Mänttä-Vilppulan kehityskuva AVOIN KAUPUNKIPÄIVÄ. Tietoisku 9.12.2010

Samankaltaiset tiedostot
Rakennemallivaihtoehdot 12/2010

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu

strategisesta yleiskaavasta kehityskuvaksi Maankäytön kehittämisen yhteistyöryhmä Keuruu Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT

Keskustan kehittyminen on Jämsän menestymisen avainkysymys. Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ

ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava

RAKENNEMALLIN SISÄLTÖ TEEMOITTAIN

ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA

IISALMEN YLEISKAAVA strateginen

Kaupunkistrategia

Hajalan asukaskysely. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu

HELSINGIN YLEISKAAVA

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus

Työpajatilaisuudet Oulunsalon maankäytön kehittämisestä

Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT

Asemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma.

Rakennesuunnitelma 2040

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA 2040

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

SIIKAJOEN KUNTA Ruukin asemanseudun osayleiskaavan uudistaminen

VAASAN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI 2040

Pieksämäen strateginen OYK. Kehityssuuntia

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari Timo Koivisto

MÄNTTÄ-VILPPULAN KEHITYSKUVA. Loppuraportti

Valkeakosken maankäytön strateginen kehityskuva

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Ristijärven kuntastrategia

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu TK

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus

KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA. Tulevaisuusmallin kartat

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta

Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille

Asemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 18 Jurvakk. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma.

Tulevaisuuden Tuusula kyselyn raportti

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Asemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

HASANNIEMEN JA KOIVUNIEMENPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS

Inkoo

KOUHINRANNAN ASEMAKAAVA

RAKENNEMALLIEN VERTAILU

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

Vanhan-Espoon asukasfoorumi Liisa Ikonen p

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS Yleisötilaisuus Fellmannia

TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Asemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma.

Mäntsälän maankäytön visio Rakennemallien kuvaukset

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS: VILPPULAN KORTTELI 18/OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) TARKISTETTU

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LAHDEN YLEISKAAVA Kaupan tarpeet ja mitoitus. Maakuntakaavan kaupan ryhmä P H Liitto. Veli Pekka Toivonen

INARIN KUNTA. Inarin kunta Tekninen osasto Kaavoitus. Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos; KORTTELIT 79 JA 80

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

Nurmijärven kuntastrategia Asukastyöpaja III: Nurmijärven vetovoima ja kilpailukyky. Rajamäen yläaste ja lukio 13.2.

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ALUEELLINEN VETOVOIMA

Yleiskaavoituksen työohjelma

PYHÄJOEN MAANKÄYTTÖSTRATEGIA JA MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA, päivitys

LUONNONMAAN VISIO 2070

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ

Strateginen yleiskaava kunnan johtamisen välineenä Antero Alenius

RAKENNEMALLI 2040

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

Salon kaupungin yleiskaavallinen ohjelma

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, valmisteluvaihe

KALAJOEN KAUPUNKI, KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Luonnosvaiheen kuuleminen

VITAPOLIS. Alue- ja hankekehityssuunnitelma

KAAVOITUKSEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET IISALMEN KAUPUNGISSA

Yleiskaava Yleiskaavan yleisötilaisuus Vimmassa / Andrei Panschin

SUUNNITTELUPERIAATTEET

Helsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU. Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

1 (5) YMPLTK ASEMAKAAVA: Elovainion yritysalueen laajennus (Yhdystien pohjoispuoli)

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017

ASEMAKAAVAMUUTOS KOSKIEN KAUPUNGINOSA 3 NUMMI, PAULAHARJUNPUISTO.

ASIKKALAN KUNTA Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Arvomme ovat. Yhteistyökykyisyys Palveluhenkisyys Avoimuus

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella

FCG Planeko Oy Kittilä kirkonkylän osayleiskaava 1 (5) Rakennemallit

ÄÄNEKOSKI RAKENNEYLEISKAAVAN SELOSTUS. Rakenneyleiskaava 2016

Asemakaavan laajennus koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 08 Kurikankylä.

Transkriptio:

Mänttä-Vilppulan kehityskuva AVOIN KAUPUNKIPÄIVÄ Tietoisku 9.12.2010

KEHITYSKUVA on kartalle viety esitystapa Mänttä-Vilppulan tulevaisuudesta on osa Mänttä-Vilppulan kaupunkistrategian toteuttamista on työskentelytapa, jossa vaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulan maankäytön paras toteutustapa kytkeytyy vahvasti asumiseen, elinkeinotoiminnan kehittymiseen, palveluverkkoihin ja kuntatalouteen on prosessi, johon otetaan mukaan alueen päättäjät, yrittäjät, viranomaiset, nuoret, seniorit ja muut kuntalaiset ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaava hyväksytään kaupungin päätöksenteossa ohjaa tulevaa Mänttä-Vilppulan kaavoitusta ja muuta maankäytön kehittämistä ohjaa kaupungin muuta kehittämistä, kuten palvelujen, liikenteen, energiahuollon ja virkistysmahdollisuuksien kehittämistä Teemme parempaa huomista.

Kytkennät kaupunkistrategiaan Mänttä-Vilppulan kaupunkistrategia 2020 investoinnit hallinto kaavoitus elinkeinot SoTe sivistys tekninen Mänttä-Vilppulan KEHITYSKUVA Kehityskuvassa tavoitteet yhdistyvät ja ne viedään kartalle Toteuttamisohjelma Toteuttamisohjelma vie tulokset konkretiaan asuntotuotanto liikennehankkeet palveluverkko kuntainfra markkinointi Toteutus kaikessa kaupungin kehittämisessä Teemme parempaa huomista.

KEHITYSKUVASSA ESITETÄÄN erilaisten toimintojen sijoittuminen kunnassa kehittämismerkinnöin (ei kaavoissa esiintyvinä aluerajauksina) kaupungin osa-alueet ja niiden kehittämistavoitteet kyläverkko ja sen kehittämistavoitteet päätieverkko, ratayhteydet ja muut merkittävät yhteydet julkisten palvelujen verkko kaupalliset ja muut yksityiset palvelut kunnallistekniikka ja yhdyskuntahuolto viheryhteydet ja tärkeimmät suojeltavat alueet ja kohteet TOTEUTTAMISOHJELMA: mm. kaavoituksen toteuttamisjärjestys ja ohjeellinen aikataulu Teemme parempaa huomista.

Toteutus Mänttä-Vilppulan KEHITYSKUVA Työvaihe LÄHTÖTIETO- VAIHE TAVOITE- VAIHE LUONNOS- VAIHE EHDOTUS- VAIHE HYVÄKSYMIS- VAIHE Sisältö ja tulokset Perusselvitykset -Kehitystrendit - analyysi - selvityskartat (paikkatieto) Visio ja kehittämistavoitteet - sektori- ja teemakohtaiset tavoitteet Vaihtoehdot ja niiden vertailu -3 vaihtoehtoa - vaikutusten arviointi - kehityskuvaluonnos Kehityskuvan sisältö - toteuttamisohjelma - palaute Palaute ja käsittely -kaupungin valtuuston hyväksyntä Vuorovaikutus kokoukset infot, seminaarit 08 09 10 11 12 01 02 03 04 - Teemme parempaa huomista.

Paikkatietoon sidotut kartta-aineistot lähtötietona 1. Kaavoitustilanne (asemakaavavaraukset, yleiskaavat ja kaavavarannot) 2. Tämän hetkinen maankäyttö 3. Maanomistus (kaupungin ja yhteisöjen maanomistus) 4. Väestö (väestö ja asunnot tilastoalueittain) 5. Asuminen 6. Työssäkäynti 7. Palvelut (julkiset ja kaupalliset palvelut, virkistys- ja ulkoilualueet) 8. Yhdyskuntatekniikka (yhdyskuntatekninen huolto) 9. Tiestö 10. Suojelu (lakien tai suojeluohjelmien perusteella rauhoitetut kohteet) 11. Maisema 12. Luontoarvot selvitetään yleiskaavatasoisesti olemassa olevien inventointien pohjalta 13. Kulttuurihistorialliset arvot 14. Muinaismuistot Teemme parempaa huomista.

Esimerkkejä tietosisällöstä

Kehittämisen teemoja ja näkökulmia Matkailijan Mänttä-Vilppula Vapaa-ajan ja virkistyksen Mänttä-Vilppula Nuorten Mänttä-Vilppula ikäihmisten Mänttä-Vilppula Elinkeinojen ja yrittämisen Mänttä-Vilppula Kulttuurin ja taiteen Mänttä-Vilppula Asumisen Mänttä-Vilppula Palvelujen Mänttä-Vilppula

Työryhmä / ASUMINEN Vahvuuksia ja mahdollisuuksia vesistön läheisyys omakotitalotontteja hyvin tarjolla turvallisuus ja rauhallisuus hintataso ympäristö tiivis palvelurakenne taajamissa palvelutaso varsin hyvä ratayhteys Heikkouksia ja uhkia liikenneyhteydet ja etäisyydet maakuntakeskuksiin tiettyjen asuinalueiden maine kerrostaloasuntokanta vanhaa vanhentuneet kaavat kerrostalotontteja vähän lähiliikunta ja -leikkipaikkojen ränsistyminen Omakotitalotontit 128 Rivitalotontit 23 Kerrostalotontit 5 Liiketontit 15 Teollisuustontit 28

Työryhmä / YRITYKSET JA ELINKEINOELÄMÄ Vahvuuksia ja mahdollisuuksia imago hyvä (ei kuitenkaan riittävää imua) vetovoimatekijöitä (painottuvat kesään) Heikkouksia ja uhkia työvoiman vaikea saatavuus kaupungin kasvojen kohotukseen tulisi panostaa tuntemattomuus yrittäjiä on vaikea saada mukaan yhteen hiileen puhaltamisen tunne puuttuu yhteen hiileen puhaltaminen käyntiin keskustojen kehittäminen puuteollisuuden tuotekehitys biopolttoaineet, uudet energiaratkaisut hoiva-alan palvelureseptit, senioriasunnot aloittavan yritystoiminnan hallit maanhankintaa Mäntän ja Vilppulan välille, Kolhon kehittäminen yritysten laajenemismahdollisuudet, uudet yritystontit hyvien liikenneyhteyksien varrella työvoiman saatavuuden parantaminen koko työssäkäyntialueella Isoniemen teollisuusalueen laajentaminen ja kehittäminen keskustan kehittäminen Pieskansaari monipuolisten mahdollisuuksien hyödyntäminen Kolhon kehittäminen ranta-asumisen uudet mahdollisuudet

Työryhmä / ENERGIA Vahvuuksia ja mahdollisuuksia Mäntän taajamassa Mäntän Kaukolämpö Oy:öön ovat liittyneet kaikki merkittävät ja suuret kiinteistöt Vilppulan taajamassa myös suuri osa on liittynyt Vattenfall Oy:n verkkoon taajamat tiiviisti rakennettuja; suhteellisen helppo liittyä kaukolämpöön Mäntän Kaukolämpö Oy:n hinta alle maan keskiarvon Heikkouksia ja uhkia Vilppulan taajamassa Vattenfall Oy:n hinta kallis, yli maan keskiarvon, verkosto ikääntynyttä verkostot eivät ole yhteen rakennettuja pientaloalueet kaukana runkoverkosta muiden energiamuotojen käyttöönotto kallista kaukolämmön hintaan korotuspaineita mm. verojen osalta Mäntän ja Vilppulan taajamien verkostojen yhdistäminen kaupunkirakenteen edelleen tiivistäminen, tyhjien rakennuspaikkojen hyödyntäminen. Rakentaminen olemassa olevan runkoverkoston lähelle. teollisuusrakentamisen keskittäminen Isonniemen alueelle ja Vilppulassa Kangasmaan alueelle. Kolhossa Formica IKI:n alue sekä Kastarin alue. kerrostalorakentamista suosittava kaukolämpöyhtiön ja kaavoituksen tiiviimpi yhteistyö

Työryhmä / LIIKENNE Vahvuuksia ja mahdollisuuksia Pääsääntöisesti hyvät tieliikenneyhteydet paikkakunnan sijainti huomioon ottaen (kehittämiskohteissa mainitaan parannusehdotukset) Raideliikenne vielä suhteellisen toimiva Kevyen liikenteen verkosto tyydyttävällä tasolla Toimiva joukkoliikenne Heikkouksia ja uhkia Mänttä-Vilppulan sijainti; ei lähellä suuria asutuskeskuksia eikä niiden tehokasta liikenneverkkoa Kantatie 56:n huono kunto (tien kapeus ja mutkaisuus, ei täytä kantatien vaatimuksia) kantatie 56:n peruskorjaus maanteiden 346 (Innala Kotala) ja 347 (kantatie 58 Pirttilahdentie) kunnostus Kolho - Mänttä yhdystie maantie 347:n kunnostus ja leventäminen välillä kantatie 58 - Pirttilahdentie uusi tieyhteys Mäntästä Pieskansaareen ja Kuoreniemeen kevyen liikenteen verkoston edelleen kehittäminen katuverkoston ylläpitoa varten laaditaan peruskorjausohjelma raideliikenteen turvaaminen risteysalueiden kehittäminen

Työryhmä / KOULUTUS Nykytilanteen kehittämistarpeet toisen asteen koulutuksen "päivitys" lukiokoulutuksen varmistaminen muut koulutusmahdollisuudet: ammattikoulutus, TAMK, kansalaisopisto perusopetuksen kehittäminen erikois- ja aikuiskoulutuskurssien järjestäminen, elinikäisen oppimisen konseptin laatiminen työharjoittelun järjestäminen paikkakunnalla oppilaitosten yhteistyön lisääminen kansainvälisyyden kasvattaminen koulutuksessa oikeustradenomi -koulutus, liiketalous, sairaanhoitajakoulutus taiteen näkyminen enemmän koulutuksessa korkean asteen koulutuksen kehittäminen koulutuspalvelujen kehittämismalli

Työryhmä / TAIDE, KULTTUURI JA MATKAILU Vahvuuksia ja mahdollisuuksia useita valtakunnallisesti merkittäviä kulttuuritoimijoita, -kohteita ja -tapahtumia kulttuurikaupungin maine on laajalti tunnettu arvokasta ja mielenkiintoista arkkitehtuuria ja veistoksia kansallisesti mielenkiintoinen ja merkittävä historia useita matkailuyrityksiä ja -palvelutuotteita, jotka kuuluvat oman alansa kärkikaartiin kaunis luonnonympäristö ja paljon vesistöjä taide kattava teema kaupungin kehittämisessä mielenkiintoisia mahdollisia kohteita mm. pirtutehdas ja Vilppulan vankila Heikkouksia ja uhkia perifeerinen sijainti huonot julkiset yhteydet kaupungin keskustat Mäntässä ja Vilppulassa ovat yleisilmeeltään ankeita, eivätkä vastaa taidekaupungin imagoa kaupungin organisaatiossa ei tunnisteta eikä tunnusteta niiden kulttuurin ja taiteen arvoja ei osata hyödyntää niiden olemassa oloa kehittämistyössä rantabulevardit (palvelu- ja kulttuurikohteet yhdistävät reitit) keskeiset liikenneväylät ja asemat (taidekaupungin imagon mukainen ympäristörakentaminen) opasteet (taidekaupungin ilmeen mukainen opastus)

Työryhmä / HARRASTUKSET JA VIRKISTYS Nykytilanteen kehittämistarpeet tavoitteena Mäntän ja Vilppulan keskustojen yhdistäminen, ja niissä toimintojen keskittäminen muilla kunnan alueilla painopisteenä lähiliikuntapaikat, joita toteutetaan yhdistettyinä kokonaisuuksina ( esim. leikkikenttä/ luistelualue jne.) harrastus- ja virkistysalueiden turvaaminen ja pitkäjänteinen kehitystyö kehittäminen perustuu vapaaaikalautakunnan hyväksymään liikuntatoimen toimintasuunnitelmaan ja vapaa-aikatoimen strategiaan Parkkivuoren ulkoilu-/ liikuntapuisto Mäntän urheilukeskusalue palveluineen ja reitteineen Koskelanlammen itäpuoli (Sassi, liikuntakeskus, Mäntänvuori sisältäen urheilukenttäalueen ja raviradan) ulkoilureittinä keskusten yhdistäminen. "Sydämenä" Lemmenpolku, johon varataan mahdollisuus jatkaa kumpaankin suuntaan

RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne Vaihtoehtoja vertaillaan ja arvioidaan mm. työryhmissä ja Avoimen Kaupunkipäivän työpajoissa Vaihtoehdoista valitaan yksi tai useampien yhdistelmä Alustavat päävaihtoehdot, joista voidaan muodostaa erilaisia alavaihtoehtoja: VE 1 RATA-linkki VE 2 RANTA-linkki VE 3 JÄRVI-akseli VE 4 KESKUKSET -malli Rakennemallivaihtoehdot kuvaavat maankäyttöä erityisesti keskustojen läheisyydessä, mutta niissä otetaan kantaa myös hajarakentamiseen Teemme parempaa huomista.

VE 1 Rata-linkki Taajamien välinen yhteys syntyy ratojen kautta, joita kehitetään myös henkilöliikenneratoina Uusia asuinalueita rakennetaan mm. Makkaramäen ja Linjalan alueille Vilppulaan, Vuohijoen alueelle Mänttään sekä Kolhon etelä- ja pohjoispuolelle Isoniemen teollisuusalue laajenee radan varressa ja pohjoiseen Taajamat kasvavat yhteen erityisesti asumisen ja työpaikkarakentamisen kautta Haja-asuminen tiivistyy asemien läheisyydessä haja-asumista teollisuuden työpaikkoja tiivistyvää asumista haja-asumista

VE 2 Ranta-linkki Taajamien välinen toiminnallinen yhteys syntyy rannan kehittämisen ja rantarakentamisen kautta Mäntän ja Vilppulan välille rakentuu rantaa hyödyntävä, taideja kulttuuripainotteinen kansallinen kaupunkipuisto Uusia asuinalueita rakennetaan Isoniemeen, Pieskanrantaan ja Melasen alueelle, loma-asumista voi syntyä Pieskansaareen, jonne siltayhteys Mäntän ja Vilppulan taajamat kasvavat toiminnallisesti yhteen Maankäytön painopiste on muualla melko vähäinen Haja-asuminen tiivistyy taajamien liepeille haja-asumista tiivistyvää asumista työpaikkoja

VE 3 Järvi-malli Mäntän keskusta kehittyy hallinnon ja palvelujen keskuksena, Vilppulassa säilyvät nykyiset palvelut Toiminnot kehittyvät erityisesti Järvi-akseleilla : MustalahtiMänttä-Vilppula-Kolho Mustalahti profiloituu MänttäVilppulan porttina Mäntän ja Kolhon välille rakennetaan uusi asukkaita, matkailijoita ja yritystoimintaa houkutteleva maisematieyhteys Uudet työpaikka-alueet painottuvat Mänttään, Vilppulaan ja Mustalahden risteyksen tuntumaan Uutta haja-asumista syntyy erityisesti taajamien läheisille ja välisille järvenrannoille haja-asumista hajaasumista uusi tieyhteys palvelualan työpaikkoja palvelualan työpaikkoja

VE 4 Keskukset -malli Keskustojen rakenteita tiivistetään ja eheytetään kaavoittamalla uusi asutus, liikerakentaminen ja palvelut nykyisiin keskustoihin Kolho kehittyy monipuolisena ja työpaikkoja tarjoavana kylätaajamana Keskustojen välillä on vähän yhdistäviä toimintoja, liikenneyhteydet säilyvät ennallaan Uusi asutus on kerros- ja rivitalovaltaista (runsas vuokraasuntotarjonta), uusia asuinalueita ei tarvita Rannat säilytetään suurelta osin nykyisessä käytössään Hajarakentamista on erittäin vähän tiivistyvää asumista ja työpaikkoja tiivistyvää asumista ja työpaikkoja tiivistyvää asumista ja työpaikkoja