Sosiaali- ja terveysministeriölle viite: STM071:00/2012 Ensi- ja turvakotien liiton lausunto Toimiva lastensuojelu selvitystyöryhmän loppuraportista (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2013:19) Yleistä Ensi- ja turvakotien liitto kiittää sosiaali- ja terveysministeriötä mahdollisuudesta lausua näkemyksiään Toimiva lastensuojelu selvitystyöryhmän loppuraportista. Selvitystyöryhmän tehtäväkenttä on ollut laaja ja tehtävän suorittaminen on sijoittunut ajankohtaan, jolloin lastensuojelu nähtiin julkisuudessa lähes pelkästään kielteisten tapahtumien kautta. Lastensuojelu leimautui toimimattomaksi kokonaisuudeksi. Ne hyvät asiat ja uudistukset, joita kuitenkin lastensuojelussa on tapahtunut ja se hyvä työ, joka monen lapsen etua ajatellen on tehty, jää varjoon nykytilan analyysissä. Työryhmän kirjaamat lasten hyvinvointiin vaikuttavat yhteiskunnalliset muutokset näkyvät myös Ensija turvakotien liiton jäsenyhdistysten työssä vauvojen, lasten ja perheiden parissa. Työryhmä on luonut linjauksia ja suuntaviivoja lasten ja perheiden hyvinvoinnin ja palvelujen sekä lainsäädännön ja lastensuojelun toimivuuden parantamiseksi. Ensi- ja turvakotien liitto pitää raportin kokonaisuutta tärkeänä suunnannäyttäjänä lastensuojelun kehittämistyössä ja kannattaa periaatteessa toimenpideehdotusten toteuttamista. Jokainen 54 yksittäisestä toimenpide-ehdotuksesta on tärkeä ja hyvin perusteltu. Kun joukossa on sekä isoja, poliittisia päätöksiä ja resursseja vaativia linjauksia että lastensuojelun työmenetelmien kehittämisehdotuksia, näkyy tämä epätasaisuutena ja priorisoinnin puutteena. Osa toimenpideehdotuksista on sidoksissa yhteiskuntamme muihin uudistuksiin kuten esimerkiksi kunta- ja palvelurakenneuudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuulainsäädäntö, kuntien tehtävien vähentäminen, hankintadirektiivin kansallinen lainsäädäntö. Ensi- ja turvakotien liitto kiinnittää jatkotyössä vakavan huomion siihen, että lastensuojelun rakenteita ja valtiollista ohjausta vahvistetaan näissä muutoksissa. Toimenpide-ehdotusten toteuttaminen ei saa jäädä vain siihen, että kuntien lastensuojelun työntekijöiden määrää tai osaamista lisätään. Selvitystyöryhmän raportissa todetaan, että lastensuojelun tehtävien laajeneminen ehkäisevään lastensuojeluun ei ole tuottanut toivottua tulosta eikä hallinnonalojen yhteistoiminnan korostaminen ole ollut riittävä saamaan aikaan todellista muutosta korjaavasta työstä ehkäisevään. Esimerkiksi uusi asetus neuvola-, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta antaa hyvät mahdollisuudet ehkäisevään lastensuojelutyöhön laajojen terveystarkastusten muodossa. Käytännössä resurssien puute estää toteuttamasta tätä ehkäisevää työtä. Ehkäisevä lastensuojelu ja sen toteuttaminen on tärkeää nyt kirjata peruspalveluja koskevaan lainsäädäntöön ja osoittaa siihen riittävä määrä resursseja. Viimeaikaiset havainnot ehkäisevän työn kustannustehokkuudesta ovat olleet kannustavia. Tämä havainto ei kuitenkaan poista sitä, että osa perheistä tarvitsee vahvaa tukea ja laadukasta lastensuojelua, myös sijaishuoltoa, edelleen. 1
Selvitystyöryhmä on kuullut laajasti asiantuntijoita, ottanut vastaan kirjallisia lausuntoja ja pitänyt seminaareja. Liitto kiittää työryhmää siitä, että se on nostanut kokemusasiantuntijuuden kautta tulleen tiedon lastensuojelun kehittämistyössä merkittäväksi ja näkyväksi. Lastensuojelulain lisäysehdotus kokemusasiantuntijaryhmien asettamisesta on sinänsä kannatettava. Liiton pitkäaikainen kokemus on kuitenkin osoittanut, että kokemusasiantuntijoiden osallisuuden arvostaminen ja kuuleminen on enemmänkin asenne ja toimintatapa kuin lainsäädännöllä määriteltävissä. Liitto kritisoi sitä, että ydinryhmässä, joka on tehnyt viimeisen ajattelutyön, koonnin ja linjaukset sekä muokannut saamansa aineiston toimenpide-ehdotuksiksi, ei ole ollut yhtään lastensuojelun asiakasrajapinnassa työskentelevää jäsentä. Kannanottoja yksittäisiin toimenpide-ehdotuksiin - lapsiin kohdistuvissa väkivaltarikoksissa tulee lastensuojelun ilmoitusvelvollisilla olla ilmoitusvelvollisuus suoraan poliisille Näin rikostutkinta ja rikosprosessi eivät viivästy. (toimenpide-ehdotus 2). - viranomaisten välistä yhteistyötä ja tietojen vaihtoa koskevat säädökset tulee yhtenäistää ja selkiyttää. Lastensuojelulla on laajat tietojensaantioikeudet, mutta rajapinta aikuisten palveluissa ja erityisesti terveydenhuollossa tiedon antamisesta kaipaa tarkennuksia silloin, kun kyseessä on lapsen hyvinvointi ja etu ja vastassa aikuisen luottamuksellinen suhde hoitajaansa. Moniammatillisten asiantuntijaryhmien tehtävien ja roolin selkeyttäminen on tarpeen. Lastensuojelun velvollisuus antaa tieto lastensuojeluilmoituksen vastaanottamisesta sen tehneelle viranomaiselle ja ilmoittaa yhteyshenkilö on kannatettava ja vähentää turhaa painetta ja arvostelua ilmoituksentekijän suunnalta. (toimenpide-ehdotukset 3, 6 ja 7). - lastensuojelun tarpeen ja lapsen hyvinvoinnin arvioinnissa tarvitaan kiireesti strukturoituja arviointimenetelmiä. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten väkivaltatyön avotyöstä saadut kokemukset osoittavat karusti sen, että lapset pääsevät eriarvoisesti lapsityön palveluihin ja avun saaminen vaihtelee lapsen asuinpaikan mukaan. Tutkimuksen kohdentaminen lastensuojelun käytäntöihin ja vaikuttavuuden arviointiin saa liitosta kannatusta (toimenpide-ehdotukset 5 ja 8). - toimenpide- ehdotus 10 mukaan lastensuojeluun tulee perustaa Käypä hoito suosituksia vastaava järjestelmä. Liitto suhtautuu tähän epäillen, miksi kopioida terveydenhuollon toimintatapoja? Meillä on hyvä malli, Lastensuojelun käsikirja, johon kootaan hyviä lastensuojelun työkäytäntöjä ja lastensuojelun tietoa. Lastensuojelun laatusuositukset ovat ilmestyneet, eikö niiden tarkkuusastetta täsmentämällä päästä lastensuojelun omaan käypään hoitoon? - toimenpide-ehdotukset 13,14 ja 15 eli työntekijöitä ja osaamista koskevat, on jo syytä ottaa vakavasti. Valtakunnallisia henkilöstömitoituksia voi tehdä suuntaa antavasti, koska lastensuojelun apua tarvitsevat perheet ovat kovin erilaisia ja tilanteet vaihtelevat. Ylärajan asettaminen ainakin on tarpeen ja nopeasti. Kokeiluihin ei ole aikaa ja sosiaalityön arjessa on riittävää asiantuntemusta ottamaan kantaa mitoitukseen. Ensi- ja turvakotien liiton vahva kokemus pitkäaikaisesta Alvariperhetyöstä on osoittanut, että neljä lastensuojeluperhettä yhtä perhetyöntekijää kohti yhtä aikaa työn alla on sopiva määrä ja tuloksia saadaan aikaan. Lastensuojelun täydennyskoulutus 2
peruspalveluissa on todella tarpeen ja lastensuojelun erikoistumiskoulutus sosiaalityössä kannatettava asia. Käytännön ja teorian nivominen koulutuksessa yhteen on hyvä opiskelutapa sosiaalityössä. Tällä hetkellä suuri ongelma on, miten työntekijät pääsevät arjen työstä yleensä koulutuksiin. Soveltuvuutta on hyvä tarkastella, mutta nyt on välttämätöntä puuttua työn kuormittavuuteen ja työolosuhteisiin. Lastensuojelun rakenteellisia ongelmia ei saa katsoa persoonallisuus- ja/tai soveltumattomuusongelmina ensisijaisesti. - lasten aseman ja kuulemisen vahvistaminen vanhempien eroon liittyvissä huolto- ja tapaamisasioissa on tarpeen. Liitto pitää käytännön tasolla tärkeänä, että lapselle määrätään lastensuojelun edunvalvoja, joka edustaa lapsen puhevaltaa. Lakiin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta tulee määritellä oikeutta varten kriteeristö, milloin tapaamiset tulee järjestää valvotusti tai tuetusti. Kuntien velvollisuus järjestää näitä palveluja tulee määritellä sosiaalihuoltolain uudistamisen yhteydessä. Eroa suunnittelevien perheiden auttamista lapsen etu näkökulmasta tulee vahvistaa ja huomioida erityisesti järjestöjen mahdollisuudet vertaistuen, vapaaehtoisuuden ja ammatillisen auttamisen jatkumona. (toimenpide-ehdotukset 16, 17 ja 18). - toimenpide-ehdotukset 19 23 koskevat huostaanotettujen ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten aseman parantamista. Ensi- ja turvakotien liitto pitää tärkeänä nostaa tarkasteltavaksi pysyvän huostaanoton mahdollisuus, mutta tässä raportissa esitetyt perusteet jättävät liian monta asiaa avoimeksi. Mikä on toimenpiteen suhde perus- ja ihmisoikeuksiin sekä perheen yhdistämiseen? Kuka tekee realistisen arvion, kuka päättää? Esityksen keskeneräisyyden takia liitto ehdottaa kyseisen ehdotuksen perusteellista avaamista lapsen edun, juridiikan, käytäntöjen ja kokemusten kautta. Onnistuneen huostaanoton ja lapsen suojelemisen taustalla on hyvin toimiva yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon välillä, ammatilliset arviointimenetelmät, vanhempien kuntoutumisen tukeminen sekä sijaisperheiden ja laitosten toimintaedellytysten vahvistaminen. Näihin tulee suunnata resursseja ja tehdä vaikuttavuustutkimusta sijaishuollossa. Jälkihuollon ikärajan nostaminen 25 vuoteen on hyvä asia. - maahan muuttaneiden perheiden ja lasten erityistarpeet lastensuojelussa tulee ottaa huomioon ja käynnistää työryhmä selvittämään asiaa. (toimenpide-ehdotus 24). - päihteitä väärinkäyttävien raskaana olevien naisten subjektiivista oikeutta päästä kiireellisesti hoitoon Ensi- ja turvakotien liitto kannattaa lämpimästi. Olemassa olevien hoitopaikkojen eli Ensija turvakotien liiton Pidä kiinni-hoitojärjestelmän (kuusi päihde-ensikotia ja seitsemän avopalvelupistettä) turvaaminen on enemmän kuin välttämätöntä. Uusien hoitopaikkojen tarve tulee arvioida yhteistyössä terveydenhuollon (neuvolat, HAL-poliklinikat) kanssa. Liitto korostaa odotusaikaisen työskentelyn merkitystä myös muiden elämän hallintaa vaikeuttavien ongelmien (mielenterveys, kehitysvammaisuus, oppimisvaikeudet, sosiaaliset ongelmat) parissa elävien raskaana olevien naisten kanssa ja tuo esille ensikotien hyvät mahdollisuudet tukea varhaista vuorovaikutusta vauvan ja äidin välillä sekä turvata vauvan varhaiset kasvuolosuhteet. (toimenpide-ehdotus 26). - lastensuojelun laadunhallintaan ja valvontaan liittyvät toimenpide-ehdotukset 42 47 saavat kaikki liiton kannatuksen. 3
Rakenteet, organisointi ja resursointi huolelliseen tarkasteluun Ensi- ja turvakotien liitto yhtyy selvitystyöryhmän näkemykseen siitä, että lapsille, nuorille ja lapsiperheille suunnattujen peruspalvelujen ja viimesijaisena auttamistahona pidetyn lastensuojelun rajapinta on päässyt hämärtymään. Lastensuojeluun ohjautuu nykyään enemmän asiakkaita, jotka tulisivat autetuiksi toimivien peruspalvelujen, neuvola, varhaiskasvatus, koulu, nuorisotoimi, piirissä. Järjestöt voimavarana yhteiskunnassa ja lastensuojelussa tulee nähdä selkeämmin, ei vain palvelujen tuottajina. Peruspalvelut tulee vastuuttaa perustehtävänsä mukaisesta ehkäisevästä työstä lasten ja perheiden hyvinvoinnin tukijoina. Painopisteen siirtämiseen tarvitaan lapsi- ja perhepoliittisia ratkaisuja ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion periaatteiden noudattamista. Palvelujärjestelmän kriittinen tarkastelu on ajankohtainen ja sille on tuhannen taalan paikka nyt. Lastensuojelun asemointi lasten ja perheiden palveluissa on tehtävä huolella. Selvitystyöryhmä ehdottaa kolmiportaista mallia perheiden palveluissa. Liitto pitää tärkeänä, että lastensuojelun asiakastyö, palvelun tarpeen arviointi ja päätösvalta palvelun toteuttamisesta säilyy lähellä perhettä kunta- ja ruohonjuuritasolla. Niin kauan kuin peruskäsitteet ovat tässä murrosvaiheessa määrittelemättä, on syytä olla varovainen lopullisen kannanoton suhteen lastensuojelun hallinto- ja organisointitavoista. Avoimia kysymyksiä on vielä liikaa. Mitkä ovat erityisvastuualueen (viisi) tehtävät, mikä on erityisen vaativa lastensuojelu? Ja mitä tehostettu tuki? Mitä tarkoittaa laaja perustason järjestämisvastuu? Mikä on sosiaalialan osaamiskeskusten rooli lastensuojelun kehittämistyössä? Millä resursseilla ja osaamisella lastensuojelu hoidetaan niin perus- kuin erityispalveluissa? Lastensuojelun kansallinen johtaminen, tiedolla ohjaaminen ja kehittäminen vahvaksi Ensi- ja turvakotien liiton näkemyksen ja kokemuksen mukaan lastensuojelun kansallista johtamista ja kehittämistä tulee vahvistaa ja laatia pitkäjänteinen strategia toteuttamien askeleista. Strategisessa työssä tulee tarkentaa lastensuojelun toiminta-ajatus ja arvostavan kohtaaminen merkitys, jotta lapsen tarpeet ja etu, Lapsen oikeuksien sopimuksen ja sitoumusten mukaan, ovat ensisijalla, ei hallinnollis-juridinen kohtaaminen. Strategiseen työhön tulee saada mukaan lastensuojelua toteuttavat tasot, jotta ne sitoutuvat toteuttamaan oman osuutensa. Liitto painottaa sitä, että yksittäisten pykälämuutosten kautta ei päästä sellaiseen lopputulokseen kuin selvitystyöryhmän raportti edellyttää. Valtion ohjaus tulee selkiyttää ja palauttaa ohjaukselle kuuluva rooli. Strukturoituja, systemaattisia ja ennakoitavia ohjausmekanismeja ja arviointimenetelmiä kaivataan lastensuojeluun, jotta lastensuojelun toimivuuden arviointia ei tehdä vain onnettomuustilanteissa. Tietoa tarvitaan poliittisten päätösten perusteeksi ja laadukkaan lastensuojelun toteuttamiseksi, kuten toimenpide-ehdotuksissa 29-35 ehdotetaan. Lapsi- ja perhetutkimuksen instituutti, lapsi- ja perhetutkimuksen tutkimusohjelma, lastensuojelun tutkimusohjelma ja lasten hyvinvoinnin seurantarekisteri uusina toimintoina saa Ensi- ja turvakotien liiton kannatuksen. Liitto toteaa, että sosiaali- ja terveysministeriö on jo antanut toimeksiannon osaan näistä ja pitää sitä merkittävänä lähtölaukauksena toimivan lastensuojelun edistämistyössä. 4
Yhteenveto Kuntien hyvinvointi suunnitelmat ja -kertomukset tulee saattaa laajasti paikallisen tiedon tuottamisen välineeksi lasten ja perheiden hyvinvoinnin tilasta. Samoin turvallisuussuunnittelussa tulee kiinnittää huomio perhe- ja lähisuhdeväkivallan ilmenemiseen lasten turvallista kasvua uhkaavana ilmiönä. Tähän työhön tulee kutsua lastensuojelujärjestöt systemaattisesti mukaan. Lopuksi Ensi- ja turvakotien liitto toteaa, että selvitystyöryhmän laajassa raportissa on paljon kannatettavia kohtia, kuten edellä on kommentoitu. Lastensuojelun strategisen kokonaisuuden uudistaminen täytyy olla johtotähtenä ja nopeasti toteutettavien muutosten täytyy nivoutua tukemaan kokonaisuudistusta. Askelmerkit ja aikataulut toimenpide-ehdotusten toteuttamiseksi täytyy vastuullisten tahojen tehdä ja kaikkien hallinnon tasojen, oli se sitten kunta, valtio, kuntayhtymä, seutu, sote-alue, erva tai joku muu, tulee olla sitoutunut laittamaan lastensuojelu sille kuuluvaan asemaan ja kuntoon lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti. Helsingissä 30.9.2013 Ritva Karinsalo toimitusjohtaja Ensi- ja turvakotien liitto 5