Kslk Kannelmäki-Lassila-Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma - lähtökohdat

Kslk 25.2.2010 Kannelmäki-Lassila-Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma - lähtökohdat

Asiakirja2

ESIKAUPUNKIEN RENESSANSSI Alueellinen kehittämissuunnitelma - lähtökohdat KANNELMÄKI-LASSILA-POHJOIS-HAAGA Sisällysluettelo Johdanto...2 Lähtötiedot...4 Alueen sijainti...4 Alueen historia...4 Alueen rakentuminen...6 Maisemakulttuurikohteet, topografia, vesistöt...8 Liikkuminen...12 Väestö...16 Asunnot...17 Työpaikat...18 Palvelut...20 Rakennusten hallintamuodot...21 Rakennusten käyttötarkoitus...21 Yhdyskuntatekniikka...24 Ympäristöterveys...26 Suunnittelutilanne...28 VAT...28 Maakuntakaava...28 Yleiskaava...29 Maanalainen yleiskaava...29 Maankäytön kehityskuva...30 Strategiaohjelma 2009-2012...31 Ekologia ja energiatehokkuus...31 MA-ohjelma...31 HKR:n aluesuunnitelmat...31 Asemakaavatilanne ja ajankohtaisia suunnitelmia...32 Rakennettu kulttuuriympäristö...35 Etelä-Haagan kaavoitusperiaatteet...37 Liikennesuunnittelutilanne...38 Analyysi...40 Osa-alueiden luonteet...41 Ulkotilojen hierarkia ja paikalliset ominaispiirteet...44 Kaupunkikuva...48 Liikkuminen...49 Pysäköinti ja autonomistus...51 Korttelitehokkuus...52 Asukaskysely / Pehmogis...54 SWOT...55 Ongelmat ja kehittämistarpeet...56 Kannelmäki-Lassila-Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma...59 Kehittämistavoitteet ja suunnitteluperiaatteet... 60 Kaupunkirakenteen kehittämisen painopistealueet... 62

Johdanto Esikaupunkien Renessanssi on täydennysrakentamiseen liittyvää strategista maankäytön suunnittelua, jota tekee Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on etsiä ratkaisuja kaupungin kasvupaineisiin sekä kehittää tapoja, joilla täydennysrakentamisella ja erilaisella kaupunkitilan kehittämisellä parannetaan esikaupunkialueiden asumisja viihtyvyystasoa. Esikaupunkialueilla on kuitenkin selkeästi havaittavissa muutoksia, jotka eivät kaikki ole toivottavia. Näistä keskeisimpiä ovat väestön väheneminen ja ikärakenteen yksipuolistuminen, palvelujen väheneminen ja peruskorjaustarpeen kasvu. Jotta esikaupungit säilyttävät houkuttelevuutensa, niiden myönteisiä piirteitä on tarpeen tukea ja kehittää sekä tietoisesti edistää myös positiivisen esikaupunkiilmiön syntymistä. Työ koostuu kahdesta toisiaan tukevasta kokonaisuudesta, yleissuunnitelmasta ja alueellisista kehittämissuunnitelmista, joita molempia lähestytään erityisten teematarkastelujen kautta. Koko esikaupunkialuetta käsittelevässä yleissuunnitelmassa määritellään täydennysrakentamisen ja kaupunkitilojen kehittämisen yleiset linjaukset. Yleissuunnitelman erityisinä suunnittelualueina ovat Helsingin maankäytön kehityskuvassa (kslk 2/2008) osoitetut esikaupunkien renessanssi-alueet. Tarkemmissa alueellisissa kehittämissuunnitelmissa selvitetään paikalliset maankäytön kehittämisen painopisteet sekä täydennysrakentamisen mahdollisuudet 10-15 vuoden päähän. Tällä hetkellä työn alla on kaksi laajaa alueellista pilottikohdetta. Täydennysrakentaminen voidaan mieltää monella eri tavalla. Esikaupunkialueiden ympäristön parantamista lähestytään erityisten näkökulmien, eli teemojen kautta. Osa teemoista on sovellettavissa kaikilla esikaupunkialueilla. Toteuttaminen ja teemojen täydentäminen tapahtuu kuitenkin aina alueen omista lähtökohdista. Tärkeitä teemoja ovat asemanseudut, kaupunginosapuisto, jakojäännöspuska, rakennusten laajentaminen, maantienlaidat sekä uudet toiminnot. Sen lisäksi, että hankkeessa ideoidaan erilaisia fyysisiä toimintatapoja täydennysrakentamisen edistämiseksi, olennaista on myös edistää esikaupunkien kehittämisestä ja täydennysrakentamisesta käytävää keskustelua ottamalla kontaktia niin asukkaisiin kuin eri virastoihin. Tärkeitä välineitä ovat muun muassa internetsivut sekä alueellisille renessanssialueille keväällä toteutettu PehmoGIS-kysely, joka tehtiin yhteistyössä Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen kanssa. Monipuolisen keskustelu- ja vuorovaikutusfoorumin luomisen lisäksi renessanssityössä halutaan myös painottaa tutkimuksellisia näkökulmia, joita nostetaan esiin erityisesti yleissuunnitelman laadinnan yhteydessä. Näistä on hyvä mainita etenkin toteutuneiden täydennysrakentamisesimerkkien kartoittaminen, esikaupunkiasumisen vetovoimaisuuden tutkiminen, asemanseutujen erillinen selvitystyö sekä uudenlaisten liikenneratkaisujen kehittäminen. Alueelliset kehittämissuunnitelmat pilottialueilla Esikaupunkien Renessanssissa on valittu ensimmäisiksi alueellisiksi kohteiksi Kannelmäki - Pohjois-Haaga ja Mellunkylä. Pilottialueet valittiin kehityskuvatyöskentelyn tuloksena (kslk päätös7.2.2008). Molemmat alueet liittyvät kiinteästi merkittäviin maankäytön muutosalueisiin: Kuninkaankolmion yhteistyöalueeseen lännessä ja Östersundomin alueeseen idässä. Pilottialueet valittiin kehityskuvatyöskentelyn tuloksena. Alueiden kehittämistyö on aloitettu vuoden 2009 aikana alueanalyyseillä ja maastokäynneillä. Kevään aikana järjestettiin internetissä kaikille avoin PehmoGIS -kysely molemmilla renessanssialueilla, sekä käytiin kertomassa asukkaille Renessanssin tavoitteista mm. Kannelmäessä sekä Kontulan ja Mellunmäen asemakaavatilaisuuksissa. Tulevaisuuden rakentamista on pyritty hahmottamaan alueilla Esikaupunkien Renessanssihankkeen yleissuunnitelmassa kehiteltyjen teematarkastelujen avulla. Tavoitteena on etsiä pilottialueille luonteenomaiset teemat, ja soveltaa niitä käytännössä. Esimerkiksi Kannelmäki- Pohjois-Haaga alueella esille on noussut asemanseutujen kehittäminen sekä pysäköinnin uudelleenjärjestelymahdollisuuksien kartoittaminen täydennysrakentamisen edellytysten parantamiseksi. Molemmilla renessanssialueilla kadunvarsille tai maantienlaitoihin voisi soveltaa katutiloja rajaavaa rakentamista. Myös tonttikohtaisen lisärakentamisen edistäminen ja virkistysalueiden laadun parantaminen ovat alueilla keskeisiä kysymyksiä. Täydennysrakentamisen problematiikka liittyy lähinnä haastaviin rakennuspaikkoihin sekä uuden rakennuskannan sovittamiseen nykyiseen asuin- ja elinympäristöön. Tavoitteena on kuitenkin asuntotarjonnan monipuolistaminen, elinkaariasumisen mahdollistaminen omalla tutulla alueella sekä palvelutarjonnan parantaminen. Renessanssityö ja päätöksenteko Seuraavalla sivulla on kooste Esikaupunkien Renessanssin jatkotyöperiaatteista, jotka määrittelevät suuntaviivat tälle työlle. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 12.2.2009 merkitä tiedoksi Esikaupunkien Renessanssi, Esikaupunkien kehittämisen toimintatapoja -raportin, jatkaa täydennysrakentamisen yleissuunnitelman laadintaa sekä aloittaa alueellisten kehittämissuunnitelmien valmistelu raportissa esitettyjen jatkosuunnitteluperiaatteiden mukaisesti. 2

3

Lähtötiedot Sijaintikartta: Esikaupunkien renessanssin pilottialueet Suunnittelualueen sijainti Kannelmäki Lassila Pohjois-Haaga suunnittelualue sijoittuu osin Kaarelan ja osin Haagan peruspiirien osa-alueille. Alue sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella rajautuen lännessä Vihdintiehen ja idässä Hämeenlinnanväylään. Kehä I kulkee alueen läpi itä-länsi akselilla ja Vantaankosken rata etelästä pohjoiseen. Naapurialueita ovat Malminkartano, Maunula, Konala ja Etelä-Haaga. Historia Merkit tarkastelualueen vanhimmasta asutuksesta löytyvät nykyisen Mätäjokilaakson tuntumasta. Mätäjoki on Vantaanjoen vanha uoma, joka jäi omaksi pieneksi joekseen Vantaanjoen laskusuunnan vaihduttua kohti nykyistä Pitkäkoskea noin 2200 vuotta sitten. Kivikautinen Helsingin keskus sijaitsikin juuri Kaarelan ja Kaivokselan alueella, lähellä silloista merenrantaa. Maakerroksista on löydetty useita kivikautisten asuinpaikkojen jäänteitä, jotka ovat rauhoitettuja muinaismuistolain nojalla. Näistä vanhimmat, kampakeraamiset löydöt ovat noin 7000 vuoden takaa. (Ruth & Tikkanen 2003.) Mätäjokilaakso on ollut asutuksen keskus myös myöhemmällä ajalla: joen mutkassa on sijainnut ainakin kaksi historiallista kylänpaikkaa, Malmgård ja Gammelby. Lisäksi Malminkartano puutarhoineen ja jokilaaksoon levittäytyvine viljelyksineen on ollut kulttuurimaiseman ydinaluetta aina 1600-luvulta lähtien. Helsingistä länteen johtava rautatie avattiin 1901, jonka jälkeen lähistöllä sijainnut huvilayhdyskunta laajeni Huopalahden aseman ympärille. 4

Valokuvia menneiltä vuosikymmeniltä Vuoden 1915 tienoilla rakennetut ensimmäisen maailmansodan maalinnoitukset muuttivat metsäistä maisemaa monin paikoin: puustoa kaadettiin, kallioita louhittiin ja betonista valettiin suojahuoneita, tulipesäkkeitä ja yhdyshautoja. Asemien välille rakennettiin sepeli- tai mukulakivipäällysteisiä tykkiteitä. Linnoitteet sijoitettiin maastoon hajautetusti, jotta vihollisen tykkituli olisi tehottomampaa. (Laine 1996.) Haagan kauppala perustettiin 1922. Kauppala liitettiin Helsinkiin 1946, mikä käynnisti kerrostalovaltaisen kaupunginosan rakentamisen. Haagan pohjoista osaa ryhdyttiin nimittämään Pohjois-Haagaksi 1940-luvulla. Seuraavan vuosikymmenen aikana Haagan alue jaettiin kolmeen osaan: Etelä-Haaga, Pohjois-Haaga, Lassila. Pohjois-Haaga rakennettiin lähes kokonaan 1950-luvulla. Samoihin aikoihin aloitettiin Kannelmäen rakentaminen, joka jatkui 1960-luvulle saakka. Kannelmäki on historiallisesti kuulunut Kårbölen kylään. Ruotsinkieliseltä nimeltään alue oli nimeltään Gammelby johtuen siellä sijainneesta Gamlasin tilasta. Kannelmäen suomenkielinen nimi oli alun perin Vanhainen, mutta nimi ei miellyttänyt alueelle muuttanutta nuorta väestöä. Tilalle esitettiin nimeä Kannelmäki, joka sittemmin hyväksyttiin. Muistona vanhasta nimestä ovat edelleen Vanhaistentie sekä Vanhaistenpuisto. Kannelmäen ja Pohjois-Haagan rakentuminen oli seurausta 1940-luvulla suoritetuista alueliitoksista ja toisen maailmansodan jälkeisestä suuresta asuntotuotantopaineesta. Kerrostalorakentaminen alkoi, kun valtio tarjosi ihmisille mahdollisuuden edulliseen aravakerrostaloasuntoon oma- tonttirakentamisen sijalle. Useimmat kerrostalot rakentuivat erinäisten yhdistysten ja säätiöiden toimesta. Lassilan kaupunginosaan oli sodanjälkeisinä vuosina rakennettu rintamamiestaloja kaupungin jakamille tonteille. Tilanne kuitenkin muuttui heti 1960-luvun puolivälissä. Lassilan asemakaavaa muutettiin. Rintamamiestalojen tilalle rakennettiin kerrostaloja. Huopalahden asemalta erkaneva Martinlaakson rata valmistui vuonna 1975 ja rakentaminen laajeni radan varteen hieman etäälle Kannelmäen ostoskeskuksesta ja sen edustan toriaukeasta. Tästä syystä Kannelmäellä ei ole yhtä selkeää keskusta, vaan julkinen tila ja palvelut ovat hajaantuneet useampaan ryppääseen. 5

Kartta: rakentuminen vuosikymmenittäin 6

Rakentuminen Sekä Kannelmäen, että Pohjois-Haagan ytimet ovat muodostuneet 1950-1960-luvuilla. Kannelmäen vanhin osa sijoittuu Vanhaistenpuiston ympäristöön. Alue on rakennettu 1950-luvun tyyliin matalasti ja väljästi lukuun ottamatta vanhan ostoskeskuksen vieressä olevia kahdeksankerroksisia pistetaloja, jotka ovat peräisin 1960-luvulta. Vanhan alueen pääkatu muodostaa kehän Vanhaistenpuiston ja Kannelmäen kirkon ympärille. Pohjois-Haagaan vahvistettiin tiheään tahtiin kolme asemakaavaa, jotka toteutettiin 1950-luvun aikana. Ensimmäinen vaihe käsitti Poutuntien ja Krankantien ympäristön. Toinen vaihe rakentui tämän alueen viereen rajautuen etelässä Etelä- Haagaan. Kolmas vaihe rajautuu toisen kaavavaiheen alueeseen ja pohjoisessa Haagan kaupunginosan pohjoisrajaan. Alueiden yhtenäinen kerrostalokanta ja maastonmuodot aikaansaavat ehyen maisemakokonaisuuden. Martinlaakson (nyk. Vantaankosken) radan rakentuminen ja siihen liittyvä nk. Haaga-Vantaa projekti vauhditti alueiden asuntotuotantoa huomattavasti 1970-luvulla. Etenkin Kannelmäen radanvarsialueille kohosi kerrostaloja nopeaan tahtiin. Pohjois-Haagan ja Lassilan asemanseutu rakentui osittain 1970-luvulla. Pohjois- Haagassa suurin yksittäinen kaavahanke oli Teuvo Pakkalan tien kerrostaloalue. 1970-luvulla myös Lassilan asuinalueen rakentuminen käynnistyi ja jatkui aktiivisena 1980-luvun puolelle. Kaikkien alueiden asemanseudut täydentyivät 1980-luvulla vauhdikkaasti. Rakentamisen tahti hiipui 1990-luvulla. Lukuun ottamatta Kannelmäen Sitratorin kokonaisuuden ja Antinniityn asuinalueen rakentumista, on rakentaminen ollut lähinnä täydentävää ja pienimuotoista. 2000-luvun puolella on jälleen nähty laajempiakin kaavamuutoksia, kuten Kannelmäen Kannelniityn ja Pasuunatien asuinalueiden rakentuminen ja Pohjois-Haagan puolella Kehä I:n varrelle sijoittuva toimistorakentaminen sekä Keski-Haagan kokonaisuuden muodostuminen. 7

Maisemakulttuurikohteet Maisemakulttuurikohteet yleiskaava 2002:ssa ovat ICOMOSIN maisematyöryhmän ja museoviraston määrittämillä ja Helsinkiin sovelletuilla arvokriteereillä valittuja kulttuurihistoriallisia kohteita. Arvokkaiden kulttuurihistoriallisten kohteiden kartoituksessa on tavoitteena ollut säilyttää eri aikakausien suunnitteluihanteita edustavia, Helsingin maisema- ja puutarhakulttuurin kehityshistoriasta kertovia sekä virkistystä ja vapaa-ajanviettoa kuvaavia esimerkkikohteita. Valtaosa maisemakulttuurikohteista on merkitty yleiskaavaan merkinnällä kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävä alue. Aluetta kehitetään niin, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät. Joitakin poikkeuksia yleiskaavan ja yleiskaavan maisemakulttuuria koskevan liitekartan merkinnöissä ja rajauksissa kuitenkin on. Maisemakulttuurikohteiden arvottamisessa painottuvat erityisesti maisemalliset tai puutarhakulttuuriset arvot. Tutkimustiedon puutteen vuoksi näiden kohteiden tarkempi arvon ja suojelun tason määrittäminen osana Helsingin kulttuurimaisemaa on vasta tutkimuksen alla. Kannelmäen Pohjois-Haagan alue on maisemakulttuuriltaan monipuolinen: alueelta löytyy kartanoympäristö laajoine kulttuurimaisemineen, edustavia 1950- ja 1960-luvuilta periytyviä puistoja ja aukioita sekä kasvinjalostuksen ja matkailun kannalta merkittävä alppiruusu- ja atsaleapuisto. Alueeseen läheisesti liittyvä Keskuspuisto muodostaa kokonaisuutena kaupungin laajimman maisemakulttuurikohteen, jonka juuret ulottuvat lähes sadan vuoden taakse. Lisäksi lähistöllä sijaitsee kaksi arvokasta asemakokonaisuutta, historiallinen Strömbergin teollisuusmiljöö puistoineen sekä 1935 perustettu Talin siirtolapuutarha. Suunnittelualueella ja sen lähistöllä on myös useita kaavoitushistoriallisesti ympäristöarvoiltaan kiinnostavia tai puutarhakulttuurin kannalta merkittäviä asuntoalueita. Maisemakulttuurikohteet on merkitty viereisen sivun karttaan. 8

Kartta: kulttuurihistoria 9

Topografia ja maaperä Tarkastelualueen maaperä on pääosin kitkamaata, alueen pohjois- ja itäosissa sijaitsee laajempia savialueita sekä etelässä savi- ja turvealue. Kannelmäen ja Pohjois-Haagan osaalueiden perustana on lounais koillissuuntainen kallioinen moreeniselänne, joka rajautuu lännessä Mätäjoen ja idässä Mätäpuron laaksoihin. Mätäjokilaakso on tällä kohdalla leveä ja maastonmuodoltaan varsin tasainen, mutta selännealue on kumpareinen ja vaihteleva. Alueen korkeimmat kohdat ovat Hämeenlinnanväylän ja Kehä I:n risteyksen tuntumassa; ne jäävät hieman tarkastelualueen korkeimman kohdan, Malminkartanon mäen, alapuolelle. Pieniä kalliopaljastumia on selänteellä monin paikoin. Vaihtelua tuovat myös selänteen sisäosien pienemmät laaksopainanteet, joista tärkeimmät sijaitsevat Antinniityn sekä Aino Acktén puiston Alppiruusupuiston Laajasuonpuiston kohdalla. Jälkimmäisellä alueella on myös merkittävä turvekerrostuma. Rakentaminen sijoittuu pääosin selänteille, mutta merkittävä osa Lassilan alueesta sekä Kannelmäen länsiosa lähes kokonaisuudessaan on rakennettu savimaalle. Savialueet syvenevät nopeasti yli kolmen metrin paksuisiksi jättäen selänteiden lievealueet kapeiksi. Laaksojen perustamisolosuhteet ovat siis selvästi selänteitä heikommat. Suunnittelualue on lähes kokonaisuudessaan Mätäjoen valuma-aluetta. Vain Pohjois-Haagan itä- ja eteläosat kuuluvat Mätäpuron valuma-alueeseen. Suunnittelualueella Mätäjokeen laskee kaksi merkittävämpää uomaa: Hakuninmaalta ja Maununnevan länsiosista alkunsa saava Hakuninmaanoja Kannelmäen pohjoisosassa sekä Kannelmäen kaakkoisosista virtaava Lassilanoja. Myös Alppiruusupuiston suomaalta vedet virtaavat ns. Pohjois-Haagan ojaa pitkin Mätäjokeen, mutta yhteys ei putkitusten vuoksi käy maastossa kovin selvästi ilmi. Suunnittelualueelta on löydetty kaksi lähdettä, jotka sijaitsevat Hämeenlinnanväylän länsireunalla Kaarelantien alikulusta etelään. Alueen luonnonarvot ovat keskittyneet Mätäjoen ympäristöön, joka on arvokas sekä kasvillisuudeltaan että linnustoltaan. Jokivarsi on myös lepakoiden elinaluetta. Suunnittelualueen itäpuoleinen Keskuspuisto on koko kaupungin mittakaavassa merkittävä viheralue, minkä vuoksi sillä on arvoa mm. linnuston kannalta. Myös Laajasuon puistossa on kohtalaisen runsas pesimälinnusto. Raikukallion lehto- ja korpialue on hyvin arvokkaaksi luokiteltu kasvillisuuskohde, joka on suojeltu asemakaavalla. Kaupintien ja Näyttelijäntien kulmassa kasvava kookas, yli 25 metrinen käärmekuusi on rauhoitettu luonnonsuojelulailla, tosin puuyksilön kunto on iän myötä heikkenemässä. Alueen kahden rapakivisen siirtolohkareen geologinen merkittävyys on niiden alkuperässä ja kulkeutumistavassa, jotka kuvastavat jääkauden aikaisia prosesseja. Lohkareilla on myös maisemallista arvoa. Vesistöt ja luonnonarvot 10

Kartta: Maaperä, KSV 2009 11

Kartta: Topografia ja vedet, KSV 2009 12

Liikkuminen Kannelmäen, Lassilan ja Pohjois-Haagan osa-alueet sijaitsevat seudullisesti keskeisellä alueella, josta on hyvät yhteydet keskustaan ja lentoasemalle. Alue rajautuu seudullisesti merkittäviin liikenneväyliin, idässä Hämeenlinnanväylään ja lännessä Vihdintiehen. Osa-alueita jakaa lisäksi itä-länsisuuntainen Kehä I ja pohjois-eteläsuunnassa Vantaankosken kaupunkirata, jonka kaksi asemaa Kannelmäki ja Pohjois-Haaga muodostavat alueiden tärkeät joukkoliikennekeskukset. Hämeenlinnanväylä liittää alueen suoraan kantakaupunkiin jatkuen ydinkeskustassa Mannerheimintienä. Katutilat ovat pääsääntöisesti ilmeeltään väljiä. Korttelialueet ovat puoliavoimia tai puutarhakaupunkimaisia, vapaasti maaston muotoja mukailevia. Katujen varsia reunustaa puistojen ja rakentamattomien piha-alueiden polveileva vyöhyke. Lähes kaikki katutilat ovat yhtä leveitä, eivätkä luo pää- ja sivukatujen hierarkista vaikutelmaa. Pysäköintialueet sijoittuvat usein yksityisten piha-alueiden ulkopuolelle ja muodostavat yhdessä laajoja alueita. Kannelmäen, Lassilan ja Pohjois-Haagan alueellinen kokoojakatulinja kulkee Pitäjänmäeltä Vihdintien poikki Lassilan Kaupintietä Kehä I:n poikki Kannelmäkeen Kantelettarentie - Vanhaistentie - Kanneltielle reittiä jatkuen kohti Hämeenlinnanväylää ja sen toisella puolella sijaitsevaa Maununnevaa. Osa-alueiden keskeiset alueet liittyvät tähän katulinjaan paikallisin kokoojakaduin, Kannelmäessä aseman kautta kulkeva katuyhteys ja Pohjois-Haagassa asuinalueiden tärkeimmät katuosuudet. Mätäjokilaakso erottaa Kannelmäen ja Malminkartanon toisistaan. Alueiden väliltä puuttuu suora katuyhteys. Yhteystarve on ollut esillä mm. kaupunginosien palveluiden saavutettavuutta arvioitaessa. Kartta: Liikennemäärät/vrk 13

Joukkoliikenne Kannelmäkeä ja Pohjois-Haagaa palvelee VR:n lähijunaliikenne, välillä Helsinki rautatieasema - Vantaankoski. Vuoroväli on 10 minuuttia. Ratayhteys tulee olemaan tulevaisuudessa osa Kehäratayhteyttä, jonka on arvioitu valmistuvan vuonna 2014. Asemilla on asemarakennukset ja laiturialueilla katokset, mutta niillä ei ole palveluja. Lipunmyynti tapahtuu junissa. Liityntäliikenteelle on varattu pysäköintipaikkoja autoille ja polkupyörille. HKL:n bussiliikenteen linjasto on alueilla kattava ja toimii hyvin. Linjoilla 42 ja 56 on päätepysäkki Kannelmäen asemalla. Linjalla 40 on päätepysäkki Pohjois- Haagan asemalla. Hämeenlinnanväylällä ja Kehä I:n varrella on aluetta palvelevat bussiliikenteen pysäkit. Pohjois-Haagan eteläosassa kulkee Eliel Saarisentiellä bussijokerin reitti. Jokerireitin nopeutta ja kapasiteettia tullaan parantamaan muuttamalla bussireitti pikaraitiotieksi, joka aloittaisi toimintansa vuonna 2016-2017. Pyöräily ja jalankulku Alueella on varsin kattava katuverkkoon tukeutuva jalankulku- ja pyörätieverkosto. Seudulliset yhteydet seuraavat Mätäjökilaaksoa ja liikenteen valtaväyliä kuten Kehä I:tä ja Hämeenlinnanväylää. Paikallisia yhteyksiä ovat alueiden sisäiset reitit virkistysalueiden, keskusten ja asuinalueiden välillä. Pysäköinti, ks. sivu 50. Kartta: HKL:n linjat 14

Kartta: toiminnot ja reitit 15

Väestö Renessanssialueella asui vuoden 2008 lopussa 25 272 henkeä, mikä on 4,4 prosenttia Helsingin väestöstä. Pohjois- Haagan väestö on vähentynyt tasaisesti 1970-luvun alusta lähtien. Kannelmäen ja Lassilan väestö puolestaan moninkertaistui kun alueille rakennettiin paljon 1970- ja 1980-luvuilla. Kaikkien kolmen osa-alueen väestö on vähentynyt aikavälillä 1990-2008 noin kahdeksan prosenttia (kuva1). Alueen ikärakenne on vanhentunut aikavälillä 1990 2008. Alle 16-vuotiaiden osuus on vähentynyt 32,8 prosenttia ja 30 49-vuotiaiden osuus noin 26,7 prosenttia. 50 64-vuotiaiden osuus on kasvanut noin 31,7 prosenttia (kuva 2). Alueen ikärakenne osa-alueittain tarkasteltuna on samansuuntainen verrattaessa koko kaupunkiin. Tosin Kannelmäessä ja Lassilassa yli 50-vuotiaiden osuus on hieman suurempi kuin Pohjois-Haagassa ja koko Helsingissä (kuva 2). Väestön koulutusasteessa on alueittaisia eroja. Lassilassa asuu korkeimmin koulutettu väestö. Alueen yli 24-vuotiaista 15,6 prosenttia on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon. Pohjois-Haagan yli 24-vuotiaista ylempi korkeakoulututkinto on 13,6 prosentilla ja Kannelmäen yli 24-vuotiaista 9,5 prosentilla (kuva 3). 16000 14000 12000 10000 8000 6000 091 293 Pohjois Haaga 091 294 Lassila 091 331 Kannelmäki 4000 2000 0 1962 1965 1968 1971 1974 1977 1980 1983 1986 1989 1992 1995 1998 2001 2004 2007 Kuva 1 Kuva 2 Kuva 3 16

Asunnot Alueen asuntokanta on kerrostalovaltainen. Vuonna 2007 alueen asuntokerrosalasta 93,2 prosenttia sijaitsi kerrostaloissa. Osa-alueittain tarkasteltuna Pohjois-Haaga ja Kannelmäki ovat selkeästi kerrostalovaltaisia asuinalueita. Pohjois-Haagassa asuinkerrosalan osuus on 79,7 prosenttia ja Kannelmäessä 88,3 prosenttia alueiden rakennuskannasta. Lassilassa sitä vastoin asuinkerrosalan osuus rakennuskannasta on hieman yli 51,7 prosenttia (kuva 4). Suurin osa alueen rakennuksista on valmistunut 1950- ja 1970-luvuilla. Kaupunginosittain tarkasteltuna Pohjois-Haagan asuinrakennukset ovat valmistuneet pääosin 1950-luvulla, Kannelmäen 1970- luvulla ja Lassilan 1980-luvulla (kuva 5). Alueen nykyisestä asuntokannasta valtaosa, 61,6 prosenttia, on yksiöitä ja kaksioita (vertailun vuoksi koko Helsingin alueella luku on noin 40 %). Kolmioita on 26,0 prosenttia ja tätä suurempia asuntoja 12,4 prosenttia (kuva 6). Alueelle on valmistunut vuosina 2000-2007 yhteensä 1 504 uutta asuntoa, joista 61,6 prosenttia on yksiöitä ja kaksioita. Kolmioita alueelle valmistui 14,1 prosenttia ja tätä suurempia asuntoja 24,3 prosenttia (kuva 7). 1h+kk 1h+k 2h+kk 2h+k 3h+k/kk 4h+k/kk 5h+k/kk 6h+k/kk 7h+k/kk 17

Työpaikat Tarkastelualueella on 3,8 työpaikkaa kymmentä henkeä kohden. Koko Helsingissä vastaava luku on 6,6 työpaikkaa kymmentä henkeä kohden. Alueen työpaikkojen määrä on kasvanut 21,9 prosenttia vuodesta 1990 vuoteen 2005. Vuonna 2005 alueella sijaitsi yhteensä 9 485 työpaikkaa. Työpaikkojen määrä on kasvanut suhteellisesti eniten Lassilassa, missä lisäys on ollut 55,7 prosenttia (kuva 8). Alueella sijaitsevista työpaikoista suurin osa, 36 prosenttia, on kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus- ja liike-elämän palvelujen toimialalla (TOL 2002). Muita työllistäviä toimialoja ovat terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut, tukku- ja vähittäiskauppa sekä rakentaminen (kuva 9). 18

Työpaikkojen määrä Yritykset ja toimipaikat henkilöstömäärän mukaan (yli ja alle 5 hlön yritykset), KSV 2009 19

Palvelut Alueen julkiset peruspalvelut sijoittuvat asuinalueille ja kaupalliset palvelut keskittyvät keskuksiin, asemanseuduille ja kauppakeskuksiin. Alueella on vielä melko hyvä palvelutarjonta, vaikka palvelut ovat viime vuosina yksipuolistuneet ja keskittyneet. Kannelmäessä on parhaillaan laajentumassa Prisman kaupallinen keskus, jonka yhteyteen siirtyy tulevaisuudessa myös alueen terveyspalvelut. Peruspalveluiden lisäksi alueella toimiin vireä Kanneltalon kulttuurikeskus. Syksyllä 2009 esitelty Palveluverkkoselvitys sisälsi esityksen karsittavista ja lakkautettavista palveluista koko Helsingin alueella. Esitykseen sisältyi kolme alueen palvelupistettä: Pelimannintien ala-aste, Leikkipuisto Laurinniitty sekä Pohjois-Haagan vanhusten asuintalon yhteistilat. Kannelmäen palvelut Julkiset palvelut Kannelmäessä sijoittuvat asuinalueiden lomaan. Alueella on kuusi päiväkotia, ja kaksi koulua (Kannelmäen peruskoulu ja Pelimannin ala-aste). Leikkipuisto sijaitsee Vanhaistenpuistossa, alueen 1950-luvun rakenteen keskellä. Kannelmäen nuorisokoti Kanneltiellä antaa itsenäistävää hoitoa nuorille pojille. Kannelkoti, Kannelmäen palvelutalo ja Rumpupolun palvelutalo muodostavat alueen vanhuspalvelut. Terveysasema sijaitsee vielä toistaiseksi vanhassa farkkutehtaassa radan varressa. Kannelmäessä on vireä kulttuurielämä läntisen Helsingin kulttuurikeskuksessa Kanneltalossa. Talon ohjelmiston pääpaino on musiikissa ja lastentapahtumissa, lisäksi tarjontaa rikastuttavat elokuva-, tanssi- ja teatteriesitykset. Yleisöä saapuu esityksiin koko pääkaupunkiseudun alueelta. Kanneltalossa toimii myös Kannelmäen kirjasto, työväenopiston läntinen alueopisto ja Kartta: Alueen palvelut, KSV 2009 nuorisotalo. Kannelmäessä on urheilukenttä, jossa on talvella luonnonjää ja kesällä hiekkatekonurmipintaisia tenniskenttiä. Lähellä ovat myös Pirkkolan liikuntapuisto ja Keskuspuiston ulkoilumahdollisuudet. Kannelmäessä on useampia kaupallisten palveluiden keskittymiä. 50-luvun ensimmäisen lähiörakentamisvaiheen aikana syntyi vanha ostoskeskus. Kannelmäen ratayhteyden valmistuttua aseman ympäristö vahvistui kaupallisesti. Kaupan suuryksikkö Kehä I:n varrella on puolestaan 70-luvulta alkaneen kaupan rakennemuutoksen tuote. Kannelmäen asemanseutu on kolmesta palvelukeskittymästä vaatimattomin. Sitratorilla on päivittäistavarakauppa, kioski ja ravintola. Lähikortteleissa on pieniä palveluita kuten kampaamo, pizzeria, kirpputori ja huoltoliike. Uudeksi palvelukeskittymäksi noussee laajentuva Kehä I:n varren kauppakeskus, jolloin vain puolen kilometrin etäisyydellä 20

olevan vanhan ostoskeskuksen toiminta saattaa vaarantua. Tällä hetkellä uudesta kauppakeskuksesta toiminnassa on hypermarket. Uusi kauppakeskus tulee olemaan nykyistä markettia noin 2,5 kertaa suurempi ja se tulee sisältämään erikoiskaupan liikkeitä. Lisäksi alueelle tulee pitkään auki oleva liikennemyymälä. Uudelle terveysasemalle on kaavassa varaus. Lassilan palvelut pitääkin omalta osaltaan elossa kaupan rakennemuutoksen kourissa kamppailevaa ostoskeskusta. Kapakoituminen on Pohjois-Haagan ostoskeskuksessa Kannelmäen ostoskeskusta pidemmällä ja erikoiskauppa vaatimattomampaa. Rakennusten hallintamuodot Junarata jakaa Lassilan kahtia itä- ja länsipuoleen, joiden julkiset palvelut ovat myös hyvin eri tavalla painottuneet. Itäpuolella on kokoonsa nähden hyvin paljon vanhuspalveluita ja lisäksi läntinen sosiaaliasema. Radan länsipuolella on kaksi päiväkotia ja leikkipuisto. Lassilassa on liikuntapuisto, jossa kesäisin pelataan useita nuorten jalkapallootteluita sekä talvisin jääkiekko-otteluita tekojääradalla. Kesäkäytössä on tennis- ja koripallokentät. Lähellä ovat myös Pirkkolan liikuntapuisto ja Keskuspuiston ulkoilumahdollisuudet. Lassilan kaupalliset palvelut sijoittuvat Kaupintien varteen ja aseman viereisiin kortteleihin. Rakennusten hallintamuodot Kannelmäessä, Pohjois-Haagassa ja Lassilassa vaihtelevat alueittain. Kannelmäen vanhalla puolella on enimmäkseen asunto-osakeyhtiöitä. Uudella puolella vuokrataloja on huomattavasti enemmän. Pohjois-Haagassa on vuokratalojen muodostamia korttelialueita koko alueella. Pohjois-Haagan asemanseudulla on enimmäkseen vuokrataloja. Lassilan puolella rivitaloalue korostuu selkeästi asunto-osakeyhtiömuotoisena ja kerrostaloalueellakin kaupungin vuokratalot ovat ainoa vuokratalokeskittymä asemanseudun ohella. Rakennusten käyttötarkoitus Pohjois-Haagan palvelut Pohjois-Haagassa on kolme päiväkotia ja kolme peruskoulua. Lisäksi alueella on Haagan ammattikoulu. Leikkipuisto Pohjois-Haaga sijaitsee Ida Aalbergin puistossa. Vanhusten palvelutalo Leevi sijaitsee Eliel Saarisen tien ja Ilkantien risteyksessä ja alueella on myös vanhainkoti Hagaro. Kaupalliset palvelut jakaantuvat Pohjois-Haagassa pääosin kahtia 50-lukulaisen Thalian aukion ympäristöön ja ostoskeskuksen tuntumaan Pohjois-Haagan ostoskeskus on saman ikäinen kuin Kannelmäen ostoskeskus. Käyttöön se otettiin jo vuonna 1959. Päivittäistavarakaupan lisäksi keskuksessa on kolme pizzapaikkaa ja kaksi baaria, kioski, pankkiautomaatti, etninen elintarvikemyymälä, isännöitsijätoimisto, kampaamo, suutari ja pesula. Ostoskeskuksessa on myös työväenopiston läntisen alueopiston Pohjois-Haagan opintopiste, mikä Pääosa suunnittelualueen rakennuksista on joko kerros- tai pientaloasuntoja. Julkiset palvelut sijoittuvat asuinalueiden lomaan. Myymälät keskittyvät ostoskeskuksiin. Pohjois-Haagan asemanseutu erottuu selkeänä toimistovyöhykkeenä. Toimitilat keskittyvät pääväylien varsille. Muita käyttötarkoituksia, kuten teollisuusrakennuksia tai hotelli- ja ravintolatoimintaa on kohtalaisen vähän. 21

Kartta: Hallintamuodot, KSV 2009 22

Kartta: rakennusten käyttötarkoitus, KSV 2009 23

Yhdyskuntatekniikka Alueella on yhdyskuntateknisen huollon perusrakenteet. Osa näistä on jo ikääntyneitä ja niitä uudistetaan hiljalleen. Vuoropuhelu huollon rakenteiden omistajien ja kaupungin kehittäjien välillä on tärkeää, jotta tulevaisuuden tarpeet ja ajoitus muistetaan nykyisiä rakenteita uusittaessa. Energiahuollon rakenteet on esitetty kuvassa. Alueen keskellä sijaitsee Lassilan huippulämpökeskus, joka on yksi kaukolämmityksen pääverkkoa syöttävistä huippu- ja varalämpökeskuksista. Yhteys pääverkkoon on toteutettu kaukolämpötunnelilla. Jakeluverkon rungon muodostavat pääasiassa kokoojakatuja pitkin rakennetut kaukolämpöjohdot. Malminkartanon kautta kulkeva johto yhdistää Helsingin ja Vantaan kaukolämpöverkot. Huippulämpökeskuksen polttoaineena käytetään maakaasua. Korkeapaineinen maakaasun siirtoputki kulkee alueen halki Pirkkolantieltä Lassilaan ja Malminkartanoon ja edelleen Martinlaakson voimalaitokselle. Alueen länsireunassa Mätäjoen varressa sijaitsee Vihdintien venttiiliasema, josta korkeapaineinen siirtoputki jatkuu Pitäjänmäen suuntaan ja Länsi-Uudellemaalle. Paineenalennusasema sijaitsee huippulämpökeskuksen alueella, josta maakaasun jakeluputkisto on rakennettu Pitäjänmäen ja Konalan työpaikka-alueille. Alueella ei ole kaukojäähdytysverkkoa, mutta aivan alueen läheisyydessä sellainen on Pitäjänmäen työpaikka-alueella. Alueen laidoilla ovat Pitäjänmäen ja Kannelmäen sähköasemat, jotka ovat tärkeä osa Helsingin kattavaa 110 kv siirtoyhteyksien verkkoa. Pitäjänmäen sähköasema ja ilmajohdot muodostavat yhteyden Salmisaaren voimalaitoksen ja kantaverkon välille. Pitäjänmäeltä on yhteys Viikinmäen ja Herttoniemen sähköasemille ja Hanasaaren voimalaitokselle. Kannelmäestä on yhteys Espoon verkkoon ja Tammiston sähköasemalle ja 400 kv verkkoon. Suunnittelualueella ilmajohdot sijaitsevat viheralueilla. Hämeenlinnanväylän varressa on tärkeä kahdesta isosta johdosta muodostuva päävesijohtoyhteys. Lassilan läpi kulkeva päävesijohto jatkuu edelleen Pitäjänmäen ja Malminkartanon suuntiin. Jätevesiviemäröinnin tärkein rakenne on Konala-Hermanni -tunneliviemäri, joka alkaa Lassilan länsiosasta, jossa siihen liittyy myös Munkkivuoresta tuleva tunneliviemäri. Pohjois-Haagan viemäröinti liittyy tunneliin Hämeenlinnanväylän alituksessa, jossa tunnelissa on lyhyt teräsputkiosuus maakaivannossa. Alue sijaitsee Mätäjoen ja Mätäpuron valuma-alueilla. Rakennettujen alueiden hulevesiviemärit johdetaan näihin vesistöihin. Vedenjakaja on Eliel Saarisen tien paikkeilla, luoteispuoli kuuluu Mätäjoen valuma-alueeseen ja kaakkoispuoli Mätäpuron. Mätäjoki on Helsingin suurin kaupunkipuro ja puroon johdetaan kuivana kautena jonkin verran lisävettä Silvolan tekoaltaasta, jotta veden vaihtuvuus olisi riittävä. Mätäpurossa on luontaisesti uusiutuva taimenkanta ja purolle on tehty paljon vesitaloudellisia parannustöitä. 24

sähkö110kv maakaasu päävesijohto pääviemäri maanalaiset tilat junarata tieliikenneväylä tarkastelualueen raja ympäristöhäiriötä aiheuttava laitos Kartta: Kunnallistekniikka ja ympäristöhäiriöt, KSV 2009 25

Ympäristöterveys Vantaankosken kaupunkirata erkanee Rantaradasta alueen eteläosassa Huopalahden asemalla. Rataliikenne aiheuttaa meluhaittaa radan välittömässä läheisyydessä. Nykyiset rakennukset rajoittavat äänen leviämistä tehokkaasti, mutta junien ääni kuuluu kilometrinkin päähän. Kehäradan valmistuttua junien vuoroväli pysyy edelleen 10 minuutissa, mutta junapituudet kasvavat jonkin verran. Alueen vilkasliikenteiset maantiet, Vihdintie, Hämeenlinnanväylä ja Kehä I aiheuttavat meluhaittaa laajemmalla alueella kuin rautatie. Teiden meluhaittaa voidaan vähentää meluesteillä, joita on rakennettu Hämeenlinnanväylälle noin 1,0 km ja Kehä I:lle noin 0,9 km. Vihdintielle ja Hämeenlinnanväylälle on suunniteltu meluntorjuntarakenteita ja parannuksia joukkoliikenteelle. Kantelettarentie, Kaupintie ja Näyttelijäntie ovat alueen vilkasliikenteisimmät kokoojakadut. Koska niiden liikennemäärä on 10 000-15 000 ajon./ vrk, rajoittuu meluhaitta kadun välittömään läheisyyteen. Autoliikenne aiheuttaa myös ilmanlaadun heikkenemistä teiden ja katujen välittömässä läheisyydessä. Alue ei sijaitse lentomelualueella. Alueen yli lentää toisinaan Helsinki-Vantaan kiitotieltä 22L nousevia koneita, pääasiassa potkurikoneita ja ne aiheuttavat jonkin verran ääntä. Samoin helikopteri Meilahden sairaalaan käyttää toisinaan alueen kautta menevää lentokäytävää. Valion tuotantolaitokset sijaitsevat Pitäjänmäen työpaikka-alueen itäosassa. Toiminnalla on ympäristölupa ja toiminta rajoittaa jonkin verran rakentamista lähiympäristössä. Alueen pohjoisosassa Kannelmäen sähköaseman lounaispuolella on laaja rakentamisen ylijäämämaiden sijoitusalue, joka sijaitsee viher- ja johtokuja-alueella. 26

Alueen itäosassa oli 1950-luvulle saakka ampumarata. Pohjois-Haagassa, Lassilassa ja Kannelmäessä on ollut useita huoltoasemia. Pohjois-Haagassa on huomattava määrä vapaata kallioresurssia. Alueella on kahden johtotunnelin lisäksi muutama kallioväestönsuoja ja laitesuoja. 27

Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet / VAT 1.3.2009 tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa alueidenkäytön järjestelmää, jostä säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa. Tavoitteilla ohjataan valtakunnallisesti merkittäviä alueidenkäytön asioita. Tavoitteet on otettava huomioon sekä kaavoituksessa että valtion virannomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät mm. seuraavia kokonaisuuksia: toimiva aluerakenne, eheytyvä yhdyskuntarakennne ja elinympäristön laatu, toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto sekä Helsingin seudun erityiskysymykset. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden keskeiset tarkennukset koskivat yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, Helsingin seudun asuntotuotannon, liikenteen ja maankäytön kokonaisuutta sekä alueidenkäytön energiakysymyksiä. Tarkistetut alueidenkäyttötavoitteet edistävät erityisesti ilmastomuutoksen hillintää, jossa keskeinen rooli on liikenteen ja asumisen järjestelyillä. Yksityisautoilun tarvetta tulee vähentää parantamalla joukkoliikennettä. Erityistä huomiota saa osakseen Helsingin seutu, jonka kehityskunnissa rakenteeltaan hajanaiset pientaloalueet ovat laajentuneet samalla kun asukastiheys on laskenut. Alueidenkäyttötavoitteissa korostuu, että Helsingin seudun liikenteen tulee perustua pääasiassa raideliikenteeseen. Rakentamista on suunnattava joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Jotta tavoitteesiin päästään, vahvistetaan Helsingin seudun liikennejärjestelmän suunnittelua yhtenä kokonaisuutena. Maakuntakaava Maakuntatasolla maankäyttöä ohjataan maakuntakaavalla, jonka valmistelee Helsingin seudulla Uudenmaan liitto. Siinä osoitetaan suurpiirteisiä alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteita koko maakunnan alueella. Se välittää valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuntakaavoitukseen. Läntinen renessanssialue on pääosailtaan maakuntakaavan taajamatoimintojen aluetta. Vastaava merkintä kattaa käytänössä kaikki Helsingin asuinalueet sekä satamalta vapautuvat suunnittelualueet. Keskustatoimintojen alueeksi läntisellä renessanssialueella on merkitty Kannelmäen eteläinen alue. Renessanssialueen länsireunaa pitkin, Mätäjokea seuraillen kulkee viheryhteystarvetta kuvaava pohjois-eteläsuuntainen merkintä. Alueella on kaksi poikittaista viheryhteysmerkintää, joista toisen kohdalla on myös merkintä 110 kw sähkönsiirtotarpeelle.seutuliikenteen rataa vastaava merkintä on alueen poikki kulkevan junaradan kohdalla. Maakuntakaavan selostusosassa määritellään tarkemmin taajamatoimintojen alue -merkintä, jota Helsingissä on valtaosa kaupungista. Kyseisen merkinnän keskeinen sisältö on yhteneväinen Esikaupunkien Renessanssi -työn tavoitteiden kanssa. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on toimintojen sijoittelulla ja alueiden käytön riittävällä tehokkuudella turvattava joukkoliikenteen kehittämis edellytykset sekä edistettävä kevyttä liikennettä ja joukkoliikennettä tukevaa yhdyskuntarakennetta. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava päivittäisten palveluiden saatavuus, riittävät ulkoilu- ja virkistysmahdollisuudet sekä kevyen liikenteen yhteydet seudullisille virkistysalueille. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on myös turvattava paikalliskeskusten toimintaedellytykset sekä kiinnitettävä huomiota siihen, että päivittäistavarakaupan lähipalvelupisteitä varten on toteuttamismahdollisuuksia. (Uudenmaan maakuntakaavan selostus 2004:80) Kartta: ote maakuntakaavasta 28

Yleiskaava Helsingin yleiskaava 2002:ssa Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga on merkitty pääosin kerrostalovaltaiseksi alueeksi. Pientaloalueina on osoitettu vain Kannelmäen olemassa olevat pientaloalueet; nauhamainen vyöhyke Hämeenlinnan väylään rajautuen sekä Mätäjoen varrella pienempi aluekokonaisuus. Keskustatoimintojen alueena on merkitty ainoastaan yksi aluevaraus Kantelettarentien itäpuolella Kehä I:n rajautuen. Alueelle on rakentumassa parhaillaan kaupallinen keskus. Kartta: ote yleiskaava 2002:sta ja maanalaisesta yleiskaavasta Merkittäviä kulttuuriympäristöjä ovat mm. Kannelmäen ja Pohjois-Haagan vanhimmat asuinaluekokonaisuudet 1950 ja -60 luvuilta. Virkistysalueet muodostavat lännessä laajan polveilevan alueverkoston ulottuen Mätäjokilaaksosta aina Pohjois-Haagaan. Keskeiset osat alueista on merkitty alueellisiksi kaupunkipuistoiksi. Pohjois-eteläsuuntaisen rautatieyhteyden lisäksi Pohjois-Haagan eteläosien kautta on merkitty joukkoliikenteen kehämäinen runkolinja, Raidejokeri. Yleiskaavan osoittamat rakentamisalueet ovat toteutuneet pääosin. Vain Kehä I:n eteläpuolella Vihdintien varressa on rakentamiseen osoitettua aluetta asemakaavoittamatta. Maanalainen yleiskaava Kaavaehdotusvaiheessa valmisteilla oleva maanalainen yleiskaava on yleissuunitelma, jolla ohjataan uusien suurten merkittävien maanalaistan kalliotilojen sekä liikennetunneleiden sijaintia ja tilavarauksia sekä niiden yhteensovittamista keskenään. Kaavalla myös turvataan jo olemassa olevat tilat ja niiden toimintaedellytykset ja kehittyminen. Kannelmäki-Lassila-Pohjois-Haaga -suunnittelualue on merkitty maanalaiseen yleiskaavaan pääosin esikaupungin pintakallioalueiksi, lukuun ottamatta kuitenkin Mätäjokilaaksoa. Kallioalueesta erottuu Pohjois-Haagan kallioalueeksi nimetty kallioresurssi, joka soveltuu maanalaisten tilojen rakentamiseen. Alueella on maanalaisen yleiskaavan mukaan joitakin maanalaisia tiloja: ajoyhteys kaukolämpötiloihin Kehä I:n pohjoispuolella, Eliel Saarisentien joukkoliikennetunneli alueen eteläpuolella, kaukolämpötunneli, viemäritunneleita ja joitakin väestönsuojia ja laitetiloja. 29

Helsingin maankäytön kehityskuva ja Esikaupunkien renessanssi -alueet Helsingin vuonna 2007 laadittu maankäytön kehityskuva (hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa 2/2008) on keskeinen kaupunkisuunnittelua ohjaava strateginen suunnitelma. Kehityskuva koostuu lukuisista alemman tason suunnittelua ohjaavista teeseistä sekä alueellisia identiteettejä sekä kehitysvoimia kuvaavista kartoista. Asumista, elinkeinoja sekä kaupunkimaisemaa on kehityskuvassa esitetty erillisillä kartoilla. Lisäksi kehityskuva sisältää seudullisen kartan, joka on Helsingin näkökulma seudulliseen maankäytön kehitykseen lähivuosikymmeninä. Kehityskuvassa esitetyt kartat ovat luonteeltaan symbolisia, jolloin aluerajaukset ovat tarkoituksellisesti suuntaa-antavia. Tarkastelemalla kaikkia karttoja yhtäaikaisesti voidaan kehityskuvaa kuitenkin käyttää alueellisen tarinan antajana ja työkaluna jatkosuunnittelua tehtäessä. Maankäytön kehityskuvassa on nostettu esille joukko kerrostalovaltaisia esikaupunkialueita Esikaupunkien renessanssi -alueina, joiksi on merkitty myös nyt suunnittelun kohteina olevat Kannelmäen - Pohjois-Haagan -alue sekä Mellunkylän alue. Renessanssialueita kuvataan alueiksi, joissa asumismahdollisuuksia parannetaan asuntotarjontaa monipuolistamalla, jolloin myös palveluiden määrään ja julkisen kaupunkitilan laatuun on mahdollista vaikuttaa. Kannelmäki - Pohjois-Haaga renessanssialue sijaitsee lähellä kuntarajoja, seudullisesti hyvin keskeisesti, mikä on ehdottomasti alueen kasvava vahvuus. Alueella yhdistyy vahvan teknologiaosaamisen läheisyys sekä monimuotoisen asumisen tarjoamat mahdollisuudet. Rataan tukeutuva yhdyskuntarakenne tulee entistä keskeisemmäksi Vantaan kehäradan toteutumisen myötä. Alueella on monia elinkeinohankkeita sekä kuluttamisen keskuksia, joihin ajallisesti monikerroksinen asuinrakenne tukeutuu. Kehityskuvan karttatasot Uusi kantakaupunkialue ja Esikaupunkien renessanssi -alueet (Helsingin maankäytön kehityskuva 2008, KSLK 2/2008) 30

Strategiaohjelma 2009-2012 Ekologia ja energiatehokkuus MA-ohjelma Helsingin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaupunginhallituksen ehdotuksen strategiaohjelmaksi vuosiksi 2009-2012. Strategiaohjelma on lähtökohtana valmisteltaessa vuoden 2010 talousarvioehdotusta ja taloussuunnitelmaehdotusta vuosiksi 2010 12 sekä muita valtuustokauden suunnitelmia ja toimenpiteitä. Strategiaohjelman kohdassa 7 todetaan seuraavasti: Täydennysrakentamista edistetään. Tavoite: Vahvistetaan vanhojen alueiden väestöpohjaa palvelutason turvaamiseksi. Arviointikriteeri: Vanhojen alueiden väestökehitys. Täydennysrakentamisella edistetään useita kaupungin strategisia tavoitteita. Asuntokysyntään vastaaminen ja asuntotuotantotavoitteiden toteutuminen edellyttää aiempaa laajempaa täydennysrakentamista. Kaupunkirakenteen tiivistäminen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Täydennysrakentamalla väestöltään väheneviä ja vanhenevia kaupunginosia luodaan edellytyksiä yksityisten palvelujen säilymiselle ja julkisten palvelujen tehokkaalle käytölle. Toimenpiteet: tehostetaan vanhojen alueiden rakentamisoikeuksia, asumisen lisääminen kiinteistöjen käyttötarkoituksen muutoksilla ja ullakkorakentamisen edistämisellä, esikaupunkien renessanssin toimenpiteet, mahdollistetaan täydennysrakentaminen asunto-osakeyhtiöiden ja vuokra-asuntoyhtiöiden omistamilla tonteilla. Ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta täydennysrakentaminen olemassa olevaan infrastruktuuriin ja joukkoliikenteeseen tukeutuen on paras ja tehokkain tapa rakentaa. Tällöin vältetään uusien järjestelmien rakentaminen, joka yhdessä rakennettavan alueen esirakentamisen kanssa on itsessään merkittävä rakentamisen aikaisten päästöjen aiheuttaja. Erityisen ilmastoystävällistä täydennysrakentaminen on silloin kun uusi rakentaminen mahdollistaa myös vanhan yhdyskuntarakenteen toiminnan vähäpäästöisemmin. Tämä voidaan saavuttaa mm. yhdistämällä täydennysrakentamiseen vanhan rakennuskannan energiasaneerausta ja uusiutuvan energian tuotannon laitteistojen rakentamista. Lisäksi täydennysrakentamisella voidaan saavuttaa merkittäviä parannuksia joukkoliikenteen ja alueellisten toimintojen palvelutasossa. Tämä vähentää autoriippuvuutta ja alentaa siten liikenteestä aiheutuvia päästöjä. Maankäytönsuunnittelussa tehdyt valinnat voivat vaikuttaa yhdyskunnan kasvihuonepäästöihin suoraan tai välillisesti. Yhdyskuntarakenteen tiiviydellä on todettu olevan suora ja merkittävä vaikutus yhdyskunnan kuluttamaan energiaan. Liikenteestä aiheutuvien päästöjen on tutkittu kasvavan siten, että yhdyskuntarakenteen pinta-alan kaksinkertaistuessa asukasta kohti, kasvaa kulutettu energiamäärä asukasta kohti 50 %. Kaupunkirakenteen tiivistämisellä on merkittävä hidastava vaikutus Helsingin seudulla tapahtuvaan yhdyskuntarakenteen hajautumiskehitykseen. Täydentävää rakentamista suunniteltaessa tulee huomioida syyt, jotka aiheuttavat Helsingistä poismuuttoa ympäröiviin kuntiin. Yleisin syy poismuutolle on kasvava tilantarve yhdistettynä asumisen korkeaan hintaan. Tämä vaikuttaa etenkin lapsiperheiden muuttohalukkuuteen Helsingistä. Uudella rakentamisella Helsingissä tulisikin tarjota ennen kaikkea kohtuuhintaisia ja viihtyisiä asumisratkaisuja suurimman muuttajaryhmän - lapsiperheiden - tarpeisiin, jotta seudullinen hajautuminen saataisiin kuriin. Maankäytön ja asumisen toteutusohjelmassa määritellään kaupungin tavoitteet asuntotuotannon määrälle, monimuotoisuudelle, asuntotuotannon hallinta- ja rahoitusmuodon mukaiselle rakentamiselle, asumisväljyyden kehittämiselle, talotyypeille sekä kaupungin tontinluovutusperiaatteille. Tavoitteena on asuntorakentamisen hallittu ohjelmointi ja kokonaisvaltainen näkemys sekä uusien että vanhojen asuntoalueiden kehittämisestä sekä alueiden toteuttamiskustannusten ennakointi. Laadittavan ohjelman aikajänne on kymmenen vuotta eli 2008-2017. MA-ohjelman yksi tärkeimmistä päämääristä on osallistuminen ilmastonmuutoksen torjuntaan eheyttämällä yhdyskuntarakennetta sekä huolehtimalla asuntorakentamisen ja perusparantamisen energiatehokkuudesta. Päämääränä on myös vahvistaa vanhojen alueiden elinvoimaisuutta sekä ylläpitää ja parantaa olemassa olevaa asuntokantaa kestävän kehityksen mukaisesti. MA-ohjelman seurantaraportin mukaan täydennysrakentamista pitää tukea nykyistä voimakkaammin ja löytää uusia keinoja täydennysrakentamisen toteuttamiseen. HKR:n aluesuunnitelmat Helsingin kaupungin rakennusviraston (HKR) katu- ja puisto-osasto laatii kaupunginosittain aluesuunnitelmia, joissa selvitetään viher- ja katualueiden palveluiden, rakenteiden ja varusteiden nykytila, kirjataan niiden parantamistarpeet sekä laaditaan kunnostusten toteutusohjelma. Aluesuunnitelmat perustuvat Helsingin Viheralueohjelmaan sekä suunnitelman laadintahetkellä voimassa olevaan kaavatilanteeseen. Suunnittelu alkaa tavallisesti käyttäjäkyselyllä. Kannelmäen Pohjois- Haagan aluetta koskevat aluesuunnitelmat ovat varsin tuoreita: Kaarelan aluesuunnitelma, jonka yhtenä osa-alueena on Kannelmäki, on vuodelta 2008 ja Haagan aluesuunnitelma 2007 2016 on vuodelta 2007 (julkaisut 2008:11 ja 2007:1). 31

Asemakaavatilanne Alue on lähes kokonaan asemakaavoitettua aluetta. Kehä I:n eteläpuolella Vihdintien varressa on vielä asemakaavavoittamatonta aluetta. Alueella ei ole muita rakennuksia kuin Kaupintien ja Vihdintien kulmauksessa oleva huoltoasema. Kaavoitetut vielä toteutumattomat: Kannelmäen kauppakeskus Alueella on muutamia vahvistuneita asemakaavoja jotka eivät ole vielä toteutuneet. Kannelmäen kauppakeskus (Prisma) on merkittävästi laajenemassa. Tontilla on käynnissä muutostyöt, jossa nykyinen Prisman rakennus vaiheittain puretaan ja tilalle rakennetaan noin 50 000 k-m2 käsittävä uusi kauppakeskus. Keskukseen sijoittuu noin puolet kerrosalasta vievä Prisma-market, muu osa tulee olemaan muotituotteisiin ja rautakauppatavaroihin painottuvaa erikoiskauppaa. Kauppakeskuksen ensimmäinen vaihe on jo valmistunut, koko hankkeella haettu rakennuslupa ja toinen rakennusvaihe käynnistymässä (tilanne kesällä 2009). Kantelettarentien eteläisemmän kiertoliittymän tuntumaan on tulossa myös ABC-huoltoasema. HOK-Elannon omistuksessa olevalle alueelle on lisäksi kaavoitettu kolme noin 6 000 k-m2 käsittävää toimistorakennusta. Kantelettarentien ja Laulukujan kulmauksessa oleva tontti on siirtynyt kaupungin hallintaan ja sille on kaavoitettu uusi terveysasema. Terveysasema rakennettaneen 2020 vuoden paikkeilla ja se tulee palvelemaan Malminkartanon, Pitäjänmäen ja Kannelmäen aluetta. Kaupintien kulmauksen kaareva asuinkerrostalo Kaupintien ja Laurinniityntien risteyksessä olevalle viereisten asuntoyhtiöiden omistamalle pysäköintipaikalle on yhtiöiden hakemuksesta kaavoitettu asumista. Punatiiliverhoillun kaarevan 3-5-kerroksisen rakennuksen katutasoa elävöittämään tulee pieniä liiketiloja. Liiketilat saa rakentaa tietyin ehdoin kerrosalan lisäksi. Porrastuvan rakennuksen katoille on rakennettava kattoterasseja. Rakennuksen sekä pihakannen alle on merkitty kaksikerroksinen pysäköintihalli, joka palvelee koko korttelia. Arkkitehti Jarmo Pulkkinen on tehnyt suunnitelman tontille. Hanke ei ole vielä käynnistynyt. Teuvo Pakkalan tien alue ja Ida Aalbergin tien rivitalot Teuvo Pakkalan tien alueelle vahvistui vuonna 2008 kaksi kaavamuutosta, jotka eivät ole vielä toteutuneet. Kaavojen mukaan Teuvo Pakkalan tie ja Maria Jotunin tie yhtyvät lähes suoraan Eliel Saarisen tiehen, jolloin Maiju Lassilan tie jää tarpeettomaksi. Eliel Saarisen tien ja Maiju Lassilan tien väliset taloyhtiöiden omistamat pysäköintitontit ja muu välialue on muutettu asumiseen ja liiketoimistorakentamiseen. Kaksi pistemäistä 1-5-kerroksista asuinkerrostaloa ja yksi liikerakennus sijaitsevat korttelin kulmissa. Uusi Maiju Lassilan polku on kaavamuutoksessa osoitettu jalankulku-polkupyöräilyraitiksi alueelta länteen päin. Puretun päiväkodin tontti Teuvo Pakkalan tien pohjoispäässä on kaavassa muutettu Ida Aalbergin puiston osaksi. Vastaavasti on puiston pohjoisreunaan Ida Aalbergin tien varteen osoitettu 2-kerroksisten rivitalojen alue. Hämeenlinnanväylän varteen on asuntoalueen melusuojaksi kaavoitettu 6-kerroksisten toimistotalojen rivistö, ja sen ajoyhteydeksi uusi katu Walentin Chorellin tie. Eliel Saarisen tien eteläpuolelle Poutuntien ja Nuijamiestentien kulmaukseen on kaavassa osoitettu 4-kerroksinen asuinkerrostalo ja 2-kerroksisia rivitaloja. Aku Korhosen tien puuttuva toimistorakennus Aku Korhosen tiellä on toimistorakennusten korttelialue, jossa on rivistö Tieto Oyj:n toimitilarakennuksia, yhteensä 22 300 k-m2. Niiden jatkeena on tontti, jolle asemakaava mahdollistaa kadun päätteen muodostavan, 6-7 kerrosta korkean rakennusparin rakentamisen, yhteensä 9 500 k-m2. Tontille on suunniteltu toimistotalo Estradi, mutta hanke ei ole toistaiseksi toteutunut. Vireillä olevat hankkeet: Kannelmäen vanha ostoskeskus Vanhaistentien varressa toimiva Kannelmäen vanha ostoskeskus palvelee alueen asukkaita uutta ostoskeskusta pienimuotoisemmin. Ostoskeskuksella toimii mm. pankki, apteekki ja kaksi ruokakauppaa. Vanhan ostoskeskuksen vuokrasopimus kaupungin kanssa on umpeutumassa. Ostoskeskus yhtiö pohtii alueen kehittämistä yhteistyössä kaupungin kanssa. Ostoskeskustoimintaa on tarkoitus jatkaa, mutta samalla pohditaan alueen mahdollista lisärakentamista. Vahanen toimistot, Halsuantie Insinööritoimisto Vahasen omistuksessa on kaksi toimistorakennusta Halsuantien ja Pelimannintien kulmauksessa. Toimistorakennusten tilat ovat yrityksen käyttöön liian pienet ja epäkäytännölliset. Yritys olisi kiinnostunut lisärakentamaan tontille uutta toimistotilaa. Ratkaisussa autopaikat sijoitettaisiin maan alle ja Kantelettarentien ja Pelimannintien kulmauksessa oleva pieni puistoalue liitettäisiin tonttiin. Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen tontit Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisella on Kannelmäessä radan molemmin puolin 1970-luvulla rakennetulla alueella omistuksessaan yhteensä seitsemän kerrostalotonttia. Yhtiön olisi kiinnostunut lisärakentamaan tonteille. Käytännössä rakentamismahdollisuuden järjestäminen voi olla melko hankalaa, koska tontit ovat jo nyt melko tehokkaasti rakennettuja. Lisäksi tonteille ei ole rakennettu kaikkia vaadittavia autopaikkoja, koska 1970-luvun kaavoitustavan mukaisesti asemakaava antaa mahdollisuuden rakentaa vain 60 % autopaikoista. Autopaikkojen rakentaminen sekä olemassa oleville asunnoille ja uusille voi sekä tilanpuutteen että rahoituksen vuoksi olla mahdotonta. Lisärakentamismahdollisuutta kuitenkin vielä pohditaan. Kaupintien toimistotilojen muutos asuinkäyttöön Kaupintie 18 pääosin toimisto- ja liiketilarakennus on poikkeusluvalla mahdollista muuttaa pääosin asuinkäyttöön. Ensimmäinen kerros säilyy liiketiloina. Nykyisin rakennuksessa on asumista ylimmässä kerroksessa. Edellytyksenä poikkeamiselle oli riittävien yhteistilojen rakentaminen asukkaille ja pihasuunnitelman teettäminen maisema-arkkitehdilla. Naapuritontilla Kaupintie 16:ssa on vireillä samankaltainen hanke, joka ei vielä ole edennyt luvan hakuun. 32

Kartta: suunnittelutilanne, KSV Asemakaavaosasto 2009 33

Kartta: suojelukaavatilanne 34

Rakennettu kulttuuriympäristö Vanha Kannelmäki (5) Kerrostaloalue on 1950- ja -60-luvun vaihteelle tyypilliseen tapaan matalasti ja väljästi rakennettu. Asuinkerrostalot ovat pääasiassa 3-4-kerroksisia, poikkeuksena ovat maaston korkeimmalla kohdalla ostoskeskuksen edessä olevat 8-kerroksiset pistetalot. Piha-alueet ovat suuria ja vehreitä. Erityyppisistä kerrostaloista muodostuvien pienehköjen ryhmien välillä on vihervyöhykkeitä, keskellä aluetta on laaja Vanhaistenpuisto. Kehäkadun (Vanhaistentie-Kanneltie) varrella on vuoroin puistovyöhykkeitä, vuoroin kerrostaloryhmiä. Erityisesti kehäkadun sisäpuolella sijaitseva rakennuskanta edustaa laadukasta aikansa asuntoarkkitehtuuria ja on myös pääosin hyvin säilynyttä. Niistä ja keskellä sijaitsevasta puistovyöhykkeestä, sekä koulusta ja kirkosta syntyy rikasmuotoinen kokonaisuus. Vanhaistentien ja Kantelettarentien risteyksessä, pienen aukion ympärillä sijaitseva ostoskeskus (1959 Erkki Karvinen) on yksi Helsingin vanhimmista. Ostoskeskuksen alkuperäinen ilme on kärsinyt myöhempien korjausten myötä, rakennuksessa on muun muassa uudet metallikasettijulkisivut ja uusia katoksia. Rakennuksen pohjakaava on kuitenkin säilynyt pääpiirteissään. Kannelmäen ala-asteen koulu (1961 K.Haglund, E. Koiso-Kanttila / HKR) edustaa laadukasta 1960-luvun kouluarkkitehtuuria. Se on kaupunkikuvallisesti merkittävä ja sijaitsee näkyvällä paikalla. Kirkko (1968 Marjatta ja Martti Jaatinen) on muodoltaan telttamainen, 30 metriä korkea, betonirakenteinen ja kuparikatteinen. Seurakunnan virastoja kerhotilat sijaitsevat matalammassa siipirakennuksessa. Kannelmäen kirkko on suojeltu kirkkolailla (2004) modernin sakraaliarkkitehtuurin merkkikohteena. Vaalittavia ominaispiirteitä: - maaston mukaan vaihteleva rakennusten sijoittelu ja kaupunkirakenne, jossa rakennusryhmät on erotettu toisistaan vihervyöhykkein - aikakaudelle ominainen rakennustapa ja arkkitehtuuri - väljyys, vehreys, laajat puistovyöhykkeet - alueen toiminnallinen monipuolisuus Vanhaistentie (Kannelkylä) ja Soittajankuja (3,4) Vanhaistentien ja Jouhipolun rajaamalla alueella on 1974 valmistunut 28 rivitalon ja kolmen luhtitalon muodostama tiivis kokonaisuus, joka syntyi aikanaan kaupungin asuntotuotantotoimiston järjestämän urakkakilpailun tuloksena. Kilpailun voittivat Esko Kahri ja Kai Lohman ATR-toimistosta. Elementtirakenteisissa pientaloissa perusajatuksena oli huonejärjestelyjen muunneltavuus. Betonielementeissä on punaiseksi maalattu puinen ulkoverhous. Puistovyöhykkeen takana, Urkupillintien ja Pasuunatien välisellä alueella, on rakenteeltaan ja ulkoasultaan vastaavanlaisista kerrostaloista muodostuva 1976-77 valmistunut aluekokonaisuus. Vaalittavia ominaispiirteitä - kaupunkirakenteen säännöllisyys - aikakaudelle ominainen tiivis kaupunkirakenne - yhtenäinen rakennustapa, standardista poikkeava talotyyppi - vehreät pihat 35

36

Pohjois-Haaga (14-17) Pohjos-Haagan vanhimmassa osassa (17), joka rakennettiin 1952-59 Poutuntien, Krankantien, Santavuorentien ja Huovitien vaiheille, ympäristö on erittäin hyvin säilynyttä. Rakennukset ovat 1950-luvulle tyypillisiä, 4-6 -kerroksisia, enimmäkseen rapattuja ja harjakattoisia. 1960-luvun lopulla alueen keskelle rakennettiin kerrostalokokonaisuus. Alueen rakennukset sijoittuvat vapaasti kumpuilevaan kallioiseen maastoon. Pihat ovat aitaamattomia. Alueella on runsas puusto. (16) Pohjois-Haaga II:n alueella, joka sijoittuu Eliel Saarisen tien länsipuolelle Näyttelijäntien Ohjaajantien Aino Acktén tien ja Ida Ekmanin tien ympäristöön ja on rakennettu 1953-57, ilmenee aikakauden ihanteen mukainen kaupunkirakenne. Tavoitteiden mukaisesti aluekokonaisuus koostuu selkeästi oman luonteisistaan pienemmistä osa-alueista, soluista, jotka on erotettu puistovyöhykkein toisista soluista ja pääväylistä. Katuverkko myötäilee maastoa vapaamuotoisesti. Enimmäkseen 3-4 -kerroksiset asuintalot sijaitsevat väljästi avointen pihaalueiden äärellä. Rakennukset ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta erittäin hyvin alkuperäisasussaan säilyneitä. (14 ja 15) Jo II-alue oli toteutettu usean tontin kokonaisuuksina, mutta kolmannessa vaiheessa, Pohjois-Haaga III:n alueella mittakaava kasvoi entisestään. Alueesta järjestettiin asuntoreformikilpailu 1953. Järjestäjänä oli Väestöliitto. Suunnitelmat sellaisinaan jäivät visioiksi, mutta niiden ajatus suurista kokonaisuuksista toteutui; alueittain rakentamisella ajateltiin saavutettavan sekä sosiaalisia että taloudellisia etuja. Alue toteutettiin 1955-60 rakennuttajana Sato Oy. Muutamia talotyyppejä toistamalla luotiin osa-aluekokonaisuuksia, joita viheralueet ympäröivät. Alueella on myös korkeita, maamerkeiksi muodostuneita asuintaloja. Pohjois-Haagassa on myös ostoskeskus sekä pari koulua, kirkko ja vanhainkoti. Ostoskeskus (1960 Airi Seikkala-Viertokangas) on Helsingin ensimmäisiä ja säilynyt alkuperäisasussaan niin julkisivujensa kuin pohjakaavansakin osalta. Se on luokiteltu 1-luokan kohteeksi Helsingin kaupunginmuseon inventoinnissa. Pohjois-Haagan ala-asteen koulu (1956 Martti Välikangas) on arkkitehtonisesti ja kaupunkikuvallisesti erittäin merkittävä ja hyvin alkuperäisasussaan säilynyt rakennus, Pohjois-Haagan yhteiskoulu (1958 Aarne Piirainen) edustaa tyypillistä 1950-luvun kouluarkkitehtuuria. Vanhainkoti Hagaro (1956 Jarl Eklund) on suojeltu, kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus. Lisäksi alueella on punatiilinen, korkealla kellotapulilla varustettu Hakavuoren kirkko ja seurakuntatalo (1963, Eevi Aho, Esa Piironen). Vaalittavia ominaispiirteitä - kaupunkirakenteellinen idea soluista, joita vihervyöhykkeet erottavat - maaston huomioon ottava vaihteleva ja väljä kaupunkirakenne - laadukas 1950-luvun asuinkerrostaloarkkitehtuuri, joka on parhaimmillaan muodostaessaan yhtenäisiä kokonaisuuksia Etelä-Haagan kaavoitusperiaatteet Etelä-Haaga ja osa Pohjois-Haagaa on rakennuskiellossa vanhentuneiden asemakaavojen vuoksi asemakaavamuutosten laatimista varten. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 16.4.1998 Etelä-Haagan kaavoitusperiaatteet, joihin kuuluivat raportit Haagan viheralueet kaupunkirakenteen tiivistämisen reunaehdot sekä Haagan rakennukset ja arvotus suositukset rakennussuojelukohteiksi Haagassa alueen asemakaavamuutosten pohjaksi. Etelä-Haagan kaavoitusperiaatteiden mukaan Haagaa kehitetään nykyisenlaisena asuntopainotteisena kaupunginosana siten, että elinolot Haagassa paranevat. Arvokkaat rakennukset ja luontokohteet suojellaan. Täydennysrakentamista osoitetaan sellaisille rakentamattomille alueille, joilla ei ole todettu olevan erityisiä luonnonarvoja eikä arvoa virkistysalueena. Kaiken rakentamisen Haagassa tulee noudattaa alueen olemassa olevaa kaupunkirakentamisen mittakaavaa ja rakentamistapaa rakennusten sijoituksessa, volyymissa, kerrosluvuissa ja materiaaleissa. Haagaa täydennysrakennetaan vallitsevan rakennustavan mukaisesti 3-4-kerroksisin pienehköin asuinkerrostaloin ja rivitaloin. Uudet rakennukset sisältävät pääosin suuria asuntoja. Keskeisesti sijaitsevien rakennusten maantasokerroksiin osoitetaan liike- ja palvelutiloja sekoittuneen kaupunkiranteen periaatteiden mukaisesti. Rakentamistehokkuudet pyritään osoittamaan tasavertaisesti kaupunkirakenteessa samanarvoisessa asemassa sijaitseville tonteille. Pysäköintipaikat sijoitetaan rakennusten kellareihin, autotalleihin tai tontille jäsennöidysti. Tonteilla säilytetään tai sinne istutetaan puita ja pensaita. Katu- ja liikenneympäristöä parannetaan jalkakäytäviä, jalankulkuaukioita ja pyöräteitä lisäämällä sekä selvittämällä leveiden kokoojakatujen kaventamista esim. puurivien avulla. 37

Liikennesuunnittelutilanne Kannelmäen liikenneturvallisuussuunitelma 2005 Suunnitelmalla pyritään lisäämään erityisesti jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikenneturvallisuutta. Rakennetaan puuttuvia pyörätieverkon osia ja ajonopeuksia hillitseviä hidasteita, kuten kiertoliittymiä, korotettuja suojateitä sekä katujen ja katuliittymien kavennuksia. Kannelmäen ja Pohjois-Haagan pääraittien tavoiteverkko Kannelmäen ja Pohjois-Haagan pääraittien tavoiteverkko vuodelle 2015 on toteutettu Terveysaseman muutossuunnitelmat ja yhteys Malminkartanoon Vuoden 2018 jälkeen tapahtuva terveyskeskusten yhdistäminen ja pääterveyskeskuksen sijoittaminen Kannelmäen kauppakeskuksen viereen aloittaa keskustelun uuden katuyhteyden rakentamisesta Kannelmäen ja Malminkartanon välille Pelimannintieltä Ruosilankujalle. Uudelle katuosuudelle tulisi liikennettä noin 3000-3500 ajoneuvoa / vrk. Alueen liikenteen sujuvuutta parannetaan rakentamalla kauppakeskukseen kääntyville lisäkaista sekä muuttamalla Kantelettarentien, Kaupintien, Näyttelijäntien ja Kehä I:n rampin liittymä osittain kaksikaistaiseksi kiertoliittymäksi. Pääväylien kehittäminen Tiehallinnon tutkimus- ja kehittämisteemassa Ekotehokas ja turvallinen liiikennejärjestelmä (EKOTULI) on käynnistetty esiselvitys Kaupunkien pääväylien rooli tulevaisuudessa. Hankkeessa analysoidaan kaupunkien pääväyliä koskevia tulevaisuuden haasteita, jotta voidaan muodostaa riittävän monipuolinen kokonaiskuva kehittämistarpeista. Kaupunkien pääväyliä koskevaa ohjeistusta on tarkoitus lähivuosina tarkistaa ja uusia, ja esiselvityksen on tarkoitus palvella myös tätä työtä. Väylän toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia analysoidaan eri näkökulmista: liikkumisen turvallisuus, ympäristövaikutukset, maankäyttö ja liikenne, alueen asukkaat jne. Hankkeen tavoitteena on ennakoida ja arvioida, mitä haasteita kaupunkien pääväylien suunnitteluun liittyy, jotta voidaan kehittää hyviä yhteisvaikutuksia tuottavia ratkaisuja. Esiselvityksen työmenetelmänä on ollut tarkastella kahta esimerkkikohdetta, Hämeenlinnanväylää pääkaupunkiseudulla ja VT 5 Kuopion kaupungin kohdalla. Työpajoissa on yhdessä alueen suunnittelijoiden kanssa ideoitu mahdollisia ratkaisuja ja niiden vaikutuksia liikenneturvallisuuteen, maankäyttöön ja liikenteeseen sekä ympäristöön eri asiakasryhmien kannalta. Liityntäpysäköinnin kehittämisohjelma 2020 Liityntäpysäköinnin kehittämisohjelma 2020 on tehty PLJ 2007 varten YTV:ssä. Työ perustuu pääkaupunkiseudun ja sen lähialueiden liityntäpysäköintistrategiaan vuosille 2010 ja 2025. Ohjelmassa Kannelmäen liityntäpysäköintipaikkoja esitetään lisättäväksi 45 paikasta 55 paikalla 100 paikkaan vuoteen 2020 mennessä. Pohjois-Haagan paikkavaraus on esitetty säilyvän nykyisellään, 67 paikassa. Pyörien liityntäpaikkoja on tarkoitus lisätä molemmille asemille, Kannelmäkeen 68 (150) paikkaa ja Pohjois-Haagaan 46 (100). AMÄKI E MOTIE ILKANTIE VIHDINTIE Kehärata Kehärata muodostaa joukkoliikenteen tärkeän runkoyhteyden lentoaseman kautta pääradan ja Vantaankosken radan välille. Kehärata on raideyhteys Helsinki-Vantaan kansainväliselle lentoasemalle sekä oleellinen osa kaupunkirataverkkoa, joka parantaa koko seudun joukkoliikennetarjontaa. Rata yhdistää seudun asuin- ja työpaikka-alueet. 18 kilometriä pitkä Kehärata tuo raideliikenteen piiriin uusia alueita Vantaalla ja liityntäliikenne mahdollistaa raideliikenteen hyödyntämisen kauempaakin Uudeltamaalta. Ratayhteyden on arvioitu valmistuvan vuonna 2014. Raide-Jokeri Raide-Jokeri on yksi pääkaupunkiseudun tärkeimmistä suunnitteilla olevista poikittaisen joukkoliikenteen hankkeista. Tällä hetkellä tätä yhteyttä liikennöi Bussi-Jokeri eli linja 550. Raide-Jokeri on kaksiraiteinen pikaraitiolinja, jota tullaan liikennöimään korkealuokkaisella light rail -kalustolla. Se tulee kulkemaan pääosin omalla ajouralla. Reitti tulee kulkemaan Eliel Saarisentietä pitkin. Pohjois-Haagaa palvelevat Hämeenlinnanväylän ja Ilkantien pysäkit ovat suunnittelualueen eteläosassa. PIRKKOLA HUOPALAHDEN ASEMA HÄMEENLINNAN- VÄYLÄ Raide-Jokerin linjaus ja pysäkkejä suunnittelualueella 38

Kehäradan reitti ja asemat, www.keharata.fi 39

t Valimo Gjuteriet Kannelmäki Gamlas Pohjois-Haaga Norra Haga i e t n Huopalahti Hoplaks t n r u i j KAARELA KÅRBÖLE a K n n eltie Rutiån 4 3 2 81 1 V a n h s t e i a Maununneva Magnuskärr 7 Kannelmäki Gamlas Kan te l eta r v ä e g 15 n Kantelettarentie 5 K a a e r l a K n t i e å r b ö le v K eh ä l / M uurim estarin t ie M ä 80 Vihdintie t ä j o k i Lassila Lassas 9 8 Kaupintie 6 13 Pohjois-Haaga Norra Haga Tavastehusleden Pirkkol Britas 14 Krämarvägen Marttila Martas 10 11 79 i å n Kaupintie Teollisuusalue Industriområde Sockenbackavägen PITÄJÄNMÄKI SOCKENBACKA 48 0 250 metriä Vichtisväge 500 1. Vanha Kannelmäki 2. Tanotorventien pientaloalue 3. Kannelmäen rivitaloalue 4. Kannelkylä 5. 70-luvun Kannelmäki 6. yritysalue 7.radanvarren äydennysrakentaminen 8. Lassilan rivitalovaltainen osa 9. Lassilan kerrostalovaltainen osa 10. Ohjaajantien alue 11. Teuvo Pakkalantien ja Maria Jotunintien alue 12. Pohjois-Haagan III-osa13. Pohjois-Haaga I-osa 14. Hoivapalvelut 15. Sitratorin ympäristö 49 HAAGA HAGA 12 e a m Klubbekrigarvägen N p a p m i i e 50 s - Kartta: Osa-alueiden luonteet, KSV 2009 40

Analyysi Osa-alueiden luonteet Koska koko suunnittelualue on laaja ja käsittää hyvinkin erilaista kaupunkiympäristöä pientaloalueista aina asemanseutuihin, on ollut tarpeen jakaa alue pienempiin osa-alueisiin suunnittelun lähtökohtien selkiyttämiseksi. Luonteenomaiset osa-alueet ovat valikoituneet pitkälti fyysisen ympäristön ominaisuuksien perusteella. Lähtökohtina voivat olla joko rakentamisajanjakso, alueen toiminnot tai esimerkiksi alueelle tyypillinen rakennuskanta. Kannelmäki jakaantuu karkeasti kahteen eri ikäiseen osaan, vanhaan ja uuteen, joissa on rakentumisen ajanjaksoille tyypillinen kaupunkirakenteen tehokkuus ja kaupunkikuva. Kauppakeskukset ja asemanseutu ovat luoneet yhdessä alueelle useamman keskuksen mallin. Lassila on rakentunut lyhyen ajanjakson aikana 1970-80 -luvuilla. Asuinalue on verraten tiivis ja yksityiset piha-alueet ovat suojaisia. Lassilan kaupunkikuvassa on kulkemisen tiloja, muttei niinkään olemisen ja viihtymisen paikkoja. Asemanseutu on alueen keskus, jonka tuntumaan ovat keskittyneet palvelut ja toimipaikat. Pohjois-Haagan perusta on 1950-luvulle tyypillinen puutarhakaupunkirakenne, jossa erilaiset rakennusryhmät muodostavat pieniä alueellisia kokonaisuuksia maastoa mukaillen. Avointen piha-alueiden sekä puistojen ja virkistysalueiden runsaus luo alueelle luonteenomaisen vehreyden. Alueen keskukset ovat vanhoja kaupallisia keskuksia, joiden toiminta on alkanut hiipua. Toiminnalliset yhteydet ovat melko heikot Lassilaan ja siellä sijaitsevaan Pohjois-Haagan asemanseutuun. 1 Vanha Kannelmäki Samalla tavoin kuin Munkkivuoressa ja Pajamäessä 50-luvun talot ryhmittyvät alueen ympäri kiertävän kadun molemmin puolin. Talot ovat keskimäärin neljäkerroksisia ja harmaan tai kellertävän sävyiseksi rapattuja. Pihat ovat kohtalaisen suuria ja puistomaisia, pysäköintiä on pihoilla niukalti. Vanhan Kannelmäen keskellä Vanhaistentien ja Kanneltien risteyksessä olevan toriaukion kyljessä on ostoskeskus. Lisäksi keskeisellä paikalla on kirkko ja puisto, jonka kautta kevyen liikenteen väylä johtaa nykyiselle asemalle. 1 Vanha Kannelmäki (kuva: Simo Karisalo) 3 Kannelmäen rivitalovaltainen alue 4 Kannelkylä (kuva: Simo Karisalo) 2 Tanotorventien pientaloalue Pientaloalue on hyvin lähellä Hämeenlinnanväylää ja sen rakennukset tiivistyneet aikojen kuluessa yhä pienempiin osiin jaetuille tonteille. Rakennuskanta on iältään vaihtelevaa. Omakotitalojen lisäksi kadun varressa on yhtiömuotoisia pientaloja. 3 Kannelmäen rivitalovaltainen alue Pääosin 70-luvulla rakennetulla alueella on sekä rivitaloja, että pienkerrostaloja. Väritys on voimakasta 5 70-luvun Kannelmäki (kuva: Simo Karisalo) 41

ja korostaa elementtisaumoja. Alueen keskellä on päiväkoti ja urheilukenttä. Uudempaa rakennuskantaa edustavat 2000-luvun täydennyskohteet Pasuunakujalla ja Soittajanpolulla. 4 Kannelkylä Kannelkylä on osa Kannelmäen rivitalovaltaista luoteisosaa, mutta muodostaa selkeän oman kokonaisuutensa. Kannelkylä on tiivis pientaloyhdyskunta, jonka neliömäisen muodon sisällä on kylän keskuspuisto. Kyläläisten yhteisöllisyys kukoistaa omia nettisivuja myöten. 5 70-luvun Kannelmäki Pelimannintien molemmin puolin sijaitsevat Kannelmäen 70-luvun aluerakentamiskohteet, jossa betonipintaiset elementtikerrostalot, suuret pysäköintikentät ja eritasoliikennejärjestelyt hallitsevat maisemaa. 6 Yritysalue Yritysten toimitilat reunustavat Lassilan Kaupintietä ja sama vyöhyke jatkuu yhdistävänä tekijänä Kehä I:n yli aina Prisman pohjoispuoleiselle Laulukujalle saakka. Vaikka Pohjois-Haagan aseman tuntumassa on koettu painetta muuttaa toimitiloja asunnoiksi, on alueella uuttakin toimitilarakentamista. Tiedon toimitilat valmistuivat Kehän varteen 2000-luvun alussa ja Prisman yhteyteen on tulossa lisää uusia toimitiloja. 7 Radanvarren täydennysrakentaminen 2000-luvulla Kannelmäen aseman välittömään läheisyyteen on kohonnut uusia kerrostaloja. Aseman itäpuolella on kahden kerrostalon muodostama kokonaisuus, jossa talojen välistä kulkeva Rumpupolku johtaa komean portin läpi asemalta vanhaan Kannelmäkeen. Radan länsipuolella Pasuunatien ja Soittajantien välissä on uusi kortteli, jossa talot on myös yhdistetty korkealla katoksella toisiinsa. 8 Lassilan rivitalovaltainen osa Lassilan pohjoisosa on rivitalovaltainen ja monissa pienkerrostaloissakin on ensimmäisen kerroksen asuinnoissa pienet aidatut pihat. Puuaidat rajaavat myös taloyhtiöiden pysäköintialueita ja erilaiset yksityispihojen rajaukset muodostavatkin merkittävän visuaalisen elementin. Julkisvut ovat pääosin punatiilisiä ja ruskean eri sävyisiä. Kaikki kadut päättyvät kääntöpaikkoihin ja risteävät kevyen liikenteen raittien kanssa. 9 Lassilan kerrostalovaltainen osa Lassilan eteläosassa on sekä asuinkerrostaloja, että lähinnä Kaupintietä myös toimistotaloja. Palvelut sijoittuvat Kaupintien varteen. Aluetta halkoo kaksi puistomaista kevyen liikenteen vyöhykettä. Väritys on vaaleaa ja kellertävää, julkisivumateriaali suurimmaksi osaksi tiiltä ja tiilipintaista betonia. 6 Yritysalue (kuva: Simo Karisalo) 7 Radanvarren täydennysrakentaminen (kuva: Simo Karisalo) 9 Lassilan kerrostalovaltainen osa (kuva: Simo Karisalo) 10 Ohjaajantien alue 42

10 Ohjaajantien alue 50-luvun alueen sydän on Thalianaukio, jonka ympärillä on edelleen peruspalveluita. Ohjaajantie kiertää aluetta pohjoisessa ja lännessä sulkien alueen yhtenäiseksi, maastoon istuvaksi kokonaisuudeksi mäen ympärille. Nurmipihoja ei ole aidattu, niillä on niukalti pysäköintitilaa, siellä täällä näkyy paljasta kalliota ja pihoissa kasvaa täysikasvuisia puita. Rakennukset ovat rapattuja ja pääosin kellertävän värisiä, myös muutama punasävyinen rakennus on Thalianaukion lounaispuolella. 11 Teuvo Pakkalantien ja Maria Jotunintien alue Hyvin suoraviivainen korttelirakenne erottuu Pohjois-Haagan muuten orgaanisesta kaupunkitilasta. 70-luvun tyypillisten betonielementtirakennusten korkeus vaihtelee kolmen kerroksen lamellitaloista aina kymmenkerroksisiin pistetaloihin saakka. 11 Teuvo Pakkalantien alue (kuva: Simo Karisalo) 12 Pohjois-Haaga I 50-luvun miljöö laajoine pihoineen ja rapattuine taloineen. Mittakaava enimmäkseen kolmikerroksista, toisaalta myös korkeampia pistetaloja. Palvelut ovat vähentyneet, ennen täällä oli jopa elokuvateatteri. 13 Pohjois-Haaga III Toisaalta matalien maastoon istutettujen talomuodostelmien ja toisaalta maamerkinomaisten korkeiden tornitalojen alue, jonka keskiosaan jää Pohjois- Haagan ostoskeskus. Hämeenlinnanväylää lähinnä on opiskelija-asuntoja ja hajanaista pysäköintialuetta. Kalliota siellä täällä näkyvissä, pihat avoimia. 14 Hoivapalvelujen alue Radan alle peittyvän Pohjois-Haagan aseman vieressä on vanhuspalvelujen, saattokodin ja läntisen sosiaaliaseman muodostama kokonaisuus. Myös muutamia asuintaloja on Äyripolulla. Mäellä sijaitsee ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoituslaitteita. 15 Sitratorin ympäristö Kanneltalo on läntisen Helsingin alueellinen kulttuurikeskus, jossa järjestetään paljon konsertteja, näyttelyitä ja teatteria. Talossa toimii myös kirjasto ja nuorisotalo. Silti kaikki tämä voi jäädä satunnaiselta ohikulkijalta huomaamatta, sillä kulttuuri ei juurikaan näy Kanneltalon ulkopuolelle. Sitratorilla maisemaa hallitsevat rampit ja portaat. Tori on suojaisa ja hyvin rajattu. Kesäisin torilla on myyntikojuja ja penkkejä istuskeluun. Viereisen toimistotalon toimitilat ovat jääneet vanhanaikaisiksi. Klaneettiten puolelta torin kokonaisuus ei hahmotu. 12 Pohjois-Haaga I 14 Hoivapalvelujen alue (kuva: Simo Karisalo) 15 Sitratori (kuva: Simo Karisalo) 43

Ulkotilojen hierarkia Ulkotilojen hierarkia -analyysin tarkoituksena on ollut tunnistaa erilaisia viheraluetyyppejä, jotka esim. maisemaltaan, kulttuuriperinnöltään, luonnonarvoiltaan tai käytettävyydeltään poikkeavat toisistaan. Samalla on haluttu tuoda esille viheralueiden moninaisia merkityksiä käyttäjän kannalta: metsä tarjoaa erilaisen kokemuksen kuin avara peltomaisema, ja lähipuisto täyttää toisenlaisia tarpeita kuin liikuntapuisto tai puulajipuisto. Viheralueet eivät palvele kaikkia yhtäläisesti yhdelle elintärkeä alue saattaa olla toiselle täysin merkityksetön. Näin ollen viheralueita tulisi olla tarjolla monipuolisesti erilaisiin tarpeisiin. Viheralueiden lisäksi piha-alueet tuovat oman lisänsä ulkotilojen hierarkiaan. Vaikka vain osalla pihoista on julkinen tai edes puolijulkinen luonne, erilaisten korttelityyppien tapa rajata katutilaa ja viheralueita vaikuttaa kokemukseen julkisesta tilasta. Ulkotilojen hierarkia Kannelmäki-Pohjois- Haagassa Kannelmäen Pohjois-Haagan tarkastelualueella (kartan väritetyt alueet) laajat selänteiden viheralueet painottuvat Pohjois-Haagan alueelle, kun taas Kannelmäki ja Lassila tukeutuvat laajaan Mätäjokilaakson viheralueeseen. Kannelmäessä on vain yksi laajempi metsäinen mäki, n. 7,3 hehtaarin kokoinen Rumpupolunpuisto, ja Pohjois-Haagassakin liikenneväylät jakavat selännemetsät alle 15 hehtaarin osiin. Pohjois-Haagan tilannetta parantaa kuitenkin sen itäpuolella sijaitseva, laajoja selännemetsäalueita sisältävä Keskuspuisto. Sen sijaan Kannelmäestä Keskuspuistoon on vain yksi suora yhteys Kehä I:n risteysalueen kautta. Kannelmäessä laajojen selänteiden viheralueiden voidaan katsoa olevan aliedustettuina. Lisäksi sujuvat yhteydet Keskuspuistoon ovat tärkeitä koko tarkastelualueen kannalta. Mätäjokilaakson laajalla viheraluekokonaisuudella on voimakas identiteetti ja alue on osa maakunnallisestikin merkittävää läntistä vihersormea. Laaksotila hahmottuu Kannelmäen ja Lassilan kohdalla avoimena ja yhtenäisenä. Sen sijaan Lassilan kautta kulkeva yhteys Mätäjoen sivulaaksoon (Aino Acktén puisto Alppiruusupuisto Haagan urheilupuisto) on epäselvä. Yleiskaava 2002:n Viheraluerakenne-liitekartan kaupunginosapuistot sijoittuvat Kannelmäki Pohjois-Haagassa pääasiassa laajoille laaksoviheralueille. Pohjois-Haagassa asuinaluekokonaisuuteen kuuluvat puistot muodostavat melko yhtenäisen, rakennettuja alueita toisiinsa kytkevän viheralueen. Alueelta toiselle liikkuminen käy sujuvasti viheralueen sisässä. Kannelmäen asuinaluekokonaisuuteen kuuluvat puistot muodostavat keskeisesti sijaitsevasta Vanhaistenpuistosta haarautuvan verkoston, joka mahdollistaa niin ikään kulun alueelta toiselle viheraluetta pitkin. Kannelmäen raitit kulkevat kuitenkin kortteleiden lomassa kaupunkimaisen kapeina, eikä mielikuva vastaa metsän sisässä liikkumista samaan tapaan kuin Pohjois-Haagassa. Tarkastelualueella on monipuolisesti suojelu- tai maisema-arvoja omaavia puistoja ja lähimetsiä: Malminkartanon puutarha ja mäki, Alppiruusupuisto sekä kolme kaupunkirakenteessa keskeisesti sijaitsevaa linnoituslaitemäkeä. Näiden alueiden potentiaali on kuitenkin Alppiruusupuistoa lukuun ottamatta melko lailla hyödyntämättä. Esimerkiksi kartanoalueen kivikautisista asuinpaikoista ja puutarhahistoriasta löytyisi aineksia vetovoimaisen viheralueen kehittämiseen. Unohdetuista linnoituslaitemäistä olisi mahdollista luoda teemallisesti toisiinsa kytkeytyvät keskustapuistot kahdelle asemanseudulle ja rakenteilla olevalle uudelle kaupalliselle keskittymälle. Kannelmäki Pohjois-Haaga on huomattavan kerrostalovaltainen. Eri korttelityypit muodostavat selkeitä itsenäisiä kokonaisuuksia. Avokorttelit liittyvät pihojen kautta usein lähes saumattomasti ympäröiviin vapaamuotoisiin viheralueisiin. Puoliavoimille korttelialueille on tyypillisempää sisäänpäin kääntyminen ja suorakaiteen muotoinen korttelipuistikko alueen keskellä. Paikalliset ominaispiirteet Kannelmäki- Pohjois-Haagassa Kannelmäen Pohjois-Haagan alueen maiseman kohokohtia ovat mm. avointa maisematilaa rajaavat jyrkkäpiirteiset metsäiset mäet ja niiden eheinä säilyneet reunavyöhykkeet (kartanon mäki, Peikonhammas, Rumpupolunpuiston mäki), Mätäjoen mutkan leventymä, Alppiruusupuiston etenkin kukinta-aikaan pysäyttävä pensasto sekä toisaalta myös muutamat näyttävät tornimaisten kerrostalojen ryhmät. Tärkeitä näkymiä alueella on mm. Mätäjokilaakson suuntaiset avoimet näkymät, näkymä Kannelmäen asemalta Malminkartanon huipulle sekä aseman viereiseltä kalliolta ja Pelimannintien sillalta avautuvat näkymät aseman suuntaan. Lisäksi mukaan on valikoitunut kriittisiä kohtia, viheralueita jakavien liikenneväylien siltoja, joiden toteutuksessa on arvokkaat näkymät onnistuttu melko hyvin säilyttämään. Mittakaavaltaan miellyttäviä ja näkymiltään vaihtelevia, kaartuvia katutiloja löytyy etenkin Pohjois-Haagasta. Vanhan Kannelmäen raitit ja puistokäytävät ovat viihtyisiä kävelyreittejä, samoin Runar Schildtin puiston aamu- ja ilta-auringon valaisema reitti sekä Kaupintien länsipää runsaine kadunvarsi-istutuksineen. Asukaskyselyissä (HKR 2004, 2007 & 2008) positiivisesti koettuina alueina esiin nousivat etenkin Mätäjokilaakso, vanhan Kannelmäen puistot, Peikonhampaanpuisto, Aino Acktén puisto sekä Alppiruusu- ja atsaleapuisto. Mätäjokilaaksossa joenvarren tiiviinä ja yhtenäisenä jatkuva pensaikko sulkee näkymiä avoimeen laaksotilaan ja kätkee puiston tärkeän vesipinnan. Näkymiä tulisi avata paikka paikoin ekologiset arvot huomioon ottaen. Vihdintien alituksen kohdalla joki on pensaikon vuoksi täysin huomaamaton ja viheryhteyden kannalta väärässä paikassa sijaitseva huoltoasema tukkii näkymiä tehden paikasta läntisen vihersormen pullonkaulan, jossa on tarve viheralueita paremmin kytkevälle yhteydelle. Muita kevyen liikenteen yhteystarpeita ovat Kehä I:n yli- tai alikulut radan ja Hämeenlinnanväylän liittymän kohdilla sekä yhteys Kanneltalolta Rumpupolunpuiston kautta Mätäjokilaaksoon. Esimerkkejä epämiellyttävistä jalankulkuympäristöistä löytyy mm. asemien seuduilta, pitkiltä tuulisilta silloilta sekä voimakkaasti liikennöityjen tai jäsentelemättömän pysäköinnin leventämien katujen varsilta. 44

Kartta: Ulkotilojen hierarkia, KSV 2009 45

Kartta: Paikalliset ominaispiirteet, KSV 2009 46

47

Valimo Gjuteriet aml Pohjois-Haaga Norra Haga i e t n t n r u i j Kaupunkikuva KAARELA KÅRBÖLE a K n n eltie Rutiån Kannelmäen kirkko mahdollinen katselupiste tulevaisuudessa 81 V a n h s t e i a kaupallisten palveluiden keskittymä Maununneva Magnuskärr näkymä Malminkartanonhuipulle Kannelmäki Gamlas kaupallisten ja kulttuuripalveluiden keskittymä, asema a K antel e t r v ä e g n Kantelettarentie kaupallisten palveluiden keskittymä K a a e r l a K n t i e å r b ö l e 80 M Vihdintie ntie K eh ä t ä j o k Vihdintien estevaikutus i ä l / M M uurim u es t a ri n t ie Lassila Lassas Kehä I:n ja sen liittymien estevaikutukset Kaupintie piippu kaupallisten palveluiden keskittymä, asema mahdollinen katselupiste tulevaisuudessa Tiedon toimistotalo Kehä I:n varressa Pohjois-Haaga Norra Haga tornitalot Hämeenlinnanväylän estevaikutus Tavastehusleden sleden Pirkko Britas Krämarvägen tornitalot radan estevaikutus kun sitä ei ole rakennettu pilareille kaupallisten palveluiden keskittymä, työväenopisto Marttila Martas toiminnalllisesti aktiivinen paikka maamerkki näkymä puistoon merkityksellinen näkymä 79 estevaikutus Kaupintie tarkka raja Mätäjokilaaksoon häilyvä raja Mätäjokilaaksoon Teollisuusalue tärkeimmät kadut Industriområde PITÄJÄNMÄKI SOCKENBACKA 0 250 metriä 48 500 49 HAAGA HAGA e a Klubbekrigarvägen N 50 m p a p m i i e s - Sockenback Kannelmäen, Lassilan ja Pohjois-Haagan paikkoja ja näkymiä, KSV 2009 48

Liikenne nkartano ård M KAARELA äge dsv går alm KÅRBÖLE n Ka Malminkartano el nn t ie Malmgård n iå tuk laa en nte ike oli kk Jou V a n 81 Ka nt e le ta rv Kannelmäki Gamlas äg Kannelmäki Ka an a nne Gamlas G Gam a Maununneva Magnuskärr en ä täv äy ntie ttare tele Kan :llä hä I s Ke u u tav urat n se e i t örä i py mp Pare e K a a r Joukkoliikenteen laatukäytävä K e h ä l / M u u r im e s ta r in t ie ä g en ut ha iste n t ie R rb Kå ö le v ie n t la M ät äjo ki 80 e pinti Kau Pohjois-Haaga oiss-h Haa aag a Kräm g arvä Pirkkola Britas den ie nt marla mars le hus ste i hd Vi Pohjois-Haaga Norra Haga a Tav Lassila Lassas kk Pir en Marttila Martas Ka up in t ie Klubbekrigarvägen 79 Pitäjänmäki HAAGA HAGA Sockenbacka Teollisuusalue Industriområde Valimo Gjuteriet 0 250 500 PITÄJÄNMÄKI metriä SOCKENBACKA ympäristöä heikentävät pysäköintialueet 48 50 N u ija m t e n r a 49 m p ja pyöräily-yhteys ie s - Hoplaks en R u ti å n rajautumaton katutila, ylileveä katu p i Huopalahti g tisvä Vich Souusi katuyhteys ck en ba ck av parannettava jalankulkuäg en 78 itä jän ieste Södra Haga am Etelä-Haaga Nuij kehitettävä laajojen viheralueiden välinen jalankulku- ja pyöräily-yhteys P ntie kaupunkimaisempi ilme katuosuudelle Liikkumisympäristö, alueen sisäiset kehittämistarpeet, KSV 2009 49

PÄIVITTYY! Pysäköinnin laskentaohjeet Esikaupunkien renessanssin läntisellä suunnittelualueella, KSV 2009 50

Pysäköinti Pysäköinnin nykytilaa kuvastaa hyvin kaavoituksessa käytetty autopaikkamäärien laskentaohje. Asumisväljyyden ja autotiheyden suhteen ennusteeseen perustuvalla laskentaohjeella määritellään asuntotonteille riittävä määrä autopaikkoja asemakaavoituksen yhteydessä. Ohje ilmoitetaan muodossa 1ap / x kem2. Laskentaohje on pienentynyt 1960-luvulta nykyiseen niin että autopaikkoja kaavoitetaan uusilla alueilla lähes kaksi kertaa vähemmän kuin 1960-luvulla. Eniten autopaikkoja on Lassilan, Hämeenlinnanväylän ja Kannelmäen kauppakeskuksen työpaikka-alueilla, joissa on käytetty laskentaohjetta 1ap/60kem2. Asuntoalueista Lassilassa on pääosin käytetty laskentaohjetta 1ap/80kem2, kuten myös Kannelmäen aseman länsija pohjoispuolella sekä Pelimannintien ja rautatien kulmauksessa. Kannelmäessä Pelimannintien muilla kortteleilla puolestaan autopaikkoja on ohjeen 1ap/100kem2 tai 1ap/105kem2 mukaisesti. Myös Pohjois-Haagan 1070-luvulla rakennetulla asuntoalueella on käytetty ohjetta 1ap/105kem2. Nykyisen kaltainen tilanne on hyvin sekava kun vierekkäisillä tonteilla autopaikkoja saattaa olla aivan erilaisen mitoituksen mukaan. Sen vuoksi autopaikkamäärät voisi olla hyvä yhtenäistää. Lisäksi asemanseuduilla voisi ajatella tarvittavan vähemmän autopaikkoja, jolloin näillä asuintonteilla voisi autopaikkojen määrää laskea muita hieman enemmänkin. Autonomistus Kannelmäki-Lassila-Pohjois-Haagan alueilla autonomistus on kaupungin keskiarvoa vähäisempää. Renessanssialueella autottomia talouksia on 52 % ja yhden auton talouksia 40 %. Vähiten autoja on Kannellmäessä. Kartassa ympyrän koko vastaa talouksien määrää alueella. 51

Korttelitehokkuus Keskimääräiset kaavan mukaiset korttelitehokkuudet tarkastelualueella vaihtelevat 0,26:sta yli kahteen. Tanotorventien pientaloalue on tarkastelualueen väljin, Kaupintien varren yritysvyöhyke on puolestaan erittäin tiivis alue. 1950-luvun rakennusalueiden korttelitehokkuus on tyypillinen 0,6 ja 1970-luvun alueiden korttelitehokkuus noin 1,2. Vastaavilla tehokkuuksilla rakennettiin aikakaudelle tyypilliseen tapaan ympäri Suomea. Kaavojen osoittamasta rakennusoikeudesta on toteutunut noin 80% seuraavilla alueilla: Kannelmäen 70-luvun kerrostaloalueeet, Sitratorin ympäristö, Lassilan toimitilavyöhyke ja radan itäpuoli. Molemmat asemanseudut kuuluvat näihin alueisiin. Lassilan pientaloalueella toteutunut kerrosala vastaa reilua 70% kaavan sallimasta rakennusoikeudesta. Muilla alueilla rakentunut kerrosala seuraa tarkemmin kaavoissa osoitettua. Kuva: Ote karttaliitteestä Rakentamisen aikakausia, Helsingin kaupungin rakennusjärjestys 2000 / rakennusvalvonta 52

Korttelitehokkuus läntisen renessanssialueen osa-alueilla, KSV 2009 53

PehmoGis Alueiden kehittämistyö on aloitettu yhteistyössä paikallisten toimijoiden ja asukkaiden kanssa. Kevään aikana järjestettiin Internetissä kaikille avoin PehmoGIS -kysely molemmilla Esikaupunkien Renessanssi -alueilla, sekä käytiin kertomassa asukkaille Renessanssin tavoitteista mm. Kanneltalossa järjestetyssä asukastilaisuudessa. PehmoGIS-kysely järjestettiin yhteistyössä Teknillisen korkeakoulun Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen kanssa ja se on osa YTK:n Urbaani Onni -tutkimushanketta. PehmoGIS on uusi vuorovaikutusmenetelmä, jota kokeiltiin nyt Helsingissä ensimmäisen kerran osana kaupunkisuunnittelua. Menetelmän avulla kerätään asukkaiden arvokasta kokemuksellista tietoa paikkatietopohjaisesti. Kyselyn aineisto kerättiin Internetissä olleen karttasovelluksen avulla, jossa eri aihealueisiin liittyviin kysymyksiin vastattiin merkitsemällä kartalle pisteitä, reittejä tai alueita. Läntiseltä renessanssialueelta kyselyn ensimmäiseen vaiheeseen vastasi kaikkiaan 97 asukasta. Vastaajat ottivat kantaa elinympäristönsä laatutekijöihin fyysisestä, toiminnallisesta, sosiaalisesta sekä ympäristön tunnelman näkökulmasta. Tämän lisäksi he merkitsivät kartalle arjen paikkoja ja fyysiseen ympäristöön liittyviä parannusehdotuksia. Kartassa on esitetty eri laatutekijähavaintoihin liittyvien paikkojen ja alueiden miellyttävyys läntisellä renessanssialueella. Vastausten perusteella epämiellyttävimpinä paikkoina korostuvat alueen kaupalliset ja liikenteelliset keskukset eli juna-asemien ja vanhojen ostoskeskusten seudut. Miellyttävimmät paikat ovat vastausten perusteella viheralueilta sekä Pohjois-Haagan 50-luvun asuinalueilla. Alueellisessa tarkastelussa vastausten perusteella vähiten miellyttävänä alueena näyttäytyy Kannelmäen kerrostalovaltaisin alue. Kartta antaa kuitenkin vain viitteellisen kuvan tilanteesta alueella, johtuen vastaajien ja paikannusten suhteellisen vähäisestä määrästä. Vastausmäärän vähäisyyden vuoksi kyselyä päätetiin jatkaa. Alueen talouksista otettiin tilastollinen otanta, jolle postitettiin tiedote nettikyselystä. Toisen vaiheen kysely tuotti huomattavasti enemmän vastauksia, joulukuussa 2009 oli koossa jo yli tuhat vastausta. Tuloksia kyselyn toisesta vaiheesta saadaan kevään 2010 aikana. Pehmo-Gis -kyselyn tuloksia, KSV 2009 54

SVahvuudet Mätäjokilaakso ja alueen pitkä kulttuurihistoria Jatkuva ja kattava sisäinen viheralueverkosto Hyvät joukkoliikenneyhteydet Keskuspuiston läheisyys Alppiruusupuisto Yhtenäisinä säilyneet vanhat asuinaluekokonaisuudet Omaleimaiset alueet WHeikkoudet Epäviihtyisät asemien ympäristöt Asemien heikko liittyminen kaupunkirakenteeseen Valtateiden melu ja estevaikutus Epämiellyttävät katutilat Pienvesien heikko kunto Heikentyneet pienet keskukset Aluetta vaikea tunnistaa valtateitä pitkin liikuttaessa Kaupallisten keskusten vanhat puitteet Kaupungiosien väliset yhteydet Kaupunkirakenteen liiallinen väljyys OMahdollisuudet Eri luonteiset keskukset kylämäisestä kohtaamispaikasta kulttuurisolmuun ja ostosparatiisiin Mätäjoen arvonnosto ja laakson vetovoimaisuuden lisääminen Melulta suojaava rakentaminen valtateiden varsilla Kehäratayhteys Asuinalueiden monipuolistaminen Estevaikutusten pienentäminen T Uhat Pienten keskusten kuihtuminen Prisman seudusta kasvaa uusi palvelukeskus, mutta jää kaupunkiympäristönä jäsentymättä Alueen väestö ikääntyy ja vähenee Sisäisen viheralueverkoston pirstaloituminen rakentamisen myötä Rakennuskannan korjaustarve kasvaa Ympäristön laatu rapistuu Alueen SWOT-tarkastelu, KSV 2009 55

ut n iå ha iste n t ie R Maununneva Magnuskärr kehittämistyö alkamassa, piha-alue leviää V a n 81 Ka nt e le ta rv Kannelmäki Gamlas äg Kannelmäki Gamlas en Kanneltalo piilossa, sekavat rampit tila atu ie rentit re le tta tele te Kan äk iäv v le ä g en leviävä katutila hoidon tarvetta rb Kå e K a a r ö le v ie n t la ei yhteyttä Kehän poikki K e h ä l / M u u r im e s ta r in t ie estevaikutus, saasteet ja melu M turvaton, kapea ja meluisa ylikulku ät äjo hoidon tarvetta meluisa ki int pin Kau lm a Lassila Lassas ne tun sen mi iaja oh asema hukkuu palvelut ei aukea ulos yksipuolistuneet ei selk pysäköintiä hajallaan, eää y hteyt epäsiisti ympäristö tä Pirkkola Britas den ie nt le hus ste Pohjois-Haaga Norra Haga a Tav i hd Vi to joh ma voi 80 Pohjois-H No l kko Pir viheryhteys marvrvägen rä Krä katkeaa huoltamoon Marttila Martas Klubbekrigarvägen Ka up in t ie ympäristöhäiriöt 79 HAAGA HAGA Teollisuusalue Industriområde Valimo Gjuteriet 0 250 500 PITÄJÄNMÄKI metriä SOCKENBACKA 48 50 m p ac ka vä ge n Kehittämistarvekartta, KSV 2009 56 49 Huopalahti g tisvä Vich ti å n ke nb N u ija m t e n r a So c Hoplaks p i ie s -

Ongelmat ja kehittämistarpeet Alueen ongelmat liittyvät suurimmaksi osaksi liikenneympäristön hajanaisuuteen ja kaupunkimaisen katutilan puutteeseen. Pelimannintie ja osin myös Klaneettitie ovat esimerkkejä 70-luvun ajattelusta, jossa katutila leviää monen samansuuntaisen liikennealueen ja niiden väliin jäävien istutusvyöhykkeiden ansiosta hallitsemattoman leveäksi. Liikennemuodot on erotettu toisistaan ja kevyen liikenteen väylät risteävät eri tasossa. Kanneltalo ei avaudu Klaneettitielle päin vaan jää eritasoratkaisujen ja luiskien taakse piiloon. Kehä I aiheuttaa alueelle saasteita ja melua sekä lisäksi erottaa Kannelmäen Pohjois-Haagasta ja Lassilasta. Prisman kohdalla kevyellä liikenteellä on Kehä I:n yli johtava oma silta, mutta pitkä ylikulku on kävelijälle meluisa ja epämiellyttävä. Seuraava kevyen liikenteen ylikulku Kehä I:n yli sijaitsee Lassilan urheilupuiston kohdalla. Kehän estevaikutus säilyy näistä ylikuluista huolimatta suurena. Lassilan läpi kulkeva Kaupintie on kunnostettu jokin aika sitten, ja liikenne siellä onkin vähentynyt. Silti alueella on yhä läpikulun tunnelmaa, pysähtymisen ja viihtymisen paikkoja ei juuri ole. Kaupintien ja Vihdintien kulmassa huoltoaseman piha katkaisee Mätäjoelta etelään johtavan viheryhteyden. Pohjois-Haagan asema hukkuu sillan alle eikä avaudu sen enempää pohjois- kuin eteläpuolelleenkaan. Pohjois-Haagan asemalta Pohjois-Haagan ostoskeskukselle johtaa tällä hetkellä pelkästään kevyen liikenteen hiekkatie metsän läpi. Reitti lähtee aseman itäpuolelta Terhokodin pihan pysäköintialueelta eikä polun pää ole helposti löydettävissä. Reitti kiemurtelee metsässä ja johtaa Runar Schildtin puiston läpi ostoskeskukselle. Ida Aalbergin tien päässä katu muuttuu sekavaksi pysäköintialueeksi. Epäsiistissä ympäristössä paikalle pystytetty patsaskin jää huomiotta. Alueella on sekä kauniita, hoidettuja puistoja, että hoitamattomia pusikoita. Jälkimmäisestä esimerkkinä Hämeenlinnanväylän ja Kehä I:n kulma Ida Aalbergintien pohjoispuolella. Paikka on liikenneväylistä johtuen meluisa ja hoitomattoman oloinen. Paikalla sijaitsee ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoituslaitteita, jotka jäävät täysin ryteikön taakse. Toinen yhtä ala-arvoisessa kunnossa oleva linnoituslaitemäki on Kannelmäessä Purpuripolun pohjoispuolella. Pusikot ja tiheät nuoret puut peittävät näkymät ja linnoituslaitteet estävät vapaan kävelyn puolelta toiselle. 57

58

Alueellinen kehittämissuunnitelma 59

Kehittämistavoitteet Kannelmäen Lassilan ja Pohjois-Haagan kehittämistavoitteet TOIMINNALLISUUS Osa-alueiden toiminnallisuuden ja omavaraisuuden parantaminen Asemanseudut monipuolisiksi keskuksiksi saavutettavuus, viihtyisyys ja turvallisuuden tunne Sekoittuneen rakenteen tukeminen: työpaikkoja ja asumista Palvelutason turvaaminen väestöpohjaa kasvattamalla Monimuotoinen kaupallinen rakenne: iso kauppakeskus, mutta myös elävät pienemmät ostoskeskukset Kannelmäestä näkyvä kulttuuriasema: kulttuuria Kanneltalosta lähiympäristöön ASUMINEN Asuntokannan monipuolistaminen ja asuntotarjonnan lisääminen Suuria asuntoja sinne, missä on vain pieniä Korkeatasoista asuntorakentamista nostamaan Kannelmäen kaupunkikuvallista ilmettä Nykyisten rakennusten perusparantaminen ja tonttikohtaisen lisärakentamisen edellytysten tukeminen Elinkaariasumisen mahdollistaminen KAUPUNKIKUVA Kaupunkikuvan laadullinen kehittäminen Keskeisten katuosuuksien ilmeen parantaminen kaupunkimaisemmiksi Pysäköinnin uudelleenjärjestely - integroituja pysäköintiratkaisuja ja pysäköintiohjeiden tarkistaminen Sisäisen eriytymisen vähentäminen - Kannelmäestä yhtenäinen, Lassilan ja Pohjois-Haagan vuorovaikutuksen parantaminen Virkistysalueiden laadun ja toiminnallisuuden parantaminen - Mätäjokilaakson imagon ja tunnettavuuden nostaminen Lassilassa Pohjois-Haagan asema näkyväksi paikaksi LIIKKUMINEN Sujuvan liikkumisen edistäminen Pyöräily- ja kävelymahdollisuuksien tukeminen Yhteyksien selkeyttäminen palvelujen ja asemien välillä Joukkoliikenteen houkuttelevuuden ja palvelutason kehittäminen Kannelmäen ja Malminkartanon välisten yhteyksien parantaminen Kannelmäen, Lassilan ja Pohjois-Haagan kehittämistavoitteet, KSV 2009 60

Toiminnallisuus - olemassa olevien toimintojen tukeminen ja kehittäminen Kannelmäki-Lassila-Pohjois-Haaga on tyypillistä esikaupungin asuinaluetta, jossa eri vuosikymmenten aikana rakentuneet kerrostalo- ja pientaloalueet ovat perusta alueen toiminnoille. Kaupunkirakenteen toiminnallinen kehittäminen kohdistuu alueen asumista tukeviin toimintoihin, kuten keskuksiin, työpaikka-alueisiin sekä virkistysalueisiin. Suunnittelualueen toiminnallisia vahvuuksia ovat useat keskukset, Kannelmäen ja Pohjois-Haagan asemanseudut sekä kaupalliset keskittymät; vanhat ostoskeskukset ja vielä rakenteilla oleva Prisman kaupallinen keskus. Keskusten halutaan toimivan toisiaan täydentävänä verkostona, ei keskenään kilpailevina yksikköinä. Keskusten toiminnallisia ominaispiirteitä halutaan vahvistaa ja tukea. Suunnittelualueella Lassilan pääkatua seuraileva ja Kannelmäen eteläosiin ulottuva toimitilavyöhyke on yhtä lailla myös asumisen aluetta. Tätä sekoittunutta rakennetta tuetaan edelleen kehittämällä kaupunkirakennetta molempien toimintojen kannalta. Tavoitteena on elävä kaupunki, jossa eri toiminnot tukevat toisiaan. Myös ympäristön vehreys ja ulkoilualueiden runsaus on alueella merkittävä kaupunkirakenteen osa. Näiden alueiden toiminnallinen kehittäminen on ympäristön laadullisen kehittämisen rinnalla tärkeää. Tavoitteena on alueen ympäristön koetun viihtyisyyden ja turvallisuuden parantaminen. Asuminen - tarjonnan monipuolistaminen Kannelmäen, Lassilan ja Pohjois-Haagan alueella väkiluku on laskenut viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana lähes 10 % ja väestön ikärakenne vanhenee. Alueella on vähän lapsiperheitä suhteessa vanhempaan väestönosaan. Osa-alueet ovat rakentuneet pääosin sodan jälkeisenä aikana 1950-80-luvuilla. Tällä kerrostalovaltaisella alueella on verraten paljon pieniä asuntoja ja viime vuosien rakentaminen ei ole muuttanut juurikaan niiden osuutta. Asuminen käsitteenä on sitä vastoin kehittynyt monin eri tavoin alueiden rakentamisajankohdasta. Vaatimukset ovat muuttuneet sekä asuntojen koon ja varustelutason osalta kuin myös ihmisten asumisen, työn ja vapaa-ajan keskinäisen merkityksen osalta. Alueellisella kehittämissuunnitelmalla halutaan tukea asuinalueiden elinvoimaisuutta ja houkuttelevuutta. Olemassa olevaa kaupunkirakennetta uudistetaan näkyvästi pyrkimällä edistämään täydennysrakentamista ja ympäristön laadun parantamista erityisesti valituilla kehittämisen painopistealueilla. Väestörakenteen tasapainottaminen ja asukasmäärän laskevan kehityssuunnan muuttaminen on haaste jo rakennetuilla alueilla. Asuntotarjontaa halutaan lisätä ja asuntokantaa monipuolistaa, jotta yhä useampi voisi jatkaa asumisuraansa niin halutessaan kaupunginosan sisällä ja alueet houkuttelisivat myös lapsiperheitä. Tonttikohtaisen lisärakentamisen edistäminen ja olemassa olevan rakennuskannan perusparantamisesta huolehtiminen ovat myös osa rakennuskannan monipuolista kehittämistä. Kaupunkikuva - liikkumisympäristön kehittäminen paikoiksi Suunnittelualueen kaupunkikuvaa hallitsee väljä kaupunkirakenne, jossa moottoriliikenteen alueet ovat hyvin dominoivia ja houkuttelevat yksityisauton käyttöön. Pysäköintialueet ovat paikoitelleen varsin suuria ja korttelit sulkevat sisäänsä avaria kevyen liikenteen reittejä. Kaupunkikuvalliset kehittämistavoitteet kohdistuvat alueiden liiallisen väljyyden vähentämiseen ja kaupunkikuvallisen hierarkian täsmentämiseen. Katutilojen ja pysäköintialueiden kehittämisen lisäksi tavoitteena on parantaa osa-alueiden välisiä yhteyksiä. Yhteyksien fyysisten puitteiden kehittämisen lisäksi pyritään vahvistamaan myös niiden sisällöllistä merkitystä. Reitistöt kytkeytyvät kaupunkirakenteen keskuksiin ja joukkoliikenneasemiin. Mätäjokilaakso on alueen merkittävä kaupunkikuvallinen mahdollisuus. Tavoitteena on nostaa alueen merkitystä koko alueen laatutekijänä parantaen sekä ympäristön laatua että liittymistä kaupunkirakenteeseen. Liikkuminen - toiminnallisuuden ja saavutettavuuden parantaminen Liikkumisen kehittämistavoitteet painottuvat joukkoliikenteen sekä pyöräilyn ja kävelyn yhdistävän yhteysverkoston kehittämiseen ja käytön houkuttelevuuden parantamiseen. Liikkumismuotojen puitteiden kehittämisellä pyritään poistamaan esteitä ja lisäämään käyttömukavuutta. 61

Kannelmäki-Lassila-Pohjois-Haaga Kaupunkirakenteen kehittämisen painopistealueet Tavoitteet läntisellä renessanssialueella, KSV 2009 62

Asemanseudut Asemat ja asemanseudut ovat alueellisen maankäytön kehittämisen keskiössä. Näillä alueilla on suurimmat potentiaalit alueiden vetovoimaisuuden ja toiminnallisuuden kehittämisessä. Olemassa olevat ympäristöt yhteyksineen luovat omat haasteensa ja mahdollisuutensa kehittämistyölle. Tulevaisuudessa ratayhteyden muuttuessa osaksi Kehärataa, asemanseudut voivat olla terminaaleja jopa Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Täydennysrakentamista pyritään osoittamaan keskeisille alueille, lähelle asemia. Tavoitteena on julkisten tilojen laadukkuus, toisaalta palvelutason ja työpaikkatarjonnan vahvistaminen. Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen yhdessä vähäautoisuuden tavoitteen kanssa tuovat myös uusia toimintoja perinteiselle asemaalueelle kuten yhteiskäyttöautot ja erilaiset pyöräilyratkaisut. Radanvarsien kehittäminen painottuu alueiden ympäröivään kaupunkirakenteeseen liittymisen kehittämiseen. Radan estevaikutusta ja ympäristöhäiriöitä pyritään pienentämään. Alueiden maankäyttöä tehostetaan ja turvallisuuden tuntua pyritään lisäämään. Täydentyvät alueet Täydentyvillä alueilla on kaupunkirakenteessa erityisen paljon välitilamaista väljyyttä; vyöhykkeenomaisesti polveilevia puistokaistaleita, pysäköintialueita ja rakentamattomia tontin osia sekä leveitä katualueita reunavyöhykkeineen. Maankäytön kehittämiseksi tarkastellaan rakentamattomia alueita laajempina kokonaisuuksina suhteessa muuhun kaupunkirakenteeseen. Mikä niiden rooli on nyt? Voisiko maankäyttöä kehittää olemassa olevia toimintoja uudelleen järjestelemällä? Pääideoiden kautta tutkitaan mahdollisuuksia alueidenkäytön muutoksiin sekä toiminnallisuuden ja kaupunkikuvan parantamiseen. Alueiden kehittäminen on parhaimmillaan kaupunkirakenteen ekologisuuden parantamista. Reuna-alueet Pitkän aikavälin suunnitelmassa on tarpeen tarkastella myös alueen liittymistä ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Suunnittelualueen reuna-alueille sijoittuvat tarkastelualueet ovat Vihdintien, Kehä I:n ja Hämeenlinnanväylän varsilla. Alueiden kehittäminen on kiinteässä yhteydessä virkistysalueverkoston kehittämiseen. 63

Viime vuosina seudullisesti merkittäviä liikenneväyliä on alettu tarkastella uudesta näkökulmasta kaupunkimaisen ympäristön laajennettua ja maankäytön tehostuessa. Väylien aiheuttamaa estevaikutusta ja ympäristöhaittoja pyritään vähentämään ja liikkumiseen varatut alueet halutaan aktiiviseksi osaksi alueellista maankäytön suunnittelua. Käynnissä on mm. Tiehallinnon tutkimus- ja kehittämisteeman alla esiselvitys Kaupunkien pääväylien rooli tulevaisuudessa, jossa tutkitaan mm. moottoriteiden muuttamista kaupunkibulevardimaisiksi kaduiksi. (kts. Liikennesuunnittelutilanne) Pohjois-Haagassa pohjoisin tarkasteltava reuna-alue sijoittuu Kehä I:n ja Hämeenlinnanväylän eritasoliittymän lounaispuolelle. Alue on rakentamatonta metsämaastoa ja melualuetta. Kehä I:n pohjoispuolelle Kannelmäkeen on rakentumassa alueen suurin kaupallinen keskus, jonka alueelle siirtyy tulevaisuudessa myös terveyspalvelut. Kauppakeskuksen kulmauksessa on lisäksi luontoarvoiltaan merkittävä Raikukallion metsäinen selännealue, jossa sijaitsee ensimmäisen maailmansodan aikaisia maalinnoitusketjun osia. Hämeenlinnanväylän itäpuolella levittäytyy Keskuspuisto ulkoilualueineen. Tämä tulevaisuudessa aluerakenteen kannalta keskeinen tarkastelualue liittyy etelässä Pohjois-Haagan 1950-luvun asuinalueisiin. Toinen merkittävä reuna-alueiden tarkasteluvyöhyke sijoittuu Vihdintien varrelle jatkuen kohti pohjoista, Mätäjokilaaksoa seuraten. Mätäjokilaakson virkistysaluekokonaisuuden kehittämisen rinnalla tulee tutkia alueeseen liittyviä rakentamisalueita. Osa tarkasteltavista reuna-alueista on voimassa olevan yleiskaavan mukaisia rakentamisaluevarauksia, mutta niiden soveltuvuutta rakentamiseen tulisi arvioida uudelleen. Virkistysalueyhteyksien jatkuvuuden kannalta nykyiset varaukset ovat ongelmallisia. Myös kaupunkirakenteen kannalta saattaisi olla perustellumpaa tarkastella reuna-alueiden maankäytön kehittämistä pohjoisempana Kehä I:n tuntumassa. Alueilla tutkitaan erilaisia melunsuojausratkaisuja. Rakennettujen alueiden laajetessa myös virkistysalueiden laadun ja yhteysverkoston on kehityttävä. Kaikilla alueilla pyritään lisäämään asumisen monimuotoisuutta sekä arjen viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Liikkuminen Alueen asukkaiden jokapäiväiseen liikkumiseen halutaan vaikuttaa. Autolla liikkumista pyritään vähentämään. Tuetaan siis kävelyä ja pyöräilyä suunnittelemalla houkuttelevampia ja toimivampia reittejä ja edistetään joukkoliikenteen käyttöä. Joukkoliikenneasemilla parannetaan kävelyn ja pyöräilyn yhteyksiä ja palveluja. Asemanseudut tulevat olemaan myös osa kehärataverkkoa, mikä antaa uudenlaisia mahdollisuuksia asemanseutujen palveluiden kehittämiseen. Alueen katuyhteyksiä voidaan myös kehittää. Tutkitaan suunnittelualueelta Malminkartanoon johtavan tien rakentamisen mahdolliset vaikutukset. Läpiajoliikenteen uhka, toisaalta katu voisi olla hyödyllinen alueiden välinen sisäinen yhteys, joka lyhentäisi liikkumisen etäisyyksiä palveluiden keskittyessä alueilla. Lassilan liikuntapuiston saavutettavuutta ja yhteyksiä parantaisi Kehä I:n ali kulkeva katuyhteys Kannelmäen puolelta. Kehä I:n melu- ja estevaikutuksen pienentäminen liittyy suunnittelualueen kaikkien osien kehittämiseen. Melusuojauksen parantamiseksi melusuojauksia on jatkettava mm. alueen länsiosassa, jossa voitaisiin tutkia maankäytön tehostamiseksi melulta suojaavaa rakentamista. Estevaikutuksen pienentämiseksi väylän poikki kulkevia yhteyksiä on lisättävä olemassa olevien kehittämisen ohella. Pysäköinnin uudet ratkaisut ja mitoituksen tarkistaminen ovat keskeisiä tekijöitä alueen kehittämisessä. Iso osa rakennetusta ympäristöstä on autojen pysäköintialueina. Täydennysrakentamisen edellytysten parantamiseksi on pysäköintiratkaisuja pyrittävä tehostamaan ja autopaikkojen määrää tiukemmin rajoitettava. Katutila Katutilat ovat tärkeä osa arkipäivän liikkumisympäristöä. Keskeisten katuosuuksien kaupunkimaisen ilmeen kehittäminen ja korostaminen kuin myös laadun parantaminen voidaan toteuttaa monin eri keinoin. Katutilaa voidaan kohentaa esimerkiksi täydennysrakentamalla tiiviimmin kadunvarteen. Katuosuuksien liittäminen osaksi muuta kaupunkirakennetta kuten aukioita on yksi keino katutilan merkityksen lisäämiseksi. Tällöin katutilan ilmettä voidaan kehittää erilaisten kadunkalusteiden, pintamateriaalien ja istutusten avulla. Erityisesti toiminnallisiin keskuksiin kuten asemanseutuihin ja kauppakeskuksiin rajautuvien katuosuuksien tulisi olla keskuksiin nähden harkittuja. Kadunvarsipysäköinnin lisäämiseksi katualueiden mitoituksen ja katuhierarkian selventäminen on tärkeää. Jo olemassa olevien katualueiden leveydet saattavat rajoittaa käytettävissä olevia kehittämismahdollisuuksia. Viheralueet Viheraluerakennetta kehitetään monitasoiseksi ja toimivaksi verkostoksi. Lisäksi viheralueiden suuri rooli ympäristön kestokyvyn ylläpidossa, hulevesien hallinnassa sekä ilmastonmuutokseen varautumisessa tulee huomioida suunnittelussa. Puistojen laatua ja toiminnallista sisältöä parannetaan. Puistojen tulisi liittyä kiinteästi kevyen liikenteen reitistöihin ja vahvistaa ympäristön koettua turvallisuuden tunnetta. Kaupunginosapuistot Renessanssityössä viheralueiden erityisiksi kehittämiskohteiksi on valittu kaupunginosapuistot, jotka ovat sijainniltaan keskeisiä, olosuhteiltaan vetovoimaisia ja joilla pyritään korkealaatuiseen toteutukseen. Luonnontilaisempien alueiden vastapainona kaupunginosapuistot tarjoavat rakennetumpaa ja hoidetumpaa puistoympäristöä, joka mahdollistaa monenlaista käyttöä ja toimintaa ympäri vuoden. Asukkaiden aktiivisina kohtaamis- ja kokoontumispaikkoina kaupunginosapuistoissa avautuu mahdollisuus myös uudenlaisen yhteisöllisyyden ja paikallishengen kehittymiselle. Kannelmäessä ja Pohjois-Haagassa on puistoalueilla runsaasti muinaismuistolailla suojeltuja I maailmansodan aikaisia linnoituslaitteita, jotka pitäisi kunnostaa osaksi puistoja. Jokilaakso Jokilaakson laajat viheralueet ja joenvartta seurailevat suositut kevyen liikenteen reitit ovat alueen asukkaiden keskuudessa arvossaan. Alueen laatu on nostettava koko kaupungin kannalta merkittävän, laajan viheraluekokonaisuuden tasolle. Jokivarteen on avattava tärkeillä paikoilla näkymiä ja täydennysrakentamista sovitetaan alueille, joissa halutaan vahvistaa jokilaakson yhteyksiä ja liittymistä kaupunkirakenteeseen, toisaalta vähentää moottoriteiden aiheuttamaa meluhaittaa. 64

Ilmastonmuutokseen varautuminen, tulvasuojelu ja hulevesien hallinta tulee olemaan alavan jokilaakson haasteita. Suunnittelualueesta pohjoiseen sijaitsee Helsingin kaupungin hulevesistrategiatyön yksi pilottialueista, Kuninkaantammi, jolle tulee rakentumaan kokonaan uusi kaupunginosa. Alueellinen kehittämissuunnitelma liittyy samaan Mätäjoen valuma-aluekokonaisuuteen. Täydennysrakentamisen ekologiset ratkaisut tukevat jokilaakson kehittämistä monipuolisena ympäristönä. 65