Kuntalaisaloitteet 2016

1 Kuntalaisaloitteet 2016 Kuntalaisaloitteet 2016... 1 Kannettavien tietokoneiden hankinta nuorisovaltuuston hallituksen jäsenille... 2 Peltovainionkatu turvallisemmaksi lapsille... 3 Seutuliikenteessä käytettävien bussien hyödyntäminen seudun kuntien ja kaupunkien markkinoinnissa... 4 Pyynikin koulun nimen muuttaminen Wivi Lönnin kouluksi... 5 Kaupunkitilan yleisestä siisteydestä vastaavan toimielimen perustaminen... 6 Asumispalveluiden järjestäminen tamperelaisille kehitysvammaisille henkilöille... 8 Suojateiden turvallisuuden parantaminen Ylioppilaankadulla... 11 Mannerheimin patsas Keskustorille... 12 Seniorimatkat... 13 Liikunta-alan toimijoiden samanarvoinen kohtelu Tampereella - höntsy samalle viivalle muiden seurojen kanssa... 14 Varmennekorttiin perustuva tunnistautuminen käyttöön Tampereen kaupungin sähköisissä palveluissa... 18 Psykologin ja diabeteshoitajan (2) toimen perustaminen diabetesvastaanottoon, toiminnan kehittäminen, hoitotarvikejakelun muuttaminen ym.... 19 Kuntalaisaloite liityntäliikenteen järjestämisestä takseilla ja busseille Ylöjärvellä... 21

2 Kannettavien tietokoneiden hankinta nuorisovaltuuston hallituksen jäsenille Dnro TRE:6268/07.02.00/2016 Jari Välimaan kuntalaisaloite 12.9.2016: Valmistelija: Tilaajapäällikkö Maria Päivänen

3 Peltovainionkatu turvallisemmaksi lapsille Dnro TRE:5394/08.01.02/2016 Katja Kemppaisen kuntalaisaloite 30.8.2016: Valmistelija: Liikenneinsinööri Heljä Aarnikko, p. 040 806 4917

4 Seutuliikenteessä käytettävien bussien hyödyntäminen seudun kuntien ja kaupunkien markkinoinnissa Dnro TRE: 5154/2016 Riitta Vilénin ym. kuntalaisaloite 17.8.2016 Valmistelijat: Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita, puh. 050 326 7007 Suunnittelupäällikkö Juha-Pekka Häyrynen, puh. 050 552 6124

5 Pyynikin koulun nimen muuttaminen Wivi Lönnin kouluksi Dnro TRE: 5065/2016 Tampereen Tyttölyseon IX B-luokan v. 1966 ylioppilaiden kuntalaisaloite 15.8.2016 Valmistelija: Tilaajapäällikkö Maria Päivänen, puh. 050 591 1602

Kaupunkitilan yleisestä siisteydestä vastaavan toimielimen perustaminen Dnro TRE: 4975/2016 Kaupunkikuvatoimikunnan kuntalaisaloite 9.8.2016 6

7 Lisätietoja valmistelusta: Hallintokoordinaattori Ilpo Pyymäki, puh. 040 538 6395

Asumispalveluiden järjestäminen tamperelaisille kehitysvammaisille henkilöille Dnro TRE: 4108/2016 Tarja Viitapohjan ym. kuntalaisaloite 13.6.2016 8

9 Valtuuston päätös 14.11.2016 62: Ryhmä tamperelaisten kehitysvammaisten ihmisten läheisiä ja omaishoitajia on tehnyt esityksen, että Tampereen kaupunki sitoutuu järjestämään asumispalvelut heidän kehitysvammaisille lapsilleen osana Kehitysvammaisten Palvelusäätiön hanketta. Esityksen mukaan Kehitysvammaisten Palvelusäätiö on halukas rakentamaan Linnainmaalle yhdessä Arkta Oy:n kanssa kerrostalon, joka mahdollistaisi

kehitysvammaisten ihmisten monimuotoisen asumisen ja lähiyhteisössä mukana olon osana kehittyvää korttelia. Esityksen on tehnyt 17 perhettä ja osa vanhemmista on yli 70-vuotiaita. Vanhemmat kertovat huolehtineensa lapsensa hoitovastuusta vuosikymmenten ajan ja nyt heillä on suuri huoli ja halu varmistaa perheenjäsenen tulevaisuus. Ryhmän mukaan Tampereen kaupungin linjaukset kehitysvammaisten ihmisten asumispalveluiden järjestämisestä vuosina 2016-2020 herättävät suurta huolta ja ovat riittämättömät. Ryhmän vanhemmat korostavat, että muutto lapsuudenkodista tapahtuisi joka tapauksessa lähitulevaisuudessa. Muuttoa helpottaisi, että asukkaat tuntisivat toisensa entuudestaan ja pystyvät sopeutumaan paremmin uuteen elämäntilanteeseen. Tästä aiheutuisi myös kustannussäästöä. Kehitysvammaisten asumispalvelujen järjestäminen on vammaispalveluiden painopisteenä. Lapsuudenkodeissa tai muiden läheisten luona asuvia aikuisikäisiä kehitysvammaisia oli vuonna 2015 noin 280. Heistä noin 140 oli yli 25-vuotiaita. Vammaispalveluissa kehitysvammaisten ohjaaminen asumispalveluihin on keskitetty koordinaattorina toimivalle sosiaalityöntekijälle. Vammaispalveluissa arvioidaan palvelutarpeen kiireellisyys ja tehdään päätökset palvelun myöntämisestä. Asumispalvelujen jonossa on noin 100 kehitysvammaista, joiden kotoa muuttamisen tarve ja kiireellisyys vaihtelee. Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta on kokouksessaan 13.5.2015 74 hyväksynyt kehitysvammaisten asumispalvelujen toimintasuunnitelman, jossa tavoitteena on lisätä kotona asuvien kehitysvammaisten asumispalveluja vuosittain 20 paikalla. Suunnitelma päivitetään terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunnassa syyskauden aikana. Asumispalveluja järjestetään lähivuosina sekä kaupungin omana tuotantona että ostopalveluina. Vuosille 2017-2019 tehdyn suunnitelman mukaan asumispalvelupaikkojen määrä lisääntyy yhteensä 62 paikalla. Asumispalveluja koskevat yksikkökohtaiset päätökset tehdään vuosittain osana talousarvion hyväksymistä ja hankkeiden toteutuminen edellyttää, että talousarvioon varataan vuosittain tarvittava määräraha. Kehitysvammaisten Palvelusäätiön hanke osaltaan vastaa asumispalvelujen tarpeeseen ja se voidaan sisällyttää kehitysvammaisten asumispalvelujen toimintasuunnitelmaan vuodelle 2020. Lautakunta on hyväksynyt kehitysvammaisten asumispalvelujen toimintasuunnitelman 2017-2019, jossa tavoitteena on lisätä kotona asuvien kehitysvammaisten asumispalveluja vuosittain noin 20 paikalla. Kehitysvammaisten Palvelusäätiön hanke osaltaan vastaa asumispalvelujen tarpeeseen ja se voidaan sisällyttää kehitysvammaisten asumispalvelujen toimintasuunnitelmaan vuodelle 2020. 10

11 Suojateiden turvallisuuden parantaminen Ylioppilaankadulla Dnro TRE: 3576/2016 Jarmo Paimenen kuntalaisaloite 24.5.2016 Valmistelija: Liikenneinsinööri Heljä Aarnikko, puh. 040 806 4917

12 Mannerheimin patsas Keskustorille Dnro TRE: 3162/2016 Marko Parkkolan kuntalaisaloite 4.5.2016 Lisätietoja valmistelusta: Hallintokoordinaattori Arja Kekäläinen, puh. 050 555 9467

13 Seniorimatkat Dnro TRE: 2415/2016 Helvi Iiris Rothin ja yhden muun henkilön kuntalaisaloite 6.4.2016 Valmistelija: joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita, puh. 050 326 7007

14 Liikunta-alan toimijoiden samanarvoinen kohtelu Tampereella höntsy samalle viivalle muiden seurojen kanssa Ilkka Virjon + 393 muun henkilön kuntalaisaloite 4.4.2016 Dnro TRE:2350 /12.04.01/2016 47 Liikunta-alan toimijoiden samanarvoinen kohtelu Tampereella - kuntalaisaloite Lisätietoja valmistelusta: tilaajapäällikkö Lauri Savisaari, puh. 040 801 608, etunimi.sukunimi@tampere.fi Sivela 28.4.2016 Tilaajapäällikkö Lauri Savisaari 20.4.2016: Ilkka Virjo ja 393 muuta kuntalaisaloitteen allekirjoittanutta esittävät, että liikunta-alan toimijoita Tampereella tulisi kohdella samanarvoisesti riippumatta siitä, millä tavalla ne ovat päättäneet järjestäytyä. Aloitteen perusteissa viitataan erityisesti Höntsy Oy:n toimintaan. Höntsy Oy on Ilkka Virjon yritys, joka järjestää kohtuulliseen hintaan kaikille avoimia pallopelejä Tampereella. Toimintaa tarjotaan enimmäkseen kaupungin hallinnoimissa liikuntatiloissa. Aloitteen tekijöiden mukaan Höntsy Oy on yleishyödyllinen toimija siinä, missä muutkin palloiluseurat. Kaupungin kohtelu poikkeaa kuitenkin aloitteen mukaan täydellisesti yhdistyspohjaisiin toimijoihin verrattuna. Tilavuokrat ovat kaksinkertaisia, avustuksia ei myönnetä osakeyhtiöpohjaiseen toimintaan ja kaupungin liikuntaan liittyvät palvelut pyritään aloitteen tekijöiden mukaan hankkimaan muualta. Aloitteessa ehdotetaan, että liikuntapaikkojen vuokrahinnoittelun, pelivuorojen jaon ja muiden relevanttien asioiden osalta Tampereen kaupungin tulee jatkossa kohdella Höntsyä kuten mitä tahansa muuta palloiluseuraa. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen johtokunta päättää liikuntapaikkojen asiakasmaksuista. Päätöksenteko on delegoitu liikuntajohtajalle, joka vuosittain vahvistaa liikuntapaikkojen hinnaston. Liikuntapaikkamaksuilla katetaan osa liikuntapalvelujen käyttökustannuksista. Merkittävistä hinnoittelumuutoksista neuvotellaan ja sovitaan sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunnan kanssa osana sopimusohjausta. Liikuntapaikkamaksut on jaettu kahteen hintatasoon järjestäjätahon perusteella. Tamperelaiset urheiluseurat ja muut yleishyödylliset rekisteröityneet yhdistykset ovat alemmassa hintakategoriassa. Liikelaitokset, yritykset, yksityishenkilöt ja ei-tamperelaiset urheiluseurat ovat puolestaan kalliimman liikuntapaikkahinnoittelun piirissä. Muiden kuin yleishyödyllisten yhteisöjen liikuntapaikkamaksut ovat sisäliikuntatiloissa pääsääntöisesti kaksinkertaiset tamperelaisiin yhdistyksiin verrattuna. Liikuntalain (39/2015) mukaan yleisten edellytysten luominen liikunnalle paikallistasolla on kuntien tehtävä. Kunnan tulee luoda edellytyksiä kunnan asukkaiden liikunnalle:

15 1) järjestämällä liikuntapalveluja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa eri kohderyhmät huomioon ottaen; 2) tukemalla kansalaistoimintaa mukaan lukien seuratoiminta; sekä 3) rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja. Edellä 1 momentissa tarkoitettujen tehtävien toteuttamisen kunnassa tulee tapahtua eri toimialojen yhteistyönä sekä kehittämällä paikallista, kuntien välistä ja alueellista yhteistyötä sekä huolehtimalla tarvittaessa muista paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivista toimintamuodoista. Kunnan tulee kuulla asukkaitaan liikuntaa koskevissa keskeisissä päätöksissä osana kuntalain (365/1995) 27 :ssä säädettyä kunnan velvollisuutta huolehtia asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista. Kunnan tulee arvioida asukkaittensa liikunta-aktiivisuutta osana terveydenhuoltolain (1326/2010) 12 :ssä tarkoitettua terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Kunnan hoitaessa 1 momentissa tarkoitettuja tehtäviä kunta ei toimi kilpailutilanteessa markkinoilla, ellei niitä toteuteta liiketoiminnallisin tavoittein ja perustein. Tampereen kaupungin liikuntapaikkahinnoittelu noudattaa liikuntalain linjaa. Kansalaistoiminnan tukeminen on kunnan erityinen tehtävä, ja tämä heijastuu myös liikuntapaikkahinnoitteluun. Nykysuomen sanakirjan mukaan kansalaistoiminta on henkilön julkinen toiminta yhteiskunnan, yhteisön jäsenenä, erilaisissa yhdistyksissä, kansalaisjärjestöissä ym. Talouselämän, yritysten ja taloudellisten yhdistysten toiminta ei ole kansalaistoimintaa. Julkisen tuen myöntäminen kansalaistoimintaan on perusteltua mm. siksi, että varsinaisen harrastustoiminnan lisäksi yhdistysten ja muiden yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaan liittyy yleensä laajaa vapaaehtoistoimintaa ja muita yhteisöllisiä ulottuvuuksia, jotka lisäävät toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Yritystoimintaan ei liity laajaa vapaaehtoistoimintaa. Kuntalaisaloitteen mukaan Höntsy Oy:tä tulisi kohdella kaupungin liikuntapaikkojen hinnoittelun, vuorojaon jne. osalta kuten palloiluseuroja. Höntsy Oy:n tyyppinen toiminta on arvokas lisä Tampereen liikuntaharrastusmahdollisuuksiin. Kaupungin liikuntatiloissa toimii muitakin liikunta-alan yrityksiä, jotka tarjoavat ohjattua liikuntaa. Höntsy Oy:n avoimista pelivuoroista suurin osa on suunnattu vain aikuisille, tosin Höntsy Oy järjestää myös lapsille (iltapäiväkerhot) ja perheille suunnattua toimintaa (esim. perhesählyt). Liikuntapaikkojen vuorojaon periaatteena on, että urheiluseurojen vuorot mahdollistavat lasten ja nuorten liikunnan harrastamisen. Vastaavasti aikuisten katsotaan voivan harrastaa myös esim, myöhäisiltaisin toisin kuin lapset ja nuoret. Taloudellisessa mielessä muiden kuin yleishyödyllisten yhteisöjen korkeampien liikuntapaikkataksojen tulokertymä on marginaalinen. Suurempi ongelma on se, että liikuntapaikkojen tarjonta ei vastaa kysyntää lähellekään. Tamperelaiset urheiluseurat ja muut yleishyödylliset yhdistykset tarvitsevat paljon enemmän liikuntatiloja kuin kaupunki voi niille

tarjota. Monet lasten ja nuorten liikuntaa järjestävät seurat toimivat kokonaan tai osittain yksityisissä tiloissa, mikä osaltaan nostaa harrastamisen kustannuksia. Liikuntalain nojalla kunnan tehtävät liikunnan edistämisessä liittyvät yleisten edellytysten luomiseen ja mm. kansalaistoiminnan tukemiseen. Tampereen kaupunki toteuttaa lainmukaista tehtäväänsä kohdentamalla hallinnoimiensa liikuntatilojen tarjonnan ja muun toiminnan tukemisen ensisijaisesti yleishyödyllisille yhteisöille. Yksityiset liikunta-alan yritykset voivat toimia jossain laajuudessa myös kaupungin hallinnoimissa liikuntatiloissa, mutta niitä tulisi jatkossakin voida kohdella julkisen tuen osalta eri tavoin kuin kansalaistoimintaan pohjautuvia toimijoita. Liikunta-alan yritysten yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi kaupunki ei voi kohdentaa liikuntapaikkojen maksujen alennuksia vain tietyille yrityksille, vaikka ne eivät taloudellisen tuloksensa perusteella olisikaan erityisen kannattavia. Päätösehdotus. Tilaajapäällikkö Savisaari: Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta päättää antaa Ilkka Virjon ym. kuntalaisaloitteeseen edellä oleva vastauksen. Keskustelun kuluessa Juhana Suoniemi teki Ilpo Rantasen ja Lasse Oksasen kannattamana seuraavan toivomusponsiesityksen: Esittelijän päätösesityksen ja liikuntalain hengen mukaan kaupallinen toimija on perusteltua erottaa hinnoittelussa yhdistyksistä. Kaupunki haluaa kuitenkin tukea liikuntapalveluja täydentävää yritystoimintaa. Höntsy Oy ja vastaavat toimijat tuottavat sellaista merkittävää liikuntapalvelua, joka ei synny markkinoilla. Siksi on perusteltua luoda kolmas maksuluokka nykyisten kahden lisäksi. Lautakunta edellyttää, että sellainen yritysmuotoinen toiminta, joka tarjoaa kuukausimaksuista ja sitoutumisista vapaata kaikille avointa liikuntapalve-lua, voisi saada salivuorot muutoin aiemmilla perusteilla, mutta normaalia yrityshintaa edullisemmin Puheenjohtaja tiedusteli Suoniemen toivomusponnen saamaa kannatusta ja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. 16 Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Lisäksi lautakunta hyväksyi seuraavan toivomusponsiesityksen: Esittelijän päätösesityksen ja liikuntalain hengen mukaan kaupallinen toimija on perusteltua erottaa hinnoittelussa yhdistyksistä. Kaupunki haluaa kuitenkin tukea liikuntapalveluja täydentävää yritystoimintaa. Höntsy Oy ja vastaavat toimijat tuottavat sellaista merkittävää liikuntapalvelua, joka ei synny markkinoilla. Siksi on perusteltua luoda kolmas maksuluokka nykyisten kahden lisäksi.

Lautakunta edellyttää, että sellainen yritysmuotoinen toiminta, joka tarjoaa kuukausimaksuista ja sitoutumisista vapaata kaikille avointa liikuntapalvelua, voisi saada salivuorot muutoin aiemmilla perusteilla, mutta normaalia yrityshintaa edullisemmin. 17 Ilmoitus päätöksestä Virjo Ilkka/Höntsy Oy hallintolain 56 :n mukaisesti velvoituksin ilmoittaa tiedoksisaannista muille allekirjoittaneille Paavola Pekka P. /lipa, kuvajo Liite Ilkka Virjon yms. kuntalaisaloite 4.4.2016:

Varmennekorttiin perustuva tunnistautuminen käyttöön Tampereen kaupungin sähköisissä palveluissa Dnro TRE: 1822/2016 Marko Suvilan kuntalaisaloite 14.3.2016: 18 Valmistelija: Jarkko Oksala, puh. 050 558 8958, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Psykologin ja diabeteshoitajan (2) toimen perustaminen diabetesvastaanottoon, toiminnan kehittäminen, hoitotarvikejakelun muuttaminen ym. Dnro TRE: 1814/2016 Tampereen Diabetesyhdistys ry:n kuntalaisaloite 11.3.2016: 19 Valtuuston päätös 14.11.2016 62: Tampereen Diabetesyhdistys ry esittää Tampereen kaupungin diabeteksenhoidon kehittämiseksi, että vuoden 2017 talousarvioon varataan määrärahat yhden psykologin toimen perustamiseksi diabetesvastaanotolle ja kahden diabeteshoitajan toimen perustamiseksi vastaanottotoimintaan. Lisäksi aloitteessa esitetään, että diabeetikot saisivat diabetesvastaanotolta myös omalääkäripalvelunsa. Yhdistys esittää myös hoitotarvikejakelun alueellistamista siten, että hoitotarvikkeita voisi hakea esim. kirjastoista ja terveysasemilta.

Tyypin 1 diabeteksen hoidon osaamista on keskitetty diabetesvastaanotolle osaamiskeskusmallilla. Terveysasemien omalääkäritoiminta on hyvin laajaalaista, ja potilasmäärät mahdollistavat ammattitaidon ylläpitämisen useiden eri sairauksien osalta. Diabetesvastaanoton lääkärin toimiminen kaikkien sairauksien omalääkärinä ei ole mahdollista. Valikoidussa potilasaineistossa esimerkiksi tiettyjä sairauksia tai toimenpiteitä saattaa osua yksittäisen lääkärin tai hoitajan kohdalle sen verran harvoin, että ammattitaidon säilyminen näiden osalta on uhattuna. Myös hoitohenkilöstöltä vaadittaisiin huomattavasti laajempaa ammattitaitoa eri sairauksista ja hoidoista kuin nykyisin. Samalla olisi uhkana, että pitkäjänteisellä työllä saavutettu omalääkärien kasvava kiinnostus diabeteksen hoitoon vähenee. Toiminnan laajentaminen vaatisi myös huomattavia uusia tilajärjestelyjä. Diabeteshoitajien määrää tarkastellaan osana tulevien hyvinvointikeskusten kokonaisuutta. Kaikkien diabeteshoitotyötä tekevien ei tarvitse olla diabeteshoitajia, eikä tämä olekaan mahdollista. Tällä hetkellä alueilla toimii neljä diabeteshoitajaa, jotka hoitotyön lisäksi konsultoivat ja kehittävät diabeteksen hoitoa. Tampereella on siirrytty keskitetyn hoitotarvikejakelun malliin vuonna 2009. Keskitetyn hoitotarvikejakelun toimintamallia kehitetään edelleen asiakaslähtöiseen suuntaan erityisesti kotijakelutoiminnan osalta. Hoitotarvikejakelu ei ole ainoastaan tarvikkeiden jakamista, vaan se edellyttää terveydenhuollon ammattihenkilön suorittamaa hoidon kokonaistilanteen arviointia. Hoitotarvikejakelu on osa potilaan kokonaishoitoa sisältäen sairaanhoidollista ohjausta ja yksilöllistä neuvontaa. Pelkkien noutopisteiden ylläpito ympäri kaupunkia ei tarvikkeiden ja materiaalien hallinnan näkökulmasta ole mahdollista. Hoitotarvikejakelun yhteydessä tulee tarvittaessa opastaa myös omaisia, läheisiä ja omaishoitajia. Psykologin tarvetta esiintyy pitkäaikaissairailla henkilöillä koko väestöön verrattuna selvästi enemmän. Diabeteksen hoito ei onnistu, mikäli potilaan psyykkinen tila on huono tai esimerkiksi voimakas hypoglykemian pelko estää hoidon toteuttamista. Psykologin tointa on esitetty perustettavaksi jo usean vuoden ajan, ja myös Diabetesvastaanotto on puoltanut vakanssia. Psykologin tehtävänkuva pelkästään diabeetikoiden hoidossa ei ole kuitenkaan tasavertainen muita pitkäaikaissairauksia sairastavia potilaita kohtaan. Psykologin osaamista tulee hyödyntää muidenkin sairauksien hoitoprosesseissa. Nykyinen osaamiskeskusmalli mahdollistaa verkostomaisen toiminnan järjestämisen, jolloin psykologi voidaan kuitenkin sijoittaa diabetesvastaanotolle. Sosiaali- ja terveyslautakunnan vuoden 2017 talousarvioesityksessä on varattu määräraha psykologin toimen perustamiseksi Diabetesvastaanotolle. 20

Kuntalaisaloite liityntäliikenteen järjestämisestä takseilla ja busseille Ylöjärvellä Lisätietoja valmistelusta: joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita, puh. 050 326 7007, etunimi.sukunimi@tampere.fi, kehitysinsinööri Jussi Teronen, puh. 040 687 8338, etunimi.sukunimi@ylojarvi.fi Jolila 10.02.2016 Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita 03.02.2016: Vuokko Kemppainen on tehnyt 17.12.2015 kuntalaisaloitteen koskien selvitystä, minkälaisin edellytyksin asiakkaille voitaisiin järjestää edullinen kuljetus kotiovelta bussin kyytiin pysäkille. Liityntäliikenne voisi toimia myös toisin päin, jolloin taksi olisi odottamassa bussia pysäkillä. Aloitteessa esitetään, että taksimatkan osuudella olisi jokin kiinteä hinta, joka tulisi bussimatkan päälle. Edelleen aloitteessa todetaan, että uudenlaisia liikenneratkaisuja tarvitaan erityisesti sellaisissa paikoissa, joissa ei esimerkiksi viikonloppuisin ole kunnan sisäistä bussiliikennettä. Liityntäliikenne olisi ekologinen ja turvallinen vaihtoehto järjestää joukkoliikenne harvaan asutuilla alueilla. Kehitysinsinööri Jussi Teronen 02.02.2016: Harvaan asutuilla alueilla, jossa matkustajamäärät ovat pieniä, perinteisen joukkoliikenteen järjestäminen ei ole taloudellisesti järkevää. Myös liikennejärjestelmän kannalta isoilla busseilla ajaminen haja-asutusalueiden pienillä alemman kunnossapitoluokituksen teillä ei ole mielekästä. Muun muassa näistä johtuen aloitteen mukaista ja muita uudenlaisia ratkaisuja harvaanasuttujen alueiden liikennepalveluluiden järjestämiseksi pitääkin etsiä. Haja-asutusalueiden henkilöliikennettä on jo selvitelty mm. liikenne- ja viestintäministeriön toimesta, jonka julkaisemassa selvityksessä esitetään, että perinteistä joukkoliikennettä ja muuta tuettua henkilöliikennettä pitäisi tarkastella laajempana henkilölogistiikan järjestelmänä niin suunnittelussa, rahoituksessa kuin käytännön palvelujen tuottamisessa. Aloitteen ajatus liittyy myös liikkuminen palveluna - konseptiin (MaaS), joka on nostettu valtakunnallisesti korkealle liikenteen kehittämisessä. Turun kaupunkiseudulla on jo käynnissä aloitteessa esitetyn kaltainen selvitystyö, jonka tuloksia ja etenemistä seurataan meilläkin. Tampereen kaupunkiseudulla on jo kokemuksia takseilla hoidettavien liityntäyhteyksien järjestämisestä ja liityntäliikenteen kehittämistä tehdäänkin osana normaalia joukkoliikenteen kehittämistyötä valtakunnallisia sekä muiden kaupunkiseutujen kokemuksia ja linjauksia silmällä pitäen. Päätösehdotus. Joukkoliikennepäällikkö Periviita: Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta päättää, että Vuokko Kemppaisen kuntalaisaloitteeseen annetaan yllä oleva vastaus. 21

22 Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.