1 Kuntalaisaloitteet vuonna 2015 Ulkokuntoilutelineiden kehittäminen ja lisääminen Tampereella... 2 Eläkeläisten bussimaksun ikärajan alentaminen sekä bussien vaihtoajan pidentäminen... 3 Tonttivuokrien korotukset oikeudenmukaisiksi... 4 Varmennekorttiin perustuva tunnistautuminen käyttöön Tampereen kaupungin sähköisissä palveluissa... 6 Tasa-arvon toteutuminen... 7 Ajoiko aika delfinaarion ohi? Selvitys Särkänniemen delfinaarion tulevaisuudesta... 8 Kannanotto Juhannuskylän koulun alakoulun tilojen sopimattomuudesta esikoululle...13 Pysäköintiluvan myöntäminen kotihoidon henkilöstölle Tampereella...14 Kesätyöpaikkojen määrän lisääminen Tampereella...15 Psykologin toimen perustaminen diabetesvastaanottoon, diabeteshoitajan toimen perustaminen vastaanottotoimintaan sekä dehkohoitajan toimen perustaminen...17 Virikekortin saaminen kaikille 65 vuotta täyttäneille...19 Ulkovoimailupuiston saaminen Tampereelle...20 Nekalassa sijaitsevan rautatiesillan muuttaminen kevyen liikenteen väyläksi...21 Tasa-arvon toteutuminen Tampereella...22 Sosiaalisen luoton hakumahdollisuus Tampereen kaupungin asukkaille...23 Pirkanmaan kirjoituskilpailun jatkaminen...24 Kuntalaisaloite Street Workout- liikuntapuiston saamiseksi Hervantaan...25
2 Ulkokuntoilutelineiden kehittäminen ja lisääminen Tampereella Dnro TRE: 7843/2015 Janne Mikkolan kuntalaisaloite 14.12.2015: Tampereen ulkokuntoilutelineitä tulee kehittää. Nykyisin puistoista löytyvät telinekokonaisuudet edustavat yksinomaan aloittelijoille sopivia telineitä. Kehittyneemmät käyttäjät eivät kuitenkaan hyödy tällaisista ylisuunnitelluista laitekokonaisuuksista. Telinekokonaisuuksia tulisi kehittää, jotta ne vastaisivat paremmin monimuotoisten käyttäjäryhmien tarpeita. Ulkoliikuntatelineet ovat järkevä sijoituskohde, sillä ne ovat edullinen sijoitus, joka matalan kynnyksen vuoksi aktivoi kaiken ikäisiä ihmisiä liikkumaan. Telineitä voi rakentaa puistoihin tai leikkipaikkojen yhteyteen, jolloin esimerkiksi aikuisilla on mahdollisuus harjoitella lasten leikkiessä. Tampereella laadukkaampia telineitä voisi sijoittaa laajennuksina jo olemassaolevien telinekokonaisuuksien yhteyteen. Esimerkiksi Ratinan sillan alaisella alueella olisi runsaasti tilaa laajennuksille. Kysyntä telineille on kasvussa ympäri Suomea myös urheilun näkökulmasta. Telineisiin pohjautuvat kehonpainolla harjoittelu ja Street Workout ovat vahvassa nosteessa, joista osoituksina lajiyhdistys Street Workout ry:n perustaminen sekä elokuussa järjestettävät ensimmäiset Street Workoutin SM-kisat. Street Workout on vapaamuotoista omalla kehonpainolla tehtävää lihaskuntoharjoittelua. Laji on maailmalla kovassa nosteessa ja esimerkiksi Itä-Euroopassa ja Yhdysvalloissa monet puistot ovat täynnä treenaavia ihmisiä. Laji sopii kaikille lapsille, nuorille, aikuisille ja ikääntyville, koska kehonpainolla voidaan tehdä rajattomasti erilaisia helpompia ja vaikeampia liikkeitä. Suomen Street Workout ry edistää ulkotreenaamista Suomessa ja se on suunnitellut suomalaisen Lappset Group Oy:n kanssa uuden tuotelinjaston. Kyseistä telinekokonaisuutta käytetään Street Workoutin SM-kisoissa eli se tarjoaisi matalan kynnyksen lihaskuntoharjoittelupaikan lisäksi myös mahdollisuuden harrastaa street workoutia kilpaurheilumielessä. Esimerkiksi Jyväskylään tällaiset telineet ovat jo tulossa. Sopivia telinekokonaisuuksia voi suunnitella myös kuntalaisten kanssa. Keskeistä on monipuolisten perustankojen tarjoaminen (leuanvetotanko, noja- ja puolapuut). Valtuuston päätös 14.11.2016 62: Useita puistoja kunnostetaan ja uudistetaan syksyn 2016 ja vuoden 2017 aikana, jolloin mahdollisuuksien mukaan tarkastellaan kehonpainoharjoitteluun sopivien välineiden ja telineiden asentamista yhdessä käyttäjien kanssa.
3 Eläkeläisten bussimaksun ikärajan alentaminen sekä bussien vaihtoajan pidentäminen Dnro TRE: 7589/2015 Maire Moision kuntalaisaloite 3.12.2015: Ehdotan että Tampere siirtyy nykyaikaan myös bussimaksuissa. Nyt vasta 65-vuotias saa matkustaa eläkeläislipun hinnalla, eläkkeelle jäädään nykyään joustavasti ja suurin osa valtion ja kunnan työntekijöistä jää eläkkeelle 63-vuotiaana. Miksi bussimatkaan saa eläkeläisvähennyksen vasta 65- vuotiaana? Kaksi vuotta joutuu maksamaan pienestä eläkkeestä täyttä maksua jos pääsee eläkkeelle jo 63-vuotiaana. Samaan asiaan liittyen bussien vaihtoaika pidemmäksi; Teiskosta ei samalla taksalla pääse minnekään vaihdolla vaan menee aina tuplataksa! Mitä tasa-arvoa tämä on? Vuoden 2016 talousarvion yhteydessä käsiteltiin seuraavat eläkeläisalennuksia koskevat valtuustoaloitteet, joihin em. kuntalaisaloite liittyy: 1) Valtuustoaloite 65 vuotta täyttäneiden joukkoliikenteen arvolipun kellonajan tarkistamiseksi Yrjö Schafeitel ja Lasse Oksanen 2) Valtuustoaloite senioreiden bussimatkaetuuden koskemiseksi myös ilta-aikaa Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen (TRE:1366/08.00.01/2015) 3) Valtuustoaloite senioribussilipun aikarajoituksen poistamiseksi Satu Sipilä Talousarviossa ei varauduttu em. aloitteiden toteuttamiseen (valtuuston päätös 14.3.2016 50)
4 Tonttivuokrien korotukset oikeudenmukaisiksi Dnro TRE: 6992/2015 Teemu Huotarin kuntalaisaloite 5.11.2015 Kiinteistöjohtaja Mikko Nurmisen päätös 10.12.2015 510: Tonttivuokrien korotukset oikeudenmukaisiksi - kuntalaisaloite 10.12.2015 Dno TRE: 6992 /10.00.03/2015 Teemu Huotarin kuntalaisaloite: Aloiteteksti: Tonttivuokrien korotusten sitominen suoraan ja pelkästään rakennusoikeuteen on epäoikeudenmukaista. Rakennusoikeutta ei aina voida käyttää kokonaan. Rakennusoikeutta ei voi vuokratontista myöskään pienentää. Ongelma on ainakin suojelluissa kohteissa, jossa oikeutta olisi kasvattaa taloa, mutta julkisivua ei voi muuttaa suojelun takia. Toisena asiana on melu. Kaupunki ei ole rakentanut meluesteitä, eikä muulla tavalla muuttanut infraa niin, että asuntoon ja tontille tuleva melu olisi lakien mukaisissa rajoissa. Tontti on ollut paikalla ja talo rakennettu kauan ennen melua. Melun vaikutus tonttivuokraan tulisi huomioida. Kolmantena asiana on vuokrien nosto liian radikaalisti kerralla. 10 kertaiseksi nostaminen ei tulisi olla sallittua. Se aiheuttaa monille pakon muuttaa pois kodistaan, jossa on kauan asunut. Neljäntenä asiana on lunastusoikeus. Mikäli tontin vuokraa nostetaan 5-10 kertaiseksi, tulisi vuokraajalle antaa mahdollisuus ostaa tontti omaksi. Näitä asioita on syytä pohtia ja käsitellä, sillä kaikki eivät tule suostumaan tonttivuokrien korotuksiin ja osa tulee jättämään vuokrat maksamatta. Myös vakavammasta kansalaistottelemattomuudesta on puhuttu. Uhkailuja kuulee katupuheissa ja viha on saanut valtaa. Vihaiset kuntalaiset eivät ole kunnalle samanarvoinen kasvu- ja voimavara kuin kiitolliset ja onnelliset. Teemu Huotari viittaa kuntalaisaloitteessaan tontin vuokran korottamiseen sopimuksen uusimisen yhteydessä 50 vuoden vuokra-ajan jälkeen. Kyse ei ole vuokran korotuksesta, vaan uuden sopimuksen tekemisestä uusituin vuokraehdoin vanhan sopimuksen päättyessä. Sopimuksia uusittaessa lähtökohtana on yhdenvertainen kohtelu. Uusittavien sopimusten ehdot määritetään kaupunginvaltuuston hyväksymien maapolitiikan linjausten mukaisesti vastaavin periaattein kun uusissa sopimuksissa. Vuokran määrityksessä tavoitteena on markkinahintaa jonkin verran alhaisempi kohtuullinen käypä hinta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vuokranmäärityksen pohjana olevat pääoma-arvot ovat jonkin verran alemmat kuin kunkin alueen käypä hintataso. Mahdollisissa alueella tehtävissä tonttikaupoissa hintataso olisi korkeampi. Vuokran perusteena olevan pääoma-arvon määrityksessä otetaan huomioon tontin asemakaavan mukaisen rakennusoikeuden lisäksi tontin sijainti (mm. etäisyys keskustasta) sekä pinta-ala. Vuokraan vaikuttava rakennusoikeuden määrä perustuu asemakaavan mahdollistamaan rakennusoikeuteen eikä siihen, miten suuri osa tontin rakennusoikeudesta on käytetty.
5 Kiinteistöjohtaja päätti, Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti vuosivuokra on neljä prosenttia tontin pääoma-arvosta. Tampereen kaupungin käyttämä neljän prosentin tuottovaatimus (vuokranmääräytymisprosentti) pääomasta on alinta tasoa Suomessa. Vuokria ei ole missään sopimuksissa korotettu portaittain, vaan uusi sopimus tulee heti voimaan kaikkine ehtoineen. Maapolitiikan linjausten mukaan vuokratonttia ei voi lunastaa omaksi. Asemakaavan mukainen suojelumääräys ei sellaisenaan estä tontilla olevan rakennuksen laajentamista tai lisärakentamista. Mahdollisia meluhaittoja ei käsitellä tontinvuokrasopimuksia valmisteltaessa, vaan meluesteiden rakentaminen yms. käsitellään kaavoitus- ja muiden viranomaisprosessien yhteydessä. että aloitteen tekijälle annetaan tiedoksi edellä oleva lausunto ja että aloite ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin.
6 Varmennekorttiin perustuva tunnistautuminen käyttöön Tampereen kaupungin sähköisissä palveluissa Dnro TRE: 6712/2015 Riku Seppälän kuntalaisaloite 23.10.2015: Kaupunki on velvollinen tarjoamaan yhdenvertaisesti sähköiset asiointipalvelut kaikille käyttäjäryhmille ja tämä pitää sisällään myös sähköisen tunnistautumisen. Tampereen kaupunki käyttää sähköisten asiointipalveluiden käyttäjien tunnistautumiseen Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen Valtorin tunnistus.suomi.fi palvelua. Tällä hetkellä (9.3.2015) Tampereen kaupungin käyttämissä tunnistautumistavoissa ei ole tarjolla varmennekorttiin (sähköinen henkilökortti) perustuvaa tapaa. Tarjolla on vain pankki- tai mobiilitunnistautuminen. Varmennekortilla tunnistautuminen on ainoa tunnistautumistapa, joka ei edellytä solmimaan asiakassuhdetta yrityksen kanssa ja siten sitoutumaan sopimukseen liittyvien ehtojen noudattamiseen. Aloitteessa esitän, että Tampereen kaupunki lisää varmennekorttiin (sähköinen henkilökortti) perustuvan tunnistautumistavan sähköisten palveluiden tunnistautumiseen. Aloitteen tekijälle on vastattu 7.3.2016. Lisätietoja: tietohallintosuunnittelija Ari Andreasson, puh. 050 356 0145
7 Tasa-arvon toteutuminen Dnro TRE: 6711/2015 Riku Seppälän kuntalaisaloite 23.10.2015: Tampere kaupungin täytyy alkaa noudattaa KKO päätöksiä 2013:10 ja 2013:11 sekä TEM mietintöä 32/2013. Tällä hetkellä samaa työtä tekevät, mutta eri työehtosopimuksen piiriin kuuluvat kaupungin työntekijät saattavat saada eri tehtäväkohtaista palkkaa. Jollei tasa-arvo toteudu omien työntekijöiden kesken, miten sitten kuntalaisten? Asia ei kuulu kuntalaisaloitteen piiriin. Henkilöstöjohtaja Niina Pietikäinen on vastannut aloitteen tekijälle 18.4.2016.
8 Ajoiko aika delfinaarion ohi? Selvitys Särkänniemen delfinaarion tulevaisuudesta Dnro TRE:5991 /11.01.03/2015 196 Kuntalaisaloite ja kirje koskien Tampereen Särkänniemi Oy:n delfinaarion tulevaisuutta ja delfiinien hyvinvoinnin tilaa Lisätietoja valmistelusta: liiketoimintasuunnittelija Annina Nääppä, puh. 040 749 3590, etunimi.sukunimi@tampere.fi Khlija 26.4.2016 Rahoitusjohtaja Arto Vuojolainen: Jere Nieminen ja Noora Mäkilä ovat tehneet 19.9.2015 kuntalaisaloitteen aiheenaan Ajoiko aika delfinaarion ohi? - selvitys Särkänniemen delfinaarion tulevaisuudesta. Kuntalaisaloitetta on täydennetty 2.2.2016, koska delfinaarion tilanne on muuttunut merkittävästi alkuperäisen aloitteen tekemisen jälkeen. Aloitteen mukaan sen on allekirjoittanut 4095 äänioikeutettua tamperelaista, joka ylittää kuntalain mukaisen kahden prosentin osuuden äänioikeutetuista tamperelaisista, joten kuntalaisaloite tulisi käsitellä kuuden kuukauden kuluessa sen laatimisesta. Aloitetta on kuitenkin haluttu täydentää myöhemmin, joten määräajan kuluminen tulee laskea siitä alkaen. Animalia Finland ym. ovat lähettäneet 23.10.2015 kaupungille kirjeen Särkänniemen delfinaarion sulkemiseksi ja delfiinien tulevaisuuden turvaamiseksi hyvämaineisessa turvapaikassa. Sekä kuntalaisaloitteessa että kirjelmässä pyydettiin vastauksia mm. koskien delfiinien terveyden ja hyvinvoinnin tilaa ja sen seurantaa delfinaarion sulkemisen jälkeen Särkänniemi Oy:ssä, tarkempaa tietoa delfiinien siirron etenemisestä ja siirron kustannuksista, siirtokohteesta ja delfiinien hyvin-voinnin seuraamisesta siirron jälkeen ja mitkä ovat olleet Särkänniemi Oy:n delfinaarion liike- ja kokonaistaloudelliset vaikutukset delfinaarion elinkaaren aikana. Aloitteen kaikki kysymykset koskevat Tampereen Särkänniemi Oy:n liiketoimintaa eikä Tampereen kaupungin toimintaa. Tampereen Särkänniemi Oy on Tampereen kaupungin 100-prosenttisesti omistama tytäryhtiö, joka noudattaa hallinnossaan ja toiminnassaan osake-yhtiölakia. Osakeyhtiölain 6 luvun 2 :n mukaan hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä (yleistoimivalta). Osakeyhtiölain (6:17 ) mukaan yhtiön toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Yhtiön johdon on osakeyhtiölain mukaisesti huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua (OYL 1:8 ). Hallituksen tehtävänä on edistää yhtiön ja osakkeenomistajien etua. Osakkeenomistajalla ei ole oikeutta vaatia saada tietoonsa osakeyhtiön liiketoimintaa koskevia tietoja, muutoin kuin mitä yhtiökokouksessa käsiteltävien asioiden ratkaisemisen kannalta on tarpeellista.
9 Tampereen kaupunginhallituksen liiketoimintajaosto nimeää tytäryhteisöjen hallitusten jäsenet. Hallituksen jäsenet eivät edusta yhtiössä heitä jäseneksi ehdottaneita tahoja. Lisäksi Tampereen kaupunginvaltuusto asettaa talousarviossa tytäryhteisöille sitovia toiminnallisia tavoitteita. Vuosien 2014 2016 talousarvioissa kaupunginvaltuusto ei ole asettanut delfinaarioliiketoimintaa koskevia omistajatavoitteita Särkänniemi Oy:lle. Näin ollen delfinaarioliiketoimintaa koskeva päätöksenteko on täysin yhtiön hallituksen ja toimivan johdon asia. Tampereen Särkänniemi Oy antoi 27.10.2015 julkisuuteen tiedotteen delfinaariotoiminnan lopettamisesta. Tampereen Särkänniemi Oy:n hallitus oli päättänyt, että yhtiö lopettaa delfinaarioliiketoiminnan ja sulkee delfinaarion. Tällä hetkellä delfinaariossa keskitytään eläinten siirtoon liittyviin valmisteluihin, eikä näytöksiä enää pidetä. Syinä delfinaariotoiminnan päättymiselle olivat ko. liiketoiminta-alueen taloudellinen kannattamattomuus, kestämätön kulurakenne ja huvipuiston toiminnan ja alueen kehittämissuunnitelmat. Myös asenneilmaston muutos delfinaariotoiminnan taustalla vaikutti päätöksenteossa. Delfinaarioliiketoiminnan muutosselvityksen yhteydessä käytiin delfinaario-henkilökuntaa koskeneet yt-neuvottelut. Näiden neuvotteluiden päätöksenä kaikille työntekijöille tarjottiin korvaavaa työtä. Särkänniemen delfinaariossa on tällä hetkellä neljä pullokuonodelfiiniä, jotka tullaan siirtämään eurooppalaisten yhteisesti hyväksyttyjen eläinhoito-vaatimusten mukaisesti (EEP-ohjelma) toimivaan delfinaarioon tai merieläinkohteeseen. Selvitys uudesta sijoittumispaikasta on käynnissä, ja delfiinit siirtyvät uuteen paikkaan kevään 2016 aikana. SuperPark avaa uuden sisäaktiviteettipuiston Särkänniemeen delfinaariolta vapautuviin tiloihin. Yli 3 000 m2 kokoinen SuperPark Särkänniemi täydentää huvipuiston nykyistä tarjontaa monipuolisella liikunnallisella sisällöllä, joka palvelee matkailijoita ja alueen asukkaita ympärivuotisesti. Toimitusjohtaja Miikka Seppälä, Tampereen Särkänniemi Oy 18.4.2016: Särkänniemen neljä pullokuonodelfiiniä ovat tällä hetkellä delfinaariossa. Niiden hyvinvoinnista vastaa delfinaarion koulutettu ja kokenut henkilökunta, ja eläinten virikkeellistämistä, hoitoa ja ruokintaa sekä muuta eläintenhoitoa jatketaan delfiinien viikko-ohjelman mukaisesti. Eläimet ovat hyvässä kunnossa ja terveitä, eikä terveydentilassa ole tapahtunut muutoksia. Eläinten hyvinvointia seurataan myös viikoittaisilla eläinlääkärintarkastuksilla, ja eläinten hyvinvoinnin eteen tehdään muutenkin kaikki mahdollinen. Ainoa muutos viikko- ja päivärutiineissa on esitysten loppuminen, joka on korvattu viikko-ohjelmissa muulla virikkeellistämisellä. Delfiininhoitajat siirtyvät muihin tehtäviin vasta eläinten siirron jälkeen, ja delfiininhoitajat ovat siirron jälkeen myös mukana eläinten kotouttamisessa uuteen ympäristöön. Siirrossa noudatetaan kansainvälisten asiantuntijoiden suosituksia ja lupaprosesseja.
10 Siirrosta aiheutuvat kustannukset ovat Särkänniemi Oy:n sisäinen asia. Yhtiö on jo aiemmin ilmoittanut, että eläimillä ei käydä kauppaa eikä eläimiä myydä, vaan siirrossa huomioidaan eläinten hyvinvointi ja siirtoon liittyvät valmistelut tehdään huolellisuutta noudattaen. Päätösehdotus. Rahoitusjohtaja Arto Vuojolainen: Liiketoimintajaosto päättää, että Jere Niemisen ja Noora Mäkilän ym. kuntalaisaloite ja siihen annettu vastaus merkitään tiedoksi, että aloite ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin, ja että vastauksena Animalia Finland in ym. kirjeeseen annetaan edellä oleva vastaus. Asian esittelijä rahoitusjohtaja Arto Vuojolainen muutti päätösehdotuksensa kuulumaan seuraavasti: Liiketoimintajaosto päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Jere Niemisen ja Noora Mäkilän ym. kuntalaisaloite ja siihen annettu vastaus merkitään tiedoksi, että aloite ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin, ja että vastauksena Animalia Finland in ym. kirjeeseen annetaan edellä oleva vastaus. Puheenjohtaja totesi muutetun päätösehdotuksen olevan asian käsittelyn pohjana. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884 (60238), etunimi.sukunimi@tampere.fi Kh 9.5.2016 Päätösvalmistelupäällikkö Tiina Kyöttilä-Vettenranta 28.4.2016: Kuntalain mukaan kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Aloite voi koskea myös toimintaa, jonka kunta on antanut osakeyhtiön hoidettavaksi. Kunnan organisaatiossa aloitteen käsittelee toimivaltainen viranomainen, Käsittelijä ei ole yleensä valtuusto, vaan se viranomainen, jonka toimivaltaan asia kuuluu.
11 Tämän kuntalaisaloitteen kaikki kysymykset koskevat Tampereen Särkänniemi Oy:n liiketoimintaa. Tampereen Särkänniemi Oy on Tampereen kaupungin 100-prosenttisesti omistama tytäryhtiö. Liiketoimintajaoston toimivaltaan kuuluu ohjata ja valvoa omistajana kaupungin yhtiöitä. Asia ei kuulu valtuuston toimivaltaan. Kaupunginhallituksen ei tule esittää asiaa valtuuston päätettäväksi. Asia olisi kuulunut liiketoimintajaoston toimivaltaan. Asian palauttaminen uudelleen liiketoimintajaoston ratkaistavaksi ei ole kuitenkaan tarpeen. Kuntalaisaloitteeseen annettuja rahoitusjohtaja Vuojolaisen ja toimitusjohtaja Seppälän vastauksia ei ole tarpeen muuttaa. Kaupunginhallitus voi merkitä tiedoksi kuntalaisaloitteeseen annetun vastauksen. Päätösehdotus. Konsernijohtaja Yli-Rajala: Kaupunginhallitus päättää, että Jere Niemisen ja Noora Mäkilän ym. kuntalaisaloite ja siihen annettu vastaus merkitään tiedoksi, että aloite ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin, ja että vastauksena Animalia Finland in ym. kirjeeseen annetaan edellä oleva vastaus. Merkittiin, että Anna-Kaisa Heinämäki poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana klo 15.20. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Ilmoitus Jere Nieminen, Noora Mäkilä, Animalia Finland ym., Arto Vuojolainen, Annina Nääppä, Ville Taivassalo, Janne Salonen Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884 (60238), etunimi.sukunimi@tampere.fi Liitteet Kuntalaisaloite Särkänniemen delfinaariosta, Jere Niemisen ja Noora Mäkilän kirje 19.9.2015 Täsmennys Särkänniemen delfinaariota koskevaan kuntalaisaloitteeseen, Jere Niemisen ja Noora Mäkilän kirje 1.2.2016 Särkänniemen delfinaarion sulkeminen ja delfiinien tulevaisuuden turvaaminen hyvämaineisessa turvapaikassa, Animalia Finland ym. kirjelmä 23.10.2015 Jere Niemisen ja Noora Mäkilän kuntalaisaloite 21.9.2015 Kansalaisadressi, nimiä 4095 Jere Niemisen ja Noora Mäkilän kirje 1.2.2016:
12 Jätimme 19. syyskuuta 2015 Tampereen kaupungille käsiteltäväksi kuntalaisaloitteen Ajoiko aika delfinaarion ohi? Selvitys Särkänniemen delfinaarion tulevaisuudesta. Aloitteen allekirjoitti 4095 äänioikeutettua tamperelaista. Koska Särkänniemen delfinaarion tilanne on muuttunut kuntalaisaloitteen laatimisen 28. toukokuuta 2014 jälkeen, emme enää pyydä vastaamaan jätetyssä kuntalaisaloitteessa pyydettyihin kysymyksiin. Sen sijaan täsmennämme aloitetta ja pyydämme vastausta seuraaviin ajankohtaisiin kysymyksiin Särkänniemen delfinaarion ja delfiinien tilanteesta. - Mikä on Särkänniemen delfiinien hyvinvoinnin tila delfinaarion ollessa yleisöltä suljettuna syksystä 2015 lähtien? - Miten delfiinien terveydentilaa ja hyvinvointia seurataan ja arvioidaan sekä miten siitä huolehditaan delfinaarion ollessa suljettuna? - Millä tavoin Särkänniemi Oy valmistelee ja on valmistellut delfiinien siirtoa tähän mennessä? - Minkä delfinaarioiden kanssa Särkänniemi Oy on neuvotellut delfiinien siirroista? - Millä tavoin Särkänniemi Oy on selvittänyt mahdollisuutta sijoittaa delfiinit perusteilla olevaan eurooppalaiseen (Italia) delfiinien eläke- ja turvakotiin, jossa delfiinit voivat uida merivesialtaassa? - Jos delfiinit siirretään toiseen delfinaarioon, miten Särkänniemi Oy varmistaa delfiinien hyvinvoinnin siirron jälkeen? - Kuinka paljon rahaa Särkänniemi Oy aikoo käyttää delfiinien siirtoon? - Mitkä ovat olleet Särkänniemen delfinaarion liike- ja kokonaistaloudelliset vaikutukset delfinaarion elinkaaren aikana? - Pyydämme, että Särkänniemi Oy tiedottaisi aktiivisemmin delfiinien siirtoihin liittyvien asioiden valmistelusta jo niiden valmisteluvaiheessa. Nykyisellään Särkänniemi tiedottaa delfiinien siirtoihin liittyvistä asioista hyvin vähän, vaikka korvaava toiminta on ilmoitettu alkavan delfinaarion rakennuksessa jo kesällä 2016. - Lisäksi pyydämme, että Särkänniemi Oy päästäisi mahdollisimman pian delfinaarioon lehdistön edustajia tekemään lehtiartikkelia delfiinien ja delfinaarion nykyisestä tilanteesta.
13 Kannanotto Juhannuskylän koulun alakoulun tilojen sopimattomuudesta esikoululle Dnro TRE: 5918/2015 Jussinkoulu ry:n (Juhannuskylän koulun vanhempainyhdistyksen) kuntalaisaloite16.9.2015: Olemme Juhannuskylän koulun vanhempainyhdistyksessä syksyn 2014 ja talven 2015 aikana keskustelleet useaan otteeseen kaupungin halusta sijoittaa esikoululaiset Juhannuskylän koulun Johanneksen koulurakennuksen tiloihin. Vanhempainyhdistyksen yksimielinen kanta on, että tilat eivät sovellu esikoululaisille mm. seuraavista syistä: - jyrkät portaat ovat esikoululaisille vaikeat kulkea; montessori-esikoululaiset on suunniteltu sijoitettaviksi kolmanteen kerrokseen - porraskaiteiden välitykset ovat turvallisuusriski, sillä niiden välistä mahtuu lapsi putoamaan - WC:t ovat kaukana esikoululuokista eikä 3. kerroksessa ole tilaa riittäville WC-tiloille - alakoulun tiloja on yläkoulun käytössä ja esikoulun myötä ne vähenisivät edelleen - koulun tilat ovat ahtaat nykyisellekin oppilasmäärälle ja keskustan koulujen oppilasmäärät kasvavat tulevaisuudessa - montessoriluokkien tilat ovat nykyiselläänkin ahtaat ja esikoulun sijoittaminen samaan kerrokseen supistaisi tiloja edelleen - koulu on rakennushistoriallisesti merkittävä suojeltu rakennus, mikä rajoittaa tilojen muokkaamista esikoulun ja sen ulkopuolella tapahtuvan päivähoidon tarpeisiin - oppilasmäärän kasvu lisää melua, joka on jo nyt ongelma (akustoituja tiloja ei ole riittävästi) - iltapäiväkerholle ei ole asianmukaista tilaa ja kerhosta tulevat äänet häiritsevät viereisissä luokissa tapahtuvaa opetusta - esikoulun myötä poistuisi mm. kielten luokka, mikä hankaloittaisi huomattavasti opetuksen järjestämistä - pihan läpi kulkee kevyenliikenteen väylä, jotka käytetään myös koulupäivien aikana eikä väylää ei ole erotettu koulun piha-alueesta - piha on turvaton ja aitaamaton eikä siellä ole leikkivälineitä; pihan virikkeettömyys oli oppilaiden suurin huolenaihe heidän keskisen alueen kouluverkon kehittämiseen antamassaan palautteessa - koulun tilat ja piha-alue eivät sovellu esikouluopetuksen ulkopuolelle kuuluvan päivähoidon järjestämiseen mm. turvattomuuden ja virikkeettömyyden vuoksi. Vanhempainyhdistys on aktiivisesti osallistunut keskusteluun esikoululaisten siirtymisestä koulun tiloihin ja olimme mukana myös kaupungin edustajien kanssa suoritetussa tilakatselmuksessa. Olemme kaikissa tilaisuuksissa tuoneet selkeästi esiin näkemyksemme tilojen sopimattomuudesta esikoulun käyttöön. Mielestämme paras ratkaisu edellä esitettyihin ongelmiin olisi siirtokelpoinen tila alakoulun tontilla. Siirtotilassa olisi mahdollista järjestää myös moniammatilliselle oppilashuollon henkilöstölle asianmukaiset tilat, joita koulussa tällä hetkellä ei ole. Siirtokelpoinen rakennus on myös koulun henkilökunnan ensisijainen ratkaisuehdotus esikoulun järjestämiseen Juhannuskylän koulun yhteydessä. Edellä mainittujen seikkojen johdosta pyydämme, että Tampereen kaupungin lasten ja nuorten palvelujen lautakunta huomioisi toiveemme saada siirtotila esikoulun käyttöön Johanneksen koulutalon piha-alueelle. Lisäksi pyydämme lautakuntaa kertomaan, mihin toimenpiteisiin se ryhtyy asian suhteen. Valtuusto päätti talousarviokokouksessaan 16.11.2015 252: Keskustan alueen palvelumallityön yhteydessä otetaan kantaa myös Juhannuskylän koulun tilaongelmien ratkaisemiseen.
14 Pysäköintiluvan myöntäminen kotihoidon henkilöstölle Tampereella Dnro 5802/2016 Jukka-Pekka Kokon kuntalaisaloite 11.9.2015: Tämä on aloite pysäköintiluvan myöntämiseksi Tampereen kaupungin kotihoitohenkilöstölle ja sen yksityisille ostopalveluiden toteuttajille, jotka joutuvat käyttämään työtehtäviensä hoitamisessa omaa tai yrityksen autoa. Asiakaskäynneillä kotihoidon työntekijät kohtaavat usein pysäköintiongelmia, sillä hoitohenkilökunnalla ei ole esimerkiksi huoltoajoneuvoille myönnettävää oikeutta pysäköidä piha-alueelle. Pysäköintipaikat ovat myös usein täynnä, ja parkkipaikan etsiminen saattaa viedä paljon aikaa. Autopaikan etsimisen sijaan kotihoidossa työskentelevien pitäisi saada olla asiakkaan luona työtään tekemässä. Kotisairaanhoidossa työskentelevä saattaa myös joutua jättämään autonsa sakkopaikalle mennessään asiakkaan luo. Tästä aiheutuvat kustannukset joutuu työntekijä maksamaan itse. Esitän että kunnan tekninen toimi tai sitä vastaava kunnan toimielin myöntäisi kunnallisen tai yksityisen yrityksen tarjoamaan kotihoitoon liittyvää tehtävää varten pysäköintiluvan Tampereen alueella. Tällä luvalla saisi Tampereen alueella ajoneuvon pysäköidä: 1) maksulliselle pysäköintipaikalle maksua suorittamatta; 2) alueelle, missä pysäköinti on liikennemerkein kielletty, niin kuin asetuksella tarkemmin säädetään, kuitenkin niin, että mahdollistetaan hätäteiden käyttö; ja 3) sellaiselle pysäköintipaikalle, jossa pysäköinnin enimmäisaikaa on liikennemerkein rajoitettu, rajoitusta pitemmäksi ajaksi. Työntekijöitä ja työn tekemisen edellytyksiä olisi tuettava enemmän Tampereen kaupungin toimesta mm. pysäköintiluvan myöntämisellä kotihoitoa toteuttaville Tampereen kaupungin ja ostopalveluna toteuttavalle kotihoitohenkilöstölle ja yksityisille yrityksille. Jos jatkossa panostetaan yhä enemmän kotihoitoon laitosasumisen sijasta, niin tulisi miettiä kotihoidon työntekijöiden työnkuvaa ja autolla liikkumisen edellytyksiä. Auto on usein välttämätön kulkuväline pitkien välimatkojen vuoksi. Työntekijöiden työskentely tarvitsisi olla mahdollisimman ongelmatonta ja sujuvaa liikkumisen osalta, eikä siitä saisi aiheutua kuluja työtään tekevälle kotihoitohenkilöstölle. Valtuuston päätös 14.11.2016 62: - Nykyisin laajasti jo käytössä olevilla mobiilimaksumenetelmillä pysäköintiaikaa voidaan jatkaa kännykällä helposti palaamatta auton luokse välillä. Lisäksi mobiilimaksamisen vyöhykkeitä ydinkeskustan alueella on tarkistettu mikä helpottaa auton siirtämistä korttelien välillä - Tampereen kaupunki on neuvotellut Kiinteistöliiton edustajien kanssa kotihoidon huoltoajon ja pysäköinnin mahdollistamiseksi pihapiirissä asiakaskäyntien aikana nykyistä joustavammin. Kaupunki pyrkii kehittämään aiheeseen soveltuvan infolapun. - Tampereen kaupunki kehittää parhaillaan asukas- ja yrityspysäköintijärjestelmiin liittyen sähköistä rekisteriä. Osana järjestelmän kehittämistä voidaan tarkastella mahdollisuutta kehittää kaupungin henkilökunnalle yhteiskäytössä oleviin autoihin sähköinen asukaspysäköinnin kaltainen vuosilupa.
15 Kesätyöpaikkojen määrän lisääminen Tampereella Dnro 5003/2015 Ari Wigeliuksen kuntalaisaloite 5.8.2015: Me kuntalaisaloitteen allekirjoittajat haluamme, että Tampereen kaupunki lisää kesätyöpaikkojen määrää koko organisaatiossaan. Valtuuston tulee myöntää hallintokunnille enemmän rahaa, jolla lisätään nuorten kesätyöpaikkojen määrää. Nuorten työttömyys näyttää Pirkanmaalla erityisen hankalalta. Vuoden aikana alle 25-vuotiaiden työttömyys on lisääntynyt kolmanneksella. Joulukuun lopussa alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli lähes 5 000. Julkisen sektorin on tuettava nuoria haastavassa työllisyystilanteessa. Nuorilta vaaditaan laajaa työkokemusta ensimmäistä työtä hakiessa. Työkokemusta ei saa, ellei pääse kesätöihin. Kesätyö antaa parhaassa tapauksessa kouluttamattomalle nuorelle kipinän hakea saman alan koulutukseen. Valtuuston päätös 14.11.2016 62: Henkilöstöyksikön esitys: Ari Wigeliuksen ym. kuntalaisaloitteessa esitetään, että Tampereen kaupunki lisää kesätyöpaikkojen määrää koko organisaatiossa, ja että valtuuston tulee myöntää hallintokunnille enemmän rahaa, jolla lisätään nuorten kesätyöpaikkojen määrää. Kuten aloitteessakin todetaan, on nuorten työttömyystilanne Pirkanmaalla hankala. Kesäharjoittelijoiden palkkaamisella Tampereen kaupunki auttaa osaltaan ehkäisemään nuorten syrjäytymistä ja antaa mahdollisuuden nuorelle ensimmäiseen työkokemukseen. Vuonna 2016 kaupunki tarjosi monipuolisia kesätyöpaikkoja ja haussa oli yhteensä yli 500 paikkaa useissa kaupungin yksiköissä. Kesätöihin palkattiin koululaisia, harjoittelijoita, vuosilomasijaisia sekä kausityöntekijöitä. Eniten kesätyöpaikkoja oli Tampereen Infratuotannossa, Tilakeskuksessa, Tampereen Vedessä, Tampereen kaupunkiliikenteessä, laitoshoidossa, avopalveluissa, kulttuuri- ja vapaaajanpalveluissa, konsernihallinnossa, sekä varhaiskasvatus- ja perusopetuksessa. Kahden viikon pituisia kesäharjoittelupaikkoja järjestettiin 150:lle vailla aikaisempaa työkokemusta olevalle 15-17-vuotiaalle nuorelle. Nämä työtehtävät olivat erilaisia avustavia tehtäviä ja ne arvottiin kaikkien hakijoiden kesken. Nuorten parempi työllistyminen on yhteinen tahtotila. Tampereen kaupungilla kesätyöpaikkojen lisääminen on myös yhtenä toimenpiteenä organisaation toimintakykysuunnitelmassa pohjautuen Yhteinen Tampere - näköalojen kaupunki kaupunkistrategiaan. Kesätyöpaikkojen lisääminen on yhteinen etu, jolla estetään nuorisotyöttömyyden lisääntymistä ja syrjäytymistä sekä luodaan parempaa tulevaisuutta yhdessä. Esitämme, että alle 18-vuotiaille tarjotaan enemmän mahdollisuuksia päästä kesätöihin, ja että kaupunginvaltuuston tulisi varmistaa elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen vuoden 2017 vuosisuunnitelmaan määrärahaa yhteensä 300 nuoren työllistymiseksi niin, että 150 nuorelle tarjotaan edelleen kahden viikon kesätöitä kaupungin omasta organisaatiosta ja lisäksi 150 nuorelle tarjotaan työtä
16 kesätyösetelin muodossa. Nuorten kesäharjoittelijoiden työllistämisen kustannukset olisivat 80 000 euroa ja kesätyösetelien pilotoinnin 45 000 euroa. Tampereen kaupungilla haluttaisiin hyödyntää perinteisen kesätyöntekijähaun lisäksi kesätyöseteliä, kuten on tehty monissa kaupungeissa jo vuosien ajan. Esimerkiksi yhdeksäsluokkaisille nuorille voitaisiin järjestää arvonta, jossa setelit jaetaan. Kesätyösetelillä nuori voisi itse hakea töitä tamperelaisista yrityksistä, yhdistyksistä, urheiluseuroista, järjestöistä ja säätiöistä, kunhan työnantajalla on y-tunnus. Kaupunki voisi korvata työnantajalle 300 euroa kahden viikon työajasta. Vertailutietona mainittakoon, että Oulussa setelimalli on ollut käytössä jo seitsemän vuotta ja vuonna 2015 seteleitä on käytetty 3 650 kappaletta (280 euroa/seteli). Helsingissä seteleitä on vuonna 2015 käytetty 437 kappaletta (300 euroa/ seteli) ja vuonna 2016 seteli jaettiin jokaiselle yhdeksäsluokkalaiselle. Hämeenlinnassa seteleitä on vuonna 2016 jaettu 280 kappaletta (250 euroa/seteli). Talousarvioehdotus ei sisällä määrärahaa aloitteen toteuttamiseksi.
17 Psykologin toimen perustaminen diabetesvastaanottoon, diabeteshoitajan toimen perustaminen vastaanottotoimintaan sekä dehkohoitajan toimen perustaminen Dnro TRE: 4542/2015 Tampereen Diabetesyhdistys ry:n kuntalaisaloite 25.6.2015:
18 Valtuusto päätti talousarviokokouksessaan 16.11.2015 252, että talousarvioehdotus ei sisällä määrärahaa aloitteen toteuttamiseksi.
19 Virikekortin saaminen kaikille 65 vuotta täyttäneille Dnro TRE: 3761/2015 Arja Ojalan ja Eläkkeensaajien Tampereen Yhdistys ry:n ym. kuntalaisaloite: Valtuusto päätti talousarviokokouksessaan 16.11.2015 252, että talousarvioehdotus ei sisällä määrärahaa aloitteen toteuttamiseksi.
20 Ulkovoimailupuiston saaminen Tampereelle Dnro TRE: 1577/2015 Janne Mäkiniemen kuntalaisaloite 24.2.2015: Voimaharjoitteluun tarkoitettujen ulkoilmassa sijaitsevien harjoittelualueiden tilanne Tampereella on huono. Nykyiset ulkokuntosalilaitepuistot ovat riittämättömiä edistyneemmille käyttäjille. Nämä laitteet ovat toki "kivoja" ihmisille, joilla on hyvin vähäinen lihaskuntoharjoittelutausta, sekä helppoja käyttää mikäli ei ole mitään hajua lihaskuntoharjoittelusta. Mutta edistyneemmät harjoittelijat eivät näistä laitteista paljoa hyödy. Esimerkiksi näihin laitteistoihin ei kuulu lainkaan leuanvetotankoa, harjoitteluvälineistä varmaan yksinkertaisinta? Ehdotukseni on seuraava: tampereella sijaitsevien ulkovoimailupaikkojen laajentaminen, tai kokonaan uuden, edistyneemmille harjoittelijoille suunnatun puiston rakentaminen. Mikäli nykyisiä paikkoja laajennettaisiin, selvittäisiin melko vähällä investoinnilla. Nykyisellään riittävät laajennukset olisivat: erikorkuisia leuanvetotankoja ja puolapuut. Uuden puiston rakentaminen olisi tietenkin parempi ja positiivisesti näkyvämpi vaihtoehto. Yksinkertaisimmillaanhan puisto tarvitsisi vain seuraavat laitteet tyydyttääkseen edistyneempiä kehonpainolla voimailijoita: nojapuut, erikorkuisia leuanvetotankoja, sekä puolapuut. Edellä mainitut tekisivät jo riittävän hyvän paikan, mutta seuraavat laitteet olisivat myös hieno olla, mutteivät välttämättömiä: kiipeilyköysi, kiipeilyteline, voimistelurenkaat. Uskoisin että näille uudistuksille olisi kysyntää nykyisellään, ja varsinkin tulevaisuudessa, kehonpainovoimaharjoittelun (tai "street workout"in) suosion hiljalleen noustessa. Valtuuston päätös 14.11.2016 62: Syksyn 2016 aikana Pyynikin ulkokuntosali tullaan uudistamaan Street Workout- tyyliseksi ja suunnittelussa tullaan hyödyntämään harrastajien ideoita ja toiveita. Useita puistoja kunnostetaan ja uudistetaan syksyn 2016 ja vuoden 2017 aikana, jolloin mahdollisuuksien mukaan tarkastellaan kehonpainoharjoitteluun sopivien välineiden ja telineiden asentamista yhdessä käyttäjien kanssa. Hervannassa sijaitseva Näyttämönpuistoon on tulossa lähivuosina isompi remontti, jonka yhteydessä tullaan huomioimaan kuntalaisten toiveet Street Workout-välineistä. Kalevan liikuntapuiston yleissuunnitelma hyväksyttiin Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunnassa 18.8. Liikuntapuiston yhteyteen on suunniteltu monipuolista Street Workout-osiota.
21 Nekalassa sijaitsevan rautatiesillan muuttaminen kevyen liikenteen väyläksi Dnro TRE: 1363/2015 Jani Tuomiston kuntalaisaloite 17.2.2015: Nekalan Suurjaon takaa kulkee rautatiesilta Lahdenperän Shellin taakse. Voisiko tuon sillan muuttaa kevyen liikenteen väyläksi kun ei siitä juna ainakaan enää liiku. Talvisin siinä on tallattu polku joten käyttöäkin kaiketi olisi. Valmistelija: Timo Seimelä, puh. 040 758 2104, etunimi.sukunimi@tampere.fi
22 Tasa-arvon toteutuminen Tampereella Dnro TRE: 1358/2015 Riku Seppälän kuntalaisaloite 16.2.2015: Tampere kaupungin täytyy alkaa noudattaa KKO päätöksiä 2013:10 ja 2013:11 sekä TEM mietintöä 32/2013. Tällä hetkellä samaa työtä tekevät, mutta eri työehtosopimuksen piiriin kuuluvat kaupungin työntekijät saattavat saada eri tehtäväkohtaista palkkaa. Jollei tasa-arvo toteudu omien työntekijöiden kesken, miten sitten kuntalaisten? Aloitteen tekijälle on vastattu 6.5.2015.
23 Sosiaalisen luoton hakumahdollisuus Tampereen kaupungin asukkaille Dnro TRE: 892/2015 Tuija Hanhisalon kuntalaisaloite 2.2.2015: Valtuusto päätti talousarviokokouksessaan 16.11.2015 252 seuraavaa: Sosiaalisen luototuksen käyttöönotosta tehtiin selvitys vuoden 2015 ensimmäisellä puoliskolla. Sosiaalisen luotouksen käyttöönottoa on käsitelty Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunnassa 10.6.2015. Sosiaalinen luototus käynnistetään Tampereella vuoden 2016 alusta varautumalla 500 000 euron antolainoihin, mikä vastaisi 77 kappaletta 6 500 euron suuruista luottoa. Sosiaalinen luototus käynnistetään vuoteen 2017 jatkuvana pilottina, johon kytketään arviointi. Toiminta hoidetaan talous- ja velkaneuvonnan nykyisillä resursseilla.
24 Pirkanmaan kirjoituskilpailun jatkaminen Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunnan päätös 29.1.2015 19: Kuntalaisaloite Pirkanmaan kirjoituskilpailun jatkamisesta Valmistelija: Suunnittelupäällikkö Iina Ojala, puh. 040 801 6189, etunimi.sukunimi@tampere.fi Sivela 29.1.2015 Suunnittelupäällikkö Iina Ojala: Pirkkalaiskirjailijat ovat jättäneet adressin Pirkanmaan kirjoituskilpailun jatkamisen puolesta. Kirjeessä painotetaan vuodesta 1952 jatkuneen kirjoituskilpailun merkitystä aloitteleville kirjailijoille ja todetaan menestymisen kirjoituskilpailussa olleen ratkaiseva virstanpylväs ja aukeava ovi matkalla kohti kirjailijuutta. Kirjoituskilpailu on vahva osa Tampereen kirjallisuushistoriaa ja Tampereen statusta kirjallisuus- ja kulttuurikaupunkina. Valmiiksi rakennettuna brändinä kilpailu nostaa kaupungin kulttuurimainetta ja hyvinvointia hyvin pienillä vuosittaisilla taloudellisilla ponnistuksilla. Adressin allekirjoittajat vetoavat, että Tampereen kaupunginkirjasto järjestäisi ja säilyttäisi Pirkanmaan kirjoituskilpailun yhteisenä kulttuuriperintönämme. Pirkanmaan kirjoituskilpailua ei ole tarkoitus lakkauttaa. Tampereen kaupungin kirjasto järjestää Pirkanmaan kirjoituskilpailun vuonna 2015. Vuoden 2015 aikana selvitetään myös muita vaihtoehtoja ja vastuullisia järjestäjätahoja kilpailun toteuttamiselle tulevina vuosina. Ratkaisu kilpailun järjestämisvastuusta tehdään siten, että kilpailu voidaan järjestää myös vuonna 2016. Päätösehdotus. Tilaajapäällikkö Savisaari: Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta päättää antaa kuntalaisaloitteen tekijöille edellä olevan vastauksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.
25 Kuntalaisaloite Street Workout- liikuntapuiston saamiseksi Hervantaan Dnro TRE:6493/10.03.04/2015 Riku-Matti Kyyhkysen kuntalaisaloite 18.9.2015 Kuntalaisaloitteessa esitetään, että Hervantaan tulisi rakentaa Street Workout- liikuntapuisto sillä Hervannassa ei ole nuorille omaehtoiseen liikuntaan tarkoitettuja harrastuspaikkoja. Aloitteessa esitetään, että puisto palvelisi kaikkia kuntalaisia ja edistäisi heidän hyvinvointiaan. Aloitteessa kerrotaan, että Hervanta olisi suuren harrastajamäärän ja hyvien kulkuyhteyksien vuoksi hyvä paikka Street Workout- puistolle. Aloitteessa esitetään paikaksi Näyttämönpuistoa Etelä-Hervannassa. Aloitteen tekijät ovat halukkaita järjestämään puistossa mm. lajiopastusta ja tapahtumia. Valtuuston päätös 14.11.2016 1 62: Aloite ulkokuntoilutelineiden kehittämiselle on ajankohtainen. Tampereen kaupunki rakensi Ratinan sillan alle Street Workout-harjoittelulle sopivia telineitä kesällä 2016. Syksyn 2016 aikana Pyynikin ulkokuntosali tullaan uudistamaan Street Workout- tyyliseksi ja suunnittelussa tullaan hyödyntämään harrastajien ideoita ja toiveita. Useita puistoja kunnostetaan ja uudistetaan syksyn 2016 ja vuoden 2017 aikana, jolloin mahdollisuuksien mukaan tarkastellaan kehonpainoharjoitteluun sopivien välineiden ja telineiden asentamista yhdessä käyttäjien kanssa. Hervannassa sijaitseva Näyttämönpuistoon on tulossa lähivuosina isompi remontti, jonka yhteydessä tullaan huomioimaan kuntalaiset toiveet Street Workout-välineistä. Kalevan liikuntapuiston yleissuunnitelma hyväksyttiin Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunnassa 18.8. Liikuntapuiston yhteyteen on suunniteltu monipuolista Street Workout-osiota.