ENG-työympäristöharjoittelu Työharjoitteluraportti suuntaa ja ohjeita viestinnän näkökulmasta Sonja Kniivilä 17.9.2014 ammattikielinen viestintä, tutkimusviestintä
Kurssien ENG-A2020 ja ENG-A2021 osasuorituksista Kurssin suorittamiseksi opiskelijan tulee suorittaa harjoittelu ohjeiden mukaisesti ja kirjoittaa sen pohjalta hyväksytysti harjoitteluraportti annettuja ohjeita noudattaen. Kurssitavoitteet: työympäristöharjoittelun jälkeen opiskelija * osaa havainnoida ja rakentaa johtopäätöksiä työympäristöstään, esimerkiksi tuotteiden ja palveluiden kehitys- ja tuotantoprosesseista sekä työpaikan esimies-alaissuhteista * kykenee reflektoimaan omaa opintosuunnitelmaansa suhteessa työelämään * osaa valita työelämän näkökulmasta hyödyllisiä opintoja opintosuunnitelmaansa * osaa kirjoittaa reflektoivan raportin harjoittelusta nousevista kokemuksista.
Asiakirjoittaminen ajassamme: viestin vastaanottajalähtöisyyden korostuminen sisällöntuotannon ELI asiankäsittelyn, ajattelun ja prosessin symbioosi kirjoittamisen kanssa kirjoittaminen on yksilön ajattelun kielentämistä selkeytynyt, kypsynyt ja kirkastunut ajattelu heijastuu kieleen; teksti ilmentää ja paljastaa sen kielen ja viestinnän työkaluluonne kirjoittamisella tuotetaan toimintaa, rakennetaan todellisuutta
ASIATEKSTIN LAATUTEKIJÄT SISÄLTÖ RAKENNE TYYLI & SÄVY - ylätyyli - asiatyyli - arkityyli - alatyyli KIELIASU ULKOASU (typografia) t y ö k a l u p a k k i
Tavoite: luettava, ymmärrettävä ja häiriötön, mahdollisimman yksitulkintainen ja aukoton teksti Hyvän asiatekstin piirteet 1) selkeys 2) tiiviys 3) havainnollisuus
Ohjeita harjoitteluraportin kirjoittamiseen: sisällön näkökulma OSIO I Omat työtehtävät harjoittelun aikana Taustatietoja organisaatiosta yleisesti, organisaatiorakenteesta ja omasta asemasta siinä Organisaation toiminta- ja valmistusprosessin kuvaus; varsinaisen harjoitteluosaston paikka ja merkitys kokonaisuudessa; käytettävät raaka-aineet ja kuljetuskysymykset Työolosuhteet työsuojelun näkökulmasta: työterveys- ja turvallisuusolosuhteet; rajataan sille osastolle tai tehtäväkentälle, jolle harjoittelu paikantuu Koulutustoiminta organisaatiossa ja mahdollinen koulutustoiminta sen ulkopuolella eri tehtävissä oleville henkilöille
OSIO II Miten harjoitteluaikaiset tehtävät liittyvät omiin opintoihin? Mitä uusia asioita on oppinut harjoittelun yhteydessä? Miten voi hyödyntää oppimiaan asioita tulevaisuudessa? Miten harjoittelupaikkana toiminut organisaatio voi kehittää toimintojaan harjoittelijan näkökulmasta (kehittämisehdotuksia)?
Ohjeita harjoitteluraportin kirjoittamiseen: viestinnän näkökulma Raportin makrorakenne: Johdanto Käsittelyosa Päätäntö
Huomioitavaa: ilmaisu neutraalia ja objektiivista ei arvostelua vaan toteutuneen toiminnan rakentavaa arviointia pohtiva ja erittelevä tarkasteluote kehittämisehdotuksia (konsultoiva, neuvoa-antava lähestymistapa) vrt. (työ)eettinen näkökulma
Käytännön apuja raportin laatimiseen, sisällön kielentämiseen: I TEEMANKULJETUS: MITEN AIHETTA JA ASIAA VIEDÄÄN TEKSTISSÄ ETEENPÄIN loogis-analyyttiset rakennemallit - aihepiirijäsennys (esim. käsitehierarkian mukaan etenevä) - ongelmanratkaisujäsennys (tilanne, erittely, vaihtoehdot, vertailu, ratkaisu) - syy-seurausjäsennys (kausaliteettijäsennys) - tärkeysjäsennys - vastakohtajäsennys - kronologinen eli aikajäsennys - paikallisuuden mukainen jäsennys suorasanaista asiatekstiä, kokonaisia lause- ja virkerakenteita (vrt. raportoiva viestintä) väliotsikointia
II IDEA- JA TUKIVIRKETEKNIIKKA Kuhunkin yksittäiseen asiatekstikappaleeseen laaditaan joko alkuun tai loppuun (tai molempiin kappaleen) ydin- eli ideavirke. Sitä tuetaan ja tarkennetaan, selitetään auki tukivirkkeillä. Asiatekstien kappaleissa on siis tavallisesti yksi virke, joka ilmaisee kappaleen keskeisen ajatuksen ideavirke Kappaleen muut virkkeet ovat tukivirkkeitä. Tehtävänsä mukaan ne täydentävät ideavirkkeitä. Ne voivat selittää, perustella, täsmentää, tarkentaa, täydentää, yksilöidä ja havainnollistaa esitettyä asiaa mm. alakohdin tai esimerkein. Ne voivat myös esittää poikkeuksia ideavirkkeessä julkituodusta yleisestä säännöstä.
Seuraavissa esimerkeissä ensimmäinen virke kertoo alussa koko asiatekstikappaleen ydinsisällön: Laitosten käytön valvontaa varten on kehitetty tarkastusohjelma. Siihen sisältyy kymmeniä erilaisia säännöllisin välein toistettavia tarkastuksia. Ohjelma kattaa kaikki laitosten turvallisuuteen vaikuttavat tehtäväalueet, kuten laitteistojen testaukset, rakennusten kunnossapidon ja henkilökunnan koulutuksen. Tarkastuksissa valvotaan käyttölupaehtojen noudattamista ja toiminnan asianmukaisuutta. Mikäli asianajaja ei toimi asianajajaliiton ohjeiden mukaan, liitolla on käytössään erityinen kurinpitomenettely. Sanktioina hyvän asianajajatavan rikkomisesta voivat tulla kyseeseen huomautus, varoitus, julkinen varoitus tai viime kädessä liitosta erottaminen. Tietoisuus kurinpitomenettelyn mahdollisuudesta on omiaan vaikuttamaan asianajajan käyttäytymiseen siten, että tämä toimii tehtävissään hyvän asianajajatavan mukaisesti ja täten samalla mahdollisimman huolellisesti.
Nuorisorikollisuus yhteiskunnallisena ongelmana nähdään nykyään eri tavoin kuin vielä muutama vuosikymmen sitten. Yhtäältä nuorison syyllistyminen rikoksiin nähdään ilmiönä, joka liittyy ohimenevänä aikuistumiseen. Toisaalta sen poiskitkemistä pidetään myös vakavana ja hankalana ongelmana. Useassa tapauksessa nuorisorikokseen syyllistyminen ei kuitenkaan ennusta pysyvää syrjäytymistä ja rikosuralle ajautumista. Lisäksi nuorisorikoksiin syyllistyvissä on pienehkö joukko niitä, joille rikoksia kasaantuu runsaasti ja joiden ennuste on huonompi.
Seuraavassa ideavirke on vasta tekstikappaleen lopussa: Erityisesti kehitysmaissa väkivalta ja vanhempien ero sekä uudet suhteet ovat usein katulapsen taustaa. Lapsi saattaa olla vanhemmilleen myös omaisuutta, jota pyritään perheen talouden kohentamiseksi hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti. Kadulla oleva lapsi on moninaisten taloudellisten, sosiaalisten ja moraalisten ongelmien lopputulos.
Työniloa raportin laadintaan!