rekisteriyksikön alueelle rasitteena oikeus (KML 154 ) mm: talousveden johtamiseen, viemärijohdon ja siihen liittyvien laitteiden ja rakennelmien sijoittamiseen ja käyttämiseen, autojen pitämistä, venevalkamaa, varten tarvittavan alueen käyttämiseen. Ns. tyyppipakkoperiaate 52

Rasitteet (3/3) Vanhat rasitteet Toimituksessa, jossa muodostetaan uusia kiinteistöjä, tulee selvittää kiinteistön hyväksi aiemmin perustetut rasitteet ja oikeudet. Vanhat rasitteet ja oikeudet annetaan ensi sijassa vain yhdelle muodostetuista kiinteistöistä. Uudet rasitteet Rasitteen perustamisen yleisenä edellytyksenä on, että rasitetun ja oikeutetun kiinteistön omistajat taikka kunta ja kiinteistönomistaja, milloin rasite voidaan perustaa kuntaa varten, siitä sopivat ja että rasite on kiinteistölle tai kunnalle tarpeellinen ja rasitteesta ei aiheudu rasitetulle rekisteriyksikölle tai alueeseen ennestään kohdistuvan rasiteoikeuden haltijalle huomattavaa haittaa. 53

Toimituskustannukset Toimituskustannuksiin kuuluvat toimitusmenot ja kiinteistötoimitusmaksu Toimitusmenoilla tarkoitetaan toimituksen tekemiseen liittyviä toimituksen aikaisia menoja (rajamerkit, apumieskulut, uskottujen miesten palkkiot jne.) Kiinteistötoimitusmaksusta on säädetty kiinteistötoimitusmaksulaissa. Lohkominen, rajankäynti, vesijätön lunastus ym. yksinkertaiset toimitukset ovat kiinteähintaisia Monimutkaisemmat toimitukset ja toimenpiteet ovat aikaveloitteisia. 54

Toimituksen lopettaminen Kun kaikki toimitukseen kuuluvat asiat on käsitelty, toimitusinsinööri lopettaa toimituksen sekä ilmoittaa saapuvilla oleville asianosaisille muutoksenhakuoikeudesta ja antaa heti suullisesti valitusosoituksen. Kirjallinen valitusosoitus asianosaiselle on annettava heti, jos hän sitä pyytää. 55

Toimituksen rekisteröinti Toimitus saa lainvoiman, kun toimitusta koskeva valitusaika on päättynyt tai, jos toimituksesta on valitettu, kun valitus on tuomioistuimen päätöksellä lopullisesti ratkaistu (KML 284 ). Kun toimitus on 284 :n mukaan saanut lainvoiman, toimituksesta tehdään merkinnät kiinteistörekisteriin tai jos kaikki asianosaiset ovat ilmoittaneet hyväksyvänsä toimituksen, merkinnät kiinteistörekisteriin voidaan tehdä valitusajan päättymistä odottamatta (KML 192.1 ). 56

Tauko, 15 min

Ryhmätyö: käytännön toimituksiin tutustuminen

Tehtävänanto (5 ryhmää) Kukin ryhmän jäsen tutustuu aluksi heille annettuun toimitukseen rauhassa itsekseen (15 min) Tämän jälkeen ryhmä laatii toimituksesta esityksen/posterin, missä he kuvaavat (30 min) Toimituksen kulun pääpiirteissään Keskeiset ratkaistut asiat ja niiden perustelut Lisäksi ryhmä voi analysoida ja keskustella sekä nostaa esille asioita, jotka jäivät askarruttamaan toimituksessa Näyttelykävely (4 x 5 min) Ryhmä valitse keskuudestaan henkilön, joka jää esittelemään tapausta muille ryhmille 59

Seuraavaksi kerraksi

Ennen seuraavaa luentokertaa Ryhmään 1 kuuluvat käyvät lävitse halkomistoimituksen nro 1, ryhmään 2 kuuluvat käyvät lävitse halkomistoimituksen nro 2.. jne. Ryhmäjako löytyy MyCoursesista Toimitukset: MyCourses/Perustoimitukset/Oppimateriaalit Lisäksi kaikkien tulee lukea ennen seuraavaa kertaa: Hyvönen, Veikko O. 2001. Kiinteistönmuodostamisoikeus II. Sivut 236-272 (halkominen) Lisälukemisena voi tutustua myös halkomiseen myös Majamaa & Markkula teoksesta ja Toimitusmenettelyn käsikirjasta (tenttivaatimuksena) 61