Vapaaehtoistoiminta nyt ja tulevaisuudessa Tuula Peltoniemi 6.6.2017 Seinäjoki
Sisältö Peruskysymysten äärelle Mitkä toimintaympäristömuutokset vaikuttavat vapaaehtoistoimintaan? Mihin kiinnittää huomiota? Mitä voi tehdä?
Miten määrittelet vapaaehtoisuuden?
Vapaaehtoisuuden käsite Toimintaa, josta ei makseta palkkaa ja jota tehdään vapaaehtoisesti, omasta tahdosta. (Pessi 2010). Vapaaehtoistyötä ei tehdä taloudellista korvausta vastaan, sitä tehdään omasta vapaasta tahdosta, se hyödyttää kolmatta osapuolta perhe- ja ystäväpiirin ulkopuolella ja se on kaikille avointa. (Euroopan parlamentin mietintö, 2008). Vapaaehtoistoiminta on omasta halusta lähtevää, palkatonta toimintaa, jota tehdään omia arvoja vastaavan yhteisön hyväksi. Se on merkki halusta osallistua ja vaikuttaa ja sen tulisi olla kaikkien kansalaisoikeus. (Laimio & Välimäki, 2009)
Keitä vapaaehtoisella tarkoitetaan? Luottamushenkilöitä Toimintojen järjestämisen vastuuhenkilöitä Varsinaisen / auttavan vapaaehtoistoiminnan vapaaehtoisia Jäseniä Osallistujia
Peruskysymysten äärellä: - Toimintaympäristön muutokset? - Järjestöjen ulkopuolinen kansalaistoiminta? - Normaalia suurempi pula?
Peruskysymys 1 Onko järjestöjen toimintaympäristössä tapahtunut jotain mullistavaa, että se muodostaa välittömän muutostarpeen järjestöjen toiminnalle? Jos on, niin mitä sellaista on tapahtunut?
Suomen sote-järjestöt lukuina IHMISET 1 300 000 jäsentä 500 000 vapaaehtoista 260 000 vertaistukijaa 50 000 ammattilaista 4 800 työllistettyä YHDISTYKSET 10 000 yhdistystä 200 valtakunnallista yhdistystä PALVELUTUOTANTO 1 000 palveluja tuottavaa järjestöä 70 palveluja tuottavaa järjestöomisteista yhtiötä PALVELUTUOTANNON HENKILÖSTÖ 37 500 palveluja tuottavien järjestöjen työntekijää, joista 7 400 järjestöomisteisten yhtiöiden työntekijää Linkki järjestöbarometriin: https://www.soste.fi/media/soste_jarjestobarometri_2016.pdf
Lisätietoa SOSTEkanavalta: https://www.youtube.com/watch?v=bsjxq_1o8eq (noin 43min)
Peruskysymys 2 Onko jotain uutta, vapaata ja aidosti menestyksekästä kansalaistoimintaa, vapaaehtoistoimintaa, ilmiöitä tai liikkeitä syntynyt järjestöjen ulkopuolella? Jos on, niin mitä, missä määrin ja miksi se ei ole kanavoitunut järjestöjen kautta? Mitä voimme oppia siitä?
Peruskysymys 3 Onko järjestöillä tällä hetkellä normaalia suurempi pula osallistujista, jäsenistä, vapaaehtoisista tai resursseista? Jos, niin mistä se johtuu ja miten siihen saadaan muutos?
Yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaedellytykset halutaan turvata sote- ja maakuntauudistuksessa Sote-uudistuksen projektiryhmä julkaisi linjaukset 22.5. Aineisto löytyy tästä.
Linjauksia ja keinoja järjestöjen toimintamahdollisuuksien turvaamiseksi Kunnilla on jatkossakin mahdollisuus huolehtia järjestöjen avustuksista eri toimialoilla, tarjota järjestöille tiloja ja ohjata kuntalaisia järjestöjen toiminnan piiriin. Hallituksen esittämä maakuntalaki luo edellytykset maakunnan monipuoliselle yhteistyölle järjestöjen kanssa ja järjestöjen vaikuttamismahdollisuuksille.
Linjauksia ja keinoja järjestöjen toimintamahdollisuuksien turvaamiseksi Yhteistyön selkeyttämiseksi säädetään sotejärjestämislakiin yleisempi yhteistyövelvoite. Järjestöillä ja yhteisöillä säilyy vahva rooli oman toimintansa määrittämisessä. Kolmannen sektorin toimijat voivat olla yleishyödyllisiä toimijoita, palveluntuottajia tai niiden yhdistelmiä, kunhan palvelujen tuottaminen ja yleishyödyllinen toiminta on erotettu toisistaan.
Linjauksia ja keinoja järjestöjen toimintamahdollisuuksien turvaamiseksi Järjestön kannattaa selkeyden vuoksi yhtiöittää tai siirtää maksullinen palvelutoiminta erilliseen yhdistykseen tai säätiöön. Uudessa valinnanvapausmallissa järjestöillä on hyvät edellytykset toimia asiakassetelipalvelujen ja henkilökohtaisen budjetin palvelujen tuottajina.
Mihin kiinnittää huomiota? Mitä voi tehdä? Mitä olisi hyvä hoksata?
Mihin kiinnittää huomiota? Ollaan olemassa huolimatta mitä meidän ympärillä tapahtuu! - Se miten me reagoidaan ympärillä oleviin asioihin paaluttaa toimintaamme Ympärillä tapahtuu niin paljon! - meillä on mahdollisuuksia tehdä vaikka mitä - toisaalta myös mahdollisuuksia astua harhaan, joka ei enää palvele sitä varten miksi olemme olemassa. Tarvitsemme entistä enemmän ketteryyttä - Tarvitaan tilaa hengittää, tilaa ajatella, tilaa sille että voi toimia kun on toimisen aika
Mistä käsin maailmaa katsotaan? - Lapsen, nuoren, omaisen, perheen vai - kunnan viranhaltijoiden tai päättäjien vai - vapaaehtoistoimijoiden vai - yhdistyksen toiminta näyttää aina erilaiselta Täytyy kyetä asettumaan toisten sijaan Toimintaympäristössä on myös asioita, joihin ei voi vaikuttaa
Mitä voi tehdä? Mitä olisi hyvä hoksata? Ketä muita toimijoita on samassa kunnassa tai laajemmalla alueella saman aihepiirin äärellä? - Toimikuntia, kerhoja, ryhmiä, yhdistyksiä - Avun- ja tuen tarvitsijoita itseään unohtamatta sekä heidän itsensä määrittelemiä tärkeitä henkilöitä Hahmota ja ole kiinnostunut muista. Ole avoin ja rohkea yhteydenottaja
Toimintaympäristö sekä kohderyhmien tarpeet ja tilanteet muuttuvat jatkuvasti
Ihanaa kesää kaikille!