SAKKE Hallitus 2009 SLMY 110 v TUIJA BRAX

inter vivos05 Pykälä ry:n jäsenlehti. 2008 Totuus Saarikoskesta henkilökuvassa Michael Saarikoski Sivaltaja s. 18 IV:n Suuren Duunikyselyn purku miten oikkarin työolot lepäävät tänä päivänä? s. 22 Helsinki Law Review 2008 NYT JAOSSA! s. 21 SAKKE Hallitus 2009 SLMY 110 v TUIJA BRAX

Parhaat tiput, pulut ja kukot Asianajotoimisto Bird & Bird Oy Mannerheimintie 8, 00100 Helsinki Puh. (09) 622 6670 Fax (09) 622 6677 etunimi.sukunimi@twobirds.com www.twobirds.com Bratislava Bryssel Budapest Düsseldorf Frankfurt Haag Helsinki Hongkong Lontoo Lyon Madrid Milano München Pariisi Peking Praha Rooma Tukholma Varsova

Pääkirjoitus Nyt kun vietämme vuoden 2008 viimeisiä hetkiä, on Pykälän hallintokoneistoon valittu uusi hallitus, yleis-, ulkoasiain- sekä opintovaliokunta. Parhaillaan järjestäytyvien toimijoiden tuoreet näkemykset, uutuuttaan uhkuva tekemisen into sekä innovatiiviset kehitys- ja parannusideat ovatkin ehdottomasti parhaita puolia järjestelmässä, jossa vetovastuu vaihtuu vuosittain. Vuoden 2009 hallituksen valinneeseen yhdistyksen sääntömääräiseen syyskokoukseen osallistui kaiken kaikkiaan 116 pykälistiä, ja jopa kuudesta hallitusvirasta järjestettiin suuren ehdokasmäärän vuoksi äänestys. Kehityssuunta on kieltämättä erittäin hyvä. Kaikki on kuitenkin suhteellista. Lex ry:n vastaavaan sääntömääräiseen syyskokoukseen otti osaa 155 lexiittiä yli 14 % sen jäsenistöstä kun taas Pykälän syyskokoukseen saapuneet pykälistit kattoivat alle seitsemän prosenttia koko jäsenmäärästämme. Tässä mielessä meillä on vielä parannettavaa. Voisiko osallistumisaktiivisuutta nostaa? Varmasti. Huomionarvoista kuitenkin on, ettei syyskokouksen osanottajamäärä ole ainoa aktiivisuuden indikaattori tai sen kasvattaminen välttämättä reagointikeinoista tärkein. Ilmoille on heitetty useita toimintamalleja, kuten keskustelutilaisuuksien järjestäminen, palautepalstojen laajempi hyödyntäminen sekä kokouskutsujen informatiivisuuden asettaminen suurennuslasin alle. Ratkaisuina nämä eivät tosin ole Pykälässä uusia. Tiedon saattaminen oikeille tahoille, oikeaan aikaan ja vielä oikeassa laajuudessa lieneekin hyvä pitää aktiivisesti virkailijoiden mielissä, jotta hyväksi havaitut toimintamallit eivät jää ainoastaan ajatuksen tasolle. Rivijäsenten osalta taas olennaista on reagoida havaittuihin epäkohtiin ja antaa rakentavaa palautetta. Dialogin ylläpitämiseksi on tiedon kuljettava kahteen suuntaan. Vuoden 2008 viimeinen IV tarjoaa massiivisen lukupaketin, jossa kerrotaan totuus Michael Saarikoskesta, vedetään johtopäätöksiä oikkareiden työolosuhteista ja esitellään 110-vuotiaan Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen opiskelijajäsenyyden mahdollistava sääntömuutos, näin muutamia mainitakseni. Toivotankin kliseenomaisesti IV:n lukijoille mukavia lukuhetkiä ja tuoreita tuulia alkavan vuoden haasteisiin! Hannu Partanen IV:n päätoimittaja 2008 inter vivos Kuva Viivi Jantunen

Helsingin yliopiston oikeustieteen opiskelijoiden ainejärjestö Pykälä ry:n jäsenlehti Inter Vivos. Yhdeksästoista vuosikerta # 05 2008. Levikki 1950 kpl. JULKAISIJA Pykälä ry PÄÄTOIMITTAJA Hannu Partanen TOIMITUS Nina Asikainen Antti Kerppola Mikko Kohtala Antti Laitila Jukka Lehtola Pauliina Mattila Milla Mustamäki Viivi Mäkinen Mikko Pitkänen Mikko Rudanko Nelli Vilkko KUVITTAJAT Elina Karppa Janne Valo TAITTO Antti Lindholm sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@pykala.fi ILMOITUSMARKKINOINTI Yrityssuhdetoimikunta yrityssuhteet@pykala.fi MEDIATIEDOT www.pykala.fi/mediakortti INFORMATION IN ENGLISH www.pykala.fi/english PAINO Forssan Kirjapaino Oy Ilmoitushinnat ja julkaisijan yhteystiedot viimeisellä sivulla 05 2008 sisältö. s 18 Totuus Michael Saarikoskesta Mikä Michael on miehiään? s 32 Pykälä ry:n hallitus 2009 Uusi hallitus puhkuu intoa vaikuttaa asioihin. ANNA PALAUTETTA NETISSÄ www.pykala.fi/intervivos ISSN 0787-5622 s 38 Tuija Brax Kannen kuva Janne Valo Miten oikeusministeri Brax vietti opiskeluvuotensa?

V a k i o t s 30 Äänestä paras kansi s 22 Duunikysely tuloksien purku Lue kyselyn tulokset jutuista 526 vastausta, Näin oikkari tekee töitä ja Tällainen on keskiverto oikkari. Myös Inter Vivoksen vuosi on tullut päätökseen. Minkä numeron kansi miellytti eniten? 3 Pääkirjoitus Kaikki on suhteellista 8 Bona Mater Familiae Viimeiset sanat 10 Experto Credite Opiskeluko liian vaivatonta? 12 Kysy Urpolta Inspehtorimme vastaa, kun kysyt. 16 Kuulumisia HYY:sta HYY tavoittelee säästöjä vuodelle 2009 50 Julkinen runosuoli Runosuoli on taas auki. Avaudu osoitteessa www.pykala.fi. 42 Osavuosikatsaus Missä oli juhlat 52 Perhonen Perhosella on jälleen ollut kiire liihotella siellä, missä tapahtuu. 53 Liian paksu perhoseksi IV:n kolumnisti selittää, miksi häntä vain yksinkertaisesti ottaa päähän. s 21 Helsinki Law Review 2008 Uusi numero täynnä ajankohtaisia juridisia artikkeleita on saapunut painosta. S a r j a t 12 Opiskelijaruokaloista tarkasteltavana Hämis 38 Opintojen jälkeen Haastateltavana oikeusministeri Tuija Brax

IV tenttaa Nelli Vilkko TOP IV MISSÄ YÖPYÄ? Mikko Rudanko Jotkut jouluperinteet ovat järjettömiä, mutta silti ne toistuvat joka vuosi. Mikä on oudointa, mitä teet joka joulu? Pykälän kerhotila Pykälistien 460 neliön olohuoneen varustukseen kuuluvat mm. mukavat & hyväksi havaitut sohvat, hyvin varusteltu keittiö, pöytäjalkapallopeli ja suosittu sauna suihkutiloineen. Maksat vain 10 euron panttimaksun ja magneettiavaimella ovet ovat auki klo 23:00 asti. Kerhotila on havaittu suosituksi yöpymispaikaksi bileissä ja bileiden jälkeen. Jos haluaa olla rauhassa, kannattaa tarkistaa tapahtuma- ja varauskalentereista onko tiloissa muuta toimintaa. Emmi V. Joka vuosi suunnittelen katsovani Lumiukon, mutta se ei ole tähän mennessä vielä koskaan onnistunut, kun ollaan aina siihen aikaan Sokoksella ostamassa viimehetken paniikkilahjoja. Ja aattoiltana heti lahjojen avaamisen jälkeen syödään jostain syystä aina juustonaksuja. Riikka L. Edelleenkin haluan joulusaunaan nimenomaan aattoaamuna. Se johtuu varmaan siitä, että lapsena illalla ei saanut olla mitään ylimääräistä ohjelmaa pukin ja lahjojen lisäksi - saunaan ei silloin olisi kerinnyt millään. Oppimiskeskus Aleksandria Oppimiskeskuksen etuihin kuuluvat mm. erinomainen sijainti (sekä baarit, tenttikirjat että luennot ovat ihan vieressä), hyväksi havaittu taukotila sekä erinomaiset atk-yhteydet. Valittavana on myös suuri määrä neliöitä. Maksat vain 25 euron panttimaksun ja Fabianinkatu 28:n kaikki kerrokset ovat magneettiavaimella auki sinulle milloin tahansa (huom. tarjous ei koske vappua). Havaittu suosituksi paikaksi viettää yö tentti- ja harjoitusseminaarideadlineajankohtien lähellä. Oma koti Oma koti on aina oma koti ja yleensä aika kiva, mutta tyyppi ja varustus vaihtelevat. Normisetin piristämiseksi voi järjestää vaikka jatkot, joko intiimit tai riehakkaat. Myös erilaisia yöpymissijainteja asunnon sisällä kannattaa kokeilla. Koti voi olla myös siellä missä sydän on. Muu Muita mahdollisia yöpymispaikkoja ovat esimerkiksi jonkun muun koti, Helsinki-Vantaan lentokenttä, lentokone, laiva, auto, juna, pohjoismainen KV-viikko, hotelli ja hostelli. Jos yöpyminen tapahtuu päiväsaikaan, kesällä tai on lyhytkestoista, nousee mahdollisuuksien määrä merkittävästi. HEHÄN OVAT KUIN KAKSI TARJAA... Laura P. Meillä syödään ympäri vuoden pikaruokaa, mutta jouluna kaikki yhtäkkiä innostuvat kokkailemaan hillittömän suuret ateriat. En ymmärrä, miksi. Marko L. Jouluna tulee syötyä aina järkyttävä määrä herneitä. Tarja H. Tasavallan presidentti Tarja P. Hallintopäällikkö 6 inter vivos 05 2008

MARKANTALON NETTIKAUPASTA KAIKKI JOULUN HITTILAHJAT HELPOSTI JA NOPEASTI WWW.MARKANTALO.FI Markantalo nettikauppa on uudistunut ja tarjoamme nyt nopean ilmaisen kotiinkuljetuksen kaikkiin nettitilauksiin vuoden loppuun asti. Hanki siis joululahjat myös itsellesi nettikaupastamme joka on auki 24tuntia vuorokaudessa. Nettisivuillamme myös joulukalenteri josta paljastuu joka päivä vaihtuva erikoistarjous. Voit myös osallistua arvontaan jossa kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan 500 euron lahjakortti. LAHJAKORTTI VOITA 500

Bona Mater Familiae VIIMEISET SANAT Kiti Karvinen hallituksen puheenjohtaja 2008 Hallitusvuosi menee hyvin nopeasti ja melkein kaikki aika menee rutiinien ylläpitämiseen. Kuulostaa kliseiseltä sanoa, että vuosi 2008 on mennyt uskomattoman nopeasti, mutta joudun sen tässäkin toteamaan. Noin vuosi sitten olin samassa tilanteessa kuin pian hommiaan aloittava hallitus ja silloin suunnitelmat olivat suuret. Realiteetit kuitenkin iskivät kasvoille jo kevään myötä ja huomasin, että vuosi on lyhyt aika suuremman luokan muutosten tekemiselle. Toki tänä vuonna on saatu yhtä sun toista aikaiseksi, mutta hallitusvuosi menee hyvin nopeasti ja melkein kaikki aika menee rutiinien ylläpitämiseen eikä uuden suunnitteluun saati toteuttamiseen ole liikaa aikaa. Tämän kirjoituksen tarkoituksena ei kuitenkaan ole valittaa siitä, että aika ei riitä mihinkään vaan todeta vain se fakta, joka vaikuttaa hallitustyöskentelyyn ja uusien asioiden kehittämiseen. Kuluva vuosi on tullut vietettyä enemmän tai vähemmän avioliittoa muistuttavassa symbioosissa yhdistyksen kanssa, ja vuonna 2009 pitäisi jälleen hankkia elämä ja ruveta opiskelemaan ihan eri teholla kuin viimeiset pari vuotta olen tehnyt. En osaa edes kuvitella, kuinka tyhjältä olo voi aluksi tuntua, mutta eiköhän siitäkin selvitä. Voin kuitenkin jo tässä vaiheessa luottaa tulevaan vuoteen, sillä ensimmäistä kertaa moneen vuoteen on Pykälän hallitusvaalissa äänestetty lähes jokaisesta virasta. Tässä ei itsessään ole hurraamista, sillä kiinnostus hallitustyöskentelyä kohtaan tulisi olla suurempaa; mikäli verrataan esimerkiksi pienempiin sisarainejärjestöihin, on siellä halukkuus ihan eri luokkaa kuin Pykälässä. Mistä tämä sitten johtuu? Uskoisin syyn olevan yhtäältä siinä, että Pykälän hallituksessa toimiminen vie oikeasti paljon aikaa eivätkä kaikki välttämättä jaksa lähteä vuodeksi siihen rumbaan. Toisaalta syynä voi olla myös se, ettei hallituksen toiminnasta oikeasti tiedetä riittävästi, jolloin kynnys mukaan lähtemiseen on aika korkealla. Oli syy mikä tahansa, voi jokainen istuva hallitus katsoa itseään peiliin ja miettiä, että mikä mättää jos ihmiset eivät saa riittävästi informaatiota ja innostu toiminnasta. Tulevasta vuodesta tulee varmasti edeltäjiään parempi, kuten Pykälässä on tapana (mikäli se tämän vuoden jälkeen on edes mahdollista ); aina keksitään jotain uutta ja tehdään asiat paremmin ja järkevämmin kuin edellisinä vuosina. Ja niinhän sen toki pitääkin mennä. Jos kehitystä ei tapahtuisi, tallottaisiin auttamattoman pahasti paikoillaan, eikä yhdistyksemme säilyisi yhtä elinvoimaisena kuin mitä se tänä päivänä on. Olenkin koko vuoden kuuluttanut kehityksen ja aktiivisen osallistumisen perään. Haluan tässä vaiheessa kiittää kaikkia yhdistyksen jäseniä kuluneesta vuodesta; on ollut ilo johtaa Pykälän kaltaista yhdistystä, jossa jäsenet ovat kuten joku viisas on joskus todennut yhteiskunnan eliittiluokkaa. Loistavaa tulevaa vuotta itse kullekin! 8 inter vivos 05 2008

Experto Credite Opiskeluko liian vaivatonta? Arviointipaneeli kiinnitti loppuraportissaan huomiota ja kohdisti kritiikkiä opiskelijoiden vähäiseen työmäärään. Otto Markkanen opintovastaava 2008 Kansainvälinen ja varsin edustava akateeminen arviointipaneeli vieraili tiedekunnassamme 5.11.2008. Menemättä prosessin taustoihin enempää, todettakoon, että vierailun tarkoituksena oli arvioida Helsingin yliopiston eri yksiköiden koulutuksen johtamisen laatua ja käytänteitä. Prosessin jälkeen arviointipaneelin esittämästä kritiikistä löytyi muutamia varsin odotettuja, ja jo tiedekunnassa hyvin tiedostettuja kehittämisen tarpeita. Yksi keskeisestä kritiikistä yllätti kuitenkin sekä opiskelijat että tiedekunnan johdon. Arviointipaneeli nimittäin kiinnitti loppuraportissaan huomiota ja kohdisti kritiikkiä opiskelijoiden vähäiseen työmäärään. Virallista loppuraporttia en itse valitettavasti ole toistaiseksi nähnyt, mutta ongelma on sama, yhtäkaikki. Kritiikin johdosta on ryhdyttävä selvitystoimiin. Mistä moinen johtuu ja mitä mainitusta seuraa? Kysymys on hankala ja opiskelijoiden kannalta hyvin olennainen. Voimassa oleva työmäärän mittari on opintopisteiden suhde siihen käytettyyn tuntimäärään. Yhden lukuvuoden opintojen määrä (60 opintopistettä) vastaa 1600 tunnin työpanosta. Yksi opintopiste vastaa näin ollen noin 26,7 tunnin työpanosta. Opintopiste ja siihen käytetyt työtunnit opiskeluun vaaditun työmäärän mittarina on selkeä ja yksinkertainen korkeintaan ensi näkemältä. Miten mittari huomioi tentistä tai luentokuulustelusta saadun arvosanan tason? Lienee kohtuullista olettaa, että parhaimman mahdollisen arvosanan saaminen edellyttää opiskelijalta enemmän töitä, kun läpäisyrajan juuri ja juuri saavuttava pistemäärä (joskin on pakko myöntää, ettei tämä olettama suinkaan aina päde tiedekunnassamme). Opiskelijan saadessa tentistä arvosanan yksi, hän tuskin koskaan on käyttänyt tenttiin valmistautumiseen yhtä monta tuntia, kuin tenttiin, josta tuloksena on ollut viitonen. Entäpä käytetyn opiskelumuodon vaikutus työmäärään? Siinä missä yksi opiskelija kokee tenttikirjojen lukemisen tehokkaammaksi ja laadukkaammaksi opiskelutavaksi, katsoo toinen oppivansa paremmin ja nopeammin luennoilla istuessa. Luentoihin käytetty tuntimäärä on helposti havainnoitavissa, mutta lukemiseen käytetty aika vaihtelee huomattavasti jo pelkästään henkilökohtaisen lukunopeuden suuren vaihtelun johdosta. Missä määrin on siten tarkoituksenmukaista katsoa opiskelijan käyttävän opintoihinsa liian vähän aikaa, jos hän itse valitsee itselleen tehokkaimmin tavan sisäistää opetuksen kohteena olevaa substanssia. Ja toisaalta onko oikeudenmukaista suhteuttaa tuntimäärä tehokkaimpaan mahdolliseen työtapaan, jolloin hitaammin edistyvät opiskelijat joutuvat epäilemättä epäedullisempaan asemaan. Jo pelkästään akateemisen vapauden kannalta ajankäyttöön sidottua työmäärän mittaria ei voi pitää hyvin perusteltuna. Vielä suuremman ongelman muodostaa kuitenkin opiskelijoiden työssäkäynti. Työmäärän kasvattaminen voi hyvinkin helposti haitata huomattavalla tavalla opiskelijan kykyä valmistautua työelämään, sillä nykyinen opiskelija joutuu jo pelkästään taloudellisista syistä tekemään toisinaan paljon töitä opintojensa ohessa, osaamisen hankkimisesta puhumattakaan. Lisäksi opiskelijayhdistystoiminta, joka joutuu vastaamaan huomattaviin muutoksiin muutaman vuoden takaisen tutkinnon uudistuksen johdosta, sopii huonosti ajatukseen opiskelijan työmäärän kasvattamisesta. Eikä liene syytä unohtaa vapaa-ajan ja harrastusten merkitystä opiskelijoiden hyvinvoinnille. Korvat lienee syytä pitää höröllä ja silmät auki seuraavien kuukausien aikana... 10 inter vivos 05 2008

Urpon palsta Etsitkö vastauksia elämän suuriin ongelmiin? Kysy tällä palstalla mitä vaan opiskeluun, oikeustieteeseen tai opiskelijaelämään liittyvää. Urpo tietää! Lähetä oma kysymyksesi osoitteesta www.pykala.fi/kysyurpolta Arvoisa Inspehtori! Olen pannut merkille opiskeluvuosieni aikana erään ilmiön - enkä ole suinkaan ainoa. Pykälistejä nimittäin pidetään yleisesti ns. sisäpiiri-ihmisinä. Tämä siis merkitsee, että pykälistit muodostavat keskenään omia sisäisiä ryhmiään ( kuppikuntia ) suhteessa enemmän kuin muissa tiedekunnissa opiskelevat, jolloin tästä seuraa, että muihin kuin ryhmään kuuluviin suhteet jäävät melko pinnallisiksi. Esimerkiksi sellaiset, joita voin kutsua ystävikseni, koostuvat pääasiallisesti muista kuin pykälisteistä. Onko ilmiölle jokin selitys? Johtuuko sisäpiirimäisyys mahdollisesti pykälistien keskinäisestä kilpailusta ja kunnianhimosta vai kenties siitä, että pykälistit joutuvat harrastamaan pykälien suppeaa tulkintaa? Nimim. Ekstrovertti Arvoisa ekstrovertti, aivan ensimmäiseksi on otettava kantaa siihen, mitä käsitteellä sisäpiiriläinen tarkoitetaan. Termiä voidaan käyttää useassa eri merkityksessä. Käsitettä käytetään ensinnäkin sekä ns. ilmoitusvelvollisista että tiedekuntakohtaisista sisäpiiriläisistä. Yliopistolainsäädännön uudistuksen yhteydessä on tarkoitus erotella sisäpiiriläiset ensisijaisiin ja toissijaisiin sisäpiiriläisiin. Ensisijaisella sisäpiiriläisellä tarkoitetaan opiskelijaa, jolla on hallussaan sisäpiirintietoa joko asemansa, toimensa tai tehtävänsä nojalla. Hän on voinut saada sisäpiirintiedon myös alan kirjallisuudesta. Toissijaisella sisäpiiriläisellä puolestaan tarkoitetaan ketä tahansa muuta henkilöä, joka tiesi tai jonka olisi pitänyt tietää, että hänen saamansa tieto on sisäpiirintietoa. Sisäpiiritiedon käyttö tenteissä on sallittua. Sisäpiiriläinen saa myydä toiselle sisäpiirintietoa, jos se tapahtuu osana työn, ammatin tai tehtävien tavanomaista suorittamista. Tiedon saaja ei ole saamistaan tiedoista salassapitovelvollinen. Sisäpiiriläinen ei kuitenkaan saa käyttää sisäpiirintietoa neuvomalla toista tenttitilaisuudessa. Sisäpiiriläisyys edellä kuvatussa muodossa johtuu asian luonnosta. Pykälistien kuppikuntaisuus ei periaatteessa eroa muiden opiskelijaryhmien kuppikuntaisuudesta. Tässä suhteessa kysyjällä on näköharha. Omat kuppikuntaiset ennakkoluulot estävät kysyjää näkemästä muita kuppikuntia. Historiallisesti kuppikuntaisuutta ilmensivät erilaiset ammattikunnat ja killat, joihin jokaisen ammatinharjoittajan tuli kuulua. Pykälistien sisäpiiriläisyys on vain tämän saman asian jatkoa. Sisäpiiriläisyys ei siis johdu pykälien suppeasta tulkinnasta, vaan pikemmin kysymys on eräänlaisesta apriorisesta propositiosta. Se on eräänlainen välttämätön edellytys, jotta opiskelija voi olla opiskelija. Nimimerkki nostaa esille toisen tärkeän kysymyksen, jota ei ole mahdollista sivuuttaa olankohautuksella. Eli voiko sisäpiiriläinen olla toisen sisäpiiriläisen ystävä. Lainsäätäjän olettama on, että sisäpiiriläinen on liian läheinen ollakseen luotettava. Tämä läheisyyssuhde on juuri selitys sille, miksi sisäpiiriläisiä valvotaan. Heillä on hallussaan tietoa, jota he voivat käyttää omaksi hyväkseen. Lainsäätäjän olettama, jonka mukaan sisäpiiriläinen lankeaa helposti kiusaukseen, voi pitää paikkansa. Mutta se ei poista sitä tosiseikkaa, että sisäpiiriläinen voi ystävystyä toisen sisäpiiriläisen kanssa sivuvaikutteista vapaana. Mutta todellista ystävyyttä on, jos ystävyyssuhteesta ei edes teoriassa voi hyötyä taloudellisesti yhtään mitään. Sen vuoksi monet lakimiehet ovat solmineet avioliiton hoitoalalla työskentelevän henkilön kanssa ja monet juristitytöt ovat löytäneet elämänkumppaninsa humanistista. Se on todellista ystävyyttä se. Parahin inspehtoori, miksi juristit tienaavat niin paljon? Eikö niitä yhtään hävetä? Nimim. teekkari Tienaaminen on suoraan kausaalisessa yhteydessä laskun viimeisellä viivalla olevaan lukuun. Se voi hävettää pikkuisen, mutta se kuuluu asian luonteeseen. Professori Kaarle Makkonen opetti luennoillaan laskun kirjoittamisen kultaisen säännön: Parempi viiden minuutin häpeä kuin ikuinen katumus! 12 inter vivos 05 2008

Meillä kummastakin saa ihan kunnon palkkaa, kehuja työkavereilta ja kiitosta tyytyväisiltä asiakkailta. Kun osaat taitavasti ennakoida ja torjua asiakkaan liiketoimintaan kohdistuvat mahdolliset uhat, et voi välttyä jonkinmoiselta menestykseltä. Mutta vielä paremmin pärjäät käyttämällä työajalla kumpaakin aivolohkoa. Meillä moinen on täysin sallittua, sillä tehtävämme on myös tutkia, ideoida ja avata uusia polkuja asiakkaan menestykselle. Asiakkaalla on liiketoiminnan visio, me olemme sen mahdollistajia. Kiinnostuitko? Lisätietoja löydät nettisivuiltamme osoitteesta www.krogerus.com. For results

Lyhyehkösti Toimittaja ilvesten maassa Tässä sarjassa seurataan opiskelijaruokaloiden tarjontaa. Antti Kerppola Osa 4 - Hämis Hämäläisen osakunnan Osakuntabaari kutsui ruokatoimittajan tutustumaan juttusarjan ensimmäiseen osakunnan ylläpitämään ravintolaan. Perinteet ja maakunnan kunnioitus käyvät satunnaiselle kulkijalle selväksi jo rappukäytävään päätyseinän vaakunat nähdessä. Portaiden yläpäässä toisessa kerroksessa on viihtyisä eteinen takkien säilytystelineineen ja istumanurkkauksineen. Ja linjastolla odottaakin jo hymyilevä emäntä: hämiksen baarin todellinen maamerkki. Ruokavaihtoehtoina on Burgundin pataa, broileripyöryköitä ja purjo-perunasosekeittoa, joista valitsen ensimmäisen. Salaattina on lantturaastetta ja nahistunutta tuoresalaattia. Leipävaihtoehtojen kohdalla muistan miksi täällä on joskus tullut käytyä, vaihtoehtoina on takuutuoretta ruis- ja ruissekaleipää. Istuessani alas ruokailusalin perimmäiseen nurkkaan, vaikuttaa tila hieman tyhjältä joskin vaakunoiden sekä vanhoja osakuntalaisia esittävien patsaiden ja taulujen ansiosta edelleen arvonsa tuntevalta. Etsin virikkeeksi hesaria sellaista lopulta löytämättä. Aiemmin hämiksellä pystyi kyllä aina selailemaan aamun lehden jos sitä ei lounaaseen mennessä ollut vielä ehtinyt tehdä. No ainakin riisi on täysin samanlaista kuin ennenkin eli pikemminkin puuromaista kuin kuivaa. Burgundin pata on lihaisaa ja maistuvaa joskin hillosipuleineen ja porkkanapaloineen sangen mielikuvituksetonta. (Sen ei voi kuitenkaan sanoa jäävän laadussa paljon eräiden nimeltä mainitsemattomien marraskuisten vuosijuhlien pääruoasta.) Juuri kun olen ruokaseuran puuttuessa vaipumassa syvälle omiin pähkäilyihini, tuo tilaan eloisuutta mies, joka huudahtaa joulun saapuneen! Samalla hämäläinen joulukuusikauppias tuo lipastoa vasten nojaamaan joulukuusen ja herättää hilpeyttä väljään istutussa ruokasalissa. Ruoka maksaa hämäläisen osakunnan ravintolassa 2,60 euroa ja on hintaansa nähden laadukasta. Ilmapiiri on mielenkiintoinen ja henkilökunta mukana hyvällä asenteella. Keskustakampukselta paikan päälle saapuminen kannatti jo lounaan takia. Aiempien kokemusten perusteella suosittelen myös perjantain lounasta osakunnan perinteistä joulupöytää unohtamatta. Ruoka: **** Tunnelma: **** Hintalaatusuhde **** 14 inter vivos 05 2008

Nelli Vilkko IV PALKITSEE Pykälä-infon love story Heinäkuussa pykälä-infoon kolahti piristävä viesti otsikolla Aussie Bar, Helsinki looking for someone! Viestissä brittiläinen mies yritti löytää helsinkiläisessä baarissa tapaamansa siron ja vaalean oikkaritytön. Mies oli palannut Lontooseen mutta jäänyt ikävöimään helsinkiläisneitoa, jonka nimeä hän ei tosin kyennyt muistamaan. Hope to hear from you soon or someone who might be able to put me in touch with you, mies kirjoitti pykälistien sähköpostilistalle osoitetussa viestissään. IV tahtoo kiittää brittiläistä Simonia upeasta luovuudesta ja rohkeudesta. Hienoa, että joku jaksaa nähdä noin suurta vaivaa ihastuksensa eteen! Tällaista toivoisi tapahtuvan useamminkin! Kovin suuria rahapalkintoja emme resurssipulassa pysty jakamaan, mutta Simonin viesti ansaitsee vähintään kehuja ja maljannoston. Miten tarina päättyi? Porthanian käytävillä monen on kuultu pohtivan, miten tarinassa lopulta kävi? Syntyikö viestistä ensimmäinen Pykälä-info Love Story? Saiko britti oikkarinsa ja puoli valtakuntaa? On pakko lähettää miehelle sähköpostia ja kysyä. Hi Simon! We study law at Helsinki University. You sent us an e-mail a couple of months ago and tried to find a girl you had met in the Aussie Bar in Helsinki. There are many of us who would like to hear what happened. Did you manage to find her? :) Valitettavasti Simon ei ole ainakaan vielä vastannut IV:n viestiin, ja mysteeri on selvittämättä. Mutta tiedätkö sinä, miten jutussa kävi? Jos olet selvillä siitä, löysikö Simon oikkarityttöään, kerrothan siitä IV:lle osoitteeseen iv-toimitus@pykala.fi. Viereinen seinä YLIOPISTOLTA KUULTUA Palstalla seurataan yliopistolla käytyjä keskusteluja KERHOTILAT Opiskelija 1: Pykälästä on kyllä niin vaikeaa selviytyä ajoissa kotiin. Yleensä mulla menee aina aamuun asti. Opiskelija 2: Totta, just se lähteminen on aina niin vaikeaa. Mä oon heränny Pykälästä ainakin 3-4 kertaa! Opiskelija 3: Meitsi on huomannu, et sielt pitää lähteä salaa ja aikasin, jotta lähtö onnistuu. Joskus ennen puolta yötä pitää lähteä, muuten se on ihan mahdotonta. VAIHTO-OPISKELIJAT Opiskelija 1: I was in a local student party last night. Opiskelija 2: How was it? Opiskelija 1: Everyone was drunk. Opiskelija 2: Oh dear. SAARIKOSKI Opiskelija 1: Miten Saarikosken etunimi pitäisi lausua? Onko se niinkun Mikael vai sillee Ritari Ässästi Maikhel? Opiskelija 2: Mä kuulin, että se riippuu kellonajasta. Opiskelija 1: Ai löylyissä sen nimi on Mich. Opiskelija 2: Parempi kuin Mika. Opiskelija 1: Lohkeis. 15

Kuulumisia HYY:sta Liisa Reunanen HYY:n hallituksen koulutuspoliittinen vastaava HYY tavoittelee säästöjä vuodelle 2009 HYYssä päätetään parhaillaan budjetista vuodelle 2009. Budjetti määrittää, mihin HYY käyttää muun muassa maksetut jäsenmaksut. HYYn budjetissa korostuvat selkeästi eri HYYn piirissä toimivien järjestöjen arvot. Ainejärjestöt tahtovat paljon järjestöpalveluita ja tiloja, poliittiset järjestöt haluavat vaikuttaa ympäröivään maailmaan esimerkiksi kehitysyhteistyömäärärahoilla. HYYssä budjettikeskustelun yhteydessä on puhuttu myös sähköisestä äänestämisestä, joka tarkoittaa tietokoneella suoritettavaa etävaalia. Systeemi olisi tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2009 edustajistovaalien yhteydessä. Lisäksi tarjotaan halukkaille mahdollisuus äänestää edelleen perinteisellä uurnalla. Toimenpiteellä tavoitellaan HYYlle säästöjä, koska sähköisessä äänestyksessä ei tarvitse kouluttaa ja palkata vaalityöntekijöitä. SYL:n liittokokous linjaa opiskelijoiden edunvalvontaa Ylioppilaskuntien edustajat ympäri Suomea kokoontuivat 21. 22.11. Espoon Korpilahteen Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) liittokokoukseen päättämään opiskelijoiden edunvalvonnan painopisteistä vuodelle 2009. SYL on liittomuotoinen yhdistys, jonka tehtävänä on valvoa opiskelijan etua valtakunnan tasolla. Liittokokouksessa päätettiin SYL:n toimintasuunnitelmasta vuodelle 2009 eli siitä, mitä SYL tulee tekemään ensi vuonna. Eniten kannatusta saivat opiskelijoiden opintoja ateriatukeen liittyvät toimintaehdotukset. Muun muassa opintotuen sitominen kustannusten kasvua vastaavaan indeksiin olisi hyvä uudistus, jota opiskelijat kaipaavat. Täten ei pääse syntymään taas tilannetta, jossa opintotukea ei tarkasteta, eikä siis koroteta, yli kymmeneen vuoteen. Toivon itse koulutuspoliittisena vastaavana HYYssä, että SYL ajaisi voimakkaasti valtakunnallisen opiskelijapalautejärjestelmän kehittämistä. Olen useammin kuin kerran törmännyt rakkaassa tiedekunnassamme tilanteeseen, jossa opiskelijalle ei anneta mahdollisuutta antaa palautetta opetuksesta. Ja ennen kaikkea, jos palautetta annetaan, sen myöhempi käsittely jää monesti epäselväksi. Valtakunnallinen tehokas opiskelijapalautejärjestelmä toisi varmasti hyviä käytänteitä myös meidän yliopistollemme. Lisätietoa SYL:n toiminnasta ja ensi vuoden painopisteistä: www. syl.fi SYL:n liittokokous 16 inter vivos 05 2008

Harmittaako sisällötön sivu. Sinulla on siis kutsumusta. Hae Inter Vivoksen päätoimittajaksi. Tutustu koko ilmoitukseen osoitteessa www.pykala.fi/intervivos ja toimita vapaamuotoinen hakemuksesi 14.1.2009 mennessä osoitteeseen intervivos@pykala.fi

TOTUUS MICHAEL SAARIKOSKESTA Teksti Pauliina Mattila Kuva Janne Valo Oikis-students sähköpostilistalla yksityisoikeuden assistentti Michael Saarikoski ilmoittaa opiskelijoille, että myöhästyneet tentti-ilmoittautumiset otetaan vain maailmanlopun olosuhteissa vastaan. Opiskelijat vastaavat Get a life, mutta kuka on tämä tiukkapipoinen mies? Michael Saarikoski, OTL, VT, VM, viittä vaille valmis tohtori vahingonkorvausoikeuden alalta kieltäytyy painokkaasti kaikesta rekvisiitasta lehden kuvaa varten. Hän haluaa, että häntä ei lavasteta vastaamaan minkäänlaisia ennakkokäsityksiä tässä haastattelussa. Hän ei välitä sähköpostiepisodista eikä usko, että se herättää ihmetystä opiskelijoiden keskuudessa. Alleviivasin viestillä uutta käytäntöä. Palautetta tuli kaksi kappaletta. Niitä on hauska lukea. Ne on tulostettu täällä laitoksella seinälle. Michael miettii vastauksia tarkkaan, puhuu paljon käsillään, vastaa kysymyksiin kattavasti ja palaa varmistamaan, että olen saanut vastauksen alkuperäiseen kysymykseeni. Hän ottaa tilanteen vakavasti mutta nauraa paljon. Hän kertoo mielellään tähänastisesta urastaan: tutkimustyön lisäksi hän on ollut asianajollisissa tehtävissä vahingonkorvausoikeuden ja rikosoikeuden parissa ja työskentelee tällä hetkellä tutkijanuran ohella esittelijänä vakuutusoikeudessa. Ratkaisutoiminta on sydäntä lähinnä. En vieläkään tiedä haluanko olla asianajaja, tuomari vai tiedemies, Michael kertoo. 18 inter vivos 05 2008 Olit mukana tänä vuonna KO:n osalta päättyneessä tupakkaoikeudenkäynnissä. Erkki Aurejärvi pyysi minua mukaan vuonna 2004. Jutun parissa on tehty töitä viikoittain siitä lähtien. Suulliset valmistelut ja pääkäsittely veivät kuukausia, neljä päivää viikossa täysiä päiviä. Nyt olemme valittamassa hovioikeuteen. Mielestäni KO löi tapauksen täysin läskiksi. Ratkaisussa vedotaan Pentti Ahon tapaukseen, mutta onko sillä merkitystä? Kaipaan perusteluja. Tapaus on oikeudellisesti hyvin selkeä. Tuotteen liikkeellelaskija, joka kiistää julkisesti suhteessa kuluttajiin että tuotteet ovat vaarallisia ja joka pyrkii estämään viranomaisten varoituksia, ei voi vedota siihen, että kuluttajalla on ollut mahdollisuus tulla tietoiseksi tuotteen vaaroista. Tämä on pohjoismainen käytäntö. Hän suhtautuu tutkimukseen vakavasti mutta ei ole kammiotutkija. Teoria ja käytäntö on yhdistettävä. Esimerkiksi on ikävää kun opiskelijat purnaavat ruotsinkielisistä luennoista. He eivät näe, että pohjoismaisen doktriinin tunteminen on käytännön kannalta tärkeää. Tiukka asenne tenttien korjaamisessa tulee juuri käytännön töistä. Siinä vaiheessa opiskelijan omat sepustukset ja oikean normin ohittaminen ei auta yhtään. Kun aloitin virassani, minua ohjeistettiin että tenttejä korjattaessa ei tulisi olla liian tiukka. Itse olen tiukentanut linjaani vuosien mittaan. Tiukka asenne korjaamisessa tulee juuri käytännön töistä. Siinä vaiheessa opiskelijan omat sepustukset ja oikean normin ohittaminen ei auta yhtään. Kaikki tai ei mitään? Oikeat normit tuottavat helposti viisi pistettä. Yksi kirjoittamaton sääntö on, että kymmentä ei tulisi antaa kuin poikkeustapauksissa ja sitä olen noudattanut. Voiko kaiken saavuttaa sekä tutkijana että lakimiehenä? Ei, mutta minulla on elämän palo tehdä kaikkea. Pelkästään yhteen alueeseen ei voi keskittyä, silloin ei näe asian eri puolia. Ei voi olla hyvä jos ei tunne alan käytäntöjä. Tutkijana ei myöskään voi olla rakenteita rikkova ja tuulettaa alaa, se romahtaa kun konkretia tulee vastaan. Palataanpa ajassa taaksepäin noin 18 vuotta. Tapiolan lukiossa Espoossa on meneillään englannin tunti. Itseään koulupinnariksi nimittävä Michael laskeskelee, mikä aukkotehtävän kohta tulee hänen vastattavakseen läksyjä tarkistettaessa. Historian tunnit menevät vielä heikommin. Michael on mieluummin kuntosalilla kavereiden kanssa. (Nykyään historia kyllä kiinnostaa tarkemmin sota ja politiikka, väkivalta.) Koulussa ilmestyy Kukkanen-niminen lehti, joka on jatkoa sitä edeltäneelle Vittunen-lehdelle. Michael kirjoittaa kantaaottavia juttuja siitä, mitä koulussa tulisi parantaa. Koulun ohella hän on töissä kaupassa lihapuolella. Kaverit alkavat puhua TKK:sta, mutta se ei innosta muuten matematiikasta ja fysiikasta kiinnostunutta nuorta miestä. On löydettävä jotain yhteiskunnallisesti merkittävämpää.

Massaluennot ovat turhia, ne voisi kokonaan lopettaa ja siirtää opetuspanoksen syventäviin kursseihin.

Oikeustieteellinen herättää Michaelin kapinallisen puolen ja hän alkaa lueskella pääsykoekirjoja toisena lukiovuonna. Sisäänpääsyssä yliopistoon on kuitenkin esteensä. Michael ei koe olevansa kovin älykäs. Sain ylioppilaskirjoituksissa yhden ällän äikästä ja senkin suunsoiton tuloksena. Ensimmäisellä yrityksellä ei tärppääkään. Toisella yrittämällä hän pääsee suorittamaan sen aikaisen tutkintorakenteen mukaista varanotaarin tutkintoa. Kandidaatin tutkintoon hän pääsee pääsykokeella ja varasijalta pari vuotta jo alaa opiskeltuaan. Ala tuntuu Michaelista kuitenkin kuivalta, eikä se tunnu kasvattavan häntä ihmisenä lainkaan. Hän päättää hakea valtiotieteelliseen opiskelemaan taloustiedettä. Helsinkiin ja Turkuun on sama pääsykoe, pisteet riittävät Turkuun. Opiskelu ei kummassakaan tiedekunnassa ole helppoa. Taloustieteen professori yrittää selittää asioita tenttiä palautettaessa mutta se ei auta. Lopulta Michael saa valita itse pistemääränsä 1-3 pisteen väliltä Sanoin että ykkönen on realistisin. Kunnes graduvaihe alkaa. Itsenäinen työskentely saa silmät avautumaan aivan uudella tavalla juridiikalle. Tajusin, että voin suuta soittamalla argumentoida asian toiseksi. Kyse on sanoilla sivaltamisesta. Gradusta tulee arvosanaksi laudatur, taloustieteen gradusta magna. Lopulta juridiikka ja sen löyhemmät tutkimusmetodit vievät voiton. Opiskeluputken lisäksi tunnelin silloisen S-Marketin lihaosastolla työskentely jatkuu koko opiskeluajan. On täyttä potaskaa, että työ haittaa opiskelua. Jos meinaa elää, on käytävä töissä. Uraisä kehottaa Michaelia ostamaan ensimmäisen oman asunnon heti kun hän muuttaa pois kotoa, äiti on kuvataiteilija. 20 inter vivos 05 2008 Mistä korkea työmoraalisi tulee? (Miettii pitkään.) En osaa sanoa. Lapsuudestani varmaankin. Mielikuvissani olemme kaverin kanssa rakentamassa isoa lumilinnaa, joka oli mittava projekti. Olin mukana Pykälän toiminnassa aluksi, keräsin phuksipassiin merkintöjä. Sitten aloin pitää hommaa pelleilynä ja jättäydyin toiminnasta ulkopuolelle. Mitä muuta teit opiskeluaikoina? Oikiksen tentteihin lukeminen, taloustieteen luennot ja työ täyttivät kalenterini. Olin mukana Pykälän toiminnassa aluksi, keräsin phuksipassiin merkintöjä. Sitten aloin pitää hommaa pelleilynä ja jättäydyin toiminnasta ulkopuolelle. Lisäksi kaverit varanotaaripuolella olivat vanhempia, poliiseja ynnä vastaavia ja tulin toimeen siellä hyvin. Aikidoa ja jujutsua harrastin neljästi viikossa. Oletko seurallinen? Kyllä, opiskeluaikoina yhteisöllisyys ei vain tullut Pykälän kautta. Olen ollut aina hieman vakavamielinen ja tieteellisesti suuntautunut, standardi opiskelijaelämä ei kiinnostanut. Miten rentoudut? En sylje pulloon, mutten juurikaan käytä alkoholia. Viimeiset neljä vuotta olen ollut rakentamassa äitini uutta taloa. Frey Nyberghin kanssa olemme harrastaneet purjehtimista. Harrastan edelleen jujutsua, harjoittelen nyt mustaa vyötä varten kuudesti viikossa ja toimin junnujen apuohjaajana. Pidätkö opettamisesta? Kyllä! Harjoitusseminaarien vetäminen on mukavaa. Et itse käynyt aikoinasi luennoilla. Massaluennot ovat turhia, ne voisi kokonaan lopettaa ja siirtää opetuspanoksen syventäviin kursseihin. Kun samat luennot pidetään vuodesta toiseen, on pahimmillaan käynyt niin, että [opetettava] tieto on ollut vanhentunutta. Toisaalta opiskelijat eivät mene korvaaville luennoille oppimaan asioita vaan ainoastaan hoitamaan osuuden pois alta. Laatu heikkenee puolin ja toisin. Sillä ei ole merkitystä osaavatko ihmiset valmistuessaan oikeasti mitään. Niin ne opiskelijat. Erkki Aurejärvella on tapana teititellä opiskelijoita, pitää etäisyys... Olen kulmikas persoona. Huumorintajuni on sellaista että kannattaa pysyä erossa. On tilanteita joissa opiskelijoiden käytös loukkaa. Suhtaudun esimerkiksi tenttien korjaamiseen vakavasti. Muutama naispuolinen opiskelija on tullut vastaanotolleni syväuurretun kaula-aukon tai lyhyen jakkuhameen kanssa. En tiedä miten pitäisi suhtautua siihen, että tällaisissa tilanteissa vedotaan sukupuoleeni lisäpisteiden saamiseksi. Käyn vastaukset läpi opiskelijoiden kanssa. Monesti huomaan opiskelijan vaivaantumisesta, että hän ei tosiasiassa ole tullut keskustelemaan vastauksesta, vaan on vain tullut kokeilemaan, saako pisteitä lisää. Tässä-mulle-kaikki-nyt -asenteesta en pidä. Lopuksi on palattava väkivaltaan. Mikä siinä kiehtoo? Kamppailu-urheilu on kuin tieteen tekemistä, molemmissa on institutionaaliset rakenteet, joissa liikut, kehä jossa saattaa mennä taju kankaalle. Täytyy saavuttaa tietty taso jossa voi menestyä ja olla. Tulokset nähdään yksilön kehittymisenä. Korkean vyöarvon saanut kamppailija, joka on heikko, laittaa huonoon valoon seuran ja lajin. Jos tieteen sisäpiirissä tuotetaan keskinkertaista materiaalia eikä olla omalla korkeimmalla mahdollisella tasolla, häpäisee yksilö koko yhteisön.