Raportti 25.04.2014 Juha Miettinen Pohjois-Savon ELY-keskuksen piilevänäytteiden määritykset 2013 sivu 1 / 15
Raportti 25.04.2014 Juha Miettinen Piilevämääritykset 2013 Ecomonitor Oy Länsikatu 15 80110 JOENSUU puh. +358-404117913 http://www.ecomonitor.fi Tekijä: Juha Miettinen Tilaaja: Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Antti Kanninen PL 1049 70100 KUOPIO sivu 2 / 15
SISÄLTÖ JOHDANTO... 4 MENETELMÄT... 5 TULOKSET... 6 TULOSTEN TARKASTELU... 10 KIRJALLISUUS... 14 MÄÄRITYSKIRJALLISUUS... 14 sivu 3 / 15
JOHDANTO Osana vesienhoitoon liittyvää vesistöjen biologista seurantaa kerätään näytteitä pohjaleväyhteisöistä (vedessä erilaisilla pinnoilla kasvavat levät). Piikuoriset piilevät muodostavat huomattavan osan pohjalevien yhteisöstä useimmissa vesiympäristöissä Suomen oloissa, ja niitä käytetään standardien mukaisesti kuvaamaan pohjalevien ekologista tilaa. Tässä työssä tutkittiin 15 kappaletta Pohjois-Savon ELY-keskuksen vuonna 2013 keräämää virtavesien (Taulukko 1) ja järvilitoraalien (Taulukko 2) piilevänäytettä. Tavoitteena on seurata virtavesien ekologista tilaa Pohjois-Savon alueella, ja luokitella tutkittujen vesimuodostumien ekologinen tila pohjalevien osalta. Kaikki määritykset on tehnyt FT Juha Miettinen. Määritysaineisto on saatavissa digitaalisessa muodossa taulukkoina sekä Omnidia-ohjelmiston siirtotiedostona. Taulukko 1. Tutkitut virtavesinäytteet. Nimi Vesistö KKJ (Y) KKJ (X) pvm Atronjoki 04.641 7035930 3550014 3.10.2013 Atronjoki Siikakoski 04.641 7035319 3545378 3.10.2013 Kiurujoki 04.522 25.9.2013 Koivujoki Sahakoski 14.751 7031792 3470877 23.10.2013 Matkusjoki Savonvirta 04.583 7057200 3524300 15.10.2013 Palosenjoki Ryönänkoski 04.284 6980524 3516483 1.10.2013 Sulkavanjoki Pitkäskoski 14.734 7022936 3462530 2.10.2013 Tiilikanjoki Tervakoski 04.662 7049540 3552860 22.10.2013 Ventojoki Pajukoski 04.614 7003643 3542116 14.10.2013 Taulukko 2. Tutkitut järvilitoraalinäytteet. Nimi Vesistö KKJ (Y) KKJ (X) pvm Suostunjärvi 1 14.721 17.9.2013 Suostunjärvi 2 14.721 17.9.2013 Suostunjärvi 3 14.721 17.9.2013 Sälevä 1 04.642 7049165 3546477 26.9.2013 Sälevä 2 04.642 26.9.2013 Sälevä 3 04.642 26.9.2013 sivu 4 / 15
MENETELMÄT Näytteistä poistettiin orgaaninen aines vetyperoksidimenetelmällä, ja valmistettiin kolme kappaletta kestopreparaatteja kustakin näytteestä. Preparaatit lähetetään Suomen Ympäristökeskuksen piileväarkistoon. Preparaattien valmistus ja piilevien määritykset tehtiin kansallisten ohjeiden (Eloranta ym. 2007) ja eurooppalaisen standardin (CEN 2004) mukaisesti. Määritykset tehtiin käyttäen LeicaDM2000 tutkimusmikroskooppia faasikontrastilla, 10 okulaarilla ja 100 objektiivilla (1000 suurennos). Meneillään olevalla vesienhoitokaudella pohjalevä-laatumuuttujan luokittelu perustuu kahteen piileväyhteisön rakenteesta laskettuun muuttujaan, tyypille ominaisten taksonien esiintymiseen (TT) ja piileväyhteisön prosenttiseen mallinkaltaisuuteen (PMA). Luokkarajat perustuvat tyyppikohtaisiin vertailuarvoihin. Piilevien omat jokityypit perustuvat yleisistä jokityypeistä poiketen näytepisteiden yläpuolisen valuma-alueen kokoon. Epävarmat määritykset sekä sukutason määritykset jätetään TT- ja PMA-laskujen ulkopuolelle. Virallisten luokittelumuuttujien lisäksi laskettiin pitkään käytössä olleet indeksit ja ekologiset jakaumat. Määritystulosten pohjalta laskettiin Omnidia v. 5.2-ohjelmistolla (päivitysversio 12/06/2013) piileväindeksien arvot (/20) kullekin näytteelle, sekä erilaisiin ekologisiin ryhmiin kuuluvien piilevien osuuksia (ekologiset jakaumat). Suomessa virtavesien päällyslevien perusteella määräytyvät ekologisten laatuluokkien rajat määriteltiin aikaisemmin IPS-indeksin (Indice de polluo-sensitivité, Cemagref 1982) arvoina (taulukko 3), minkä lisäksi muita indeksejä voidaan käyttää apuna ekologisen laadun luokituksessa erityisesti humuspitoisissa vesissä. IPS-indeksin virhemarginaalina määritystyön osalta kokeneella määrittäjällä pidetään ±0,5 IPS-yksikköä, kun IPS>12, ja ±1 IPS-yksikkö, kun IPS<12 (Kahlert ym. 2009). Taulukko 3. Ekologisten laatuluokkien luokkarajat päällysleville Suomen ympäristökeskuksen ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen luokitteluoppaan Pintavesien ekologisen luokittelun vertailuolot ja luokan määrittäminen, 15.1.2008, mukaan. Laatuluokka Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Heikko IPS-indeksin arvo 17 20 15 17 12 15 9 12 0-9 IPS-tulosten lisäksi esitetään Suomessa käytettyjen TDI:n ja %PTV:n arvot. TDI (Trophic Diatom Index; Kelly 1998) on Britanniassa jätevesipuhdistamojen seurantaan kehitetty indeksi, joka korreloi lähinnä veden fosforitason kanssa. Tässä TDI:stä esitetään versio, jossa maksimiarvo on 20 (vähäravinteinen) ja minimiarvo 1 (fosforipitoisuus erittäin korkea; yksikkönä mg/l). TDI-indeksin tulkinnassa käytetään apuna kuormitusta sietävien lajien osuutta (%PTV; Pollution Tolerant Valves), joka kertoo orgaanisesta likaantumisesta. Happamissa vesissä Omnidian laskemat indeksit pyrkivät antamaan aina erinomaisia tuloksia, joten lisäksi käytettiin Ruotsissa kehitettyä ACID-indeksiä (Andrén & Jarlman 2008), joka mallittaa sivu 5 / 15
vesistön happamuutta (Taulukko 4). Jos ACID sijoittuu luokkaan E, vesistössä on happamuutta siinä määrin, että IPS ei ole käyttökelpoinen. Taulukko 4. ACID-indeksin luokkarajat. Luokat C, D, ja E osoittavat happamuutta. Luokka A B C D E ACID >7,5 5,8-7,5 4,2-5,8 2,2-4,2 <2,2 TULOKSET Taulukoissa 5 ja 6 on esitetty aineiston perustiedot ja tärkeimmät Omnidia-ohjelmiston laskemat muuttujat. Taulukoissa 6 ja 7 listataan laatumuuttujat, joiden perusteella päällyslevästön tila luokitellaan EU:n laajuisen vesienhoidon piirissä. Taulukko 5. Jokinäytteistä laskettujen leväyksikköjen (piileväkuorien) määrä ja taksonien lukumäärä, ACID-arvot, sekä tärkeimpien Omnidia-ohjelmiston indeksien arvot. Nimi Kuoria Taksonit ACID IPS TDI %PT Atronjoki 456 49 3,02 18,5 15,3 3,9 Atronjoki Siikakoski 420 48 6,20 15,7 10,4 8,1 Kiurujoki 432 51 6,39 14,8 9,5 5,1 Koivujoki Sahakoski 444 30 7,89 19,1 15 2,7 Matkusjoki Savonvirta 417 49 5,88 16,1 10,7 14,6 Palosenjoki Ryönänkoski 420 31 6,52 16,8 16,1 1,2 Sulkavanjoki Pitkäskoski 417 39 1,30 17 12,4 4,6 Tiilikanjoki Tervakoski 433 17 0,07 19,6 16,5 0 Ventojoki Pajukoski 448 41 6,19 16,1 10,2 8,9 Taulukko 6. Järvinäytteistä laskettujen leväyksikköjen (piileväkuorien) määrä ja taksonien lukumäärä, ACID-arvot, sekä tärkeimpien Omnidia-ohjelmiston indeksien arvot. Nimi Kuoria Taksonit ACID IPS TDI %PT Suostunjärvi 1 490 45 7,34 17,2 10,8 3,7 Suostunjärvi 2 428 55 6,53 17,7 12,9 8,2 Suostunjärvi 3 450 51 5,16 18,1 13,3 6,9 Sälevä 1 420 50 3,89 18,5 14,6 1 Sälevä 2 474 54 4,18 18,9 15,9 1,3 Sälevä 3 424 54 3,45 18,4 14,9 2,8 Jokinäytteistä ACID-arvojen perusteella ainoastaan Sulkavanjoen ja Tiilikanjoen näytteet edustavat voimakkaasti happamia vesiä. IPS-arvot viittaavat rehevöittävään kuormitukseen selkeimmin Kiurujoessa. Myös Atronjoen Siikakoskessa sekä Ventojoessa nähdään epäorgaanista ravinnekuormitusta. Matkusjoen näytteessä taas on likaantumista kestävien lajien osuus koholla, sivu 6 / 15
mikä viittaa orgaaniseen kuormitukseen. Luonnontilaa edustaa Tiilikanjoen näyte, jonka IPS-arvo on lähellä maksimia, ja likaantumista kestäviä lajeja ei esiinny ollenkaan. Järvinäytteistä yksikään ei edusta voimakasta happamuutta. Suostunjärven vedenlaatu on lähellä neutraalia, ja Sälevän lievästi hapan. Suostunjärvessä on nähtävissä lievää kuormitusta Omnidian laskemian indeksien perusteella, mutta indeksien arvot ovat vielä lähinnä erinomaisessa luokassa. Jokinäytteiden osalta vesienhoidon luokittelumuuttujat TT ja PMA antavat ristiriitaisia tuloksia. Tämä johtuu ainakin osittain tällä hetkellä pienestä vertailujokien määrästä. Lisäksi happamissa vesissä lajimäärät ovat tyypillisesti pieniä, ja varsinkin TT-arvot voivat jäädä tämän takia alhaisiksi. Järvinäytteiden osalta vertailulajien määrä TT on kaikille näytteille erinomaisessa luokassa, ja PMA lähellä erinomaisen ja hyvän rajaa olevia arvoja. Taulukko 6. Luokittelumuuttujien TT40 ja PMA arvot sekä niistä määräytyvät laatuluokat vuoden 2013 virtavesinäytteille. Jokityyppi on piilevä-jokityyppi, johon valuma-alueen koko määritellään näytepisteen yläpuolisena alueena (P=pieni < 100km 2 ; K=keskikokoinen 100-1000 km 2 ; S=suuri >1000 km 2 ; k=kangasmaat; t=turvemaat; sa=savimaat). Taksoni- ja yksilömäärät on tähän taulukkoon otettu muuttujien laskemista varten muokatusta aineistosta. TT PMA Taksonit Kuoret Nimi Tyyppi TT40 luokka PMA luokka laskuissa laskuissa Atronjoki StESt_E 14 Hyvä 0,195 Välttävä 43 425 Atronjoki Siikakoski StESt_E 15 Hyvä 0,345 Hyvä 39 396 Kiurujoki Ssa 14 Hyvä 0,158 Välttävä 45 415 Koivujoki Sahakoski Kk_E 11 Hyvä 0,403 Erinom. 26 430 Matkusjoki Savonvirta Kt_E 16 Erinom. 0,256 Hyvä 42 381 Palosenjoki Ryönänkoski Kk_E 14 Erinom. 0,406 Erinom. 26 407 Sulkavanjoki Pitkäskoski Kt_E 10 Hyvä 0,174 Tyydyttävä 34 404 Tiilikanjoki Tervakoski Kt_E 6 Välttävä 0,176 Tyydyttävä 13 428 Ventojoki Pajukoski Pt_E 12 Hyvä 0,372 Erinom. 37 435 Taulukko 7. Luokittelumuuttujien TT40 ja PMA arvot sekä niistä määräytyvät laatuluokat vuoden 2013 järvilitoraalinäytteille. Taksoni- ja yksilömäärät on tähän taulukkoon otettu muuttujien laskemista varten muokatusta aineistosta. TT PMA Taksonit Kuoret Nimi Tyyppi TT40 luokka PMA luokka laskuissa laskuissa Suostunjärvi 1 Mh_p 15 Erinom. 0,312 Hyvä 45 490 Suostunjärvi 2 Mh_p 18 Erinom. 0,325 Hyvä 55 428 Suostunjärvi 3 Mh_p 17 Erinom. 0,448 Erinom. 51 450 Sälevä 1 Rh_k 23 Erinom. 0,337 Hyvä 50 420 Sälevä 2 Rh_k 21 Erinom. 0,384 Erinom. 53 474 Sälevä 3 Rh_k 25 Erinom. 0,366 Hyvä 52 424 sivu 7 / 15
Tarkasteltaessa näytteiden ekologisia jakaumia, turvemaiden luonnontilainen Tiilikanjoki erottuu muista mm. suurella asidofiilien (happamuutta sietävien lajien) osuudellaan (Kuva 1). Atronjoessa, Matkusjoessa, Sulkavanjoessa ja Ventojoessa esiintyy runsaasti sekä happamuutta että emäksisyyttä sietäviä lajeja, mikä viittaa rehevöittävään kuormitukseen happamassa turvemaiden ympäristössä. Järvinäytteistä Suostunjärven näytteet edustavat neutraalimpia olosuhteita ja lievää kuormitusta, kun taas runsashumuksisen Sälevän näytteissä happamuutta sietävien asidofiilien lajien osuus korostuu. Kuva 1. Määritettyjen piileväkuorien jakautuminen ( ) eri ph-tasoja suosiviin lajeihin virtavesinäytteissä. Kuva 2. Määritettyjen piileväkuorien jakautuminen ( ) eri ph-tasoja suosiviin lajeihin järvilitoraalinäytteissä. sivu 8 / 15
Rehevöityminen näkyy erityisesti Kiurujoessa eutrofiaa suosivien lajien oligotrofeja suurempana osuutena (Kuva 3). Atronjoen Siikakoskessa eutrofeja ja oligotrofeja on suunnilleen yhtä paljon, ja muissa näytteissä oligotrofien osuus on suurempi. Järvistä Suostunjärvessä eutrofeja on lähes yhtä paljon kuin oligotrofeja, ja Sälevässä taas oligotrofit ovat selvästi vallitsevina. Lajien luokittelu ph- ja trofiatasoihin perustuu julkaisuun Van Dam ym. (1994). Kuva 3. Määritettyjen piileväkuorien jakautuminen ( ) eri trofia-tasoja suosiviin lajeihin jokinäytteissä. Kuva 4. Määritettyjen piileväkuorien jakautuminen ( ) eri trofia-tasoja suosiviin lajeihin järvilitoraalinäytteissä. sivu 9 / 15
TULOSTEN TARKASTELU Atronjoki (2 näytettä) Atronjoki on tyypiltään suuri turvemaiden joki, joka kuuluu vesienhoidon toimenpideohjelmassa Nilsiän reitin vesistöihin. Joki on luokiteltu hydrologis-morfologisesti voimakkaasti muuttuneeksi patoamisen vuoksi. Ylempi tutkittu näyte sijaitsee padon yläpuolella, ja Siikakosken näyte padon alapuolella. Padon yläpuolisessa näytteessä runsain laji on planktinen, lievästi rehevöityneitä humusvesiä suosiva, Eunotia zasuminensis. Myös muita Eunotia-suvun lajeja on kohtalaisen runsaasti, osoittaen veden humuksisuutta. Varsinaisia rehevyyden indikaattoreita esiintyy vain vähän. Siikakosken näytteessä runsain laji on Achnanthidium minutissimum, joka esiintyy leveinä muotoina viitaten kuormitukseen. Eunotia-lajien osuus on selvästi pienempi kuin padon yläpuolisessa näytteessä. Niiden sijaan esiintyy hieman enemmän rehevyyttä suosivia lajeja, kuten Aulacoseira ambigua, Adlafia minuscula ja Gomphonema parvulum f. parvulum. Omnidia-indeksit (IPS, TDI) osoittavat lähinnä erinomaista tilaa ja vähäravinteisuutta padon yläpuoliselle näytteelle, ja rehevöitymisen vuoksi enintään hyvää tilaa Siikakosken näytteelle. Vertailulajien määrä TT (14 ja 15) on hyvässä luokassa molemmille näytteille, ja prosenttinen mallinkaltaisuus (PMA) taas luokittaa padon yläpuolisen näytteen välttäväksi ja Siikakosken näytteen hyväksi. Kokonaisuutena molemmat näytteet edustavat enintään hyvää pohjalevästön ekologista tilaa, padon yläpuolinen näyte voimakkaan pohjalevästöä vähentävän planktonkasvun vuoksi, ja Siikakosken näyte rehevöitymistä indikoivan pohjalevälajiston vuoksi. Kiurujoki Kiurujoki on tyypiltään suuri savimaiden joki, joka kuuluu Iisalmen reitin toimenpidealueeseen. Myös Kiurujoki on luokiteltu hydro-morfologialtaan voimakkaasti muuttuneeksi. Runsain laji tutkitussa näytteessä on planktinen, rehevissä humusvesissä viihtyvä, Aulacoseira ambigua. Myös keskiravinteisissä vesissä viihtyvä planktinen Aulacoseira subarctica esiintyy runsaana. Lisäksi esiintyy revevöityneissä vesissä viihtyviä lajeja kuten Cyclotella pseudostelligera ja Adlafia minuscula. Omnidia-indeksien arvot viittaavat lähinnä epäorgaaniseen rehevöitymiseen: IPS arvo 14,8 on tyydyttävän ja hyvän luokan rajalla, ja TDI-arvo 9,5 on melko alhainen Suomen oloissa osoittaen korkeaa ravinnepitoisuutta. Orgaanista kuormitusta kestävien lajien osuus (PT) on kuitenkin kohtuullinen 5 %. Vertailulajien määrä 14 on hyvässä luokassa, ja PMA-arvo taas välttävässä luokassa. sivu 10 / 15
Koivujoki Koivujoki on keskikokoinen kangasmaiden joki Rautalammin reitillä. Joen valuma-alueella on Natura-alue, ja jokea pidetään luonnontilaisuutensa vuoksi referenssivesistönä. Lajistoa hallitsee erittäin yleinen epifyytti Achnanthidium minutissimum, minkä vuoksi muita lajeja havaittiin vähän. Lajisto osoittaa lähinnä neutraalia vedenlaatua, ja ravinnetason arviointi on hyvin epätarkkaa yhden epifyyttisen lajin dominoinnin vuoksi. Indeksit osoittavat erinomaista tilaa, paitsi TT hyvää tilaa vähäisen lajimäärän vuoksi. Matkusjoki Matkusjoki on keskisuuri turvemaiden joki, joka kuuluu Iisalmen reitin toimenpidealueeseen. Joki on luokiteltu fysikaalis-kemialliselta ja biologiselta tilaltaan hyväksi vuonna 2008. Runsaimpia lajeja näytteessä ovat Achnanthidium minutissimum (leveät muodot), Aulacoseira ambigua ja Nitzschia palea v. debilis. Lajistossa on runsaasti muitakin kuormitetuissa vesissä viihtyviä lajeja, kuten Adlafia minuscula, Gomphonema parvulum f. parvulum, Nitzschia dissipata. IPS-arvo 16,1 on hyvässä luokassa, ja TDI-arvo 10,7 osoittaa lähinnä mesotrofiaa. Likaantumista kestävien lajien osuus on selvästi koholla (n. 15 %), mikä viittaa orgaaniseen kuormitukseen. TT on kuitenkin erinomaisessa ja PMA-arvo hyvässä luokassa. Palosenjoki Palosenjoki on keskisuuri kangasmaiden joki Kallaveden-Sorsaveden toimenpidealueella. Joki sijaitsee Suovunjärven valuma-alueella. Runsaimmat lajit (lajiryhmä) näytteessä ovat Achnanthidium minutissimum (leveät muodot) ja Fragilaria gracilis. Muita lajeja näytteessä on melko vähän, mikä tekee ekologisen tilan arviosta epätarkan. IPS-arvo on erinomaisen ja hyvän luokan rajalla, TDI-arvo osoittaa vähäravinteisuutta, ja likaantumista kestäviä lajeja on vain yksi prosentti. Luokittelumuuttujat TT ja PMA sijoittuvat erinomaiseen luokkaan. sivu 11 / 15
Sulkavanjoki Sulkavanjoki on keskisuuri turvemaiden joki, joka kuuluu Rautalammin reitin toimenpideohjelmaan. Joen fysikaalis-kemiallinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi vuosien 2004-2007 aineiston perusteella. Lajistoa hallitsevat planktiset Aulacoseira-lajit (A. ambigua, A. subarctica). Perifyyttinen lajisto osoittaa voimakastakin happamuutta (Eunotia-lajit, Frustulia crassinervia, Pinnularia subcapitata). Lajisto kokonaisuutena osoittaa myös jonkinasteista kuormittuneisuutta (edellisten lisäksi mm. Adlafia minuscula). IPS sijoittuu erinomaisen ja hyvän luokan rajalle, ja TDI osoittaa lähinnä mesotrofisia olosuhteita. Orgaanista likaantumista kestävien lajien osuus on kohtuullinen n. 5 %. TT luokittaa näytteen hyväksi ja PMA tyydyttäväksi. Suoraan lajiston perusteella tulkittuna piileväyhteisö voidaan katsoa huomattavan paljon luonnontilaisesta muuttuneeksi. Tiilikanjoki Tiilikanjoki on keskisuuri turvemaiden joki, joka kuuluu Älänteen valuma-alueeseen. Tutkittu näyte on otettu joen yläosalta Tervakoskesta, jossa sijaitsee myös vedenlaadun seurantapaikka Tiilikanjoki 16300. Runsaimmat lajit näytteissä ovat tyypilliset Fragilaria gracilis ja Tabellaria flocculosa. Lisäksi runsaina esiintyvät humuksisissa joissa yleiset Eunotia incisa ja E. rhomboidea. Muita lajeja näytteessä on vähän. Näyte edustaa voimakkaan humuksisia olosuhteita, mitä ilmentää ACID-arvo lähellä nollaa. IPS ja TDI eivät ole käyttökelpoisia tässä ympäristössä, mutta likaantumista sietävien lajien puuttuminen viittaa luonnontilaan. Vertailulajien määrä TT jää välttävään luokkaan pienen havaitun lajimäärän vuoksi. PMA-arvo on myös alhainen ja tyydyttävässä luokassa. Näytteessä havaittu lajisto on kuitenkin luonnontilaiselle turvemaiden joelle tyypillinen. Ventojoki Ventojoki on tyypiltään pieni turvemaiden joki, joka kuuluu Nilsiän reitin toimenpideohjelmaalueeseen. Näytteessä runsain laji on Achnanthidium minutissimum, joka esiintyy leveinä muotoina. Lisäksi näytteessä esiintyy runsaasti ravinnekuormitusta ilmentävää lajistoa (Adlafia minuscula, Eolimna minima, Navicula cryptocephala). IPS luokittaa näytteen hyväksi, ja TDI osoittaa lähinnä mesotrofisia olosuhteita. Orgaanista likaantumista kestävien lajien osuus on hieman koholla (n. 9 %). Vertailulajien määrä 12 luokittaa sivu 12 / 15
näytteen kuitenkin hyväksi ja PMA jopa erinomaiseksi. Lajiston perusteella näyte edustaa enintään hyvää tilaa, ja voidaan jopa arvioida huomattavasti tyypillisestä muuttuneeksi. Suostunjärvi (3 näytettä) Suostunjärvi on tyypiltään matala humusjärvi, joka kuuluu Rautalammin reitin toimenpideohjelmaalueeseen. Kaikissa näytteissä runsaimpiin lajeihin kuuluvat Achnanthidium minutissimum (leveät muodot) ja Aulacoseira ambigua. Näytteessä 3 kuitenkin runsain laji on vähäravinteisille vesille tyypillinen Tabellaria flocculosa, joka nostaa indeksien arvoja. Lajisto on monipuolinen varsinkin näytteissä 2 ja 3, ja sisältää pieniä määriä rehevyyden indikaattoreita. Lajistot osoittavat lähinnä mesotrofisia ja vain lievästi happamia olosuhteita. IPS-arvo on erinomaisen ja hyvän rajalla näytteelle 1, ja erinomaisessa luokassa näytteille 2 ja 3. TDI-arvot välillä 10,8-13,3 osoittavat mesotrofisia olosuhteita. Orgaanista likaantumista kestäviä lajeja esiintyy n. 4-8 % piileväyhteisöistä. Vertailulajien määrä on erinomaisessa luokassa kaikille näytteille, ja prosenttinen mallinkaltaisuus hyvässä luokassa näytteille 1 ja 2 ja erinomainen näytteelle 3. Lajistojen perusteella näytteet edustavat lähinnä hyvää luokkaa lievien rehevöitymisen merkkien vuoksi. Sälevä (3 näytettä) Sälevä on tyypiltään runsashumuksinen järvi, joka on säännöstelty. Järven hydro-morfologinen tila on luokiteltu välttäväksi, mutta ei kuitenkaan voimakkaasti muutetuksi. Järven fysikaaliskemiallinen vedenlaatu on luokiteltu erinomaiseksi, ja ekologinen tila hyväksi vuonna 2008. Kaikissa tutkituissa näytteissä esiintyy runsaasti humusvesissä viihtyvää Aulacoseira-suvun lajistoa. Lisäksi esiintyy happamuutta hyvin kestäviä Brachysira-, Eunotia- ja Frustulia-lajeja. Varsinaisia rehevyyden indikaattoreita esiintyy vain yksittäisiä kuoria, mutta planktiset lajit kuten Aulacoseira ambigua ja Eunotia zasuminensis kertovat hieman kohonneista veden ravinnepitoisuuksista (mesotrofia). IPS-arvot ovat kaikille näytteille erinomaisessa luokassa, ja TDI-arvot osoittavat vähäravinteisuutta. Likaantumista kestäviä lajeja on vähän. Vertailulajien määrä on erinomaisessa luokassa kaikille näytteille, ja prosenttinen mallinkaltaisuus PMA lähellä erinomaisen ja hyvän luokan rajaa. Lajistojen perusteella järven pohjalevästön ekologinen tila on vähintään hyvä. sivu 13 / 15
KIRJALLISUUS Andrén, C. and Jarlman, A. (2008). Benthic diatoms as indicators of acidity in streams. Fundamental and Applied Limnology 173/3 : 237-253. Cemagref (1982). Etude des méthodes biologiques d appréciation quantitative de la qualité des eaux., Q.E. Lyon-A.F.Bassion Rhône-Méditeranée-Corse: 218. CEN/TC 230 (2004) Water quality Guidance standard for the identification, enumeration and interpretation of benthic diatom samples from running waters. European Standard EN 14407, 8/2004. Eloranta, P., Karjalainen, S.-M. & Vuori, K.-M. (2007) Piileväyhteisöt jokivesien ekologisen tilan luokittelussa ja seurannassa menetelmäohjeet. Ympäristöopas 2007. Kahlert, M. et al. (2009). "Harmonization is more important than experience - results of the first Nordic-Baltic diatom intercalibration exercise 2007 (stream monitoring)." Journal of Applied Phycology 21: 471 482. Kelly M.G. (1998) Use of the Trophic Diatom Index to monitor eutrophication in rivers. Wat. Res. 32: 236-242. Van Dam H., Mertens A & Sinkeldam J (1994) A coded checklist and ecological indicator values of freshwater diatoms from the Netherlands, Netherlands Journal of Aquatic Ecology 28, 117-133. MÄÄRITYSKIRJALLISUUS Krammer K. & Lange-Bertalot H. 1986-1991. Bacillariophyceae. Teil 1-4. Süsswasserflora von Mitteleuropa, Band 4/1-4. G. Fischer Verlag, Stuttgart. Lange-Bertalot H. (2001) Diatoms of Europe, vol. 2. Navicula sensu stricto 10 genera separated from Navicula sensu lato Frustulia. A.R.G. Gantner-Verlag K.G. Lange-Bertalot H. (ed. 2011) Diatomeen im Süsswasser-Benthos von Mitteleuropa. A.R.G. Gantner-Verlag K.G. Krammer K. (2002) Diatoms of Europe, vol. 3. Cymbella. A.R.G. Gantner Verlag K.G sivu 14 / 15
sivu 15 / 15