Liikkuva koulu -hyvinvoinnin edistämisen toimenpiteenä Antti Blom, 13.06.2017
Liikkuva koulu -ohjelma hallituksen kärkihankkeena
Mitä tarkoittaa Liikkuva koulu?
Jokainen koulu ja oppilaitos toteuttaa liikkuvampaa koulupäivää omalla tavallaan
Jokaisella kunnalle oma toimintamalli LIIKKUVA KOULU OULU HYMYÄ, HYVINVOINTIA JA HAAVEITA tukea kouluja toiminnan toteuttamisessa huomioiden koulujen omat erityispiirteet ja tarpeet laajentaa ja toteuttaa liikkuva koulu toimintaa kaikissa Oulun kaupungin perusopetuksen kouluissa luoda edellytyksiä liikuntasuositusten saavuttamiseksi ja hyvinvointiaktiivisuuden lisäämiseksi kouluissa miettiä keinoja vähän liikkuvien lasten aktivoimiseksi ja toteuttaa tätä toimintaa parantaa eri toimijoiden välistä yhteistyötä hyvinvointiaktiivisuuden lisäämiseksi oppilaiden osallisuuden lisääminen Vantaan Liikkuva koulu Oppilaiden osallisuus, aktiivisuus ja oppiminen kaiken edellä Vantaan koulut saavat apua koulupäivien aktivointiin kahdelta kaupungin Liikkuva koulu - työntekijältä. Käytännössä kouluja tuetaan tarjoamalla koulutuksia ja työpajoja sekä auttamalla olosuhdemuutosten toteuttamisessa. Lukuvuonna 2016 2017 kuuteen kouluun toteutetaan aktivoiva oppimisympäristö yhteistyössä oppilaiden ja opettajien kanssa. Oppilaita osallistetaan myös koulujen piha-alueiden suunnitteluun. Eri toimien tarkoitus on saada liikkuminen osaksi koulupäivää oppimista tukevalla tavalla.
Tavoitteiden toteutuminen?
Rekisteröityneet koulut 1983 peruskoulua 278 kunnasta 47 toisen asteen oppilaitosta rekisteröityneet koulut / kunnan kaikki koulut 81 % peruskouluista 89 % kunnista 88 % oppilaista
1. Liikkuva koulu -ohjelman laajeneminen 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 1833 1518 1160 1214 785 664 437 328 287 156 132 45 45 2010 2011 2012 2013 2014 2015 kevät 2015 syksy 2016 kevät 2016 syksy Liikkuvan koulun laajeneminen 31.12.2016: 75 % kouluista 83 % oppilaista 84 % kunnista Nykytilan arvioinnin täyttäneitä Rekisteröityneitä
Reippaan ja rasittavan liikkumisen keskimääräinen aika päivässä minuuttia 160 120 80 124 115 93 76 99 86 68 60 110 99 77 66 9-v. 11-v. 40 0 Reipas liikkuminen 2320 1411 Rasittava liikkuminen Reipas liikkuminen 1411 10 7 Rasittava liikkuminen Reipas liikkuminen pojat tytöt kaikki 181511 8 Rasittava liikkuminen 13-v. 15-v. LIITU 2016 objektiivisesti mitattu liikunta, liikkuminen ja paikallaanolo
Vähintään tunti päivässä reipasta liikuntaa - monellako? Kiihtyvyysanturimittaukset, 2010 2015, LIKES, n=1186 100% 80% 60% 40% 20% 40% 59% 49% 16% 22% 18% 0% Luokat 1 6 Luokat 7 9 tytöt pojat kaikki
Muita tärkeitä tavoitteita
3. Aktiivisempia ja viihtyisämpiä koulupäiviä Opetussuunnitelma tukee aktiivisempia koulupäiviä Liikkumisen edellytykset kouluissa vahvistuneet Toiminnan koetaan edistävän viihtymistä ja työrauhaa Liikkuva koulu henkilökunnan työn tukena
Viihtyvyys ja työrauha 92 % 83 % Yläkoulun oppilaiden kokemat häiriöt oppitunneilla Liikkuvissa kouluissa ja vertailukouluissa: koulujen henkilökunnasta kokee Liikkuva koulu -toiminnan hyödyllisenä viihtyvyyden kannalta koulujen henkilökunnasta kokee Liikkuva koulu -toiminnan hyödyllisenä työrauhan kannalta Liikkeen lisääminen koulupäivään ja istumisen vähentäminen ovat nuorten toivomia keinoja lisätä viihtyvyyttä koulupäivään.
Liikkuva koulu henkilökunnan työn tukena Koen Liikkuva koulu -toiminnan hyödyllisenä 92 % koulumme kannalta 52 % rehtorin kannalta 79 % opettajien kannalta 95 % oppilaiden kannalta Henkilökunnan työhyvinvointi voisi olla yksi painopistealue tulevaisuudessa. 35 % koulujen henkilökunnasta kokee, että Liikkuva koulu -toiminta edistää opettajien hyvinvointia 31 % koulujen henkilökunnasta kokee, että Liikkuva koulu -toiminta lisää opettajien työtaakkaa
4. Oppiminen Liikunnan lisäämisellä koulupäivään voidaan vaikuttaa myönteisesti moniin oppimisen edellytyksiin: kognitiivinen toimintakyky keskittyminen tehtäviin käyttäytyminen viihtyminen 89 % koulujen henkilökunnasta kokee Liikkuva koulu -toiminnan hyödyllisenä oppimisen kannalta
5. Osallisuus Oppilaiden osallisuus on Liikkuvan koulun keskeinen tavoite. Liikkuva koulu -toiminta tuo paljon mahdollisuuksia oppilaiden osallisuuden kehittämiseen. Oppilaiden roolia aktiivisemman koulupäivän toteuttajina on mahdollista lisätä.
Liikkuvien koulujen nykytilan arviointi
6. Kunnat Liikkuva koulu -toiminnan toteuttajina (Tapio Kuure 2017) Kunnan toimialojen yhteistyö Kolmas sektori Koulun tehokkaat toimintamallit: Rehtorin sitoutuminen Yhdysopettajan tukena oleva tiimi Oppilaiden osallisuus Oppilaiden osallisuus yläkoulujen liikkumisen lisäämisen avainelementti Liikkuva koulu uuden opetussuunnitelman edelläkävijä toiminnallisuudessa Kuntakoordinaattorien rooli merkittävä
Toimenpide-esimerkkejä lasten ja nuorten tasapuolisten harrastemahdollisuuksien edistämisestä
Turun Liikkuva koulu - harrastetoiminta Perusliikuntataitoja kehittävä toimintamalli: Ø Lasten ja nuorten koetun liikunnallisen pätevyyden vahvistaminen iloisessa ja kannustavassa ilmapiirissä Ø Liikunnalliseen elämäntapaan kiinnittyminen Ø Ohjaajien kouluttaminen perusliikuntataitojen opettamisessa, ryhmän hallinnassa, perusliikuntataitojen biomekaniikassa Lukuvuonna 2016-2017 Turun peruskouluissa 180 harrasteryhmää viikoittain, lukuvuonna 2017-2018 yli 200 ryhmää viikoittain. Ø Osa koulujen lukuvuosisuunnitelmaa, maksutonta osallistujille, ohjaajina opettajia ja seuroista tulevia ohjaajia. Lapset Liikkeelle ja MIHI lajikokeilut koulupäivien yhteydessä sekä harrastetoimintaryhmät iltapäivissä ja illoissa
Lasten ja nuorten liikuntapalvelumallit EasySport, FunAction, Nyt-liikunta; palvelumallit alakoululaisista kolmekymppisiin Liikuntapalveluiden, kasvatuksen ja koulutuksen sekä kolmannen sektorin yhteistyönä; Liak maksaa ohjauspalkkion kumppaneille Periaatteet; lähellä lasta, ilmaista tai hyvin edullista, ei taito- tai tasovaatimuksia, tavoitteena liikkujaksi kasvaminen ja liikuntataidot EasySportin lukuja; Ryhmiä n. 40 koulussa ja n. 40 liikuntahallissa N. 45-50 liikuntaseuraa mukana järjestämässä toimintaa N. 150 viikkotuntia, yli 3100 osallistujaa kauden aikana, n. 45 000 käyntikertaa vuodessa Osallistujista urheiluseuroissa liikkuu n. 49%, monikulttuurisen tausta omaavia reilu 30% Loma-aikoina erillinen ohjelma; n. 15 000 käyntikertaa Harrastusmahdollisuuksien kehittäminen; kolme porrasta Matalan kynnyksen liikuntapalvelumallit Kohdennetut pienryhmät erityistä tukea tarvitseville Henkilökohtainen neuvonta ja ohjauspalvelu yksilöllistä tukea tarvitseville 13.6.2017 Tytti Soini 24
Lasten ja nuorten harrastustoiminta Vaasa 2017-2018 Action-toiminta Liikuntakerhot (29kpl), Muu toiminta (20,5h/vko). Avoimet liikuntavuorot yläkoulujen iltapäivissä, maksuton osallistujille, 7-9lk. Liikuntapalveluiden liikunnanohjaajat valvojina. Seurojen ohjaamiin lajikokeiluihin ja lajikouluihin terveydenhoitajien ohjauksella, maksuton osallistujille, 1-9lk + esikoulu. Lasten Liike iltapäivät Monialaiset harrastuskerhot iltapäiviin. Maksutonta kouluille ja osallistujille, 1-9lk. Yhteistyössä: Vaasan Setlementtiyhdistys ry, Vaasan 4Hyhdistys, VPS Juniorit, Vasa Svenska församling, TaiKon, Liikuntapalvelut. Liikkuva koulu Harrastusdemot oppitunneilla, ohjatut harrastevälkät, harrastustoimintaa iltapäivissä. Maksutonta kouluille ja osallistujille, 1-9lk. Yhteistyössä: Vaasan Sportin Juniorit, VPS Juniorit, Vaasan Golf, TaiKon, Tanssikoulu Kipinä, Liikuntapalvelut. HARRASTUSTAPAHTUMAT LUKUVUONNA 2017-2018: Koko perheen liikuntarieha 2.9. #BeActive harrastusviikko 25-29.9. #Gimme5 -koululaisten liikunta- ja kulttuuriviikko 21-25.5. PERHELIIKUNTAVUOROT: Hoppis-sisävuorot Ulkohoppis eri kaupunginosissa Avoin jäävuoro jäähallissa
Em. kolmen kaupungin lisäksi ainakin Sportisti Roi Rovaniemellä Action-liikunta Oulussa Liikuntapolku (ja Kulttuuripolku) Kuopiossa WAU-kehot Vantaalla (ja monissa muissa kaupungeissa) Matala kynnys harrastaa Espoossa Koulun liikunnanohjaajat Lappeenrannassa Jne.
Kuntien Liikkuva koulu -koordinaattorit Espoo Leena Lemiläinen-Honkanen Nurmijärvi Ari Murole Espoo Petri Stranden Oulu Kati Grekula Espoo Kristina Falkenstedt Porvoo Tiina Välikangas Hattula Tristan Fay Rovaniemi Teppo Hiekkaranta Heinola Kimmo Nykänen Rovaniemi Sami Oinas Helsinki, liikuntavirasto Tytti Soini Salo Mervi Niemi Helsinki, opetusvirasto Leena Palve-Kaunisto Savonlinna Mari Makkonen Hämeenlinna Nikke Keskinen Seinäjoki Juha-Matti Matilainen Joensuu Anu-Helena Turtiainen Sotkamo Jani Komulainen Jyväskylä Tuomas Pesonen Tampere Mikko Tiirikainen Jyväskylä Tella Vuolle-Oranen Turku Annukka Muuri Kalajoki Juho Silvasti Turku Marie Rautio-Sipilä Kokkola Maria Hudd Tuusula Kimmo Kiuru Kotka Heidi Honkanen Vaasa Jakko Saarinen Kouvola Vesa Pakarinen Vaasa Sanna Laulaja Kuopio Laura Korhonen Vaasa Aaku Laitinen Kuopio Lari Kilpeläinen Vantaa Ville Vahtola Lahti Juha Himanen Etelä-Suomen AVI Kristian Åbacka Mikkeli Hannu Korhonen Kajaani Jaana Kari
Kannustukseni Olkaa yhteydessä äskeisen listauksen henkilöihin olemassa olevien hyvien käytäntöjen hahmottamiseksi Hyvien käytäntöjen tukeminen paras ja nopein toimintatapa saada tulosta aikaan Em. käytäntöjen levittämisessä omat poikkihallinnolliset haasteensa, joiden ratkaisemisessa LAPE-hankkeella voi olla merkittävä rooli Ja toisinpäin: edellisten esimerkkien rakentaminen on edellyttänyt vuosien työtä, joten uusien toimintamallien rakentaminen on vähintään yhtä hidas prosessi
Lisätietoja ja ideoita liikkuvakoulu.fi