Alueiden käytön suunnittelu ja maakuntauudistus (AAMU-hanke) 30.8.2017 I Kari Oinonen, Aino Rekola
Tausta Maakuntauudistuksen selkein, välitön vaikutus kohdistuu toimijoiden tehtäviin, rooleihin sekä yhteistyöhön Valtion rooli alueiden käytön suunnittelussa supistuu ja maakuntien kasvaa Kuntien kaavoituksellinen itsehallinto säilyy, mutta sen rinnalle tulee uusi itsenäinen suunnittelutoimija: maakunta. Miten alueidenkäytön tehtävät järjestetään kuntien, maakuntien ja valtion kesken tulevassa järjestelmässä? Muutokset avaavat mahdollisuuksia uusille toimintatavoille ja yhteistyömuodoille Haasteita voidaan ennakoida 4.9.2017 Alatunnisteteksti 2
Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus (AAMU) 03/2017-07/2018 Arvioi maakuntauudistuksen vaikutuksia alueidenkäytön suunnitteluun sekä eri toimijoiden rooleihin Tukee yhteistyön ja toimintatapojen uudistamista alueilla Tuottaa kehittämisehdotuksia tulevalle alueidenkäytön suunnittelujärjestelmälle 4.9.2017 Alatunnisteteksti 3
Aikataulu Vaihe 2017 2018 OT1: Nykytilakatsaus II II II II II II OT2: Arvio muutoksista rooleihin, tehtäviin ja yhteistyöhön 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 II II II II II II II II II OT3: Hyvät käytännöt II II II II II II II II II II II OT4: Kehittämisehdotukset II II II II II 06/2018: Lait voimaan ja väliaikaishallinto aloittaa 10/2018: Maakuntavaalit 01/2019: Maakuntavaltuustot järjestäytyvät 01/2020: Maakunnat aloittavat toimintansa 4.9.2017 4
Menetelmät Reaaliaikainen arviointi Verkostotyöskentely ja yhteiskehittäminen Kaikki alueet Pilottialueet: Kymenlaakso, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Savo, Varsinais-Suomi Kirjallisuuskatsaukset ja olemassa olevan aineiston hyödyntäminen Ryhmähaastattelut Työpajat ja pyöreän pöydän keskustelut Kyselyt Verkkoalusta (Basecamp) Iteroituva raportti Hyvät käytännöt pankki 4.9.2017 Alatunnisteteksti 5
OT1 Nykytila - tulokset Millaiset ovat toimijoiden roolit valtakunnallisessa katsannossa? Miten vuorovaikutus ja epäviralliset suhteet toimivat? ELY-keskusten roolia on määrittänyt laillisuusvalvonta ELY-keskuksissa laaja-alaista osaamista, hyvä kuntakentän ja lainsäädännön tuntemus sekä valtakunnallinen ohjaus Kokemuksista edistämistehtävässä onnistumisessa ei vielä tietoa Maakuntien liitot ovat kuntien edunvalvojia ja intressien yhteensovittajia seututasolla Roolin tulkinta, lainsäädännön tuntemus ja myös kaavoituksen resursointi vaihtelee liitoissa Maakuntakaavan tehtävä ollut selkeä, mutta mm. kaupunkiseutujen erityiskysymysten ratkaisemisessa maakuntakaavainstrumentti on ollut heikko Kuntien rooli on selkeä, mutta alueiden käytön suunnittelun käytännön toteutus kirjavaa Kaavoituksellinen itsenäisyys vahva, mutta kaavoitusta resursoidaan hyvin eri tavoin pienet kunnat ovat olleet riippuvaisia ELY-keskusten tuesta Kaupunkiseutusuunnittelun edellyttämä yhteistyö tapahtuu epävirallisesti kaavahierarkian ja nykyisten demokraattisten päätöksentekojärjestelmien ulkopuolella 6
OT1 Nykytila keskeiset jatkokysymykset ELY-keskuksilla on ollut selkeä rooli erityisesti pienten ja heikosti kaavoitusta resursoineiden kuntien kaavoituksen tukemisessa Millaisen roolin eri maakunnat ottavat kuntien kaavoituksen edistämistehtävässä (MAKU II-laki, 6 )? Kaupunkiseutujen suunnittelu on tapahtunut suunnittelutyhjiössä, ja se on ollut riippuvainen epävirallisesta yhteistyöstä Miten järjestetään tulevaisuudessa? Minkälaisen roolin uudet itsenäiset maakunnat ottavat tässä? Miten rooli neuvotellaan suhteessa kuntiin? Alueellisen itsehallinnon lisääntyminen lisää mahdollisuuksia alueiden ominaispiirteiden ja tarpeiden huomioonottamiseen alueiden käytön suunnittelussa. Riski alueellisesta eriarvoisuudesta alueiden käytön suunnittelussa ja sen vaikutuksissa kuitenkin otettava huomioon, ja kehitettävä toimivat käytännöt ja yhteistyömuodot
OT2 Arvio muutoksista rooleihin, tehtäviin ja yhteistyöhön Millaisia ovat maakuntauudistuksen jälkeiset toimijoiden roolit? Miten rooleissa toimitaan? Mitä odotetaan muilta? Mitä vaikutuksia näillä on alueidenkäytön suunnittelujärjestelmään? Tuetaan toimijoiden roolien rakentumista tehtävissä sekä yhteistyömuotojen kehittymistä Mitkä ratkaisut tulevat jatkossa olemaan yhtenäisiä ja mitkä jäävät aluekohtaisiksi ratkaisuiksi? Arvioidaan vaikutuksia yleisesti sekä oikeudellisia vaikutuksista valvontakeinoihin, 4.9.2017 puuttumismahdollisuuksiin Alatunnisteteksti ja velvoitteiden toteutumiseen 8
OT2 Aikataulu 09/17 10/17 Alueiden käytön suunnittelun muuttuvat roolit työpaja, 26.9.2017 Selvitys maakuntauudistuksen juridisista vaikutuksista alueiden käytön suunnittelun kannalta 11/17 01/17 Kysely muuttuvien roolien vaikutuksista Pilottialueiden työpaja uusien roolien ja yhteistyökäytäntöjen testaus ja vaikutusanalyysi 10/17-03/18 Alueiden käytön suunnittelun muuttuvat roolit -raportti 4.9.2017 Alatunnisteteksti 9
OT3 Hyvien käytäntöjen kehittäminen Tuetaan maakuntien omia valmisteluprosesseja, joissa uusia toimintamalleja kehitetään Levitetään ja kehitetään hyviä käytäntöjä erilaisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin vastaaviksi Tunnistetaan uusien roolien vaikutuksia MRL:n uudistamistarpeisiin Tulevaisuusverstas 05/2018 Hyvät käytännöt -pankki 4.9.2017 Alatunnisteteksti 10
OT4 Kehittämisehdotukset Tuotetaan kehittämisehdotuksia tulevaisuuden suunnittelujärjestelmälle hyödyntämällä hankkeen kuluessa toteutettuja selvityksiä, kerättyä aineistoa sekä toimijoiden kokemuksia. Analysoidaan aiempien osatehtävien tuloksia muodostetaan synteesi alueiden näkemyksistä muutostarpeista valtiorajapinnassa sekä MRL:n uudistukseen kohdistuvista paineista 4.9.2017 Alatunnisteteksti 11
Mahdollisuuksia Kehittämishankkeillä enemmän vaikuttavuutta Voidaan keskittyä positiivisiin asioihin Tehdään yhdessä uutta maakuntaa On mahdollista, että syntyy vapaaehtoisuuteen perustuvaa vuorovaikutusta Asiantuntijoita ja kouluttajia tarvitaan Arvokas kulttuuriympäristö ja luonto on imagotekijä Tulee tehokkaampia keinoja päästä tavoitteisiin Voidaan panostaa enemmän kaupunkiseutujen kehittämiseen Toimitaan edelleen pienten kuntien apuna Syntyy uusia rajapintoja mm. SOTEn kautta hyvinvointipuolelle 4.9.2017 Alatunnisteteksti 12 -> täytyy vielä löytää keinot
Kiitos!