..00 Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat Kevät 00
Toukokuu 00 SISÄLTÖ YHTEENVETO JOHDANTO RAHA-ASIOIDEN SUUNNITTELEMINEN JA NYKYINEN RAHATILANNE RAHANKÄYTTÖSUUNNITELMAT, -KOHTEET, ASUNNON OSTON SEKÄ OPISKELUN RAHOITTAMINEN. Aikeet asunnon oston rahoittamisessa. Aikeet opiskelun rahoittamisessa SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN 0. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet 0. Säästö- ja sijoitusaikeet. Säästö- ja sijoituskohteen valintakriteerit. Sijoittamiseen liittyvät väittämät LUOTONOTTO. Nykyiset luottomuodot. Luotonottosuunnitelmat. Nykyisen asuntolainan koron kilpailuttaminen. Aikeet kysyä asuntolainatarjousta. Asuntolainan laina-ajat. Lainamäärät. Kahden viimeisen vuoden aikana otetut asuntolainat 0. Lainan osuus asunnon rahoituksesta. Velanhoitomenojen osuus käteen jäävistä tuloista.0 Lainojen maksusuunnitelmien muutokset TALOUDEN JA ASUNTOLAINOJEN RISKIT JA NIIHIN VARAUTUMINEN. Talouteen liittyvät riskit ja varautuminen niihin. Asuntolainaan liittyvät riskit ja varautuminen niihin. Varautuminen mahdolliseen koron nousuun 0. Lainaan liitetty korkokatto. Lainaturvavakuutukset ja henkivakuutukset MAKSAMINEN. Internetin käyttö yleensä. Laskunmaksutavat. E-laskupalvelut. Muiden pankkipalveluiden käyttäminen verkkopankissa. Päivittäistavaraostosten maksaminen LAKISÄÄTEISEN ELÄKETURVAN TÄYDENTÄMINEN. Paras tapa täydentää lakisääteistä eläketurvaa. Uudet pitkäaikaissäästämisen muodot
Toukokuu 00 YHTEENVETO Tuloksissa näkyy kyselyajankohdan taloudellisen tilanteen vaikutus. Toista vuotta jatkuneessa talouden epävarmuudessa näkyy merkkejä kuluttajien luottamuksen lisääntymisestä sekä maan taloutta että omaa taloutta kohtaan. Mahdollisiin talouden riskeihin varaudutaan erityisesti säästämällä. Matalalla pysynyt korkotaso heijastuu kuluttajien luotonottoaikeisiin. Useimmat suomalaiset suunnittelevat omaa talouttaan korkeintaan puoleksi vuodeksi kerrallaan. Noin joka kymmenes ei suunnittele raha-asioitaan lainkaan. Vähintään vuoden aikavälillä talouttaan suunnittelee noin joka viides. Suurimmalla osalla suomalaisista tulot ovat suuremmat kuin menot. Reilun kolmanneksen tulot ja menot ovat yhtä suuret, mutta joka kymmenennellä tulot jäävät menoja pienemmiksi. Kaksi prosenttia suomalaisista joutuu ottamaan lainaa menojensa kattamiseen. Kuluttajat tekevät rahankäyttösuunnitelmia selvästi vuoden takaista rohkeammin. Kuvaavaa on, että kaikkien rahankäytön kohteiden osuudet ovat nousseet, mikä osoittaa luottamusta tulevaisuuteen. Työssä käynti on opiskelun tärkein tuleva rahoituskeino. Opintolainan merkitys on - -vuotiailla opiskelijoilla laskenut pitkällä aikajänteellä viime vuoteen asti, mutta on nyt hivenen noussut. Säästäminen ja sijoittaminen on edelleen vahvaa. Varoja on nyt viimevuotista tavallisemmin sijoitettu useampaan eri kohteeseen samanaikaisesti. Myös säästö- ja sijoitusaikeet ovat jatkaneet nousuaan. Säästö- ja sijoitustileille säästäminen on edelleen yleisintä, mutta sekä rahasto- että osakesäästämisen suosio on kasvussa. Säästö- ja sijoitusaikeiden kasvu kertoo osittain kuluttajien parantuneesta luottamuksesta omaan talouskehitykseen, mutta varmasti myös siitä, että halutaan kasvattaa talouden puskuria tulevaa varten. Turvallisuus on tärkein kriteeri säästämis- tai sijoituskohteen valinnassa ja toiseksi eniten arvostetaan tälläkin kertaa sijoituskohteen riskittömyyttä. Näiden jälkeen tulevat sijoituskohteen vaivattomuutta ja tuotto. Eettisyys ja vastuullisuus sekä ekologisuus arvostetaan hieman tärkeämmäksi valintakriteeriksi kuin esimerkiksi eläkevuosiin varautuminen. Suomalaiset ovat pikemminkin halukkaita hyväksymään sijoituksensa alhaisen tuoton säilyttääkseen sijoituksensa pääoman, kuin valmiita menettämään osan sijoituksensa pääomasta tai arvosta korkeaa tuottoa saadakseen. Lainanoton voidaan arvioida olevan melko vakaalla pohjalla. Monella on samanaikaisesti myös säästöjä tai sijoituksia. Osuus on myös noussut hienokseltaan vuosien saatossa. Säästöt toimivat tällöin hyvänä talouden puskurina tulevia rahantarpeita varten. Asuntovelallisten osuus on laskenut hieman viime vuodesta. Kuitenkin asuntolainansa nykyisen asunnon peruskorjaukseen ottaneiden osuus on noussut. Kulutusluotollisten osuus on hieman noussut. Tavallisimmin henkilöllä on vain yksi kulutusluotto kerrallaan. Kaksi kulutusluottoa on kuitenkin lähes joka kolmannella, kolme yhdellä seitsemästä ja sitäkin useampia neljällä prosentilla. Osaltaan matalasta korkotasosta johtuen luotonottohalukkuus on kasvanut vuoden takaisesta. Luotonottoaikeiden kasvu näkyy hienoisena kasvuna kaikissa luottomuodoissa. Myös aikeet peruskorjauslainan ottamiseen ovat nousseet viime keväästä. Asuntolainan koron kilpailuttaminen on vähentynyt jonkin verran.
Toukokuu 00 Asuntolainatarjousta kysyttäessä on kahden pankin kilpailuttaminen suositumpaa kuin tarjouksen kysyminen useammasta pankista. Yleisintä on kuitenkin kysyä lainatarjousta pelkästään omasta pääpankista. Asuntolainojen keskimääräiset takaisinmaksuajat ovat kääntyneet laskuun. Asuntolainamäärien kasvuvauhti on hidastunut ja asuntolainojen keskikokojen kasvu taittunut. Kasvun hidastuminen näkyy erityisesti viimeisen vuoden aikana otetuissa asuntolainoissa. Myös kulutusluottojen keskimääräinen kasvu on taittunut. Asunnon oston lainaosuus on hieman laskenut viime vuodesta, mutta on korkeampi kuin vuonna 00. Lainanhoitomenojen osuus käteen jäävistä tuloista on pysynyt ennallaan jo vuodesta 00 lähtien, vaikka asuntolainojen keskikoko onkin tänä aikana kasvanut. Tähän on osaltaan vaikuttanut toista vuotta kestänyt korkojen lasku, joka on laskenut keskimääräisiä lainanhoitokuluja. Talouden taantuma, irtisanomiset, lomautukset ja toimeentulon muutokset ovat heijastuneet siihen, että muutoksia lainojen maksusuunnitelmiin on tehty entistä enemmän. Lainaansa hitaammin maksaneita on enemmän kuin vuosi sitten. Viimevuotista harvemmat kokevat omaa taloudellista tilannettaan uhkaavia riskejä. Työttömyyden ja lomautusten uhka ei kuitenkaan ole vähentynyt riskejä kokevien mielissä samassa suhteessa kuin muiden uhkien kokeminen. Entistä useampi varautuu oman talouden riskeihin säästämällä. Asuntolainaan liittyvien riskien kokeminen on vähentynyt, mutta riskiprofiili on muuttunut. Korkojen nousu nähdään uhkana selvästi viimekeväistä yleisemmin. Varautuminen korkojen nousun varalta nähdään tarpeellisempana, koska korkotaso on alhainen. Pienempiäkin asuntolainoja omaavat varautuvat selvästi enemmän kuin vuosi sitten. Moni varautuu edelleen säästöillä ja lainaturvan käyttö on pysynyt edellisvuoden tasolla. Moni on ottanut myös lainaansa korkokaton. Verkkopankissa maksaminen on edelleen hieman lisääntynyt, kun huomioidaan myös verkkopankkia toissijaisena maksutapanaan käyttävät. Kasvua on etenkin yli -vuotiailla. E-laskupalvelujen käyttö on jatkanut kasvuaan. E-laskupalveluiden kiinnostavuus on edelleen lisääntynyt myös niitä aiemmin käyttämättömien keskuudessa. Myös e-laskujen tunnettuus on selvästi lisääntynyt. Korteilla maksaminen on jatkanut yleistymistään käteismaksamisen vähentyessä. Tutkimuksen tulokset ovat samansuuntaisia tilastoista saatavien tietojen ja Tilastokeskuksen Kuluttajabarometrin tulosten kanssa.
Toukokuu 00. JOHDANTO. Tutkimuksen tarkoitus Kotitalouksien rahankäyttöä on Finanssialan Keskusliitossa (aiemmin Suomen Pankkiyhdistyksessä) tutkittu jo vuodesta lähtien - vuoden välein. Vuosina 00-00 tutkimus on toteutettu kaksi kertaa vuodessa ja sen jälkeen vuosittain. Tutkimuksen haastattelut on vuoden 00 syksystä lähtien tehty puhelimitse. Tutkimuksessa selvitetään suomalaisten säästämisessä ja luotonkäytössä sekä maksutavoissa tapahtuneita muutoksia. Tällä kertaa selvitettiin myös lakisääteisen eläketurvan täydentämistä ja kiinnostusta uusiin pitkäaikaissäästämisen muotoihin. Nyt tehdyn tutkimuksen tuloksia verrataan soveltuvin osin aiemmin tehtyjen tutkimusten tuloksiin. Edellinen tutkimus on tehty vastaavana ajankohtana vuonna 00. Finanssialan Keskusliitto on aiemmin tutkinut - -vuotiaiden nuorten rahankäyttöä, velkaantumista, säästämistä, maksutapoja sekä kiinnostusta pankki- ja talousasioihin erillisellä Nuorten Rahankäyttötutkimuksella. Tänä vuonna tätä erillistutkimusta ei tehty, vaan tämän - tutkimuksen raportin muutamissa kohdissa esitetään erikseen - -vuotiaiden nuorten käyttäytymisen pitkäaikaisia trendejä.. Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen kohderyhmän muodostavat mannersuomalaiset - -vuotiaat henkilöt. Nyt tehdyn haastattelututkimuksen aineisto on kerätty tammi-helmikuussa 00. Tällöin haastateltiin 00 kohderyhmään kuuluvaa henkilöä eri puolilla Suomea. Otoskoko on tarpeeksi iso, jotta aineistosta voidaan tehdä myös taustaryhmittäisiä vertailuja. Ikäryhmään - kuuluvia henkilöitä on Suomessa Tilastokeskuksen mukaan 000. Haastattelututkimuksen tulosten tulkinnassa on hyvä ottaa huomioon kyselyajankohdan taloudellisen tilanteen vaikutus. Toista vuotta jatkuneessa talouden epävarmuudessa näkyy merkkejä kuluttajien luottamuksen lisääntymisestä sekä maan että omaa taloutta kohtaan. Mahdollisiin talouden riskeihin varaudutaan erityisesti säästämällä. Matalalla pysynyt korkotaso heijastuu kuluttajien luotonottoaikeisiin. Haastattelut suoritti Finanssialan Keskusliiton toimeksiannosta IROResearch Oy. Raportin on laatinut tutkimuspäällikkö Riitta Kuhno IROResearch Oy:stä yhteistyössä rahoitusasiantuntija Ulla Halosen, Finanssialan Keskusliitto, kanssa.
Toukokuu 00. RAHA-ASIOIDEN SUUNNITTELEMINEN JA NYKYINEN RAHATILANNE Tällä kertaa kysyttiin myös, kuinka pitkällä aikavälillä suomalaiset suunnittelevat raha-asioitaan. Puolet suomalaisista suunnittelee omaa talouttaan lyhyellä tähtäimellä, korkeintaan puoleksi vuodeksi kerrallaan ja reilu kymmenesosa ei suunnittele raha-asioitaan lainkaan. Vuoden tai sitäkin pidemmällä aikavälillä talouttaan suunnittelee hieman vajaa viidennes suomalaisista. Pitkällä tähtäimellä raha-asioitaan suunnittelevien osuus kasvaa iän myötä ja on korkeimmillaan 0- -vuotiaiden keskuudessa, joista reilu neljännes suunnittelee talouttaan - vuoden aikavälillä. Alle -vuotiaat suunnittelevat talouttaan merkitsevästi lyhyemmällä syklillä kuin vanhempiin ikäluokkiin kuuluvat ja alle -vuotiaista prosenttia ei vielä suunnittele rahaasioitaan lainkaan. Kun asuntolainan ottaminen - -vuotiaana yleistyy, tulee sen myötä ajankohtaiseksi oman talouden pitkäjänteisempi suunnittelu. Raha-asioiden suunnittelu vähenee taas iän noustessa yli 0 vuoden. Yli 0-vuotiaista neljännes ei suunnittele raha-asioitaan lainkaan. Elinvaiheittain tarkasteltuna vähäisintä suunnittelu on jo eläkkeellä olevilla. Erilaisia taloudellisia velvoitteita kuten lainaa omaavat suunnittelevat keksimääräistä pitkäjänteisemmin raha-asioitaan. Kuvio a. Kuinka pitkällä aikavälillä suunnittelee raha-asioitaan "Kuinka pitkällä aikavälillä yleensä suunnittelette raha-asioitanne?" % vastaajista (n= vuonna 00) Korkeintaan kuukausi Vähintään kuukausi, mutta alle kuukautta Vähintään kuukautta, mutta alle puoli vuotta Vähintään puoli vuotta, mutta alle vuosi - vuotta Ei suunnittele raha-asioitaan lainkaan Ei osaa sanoa 0 0 0 0 0 00 Kuvio b. Kuinka pitkällä aikavälillä suunnittelee raha-asioitaan ikäryhmittäin "Kuinka pitkällä aikavälillä yleensä suunnittelette raha-asioitanne?" % vastaajista (n= vuonna 00) 00 % 0 0 % 0 0 0 % 0 % 0 0 % 0 0 0 0 % Kaikki - 0- - - - 0- - 0- - 0- - vastaajan ikä, vuotta Max kk - kk - kk - kk - vuotta Ei suunnittele lainkaan
Toukokuu 00 Tällä kertaa selvitettiin myös vastaajien nykyistä rahatilannetta. Heiltä kysyttiin, mikä luetelluista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten heidän nykyistä rahatilannettaan. Reilulla puolella vastaajista tulot ovat suuremmat kuin menot, eli rahaa voisi jäädä säästöön. Reilulla kolmanneksella tulot ja menot ovat yhtä suuret, mutta joka kymmenennellä tulot ovat menoja pienemmät. Tästä joukosta suurin osa selviää käyttämällä säästöjään (osuus kokonaistuloksesta prosenttia), mutta kaiken kaikkiaan kaksi prosenttia suomalaisista joutuu tämän tutkimuksen mukaan ottamaan lainaa menojensa kattamiseen. Tuloksessa on suuria eroja ikäryhmien välillä. Tulot ovat menoja suuremmat keskimääräistä useammin kaikilla yli -vuotiailla, kun taas alle -vuotiaissa on heitä keskimäärin vähemmän. Kaikki tulot menevät kulutukseen keskimääräistä useammin - -vuotiailla ja kaikki alle -vuotiaat käyttävät myös muita useammin säästöjään menojensa rahoittamiseen. Ylimääräistä lainaa menojensa kattamiseen ottavia on keskimääräistä enemmän, jopa kuusi prosenttia, 0- -vuotiaiden ryhmässä. Myös työttömien ja lomautettujen keskuudessa on keskimääräistä enemmän sekä niitä, joiden tulot ovat yhtä suuret kuin menot että niitä, jotka käyttävät säästöjään menojensa kattamiseen. Elinvaiheittain tarkasteltuna lapsettomilla pariskunnilla sekä pareilla, joiden lapset ovat jo muuttaneet pois kotoa tulot ovat suuremmat kuin menot, kun taas sinkut käyttävät muita useammin säästöjään tai ottavat lisälainaa menojensa kattamiseen. Kuvio. Nykyinen rahatilanne "Mikä seuraavista kuvaa nykyistä rahatilannettanne?" % vastaajista (n= vuonna 00) Tulot ovat suuremmat kuin menot Tulot ovat yhtä suuret kuin menot Tulot ovat pienemmät kuin menot, käyttää säästöjään menojen rahoittamiseen Tulot ovat pienemmät kuin menot, joutuu ottamaan ylimääräistä lainaa menojen kattamiseen Ei osaa sanoa 0 0 0 0 0 00
Toukokuu 00. RAHANKÄYTTÖSUUNNITELMAT, RAHANKÄYTÖN KOHTEET, ASUNNON OSTON SEKÄ OPISKELUN RAHOITTAMINEN Kuluttajien rahankäyttösuunnitelmissa näkyy luottamus tulevaisuuteen: suunnitelmia tehdään selvästi vuoden takaista rohkeammin. Yhteensä prosenttia vastaajista suunnittelee tällä hetkellä käyttävänsä rahaa seuraavien kuukauden aikana johonkin hankintaan tai kohteeseen, mikä on viisi prosenttiyksikköä enemmän kuin viime vuoden keväällä. Koko väestöön verrattaessa - -vuotiailla on rahankäyttösuunnitelmia selvästi enemmän: prosenttia nuorista aikoo käyttää rahaa johonkin kohteeseen seuraavien kuukauden aikana. Tulos on samansuuntainen Tilastokeskuksen Kuluttajabarometrin tulosten kanssa, jonka mukaan kuluttajien mielipiteet kestokulutustavaroiden ostamisen edullisuudesta ovat muuttuneet tämän vuoden alkupuolella vuoden takaiseen nähden positiivisempaan suuntaan. Taantuman aikana kuluttaminen on aina varovaisempaa, mutta kun taantuma taittuu niin usko kuluttamiseen kasvaa. Kuvio a. Rahankäytön kohteet seuraavien kuukauden aikana "Mihin seuraavista aiotte käyttää rahaa seuraavien kk aikana?" Lomamatka Urheilu- ja ulkoiluvälineet Viihde-elektroniikka Asunnon peruskorjaus Huonekalut Kodinkoneet Auton tai moottoripyörän hankinta Opiskelu Tietokoneen hankinta Asunnon osto Vapaa-ajan asunnon peruskorjaus Vapaa-ajan asunnon osto Jokin muu hankinta Ei erityisiä suunnitelmia % vastaajista (n= vuonna 00) 0 0 0 0 0 0 00 kevät 00 kevät 00 Kuvaavaa on, että kaikkien rahankäytön kohteiden osuudet ovat nousseet vuoden takaisesta. Yleisimmät rahakäyttökohteet ovat kuitenkin pysyneet entisessä järjestyksessä. Lomamatka on edelleen yleisin rahankäytön kohde ja siihen suunnittelee käyttävänsä rahaa prosenttia suomalaisista. Lähes kolmannes hankkii urheilu- ja ulkoiluvälineitä ja reilu viidennes viihde-elektroniikkaa. Asunnon peruskorjaukseen suunnittelee käyttävänsä rahaa joka viides ja asunnon ostoon seitsemän prosenttia suomalaisista. Peruskorjausta suunnittelevien osuus on noussut neljällä prosenttiyksiköllä ja asunnon ostoa aikovienkin yhdellä viime keväästä.
Toukokuu 00 Uutena rahankäytönkohteena oli mukana tänä vuonna vapaa-ajan asunnon peruskorjaus, ja sitä suunnittelee kuusi prosenttia vastaajista. Vapaa-ajan asunnon ostoa suunnittelevien osuus on säilynyt viime kevään tasolla kahdessa prosentissa vastaajista. Rahankäyttösuunnitelmissa on selviä ikäryhmittäisiä eroja. Alle 0-vuotiailla opiskelu ja viihdeelektroniikka ovat tärkeimpiä rahankäyttökohteita ja niihin rahaa käyttävien osuudet ovat keskimääräistä merkitsevästi suurempia kaikilla alle -vuotiailla. Asunnon ostoon rahaa aikovat käyttää tavallisimmin 0- -vuotiaat, ja asunnon peruskorjaus korostuu keskimääräistä enemmän 0- -vuotiailla. Lomamatkaan suunnittelevat käyttävänsä rahaa kaikenikäiset suomalaiset, mutta rahankäyttö matkusteluun korostuu erityisesti - -vuotiailla. Kaiken kaikkiaan rahankäyttösuunnitelmat näyttävät vähentyvän merkitsevästi ikävuoden jälkeen. Rahankäyttökohteissa on myös sukupuolten välisiä eroja: naisilla korostuvat miehiä enemmän rahan käyttäminen lomamatkoihin, huonekaluihin ja opiskeluun. Miehet taas suunnittelevat naisia useammin käyttävänsä rahaa auton tai moottoripyörän, viihde-elektroniikan tai tietokoneen hankintaan.. Aikeet asunnon oston rahoittamisessa Niiltä, jotka aikovat käyttää rahaa asunnon ostoon, tiedusteltiin asunnon oston tärkeimpiä rahoituskeinoja. Asunnon oston tärkeimpänä rahoituskeinona tavallisen pankkilainan merkitys tulevana rahoituskeinona on jonkin verran vähentynyt ja muiden rahoituskeinojen osuus on kasvanut. Vuosi sitten asunnon ostoa harkitsevista prosenttia ilmoitti rahoittavansa oston tavallisella pankkilainalla, nyt osuus on prosenttia. Nykyisen asunnon myyntitulojen käyttö tulevana rahoituskeinona on puolestaan noussut kuudella prosenttiyksiköllä. Nyt joka kuudes asunnon ostoa harkitseva ilmoitti aikovansa rahoittaa asuntonsa nykyisestä asunnosta saatavilla myyntituloilla. Hieman aiempaa useampi eli reilu kymmenesosa aikoo rahoittaa asunnon oston pääsääntöisesti muilla säästöillä ja myös ASP-lainan/-säästöjen osuus on hivenen kasvanut viime keväästä. Kahden vuoden vertailussa on otettava huomioon, että nyt ei osaa sanoa olevien osuus oli kuusi prosenttiyksikköä viime vuotta pienempi. Samoin mikäli tarkastellaan tavallisimman rahoituskeinon lisäksi kaikkia asunnon rahoitukseen käytettyjä rahoituskeinoja, kasvaa tällöin myös tavallisen pankkilainan merkitys viime vuoteen verrattuna. Kuvio b. Asunnon oston rahoittamistavat "Millä tavoilla aiotte rahoittaa asunnon oston? Asunnon oston tärkein rahoituskeino" % niistä, jotka aikovat käyttää rahaa asunnon ostoon (n= v. 00) Tavallisella pankkilainalla Nykyisen asunnon myyntituloilla Muilla säästöillä 0 ASP-säästöillä/ASP-lainalla Vanhempien/sukulaisten rahoituksella Perintörahalla Muulla tavalla Ei osaa sanoa 0 0 0 0 0 00 kevät 00 kevät 00
Toukokuu 00 Tavallisen pankkilainan osuus asunnon oston rahoittamisessa on suurin 0- -vuotiaiden asunnon ostoon rahaa käyttävien joukossa. Jos tarkastellaan vielä asunnon oston rahoittamista erikseen - -vuotiaiden keskuudessa, voidaan havaita tavallisen pankkilainan osuuden laskeneen viime keväästä, mutta ASPsäästöjen/-lainan nousseen. Ensiasunnon hankkijoilla ASP:n merkitys tulevana rahoituskeinona on noussut vuodessa kolmesta yhdeksään prosenttiin. ASP-järjestelmää koskevien ehtojen muutos viime kesänä on lisännyt nuorten kiinnostusta ASP-säästämistä ja ASP-lainoja kohtaan.. Aikeet opiskelun rahoittamisessa Niiltä, jotka aikovat käyttää rahaa opiskeluun, tiedusteltiin opiskelun tärkeimpiä rahoituskeinoja. Opiskelun erilaisten rahoituskeinojen osuudet ovat hyvin samalla tasolla kuin vuosi sitten opiskelevien keskuudessa. Työssä käynti on edelleen opiskelun tärkein rahoituskeino ja työssä käymällä rahoittaa opiskeluaan prosenttia opiskelevista. Opintorahaa käyttää reilu viidennes ja opintolainaan turvautuu kuusi prosenttia. Kuvio a. Opiskelun rahoittamistavat "Millä tavoilla rahoitatte tai aiotte rahoittaa opiskelunne? Mikä on tärkein rahoituskeino?" % niistä, jotka aikovat käyttää rahaa opiskeluun (n= v. 00) Työssä käymällä Opintorahalla Vanhempien/sukulaisten rahoituksella Omilla säästöillä Opintolainalla Muulla tavalla Ei osaa sanoa 0 0 0 0 0 00 kevät 00 kevät 00 Kun tarkastellaan nuorten tuloksia erikseen, niin tässä tutkimuksessa mukana olevista - -vuotiaista nuorista reilu kolmannes käy pelkästään työssä ja niin ikään reilu kolmannes pelkästään opiskelee. Reilu viidennes on yhdistänyt opiskelun ja työnteon. Opiskelu työn ohella on keskimääräistä yleisempää etenkin korkeakoulu-, mutta myös ammattikorkeakouluopiskelijoiden keskuudessa. Työssäkäynti on edelleen nuorillakin keskeisin opiskelun rahoituskeino. Nyt prosenttia nuorista ilmoittaa rahoittavansa opintojaan pääasiallisesti työssä käymällä, osuus on edellisvuoden tasolla. Opintoraha on toiseksi tärkein rahoituskeino, sen osuus on nyt prosenttia ja tämä osuus on ollut suunnilleen samalla tasolla keväästä 00 lähtien. Kolmanneksi tärkein rahoituskeino on vanhempien ja sukulaisten rahoitus ja sen osuus taas on koko ajan noussut vuodesta 00 alkaen ja on nyt prosenttia. Opintolainan merkitys nuorten eli --vuotiaiden opiskelun rahoituskeinona on laskenut pitkällä aikajänteellä viime vuoteen asti, mutta nyt se on noussut kahdella prosenttiyksiköllä kahdeksaan prosenttiin. Työssäkäynnin merkitys on suurinta - -vuotiailla, joista prosentille työssäkäynti on opintojen tärkein rahoituskeino, ja osuus on tämän ikäisillä noussut vuoden takaisesta. Koska työssäkäynti on opiskelujen
Toukokuu 00 ohella tyypillisintä yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoille, he myös muita useammin rahoittavat opiskelunsa työstä saatavilla tuloilla. Nuorimmille, - -vuotiaille, vanhempien rahoitus on tärkein tapa rahoittaa opinnot. Tällä hetkellä heistä prosenttia aikoo opiskella vanhempien tai sukulaisten rahoituksella ja tämäkin osuus on noussut vuoden takaisesta. Kuvio b. Opiskelun rahoittamistavat ikäryhmittäin 00 "Millä tavoin aiotte rahoittaa opiskelunne? Mikä on tärkein keino?" % niistä, jotka käyttävät rahaa opiskeluun vuonna 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Opintolainalla Opintorahalla Vanhempien/ Omilla säästöillä Työssä käymällä sukulaisten rahoituksella - vuotta (n=) - vuotta (n=) 0- vuotta (n=) - vuotta (n=) - vuotta (n=) - vuotta (n=0) 0- vuotta (n=) Kuvio c. Opiskelun rahoittamistavat ikäryhmittäin 00 "Millä tavoin aiotte rahoittaa opiskelunne? Mikä on tärkein keino?" % niistä, jotka käyttävät rahaa opiskeluun vuonna 00 0 0 0 0 0 0 0 0 Opintolainalla Opintorahalla Vanhempien/ sukulaisten rahoituksella 0 0 0 Omilla säästöillä Työssä käymällä - vuotta (n=) - vuotta (n=) 0- vuotta (n=0) - vuotta (n=) - vuotta (n=) - vuotta (n=) 0- vuotta (n=)
0 Toukokuu 00. SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet Suomalaisten kiinnostus säästämistä kohtaan on pysynyt edelleen vahvana. Säästäminen ja sijoittaminen lähti nousuun vuonna 00 ja nousi koko ajan viime kevääseen saakka. Tällä hetkellä prosentilla suomalaisista on säästettynä tai sijoitettuna varoja johonkin kohteeseen, kun osuus vuosi sitten oli prosenttia. Kuvaavaa kuitenkin on, että säästäjät ja sijoittajat ovat nyt viimevuotista tavallisemmin sijoittaneet varojaan useampaan eri kohteeseen samanaikaisesti. Tutkimuksessa mukana olevaan väestöön suhteutettuna säästäjien osuus edustaa reilua, miljoonaa suomalaista. Säästäjien määrä on noussut ikäryhmissä, joissa se on myös yleisintä eli - -vuotiaiden ja yli -vuotiaiden keskuudessa mutta muissa ryhmissä on hienoista laskua. Säästäminen on - luonnollisesti - yleisempää ylemmissä tuloluokissa kuin alemmissa. Talouden elinvaiheella on vaikutusta säästämiseen, säästäjiä ja sijoittajia on vähiten yksinäistalouksissa, mutta myös lapsiperheiden mahdollisuudet säästää ovat vähäisemmät kuin lapsettomilla pareilla tai niillä, joiden lapset ovat jo muuttaneet pois kotoa. Ammatti- ja koulutustaustalla on vaikutusta säästäjien osuuteen. Opiskelijoiden ja koululaisten sekä työttömien tai lomautettujen keskuudessa säästäjiä on merkitsevästi vähemmän kuin toimihenkilöissä ja johtavassa asemassa olevissa ja korkeammin koulutettujen joukossa enemmän kuin pelkän peruskoulutuksen saaneissa. Säästö- ja sijoitustilille säästäminen on edelleen selvästi suosituin säästömuoto tällä hetkellä, alhaisesta korkotasosta huolimatta. Erilaisille säästö- ja sijoitustileille säästävien osuus on pysynyt viime kevään tasolla prosentissa. Käyttötilille säästäminen on toiseksi yleisin säästömuoto ja osuus on kasvanut hieman viime keväästä prosenttiin. Rahastosäästäminen on pankkitalletusten jälkeen seuraavaksi suosituin säästömuoto. Rahastosäästäjien osuus on viime vuoteen nähden hieman noussut ja on nyt prosenttia. Pörssiosakkeisiin kertoo sijoittavansa prosenttia suomalaisista, mikä on kaksi prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten. Vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin säästämien osuus on pysynyt useamman vuoden samalla tasolla mutta säästö- ja sijoitusvakuutuksissa on hienoista nousua viime vuodesta. Niin ikään sijoitusasunnon suosio sijoituskohteena on viime vuodesta noussut. Kuvio. Säästäjät ja sijoittajat ikäryhmittäin "Onko teillä tällä hetkellä säästettynä tai sijoitettuna varoja jossakin kohteessa?" 0 0 % vastaajista (n= vuonna 00) 0 0 0 0 0 Kaikki - 0- - - - 0- - 0- - 0- - vastaajan ikä, vuotta Käyttelytilillä (palkka- tai eläketilillä) Sijoitusrahastoissa Tilisäästäminen on kaikenikäisten säästömuoto, mutta sekä säästö- ja sijoitustili- että etenkin käyttelytilille säästäjien osuus kasvaa iän karttuessa. Pörssiosakesäästäjien osuus nousee selvästi yli 0-vuotiaiden keskuu-
Toukokuu 00 dessa ja myös miehet ovat merkitsevästi naisia kiinnostuneempia osakesäästämisestä. Sen sijaan rahastosäätäminen kiinnostaa yhtälailla sekä naisia että miehiä. Sijoitusrahastosäästäjiä on laajasti kaikissa ikäluokissa ja se yleistyy heti ikävuoden jälkeen. Vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin säästäminen nousee heti ikävuoden jälkeen ja eniten vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin säästäjiä on 0- -vuotiaiden keskuudessa. Kuvio a. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet "Onko teillä tällä hetkellä säästettynä tai sijoitettuna varoja jossakin kohteessa?" On säästöjä tai sijoituksia MISSÄ KOHTEISSA ON SÄÄSTÖJÄ/SIJOITUKSIA % vastaajista (n= vuonna 00) Käyttötilillä ( esim. palkkatilillä) Säästö-, sijoitus- tai muulla pankkitilillä Sijoitusrahastoissa Pörssiosakkeissa Obligaatioissa tai muissa joukkovelkakirjoissa Säästö- ja sijoitusvakuutuksissa Vapaaehtoisissa yksilöllisissä eläkevakuutuksissa Sijoitusasunnon muodossa Muissa arvopapereissa (ml. optiot) Maa- ja metsäomaisuudessa 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00
Toukokuu 00. Säästö- ja sijoitusaikeet Säästö- ja sijoitusaikeet ovat jatkaneet nousuaan ja ovat nyt kolme prosenttiyksikköä viimekeväistä korkeammalla. Nyt jo yli puolet suomalaisista aikoo säästää tai sijoittaa varoja seuraavien kuukauden aikana. Tämä kertoo kuluttajien hyvästä luottamuksesta omaan talouskehitykseensä, mutta myös varmasti siitä, että halutaan kasvattaa oman talouden puskuria pahan päivän varalle. Samoin Kuluttajabarometrin mukaan kotitalouksien säästämismahdollisuudet ovat olleet hyvät koko viime vuosikymmenen loppupuoliskon ajan, lamastakin huolimatta. Niistä suomalaisista, joilla on jo tällä hetkellä säästöjä tai sijoituksia, prosenttia aikoo myös edelleen jatkaa säästämistä ja sijoittamista. Osuus on edelleen kasvussa, sillä vuosi sitten nykyisistä säästäjistä ja sijoittajista prosenttia aikoi edelleen jatkaa säästämistä tai sijoittamista ja keväällä 00 osuus oli prosenttia. Myös uusien säästäjien määrän kasvu kertoo jatkuvasta kiinnostuksesta säästämiseen. Uusien säästämistä ja sijoittamista harkitsevien määrä on noussut selvästi viime keväästä, jolloin neljännes niistä, joilla ei tällä hetkellä ole säästöjä tai sijoituksia, ilmoitti aikovansa aloittaa säästämisen tulevan vuoden aikana. Uusien säästäjien osuus on nyt 0 prosenttia, kasvua on siis tapahtunut viisi prosenttiyksikköä viimekeväisestä. Trendi on ollut jo usean vuoden ajan nouseva, vuoden 00 taso oli 0 prosenttia. Säästö- ja sijoitustilille säästäminen on edelleen selkeästi suosituin tuleva säästö- ja sijoituskohde, osuus on pysynyt samalla tasolla kuin vuosi sitten. Vastaajista prosenttia aikoo säästää tulevan vuoden aikana säästö- tai sijoitustileille. Käyttelytilille säästäminen on seuraavaksi suosituin säästämismuoto ja sen osuus on pysynyt suunnilleen edelliskevään tasolla. Rahasto- ja osakesäästämisen kiinnostavuuden selkeä kasvu, mikä oli jo nähtävissä nykyisissä säästö- ja sijoituskohteissa, tulee selvästi esille myös tulevissa säästö- ja sijoituskohteissa. Kiinnostus rahastosijoittamiseen on noussut 0 prosenttiin, kahdella prosenttiyksiköllä vuoden takaisesta, mutta osakesäästämisen osuus on noussut suhteessa vieläkin enemmän verrattuna edellisiin vuosiin ja on nyt prosenttia. Nousua osakesäästämisen osuudessa on kolme prosenttiyksikköä viime keväästä. Kiinnostus vapaaehtoisia eläkevakuutuksia kohtaan on jo usean vuoden ajan pysynyt vakaana ja se on tänäkin keväänä samalla tasolla, viidessä prosentissa. Säästö- ja sijoitusaikeet ovat korkeimmillaan - -vuotiaiden keskuudessa. Heistä yli 0 prosenttia aikoo säästää tai sijoittaa seuraavien kuukauden aikana. Tätä ryhmää kiinnostavat merkitsevästi keskimääräistä enemmän sekä sijoitusrahastosäästäminen että pörssiosakkeet. Reilusti yli puolet niistä suomalaisista, joilla on säästöjä tai sijoituksia tai jotka aikovat säästää tai sijoittaa tulevan vuoden aikana, säästää vararahastoksi tai pahan päivän varalle. Seuraavaksi yleisin säästöjen tai sijoitusten käyttötarkoitus on erilaisten kulutustavaroiden hankkiminen. Kulutustavaroita aikoo säästöillään hankkia prosenttia vastaajista. Lähes joka neljäs säästää tai sijoittaa eläkeaikoja varten ja joka kuudes asunnon hankintaa varten. Kaikissa säästöjen ja sijoitusten käyttötarkoituksissa on selvää nousua vuoden takaiseen verrattuna. Keskimääräisesti eniten, viisi prosenttiyksikköä, ovat nousseet säästäminen kulutustavaroiden hankintaan sekä eläkeaikoja varten säästäminen. Vastaajan ikä vaikuttaa luonnollisesti säästöjen käyttötarkoitukseen. Asunnon hankintaa varten säästävät etenkin - -vuotiaat, kulutustavaroiden hankkimiseksi kaikki alle 0-vuotiaat ja etenkin alle -vuotiaat, - -vuotiaat eläkeaikoja varten ja --vuotiaat vararahastoksi tai pahan päivän varalle. Pahanpäivän varalle tai vararahastoksi säästävät yhtälailla eri tulotason omaavat suomalaiset, kun taas eläkeaikoja varten säästävät keskimääräistä useammin parempituloiset. Lainanottajien varautumisesta tulevaan kertoo se, että tyypillisintä säästäminen vararahastoa varten on niillä, joilla on asuntolainaa yli 0 000 euroa ja jotka näkevät myös lainoihinsa liittyvän jotain riskejä. Säästöt toimivat tällöin talouden puskurina tulevien rahantarpeiden varalle.
Toukokuu 00 Kuvio b. Säästö- ja sijoitusaikeet "Aiotteko säästää tai sijoittaa varoja seuraavien kuukauden aikana? % vastaajista (n= vuonna 00) Aikoo säästää/sjoittaa MIHIN KOHTEISIIN SÄÄSTÄÄ/SIJOITTAA Käyttötilille (esim. palkka-, eläke- tms. tili) 0 0 Säästö-, sijoitus- tai muulle pankkitilille Sijoitusrahastoihin Pörssiosakkeisiin Joukkovelkakirjalainoihin Vapaaehtoisiin yksilöllisiin eläkevakuutuksiin Säästö- ja sijoitusvakuutuksiin Sijoitusasunnon ostamiseen Maa- ja metsäomaisuuteen Johonkin muuhun Ei osaa sanoa vielä, mihin kohteeseen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00
Toukokuu 00 Kuvia c. Mihin asioihin tai tarkoitukseen aikoo käyttää säästöjä tai sijoituksia. "Minkälaisiin asioihin tai tarkoitukseen aiotte käyttää säästöjänne tai sijoituksianne?" Vararahastoksi tai pahanpäivän varalle Erilaisten kulutustavaroiden hankkimiseksi Eläkeaikoja varten Asunnon hankintaa varten Perinnöksi Lomamatkaan Remonttiin Opiskeluun Muuta tarkoitusta varten Ei osaa sanoa % niistä, joilla on säästöjä/sijoituksia tai jotka aikovat säästää/sijoittaa (n= v. 00) 0 0 0 0 0 0 00 kevät 00 kevät 00. Säästö- ja sijoituskohteen valintakriteerit Turvallisuus on edelleen tärkein kriteeri säästämis- tai sijoituskohteen valinnassa ja toiseksi eniten arvostetaan tälläkin kertaa sijoituskohteen riskittömyyttä. Kolmanneksi tärkeintä kriteeriä, sijoituskohteen vaivattomuutta, arvostetaan viimevuotista jonkin verran enemmän. Tuoton painoarvo valintakriteerinä laski vuosi sitten selvästi ja on edelleen samalla tasolla. Tuotto on neljänneksi tärkein säästö- ja sijoituskriteeri. Vuosi sitten lähes jokaisen kriteerin merkitys säästämis- ja sijoituskohteiden valinnassa oli laskenut. Nyt nousua on kyllä hieman tapahtunut, mutta edelleenkään ei olla kevään 00 tasolla. Vain eläketurvan / eläkevuosiin varautumisen merkitys on pysynyt edelleen yhtä merkityksellisenä valintakriteerinä, kuin se on ollut jo vuodesta 00 lähtien. Eläkkeiden riittävyys ja eläkevuosiin varautuminen onkin paljon julkisuudessa esillä suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Tällä kertaa vastaajilta kysyttiin kahden uuden valintakriteerin merkitystä säästö- ja sijoituskohteen valinnassa. Eettisyys ja vastuullisuus sekä ekologisuus arvostetaan hieman tärkeämmäksi valintakriteeriksi kuin esimerkiksi eläkevuosiin varautuminen. Tärkeintä eettisyys on - -vuotiaille, joista lähes 0 prosenttia sanoo sen vaikuttavan paljon säästö- ja sijoituskohteen valinnassa. Eniten ekologisuus näyttää merkitsevän yli 0-vuotiaille, joista reilu kolmannes katsoo sen vaikuttavan paljon säästö- ja sijoituskohteen valinnassa.
Toukokuu 00 Kuvio d. Säästö- ja sijoituskriteerit "Minkä verran seuraavilla tekijöillä on vaikutusta valitessanne säästämis- ja sijoituskohdetta? Turvallisuus Kevät 00 Kevät 00 Kevät 00 Kevät 00 Kevät 00 % vastaajista (n= vuonna 00) 0 Sijoituskohteen riskittömyys Kevät 00 Kevät 00 Kevät 00 0 0 0 Vaivattomuus Kevät 00 Kevät 00 Kevät 00 Kevät 00 Kevät 00 Tuotto Kevät 00 Kevät 00 Kevät 00 Kevät 00 Kevät 00 0 Rahaksi muuttamisen helppous Kevät 00 Kevät 00 Kevät 00 Kevät 00 Kevät 00 0 0 0 Sijoituskohteen arvon vaihtelu Kevät 00 Kevät 00 Kevät 00 Kevät 00 0 Verottomuus tai muut veroedut Kevät 00 Kevät 00 Kevät 00 Kevät 00 Kevät 00 Eettisyys, vastuullisuus Kevät 00 0 0 Eläketurva/ Eläkevuosiin varautuminen Kevät 00 Kevät 00 Kevät 00 Kevät 00 Kevät 00 0 Ekologisuus Kevät 00 0 Sijoitusaika Kevät 00 Kevät 00 Kevät 00 Kevät 00 Kevät 00 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 % Paljon Jonkin verran Ei lainkaan Ei osaa sanoa
Toukokuu 00. Sijoittamiseen liittyvät väittämät Vastaajille esitettiin tällä kertaa uusina kysymyksinä kaksi sijoittamiseen liittyvää väittämää, joista heidän tuli ilmoittaa, ovatko he väittämien kanssa samaa vai eri mieltä. Väittämät koskivat itse asiassa samaa asiaa vastakkaisilta puolilta. Useimmat ihmiset haluavat kyllä vaurastua, mutta harva on valmis ottamaan isoja riskejä. Vajaa kolmannes suomalaisista olisi valmis menettämään osan sijoituksensa pääomasta tai arvosta korkeaa tuottoa saadakseen. Miehet ovat naisia rohkeampia riskinottajia. Riskinottohalukkuus laskee selvästi 0 ikävuoden jälkeen. Riskinottoon rohkeammin suhtautuvien sijoittajien ryhmällä on merkitsevästi keskimääräistä enemmän pörssiosakkeita ja he säästävät myös jonkin verran muita useammin sijoitusrahastoihin. Turvallisuus on kautta aikain ollut tärkein suomalaisten sijoituskriteeri. Tavoite on ollut säilyttää saavutettu omaisuus pikemminkin kuin kerätä uutta. Kaksi kolmesta vastaajasta onkin mieluummin halukas hyväksymään sijoituksensa alhaisen tuoton säilyttääkseen sijoituksensa pääoman tai arvon. Näillä turvallisuushakuisemmilla sijoittajilla on tasaisesti säästöjä ja sijoituksia erilaisissa kohteissa. Kuvio e. Sijoittamiseen liittyvät väittämät "Oletteko seuraavien sijoittamiseen liittyvien väittämien kanssa samaa vai eri mieltä?" % vastaajista (n= vuonna 00) Saadakseni korkeaa tuottoa, olen valmis menettämään osan tekemäni sijoituksen pääomasta tai arvosta Säilyttääkseni tekemäni sijoituksen pääoman tai arvon, olen valmis hyväksymään sijoituksen alhaisen tuoton 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 % Samaa mieltä Eri mieltä Ei osaa sanoa
Toukokuu 00. LUOTONOTTO. Nykyiset luottomuodot Joka toisella suomalaisella on tällä hetkellä lainaa. Merkittävää muutosta lainaa omaavien osuudessa ei ole tapahtunut kahdeksan viimeisen vuoden aikana. Tutkimuksessa mukana olevaan väestöön suhteutettuna tämä merkitsee, että tällä hetkellä lähes miljoonalla suomalaisella on lainaa. Muita useammin lainaa on lapsiperheillä, joista keskimäärin prosentilla on jotain lainaa. Ikäryhmistä eniten lainaa on - -vuotiailla. Velallisia on myös keskimääräistä useammin etenkin yli 0 000 euroa vuodessa ansaitsevien ja ylempien toimihenkilöiden keskuudessa, joista yli 0 prosentilla on lainaa. Asuntolainaa on tällä hetkellä prosentilla suomalaisista eli asuntovelallisia on reilut, miljoonaa. Asuntovelallisten osuus laski kahdella prosenttiyksiköllä viime vuodesta ja on samalla tasolla kuin keväällä 00. Asuntolainan ottaminen ajoittuu yhteen muuttamiseen ja perheen perustamiseen ja asuntolainat yleistyvätkin heti ikävuoden jälkeen. Korkein asuntovelallisten osuus on - -vuotiaiden keskuudessa, joista prosentilla on asuntolainaa. Osuus on kasvanut tällä ikäryhmällä kahdella prosenttiyksiköllä vuoden 00 kevääseen nähden. Sen sijaan asuntovelallisten osuus on laskenut viime vuoteen verrattuna etenkin 0- - vuotiaiden keskuudessa sekä jonkin verran myös tätä vanhemmilla sekä pääkaupunkiseudulla mutta toisaalta myös maalaiskunnissa. Asuntolainaa ottaneista prosenttia oli ottanut lainan asunnon ostoa varten ja prosenttia kertoi käyttäneensä asuntolainansa nykyisen asunnon peruskorjaukseen. Vuoden 00 kevään tilanteeseen verrattuna peruskorjaukseen lainaa ottaneiden osuus on noussut kolmella prosenttiyksiköllä ja asunnon ostoon lainaa ottaneiden osuus puolestaan laskenut neljällä prosenttiyksiköllä. Peruskorjaukseen lainaa ottaneiden osuus kasvaa vastaajan iän myötä. Yli 0-vuotiaista jo reilu neljännes on ottanut asuntolainansa asunnon peruskorjaukseen. Peruskorjauslainaa ottaneista lähes kaksi kolmasosaa on käyttänyt sen oman asunnon peruskorjaamiseen ja noin kolmannes on maksanut lainallaan pois asunto-osakeyhtiön huoneistokohtaisen lainan. Osuudet olivat samat myös vuosi sitten. Kuvio a. Luottotilanne "Onko teillä tällä hetkellä jotain lainaa tai luottoa? "Mitä seuraavista luotoista teillä on?" 0 0 0 0 0 0 % vastaajista (n= vuonna 00) 0 0 0 0 0 0 0 kevät kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 On lainaa On asuntolainaa On kulutusluottoa On opintolainaa