TEK-Kysely. Muuttuva asiantuntijatyö ja yrittäjyys Loppuraportti. Heidi Olander & Anna-Maija Nisula

TEK-Kysely Muuttuva asiantuntijatyö ja yrittäjyys Loppuraportti Heidi Olander & Anna-Maija Nisula LUT School of Business and Management, Lappeenranta University of Technology, Finland

TUTKIMUS JA TAVOITTEET Nyt esiteltävän kyselyn tulokset ovat osa TEKin yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen yliopiston InnoSpring Catch-tutkimushankkeen kanssa tehtävää tutkimuskokonaisuutta. Strukturoitu kyselytutkimus TEK:n jäsenistön motivaatiosta ja kyvystä toimia tulevaisuuden asiantuntijatyössä.

KYSELYN TEEMAT Taustatekijät Ikä Sukupuoli Koulutus(taso) Perhesuhteet Lapsimäärä ja hoitovastuut Motivaatiot Työssä motivoivat asiat

KYSELYN TEEMAT Kyvykkyydet (Abilities) Sinnikkyys (Resilience) Minäpystyvyys Resurssien tilannekohtainen luova yhdistely ja hyödyntäminen (Bricolage) Epävarmuuden sietokyky (Ambiguity) Kognitiivinen pääoma Kognitiivisten haasteiden tarve Sisäinen kontrolli Luovuus Innovatiivisuus

KYSELYN TEEMAT Sosiaalinen pääoma Sosiaalinen kyvykkyys Suoriutuminen Uratyytyväisyys Innovatiivinen käyttäytyminen Innovatiivinen suoriutuminen Työllisyysnäkymät Taloudellinen tulos/performanssi

KYSELYN TEEMAT Yrittäjyys Yrittäjyyskokemus elämän aikana Yritystoiminnan toimiala ja liikevaihto Tulon jakautuminen ansiotyön ja yrittäjämäisen toiminnan välillä Yrittäjyyteen liittyvät asenteet Subjektiivinen normi (perheen ja ystävien tuki) Yrittäjyysaikomukset Lähipiirin yrittäjyys

TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Linkeillä (FIN/ENG) varustetut saatekirjeet lähetettiin 4940:lle TEK:n jäsenelle Otos käsitti opiskelijat, eläkeläiset ja täysjäsenet (sis. Yrittäjät) Osoitetiedot TEK:n jäsenrekisteristä Webropol-kysely Kysely lähetettiin maalis-huhtikuun vaihteessa 2016 Kaksi muistutusta huhtikuussa Vastauksia saatiin lopulta 425 Vastausprosentti 8,6 % (425/4940) Tarkistuksessa 2 havaintoa hylättiin > vastaajamäärä N= 423 (8,6%)

TUTKIMUSTULOKSIA Tarkastelussa valittujen muuttujien osalta vastaajaryhmittäin yhdistetty data FIN/ENG Vastaajaryhmät, joita tarkasteltu ja vertailtu: Yrittäjät, työntekijät, opiskelijat, työttömät Yrittäjät, yrittäjäaikojat (on vakavasti harkinnut alkavansa yrittäjäksi) /ei-aikojat Naiset, miehet Seuraavilla kalvoilla valikoidut teemat vastaajaryhmien vertailulla

TAUSTATEKIJÄT

SUKUPUOLI- JA IKÄJAKAUMA % VASTAAJIEN SUKUPUOLI IKÄJAKAUMA % 26,7 18,9 13,2 73,3 21,3 26,2 30,3 Nainen Mies 29 tai alle 30-39 40-49 50-59 yli 60 Vastaajista miesten osuus on lähes ¾ ja naisten hiukan yli ¼. Tämä kuvaa TEK:in luonnollista jäsenkantaa edustavasti. Yli puolet vastaajista on 30-49 vuotiaita.

KOULUTUS KOULUTUSJAKAUMA % 15,1 0,5 2,8 3,1 78,5 opiskelija Tekniikan kandidaatti DI, Arkkitehti, tai Filosofian maisteri Tohtori Muu tutkinto Valtaosalla vastaajista (yli 90 %) on ylempi korkeakoulututkinto.

IKÄLUOKKAJAKAUMA % Yrittäjät, työntekijät, työttömät, opiskelijat 80 75 70 60 50 40 30 20 10 26,7 31,8 25,2 11,9 23,1 8,4 13,1 16,7 7,7 11,5 30,8 24,3 29,0 22,5 26,9 0 29 tai alle 30-39 40-49 4,2 50-59 4,2 7,2 yli 60 0 YRITTÄJÄT (N=105) TYÖNTEKIJÄT (N=236) TYÖTTÖMÄT (N=26) OPISKELIJAT (N=24) Pylväät kuvaavat kunkin vastaajaryhmän jakaumaa ikäluokkiin Esimerkiksi yrittäjistä (N=105) 29% kuuluu ikäryhmään yli 60 v. ja vastaavasti työntekijöistä (N=236) vain 7,2% kuuluu tähän ikäryhmään. Yrittäjien osuus ikäluokastaan kasvaa iän myötä. Opiskelijoiden osuus puolestaan vähenee iän myötä.

IKÄJAKAUMA % Yrittäjät, aikojat, ei-aikojat 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 29 tai alle 30-39 40-49 50-59 yli 60 YRITTÄJÄT (N=105) AIKOJAT (N=177) EI-AIKOJAT (N=141) Yrittäjien osuus ikäluokastaan kasvaa iän myötä. Yrittäjäaikojien määrä kasvaa 49-vuotiaisiin asti, kun taas ei-aikojien määrä samanaikaisesti vähenee iän myötä.

MOTIVAATIOTEKIJÄT

MOTIVAATIOTEKIJÄT Motivaatiot suuntaavat tekemistä ja sen intensiteettiä. Sisäisen ja ulkoisen motivaation lisäksi, ns. yrittäjämäiset motivaatiot ja niiden yhteisvaikutus voivat olla merkittäviä vaikuttajia asiantuntijan työssä. YRITTÄJÄMÄISET MOTIVAATIOTEKIJÄT voidaan jakaa sisäiseen saavuttamismotivaatioon (achievement), ulkoiseen materialismimotivaatioon, joustavuuteen, autonomiaan ja yhteisöllisyyteen.

MOTIVAATIOTEKIJÄT Yrittäjät, työntekijät, työttömät, opiskelijat MOTIVAATIO KAIKKI (423) NAISET (113) MIEHET (310) TYÖN- TEKIJÄT (N=236) TYÖT- TÖMÄT (N=26) YRITTÄJÄT (N=105) OPISKELIJA (N=24) AIKOJAT (177) SAAVUTTAMISMOTIVAATIO 5,49 5,45 5,51 5,38 5,21 5,86 5,25 5,45 5,28 EI-AIKOJAT (141) JOUSTAVUUS 5,70 5,79 5,67 5,68 5,53 5,95 5,20 5,66 5,57 MATERIALISMIMOTIVAATIO 5,31 5,35 5,30 5,29 5,40 5,39 5,23 5,36 5,19 AUTONOMIA 5,29 5,52 5,28 5,18 5,29 5,63 4,99 5,27 5,08 SEURAAVISSA GRAAFEISSA ESITETÄÄN MOTIVAATIOT VÄITTÄMITTÄIN: Saavuttamismotivaatio: väittämät 1-4 Joustavuusmotivaatio: väittämät 5-7 Materialismimotivaatio: väittämät 8-10 Autonomiamotivaatio: väittämät 11-13 Yhteisöllisyysmotivaatio: väittämät 14

ASTEIKKO 1-7 7 6 MOTIVAATIOTEKIJÄT Yrittäjät, työntekijät, työttömät, opiskelijat KAIKKI (N=425) YRITTÄJÄT (N=107) TYÖNTEKIJÄT (N=236) TYÖTTÖMÄT (N=26) OPISKELIJAT (N=24) 5 4 3

ASTEIKKO 1-7 7 6 MOTIVAATIOTEKIJÄT Yrittäjät, yrittäjäaikojat, ja ei-aikojat KAIKKI (N=423) YRITTÄJÄT (N=107) AIKOJA (N=177) EI AIKOJAT (N=141) 5 4 3

ASTEIKKO 1-7 7 MOTIVAATIOTEKIJÄT Miehet, Naiset KAIKKI (N=425) NAISET (N=113) MIEHET(N=312) 6 5 4 3

KYVYKKYYDET - Minäpystyvyys - Bricolage ja Sinnikkyys - Epävarmuuden sietokyky - Sisäinen kontrolli

MINÄPYSTYVYYS MINÄPYSTYVYYS (Self-efficacy) merkitsee yksilön uskoa hänen omiin kykyihinsä selviytyä vastaantulevista haasteista ja esteistä. Yksilöt, joilla minäpystyvyys on korkea, ovat valmiita ottamaan vaativia haasteita vastaan, laittamaan enemmän panoksia ja työskentelevän kovemmin päämääriensä saavuttamiseksi.

MINÄPYSTYVYYS MINÄPYSTYVYYS (1=väittämä ei kuvaa sinua lainkaan; 7=väittämä kuvaa sinua erittäin hyvin) Pystyn saavuttamaan useimmat niistä tavoitteista, joita olen itselleni asettanut. Kun vastaan tulee vaikeita tehtäviä, olen varma, että pystyn suoriutumaan niistä. Yleisesti ottaen pystyn saavuttamaan itselleni tärkeitä tuloksia. Uskon, että menestyn useimmissa pyrkimyksissä, joihin paneudun. Pystyn menestyksekkäästi selviytymään monista haasteista. Olen varma siitä, että kykenen suorittamaan tehokkaasti monenlaisia eri tehtäviä. Pystyn suoriutumaan hyvin silloinkin, kun asiat ovat vaikeita. KAIKKI (N=423) NAISET (N=113) MIEHET (N=312) YRIT- TÄJÄT (N=107) TYÖN- TEKIJÄT (N=236) TYÖT- TÖMÄT (N=26) OPIS- KELIJAT (N=24) AIKOJAT (N=177) EI AIKOJAT (N=141) 5,79 5,90 5,75 5,82 5,79 5,85 5,67 5,75 5,77 5,65 5,57 5,68 5,68 5,69 5,54 5,12 5,65 5,58 5,95 5,99 5,93 5,98 5,99 6,00 5,42 5,90 5,94 6,02 6,11 5,99 6,05 6,05 5,96 5,96 6,06 5,92 5,88 5,83 5,89 5,96 5,87 5,92 5,33 5,85 5,80 5,72 5,77 5,70 5,82 5,70 5,73 5,33 5,74 5,56 5,79 5,76 5,80 5,86 5,80 5,85 5,29 5,81 5,68 Asiantuntijavastaajien minäpystyvyys arvot ovat yleisesti korkeita, erot työntekijöiden, yrittäjien ja työttömien välillä pieniä. Yrittäjien kuvaaja seuraavien kalvojen graafeissa käytännössä koko ajan keskiarvoa korkeammalla. Opiskelijoiden kuvaaja on puolestaan koko ajan muita vertailuryhmiä matalammalla.

MINÄPYSTYVYYS Yrittäjät/työntekijät/työttömät/opiskelijat

MINÄPYSTYVYYS Yrittäjät, yrittäjäaikojat, ei-aikojat

MINÄPYSTYVYYS Naiset/miehet

BRICOLAGE JA SINNIKKYYS BRICOLAGE on yksilön kyky yhdistellä olemassa olevia asioita, elementtejä, resursseja ja materiaaleja tilannekohtaisesti ja uudella tavalla, jopa hyvin nopeasti. SINNIKKYYS (Resilience) viittaa yksilön kykyyn selviytyä vaikeissa ja uhkaavissakin tilanteissa. Yksilöt, joilla on vahvempi usko kykyihinsä käyttävät enemmän energiaa esteiden ja epäonnistumisten kohdatessa, ja toipuvat epäonnistumisista ja vastoinkäymisistä nopeasti, kun taas yksilöt, joilla on matalampi usko omaan selviytymiseensä eivät jaksa käyttää samalla tavalla energiaa tai antavat helpommin periksi esteiden tai haasteiden edessä.

BRICOLAGE JA SINNIKKYYS BRICOLAGE KAIKKI (N=423) NAISET (N=113) MIEHET (N=312) YRITTÄJÄT (N=107) TYÖN- TEKIJÄT (N=236) TYÖT- TÖMÄT (N=26) OPISKE- LIJAT (N=24) AIKOJAT (N=177) 1. Käsittelen uusia haasteita soveltamalla niihin olemassa olevia ja muita saatavilla olevia apukeinoja. 5,78 5,89 5,74 5,66 5,86 6,12 5,25 5,80 5,80 2. Käytän mitä tahansa olemassa olevaa hyödylliseltä tuntuvaa apukeinoa, kun käsittelen uutta ongelmaa tai mahdollisuutta. 5,54 5,52 5,55 5,59 5,53 5,81 5,17 5,51 5,51 3. Kun käsittelen uusia ongelmia tai mahdollisuuksia, ryhdyn toimeen luottaen siihen, että löydän toimivan ratkaisun. 5,75 5,76 5,75 5,88 5,71 6,04 5,33 5,75 5,62 4. Yhdistän uusien haasteiden ratkaisemisessa apukeinoja, joita ei alun perin ollut siihen tarkoitettu. 5,15 4,99 5,21 5,33 5,08 5,42 4,50 5,10 5,05 SINNIKKYYS (RESILIENCE) 5. Etsin aktiivisesti tapoja korvata elämässä kohtaamani menetykset. 4,47 4,66 4,40 4,58 4,33 4,73 4,04 4,48 4,38 6. Uskon, että vaikeiden tilanteiden käsittely muuttaa minua positiivisella tavalla. 5,16 5,31 5,11 5,20 5,14 4,46 5,71 5,19 5,11 7. Etsin luovia tapoja muuttaa vaikeita tilanteita. 5,24 5,19 5,26 5,69 5,08 5,04 4,83 5,13 5,03 8. Riippumatta siitä, mitä minulle tapahtuu, uskon, että voin kontrolloida reaktiotani siihen. 4,96 4,68 5,06 5,01 4,87 4,73 5,33 5,06 4,80 EI AIKOJAT (N=141) Erityisesti Bricolage suhteellisen korkealla tasolla kaikilla vastaajilla keskimäärin. Työttömien Bricolage mielenkiintoisesti muita vertailuryhmiä jonkin verran korkeampi kekseliäämpiä yhdistelemään resursseja olosuhdesyistä? Yrittäjäaikojien Sinnikkyys ei-aikojia aavistuksen verran korkeammalla tasolla.

1=väittämä ei kuvaa minua lainkaan, 7 = väittämä kuvaa minua erittäin hyvin BRICOLAGE (1-4) JA SINNIKKYYS (5-6) Yrittäjät, työntekijät, työttömät, opiskelijat 7 KAIKKI (N=423) YRITTÄJÄT (N=107) 6 TYÖNTEKIJÄT (N=236) TYÖTTÖMÄT (N=26) OPISKELIJAT (N=24) 5 4 3 1. Käsittelen uusia haasteita soveltamalla niihin olemassa olevia ja muita saatavilla olevia apukeinoja. 2. Käytän mitä tahansa olemassa olevaa hyödylliseltä tuntuvaa apukeinoa, kun käsittelen uutta ongelmaa tai mahdollisuutta. 3. Kun käsittelen uusia ongelmia tai mahdollisuuksia, ryhdyn toimeen luottaen siihen, että löydän toimivan ratkaisun. 4. Yhdistän uusien haasteiden ratkaisemisessa apukeinoja, joita ei alun perin ollut siihen tarkoitettu. 5. Etsin aktiivisesti tapoja korvata elämässä kohtaamani menetykset. 6. Uskon, että 7. Etsin luovia tapoja vaikeiden tilanteiden muuttaa vaikeita käsittely muuttaa tilanteita. minua positiivisella tavalla. 8. Riippumatta siitä, mitä minulle tapahtuu, uskon, että voin kontrolloida reaktiotani siihen.

1=väittämä ei kuvaa minua lainkaan, 7 = väittämä kuvaa minua erittäin hyvin BRICOLAGE JA SINNIKKYYS Yrittäjät, yrittäjä aikojat, ei-aikojat 7 KAIKKI (N=423) YRITTÄJÄT (N=107) 6 AIKOJAT (N=177) EI AIKOJAT (N=141) 5 4 3 1. Käsittelen uusia haasteita soveltamalla niihin olemassa olevia ja muita saatavilla olevia apukeinoja. 2. Käytän mitä tahansa olemassa olevaa hyödylliseltä tuntuvaa apukeinoa, kun käsittelen uutta ongelmaa tai mahdollisuutta. 3. Kun käsittelen uusia ongelmia tai mahdollisuuksia, ryhdyn toimeen luottaen siihen, että löydän toimivan ratkaisun. 4. Yhdistän uusien haasteiden ratkaisemisessa apukeinoja, joita ei alun perin ollut siihen tarkoitettu. 5. Etsin aktiivisesti tapoja korvata elämässä kohtaamani menetykset. 6. Uskon, että vaikeiden tilanteiden käsittely muuttaa minua positiivisella tavalla. 7. Etsin luovia tapoja muuttaa vaikeita tilanteita. 8. Riippumatta siitä, mitä minulle tapahtuu, uskon, että voin kontrolloida reaktiotani siihen.

1=väittämä ei kuvaa minua lainkaan, 7 = väittämä kuvaa minua erittäin hyvin BRICOLAGE ja SINNIKKYYS Naiset/miehet 7 KAIKKI (N=423) NAISET (N=113) 6 MIEHET(N=312) 5 4 3 1. Käsittelen uusia haasteita soveltamalla niihin olemassa olevia ja muita saatavilla olevia apukeinoja. 2. Käytän mitä tahansa olemassa olevaa hyödylliseltä tuntuvaa apukeinoa, kun käsittelen uutta ongelmaa tai mahdollisuutta. 3. Kun käsittelen uusia ongelmia tai mahdollisuuksia, ryhdyn toimeen luottaen siihen, että löydän toimivan ratkaisun. 4. Yhdistän uusien haasteiden ratkaisemisessa apukeinoja, joita ei alun perin ollut siihen tarkoitettu. 5. Etsin aktiivisesti tapoja korvata elämässä kohtaamani menetykset. 6. Uskon, että vaikeiden tilanteiden käsittely muuttaa minua positiivisella tavalla. 7. Etsin luovia tapoja muuttaa vaikeita tilanteita. 8. Riippumatta siitä, mitä minulle tapahtuu, uskon, että voin kontrolloida reaktiotani siihen.

EPÄVARMUUDEN SIETOKYKY EPÄVARMUUDEN SIETOKYVYLLÄ (ambiguity) tarkoitetaan yksilön kykyä sietää epävarmuutta. Yksilö, jonka epävarmuuden sietokyky on korkea kokee pärjäävänsä vaillinaisen tiedon ja epävarmuuden vallitessa ja hän kykenee näkemään tilanteet mahdollisuuksina. Sen sijaan matala epävarmuuden sietokyky ennakoi sitä, että yksilö kokee vastaavat tilanteet uhkaavina ja epämukavina, ja se ennakoi tällaisten tilanteiden välttelyä ja yksilön taipumusta pysyä tutussa ja turvallisessa.

EPÄVARMUUDEN SIETOKYKY Mittarin tulkinta 1 2 3 4 5 6 Korkea epävarmuuden Sietokyky (Toleranssi) epävarmuus on mahdollisuus 7 Heikko epävarmuuden sietokyky (Intoleranssi) epävarmuus on uhka

EPÄVARMUUDEN SIETOKYKY Hyvä työ on sellainen, jossa on aina selvää, mitä tulee tehdä ja miten se on tehtävä. Kaikki (N=423) Naiset (N=113) Miehet (N=310) Yrittäjät (N=105) Työttömät (N=26) Opiskelijat (N=24) Työntekijät (N=236) Aikojat Ei-aikojat (N=177) N=141) 3,48 3,47 3,48 3,25 3,42 3,71 3,51 3,42 3,71 On hauskempaa ratkoa yksikertaista kuin monimutkaista ongelmaa. 2,35 2,32 2,35 2,14 2,38 2,83 2,39 2,36 2,48 Kannattaa tuntemattoman sijaan mieluummin pitäytyä tutussa. 3,14 3,10 3,15 2,79 3,19 2,88 3,24 3,14 3,40 Ihmisellä, joka elää tasaista, säännöllistä elämää, jossa on vain vähän yllättäviä tai odottamattomia tapahtumia, on monia syitä olla kiitollinen. Monet tärkeimmistä päätöksistäni perustuvat riittäviin /varmoihin (vs. riittämättömiin) tietoihin. Selvät ja tiukat tehtävänannot antavat riittävän mahdollisuuden osoittaa aloitekykyä ja omaperäisyyttä. 3,96 4,09 3,91 3,70 3,73 3,83 4,08 3,86 4,27 3,86 4,09 3,78 3,80 4,19 3,79 3,94 3,90 3,87 3,20 3,22 3,19 2,99 3,50 3,46 3,20 3,27 3,26 Tulkitaan siten, että matalat arvot = Hyvä epävarmuuden sietokyky (hyvä toleranssi epävarmuudelle) Korkeat arvot = Heikko epävarmuuden sietokyky (intoleranssi epävarmuudelle) Kaiken kaikkiaan vastaajien yleinen toleranssi epävarmuudelle on kohtalaisen hyvä (ka 2,35-3,96)

SISÄINEN KONTROLLI SISÄINEN KONTROLLI (Internal locus of control) mittaa paitsi käyttäytymis-, myös tuloskontrollia. Sisäinen kontrolli kuvaa yksilön uskomusta kyvystään kontrolloida omassa elämässään tapahtuvia asioita. Mittari pohjautuu Levensonin (1973) mittariin, josta mukana kyselyssä oli sisäinen kontrolli.

SISÄINEN KONTROLLI Kaikki Naiset Miehet Työttömät Yrittäjät (N=423) (N=113) (N=310) (N=105) (N=26) Opiskelijat (N=24) Työntekijät Aikojat (N=236) (N=177) Eiaikojat N=141) Pystyn yleensä suojaamaan henkilökohtaisia etujani. 4,70 4,49 4,77 4,77 4,00 4,92 4,72 4,60 4,77 Elämääni määrittävät omat tekoni. 5,15 4,94 5,23 5,27 4,42 5,58 5,11 5,07 5,17 Pystyn varsin paljon itse vaikuttamaan siihen, mitä elämässäni tapahtuu. 5,27 5,10 5,34 5,40 4,58 5,33 5,29 5,30 5,14 Kun teen suunnitelmia, olen lähes varma, että saan ne toimimaan 5,11 5,01 5,15 5,10 4,81 4,88 5,13 5,09 5,14 Kun saavutan haluamani, se johtuu yleensä siitä, että olen tehnyt kovasti työtä sen eteen 5,39 5,35 5,41 5,42 5,38 5,29 5,35 5,41 5,35 Miesten kokema sisäinen kontrolli yleisesti naisia korkeampi. Työttömien kokema sisäinen kontrolli huomattavasti muita vertailuryhmiä alhaisempi. Ainoastaan viimeisen väittämän kohdalla samaa tasoa vertailuryhmien kanssa.

KOGNITIIVINEN PÄÄOMA

ÄLYLLISTEN HAASTEIDEN TARVE ÄLYLLISTEN HAASTEIDEN TARVE (Need for cognition) on myös motivaatiotekijä. Korkeaa älyllisten haasteiden tarvetta kokevat yksilöt ovat korkeasti sisäisesti motivoituneita haastamaan mentaalisia kykyjään. Yksilöt, jotka eivät nauti (tai koe tarvitsevansa) älyllisistä haasteista, ovat myös heikosti motivoituneita kytkeytymään haastaviin älyllisiin haasteisiin.

ÄLYLLISTEN HAASTEIDEN TARVE Pidän siitä, että olen vastuussa paljon ajattelua vaativien tilanteiden hoitamisesta Yritän etsiä tilanteita, joissa mahdollisesti pääsee ajattelemaan paljon. Kaikki Naiset Miehet Yrittäjät Työttömät (N=423)(N=113)(N=310)(N=105) (N=26) Opiskelijat (N=24) Aikojat (N=177) Työntekijät (N=236) Eiaikojat N=141) 5,64 5,57 5,67 5,79 5,54 5,46 5,61 5,70 5,46 5,55 5,52 5,56 5,76 5,65 5,33 5,45 5,60 5,32 Ajattelen paljon ja koko ajan. 5,41 5,47 5,39 5,49 5,96 5,17 5,32 5,37 5,40 Pidän paljon tehtävistä, joissa pääsee keksimään ongelmiin uusia ratkaisuja. Haluan, että elämäni on täynnä "palapelejä", jotka minun on ratkottava. 5,85 5,65 5,92 6,02 6,00 5,67 5,78 5,84 5,73 4,65 4,83 4,58 4,66 4,38 5,00 4,67 4,64 4,66 Päädyn usein pohtimaan minulle kuulumattomiakin asioita. 5,21 5,39 5,15 5,11 5,12 5,67 5,26 5,21 5,28 Koulutettujen vastaajien älyllisten haasteiden tarve on yleisesti ottaen korkealla tasolla. Monissa kohdin yrittäjien älyllisten haasteiden tarve hieman muita vertailuryhmiä korkeampi.

SUHDEPÄÄOMA Sosiaalinen kyvykkyys

SOSIAALINEN KYVYKKYYS Korkea SOSIAALINEN KYVYKKYYS (Self-perceived social competence) kuvaa yksilöiden hyvää kykyä olla tehokkaassa vuorovaikutuksessa toisten kanssa perustuen sosiaalisiin taitoihin. Sosiaalista kyvykkyyttä mitattiin kolmella eri dimensiolla: sosiaalisella havaitsemiskyvyllä (social perception), sosiaalisella mukautuvuudella (social adaptability), ja vaikutelmajohtamisella (impression management).

SOSIAALINEN KYVYKKYYS Vastaa seuraaviin väittämiin valitsemalla, missä määrin olet samaa tai eri mieltä niiden kanssa. (1 = täysin eri mieltä, 7 = täysin samaa mieltä) SOSIAALINEN HAVAITSEMISKYKY KAIKKI (N=423) NAISET (N=113) MIEHET (N=312) YRITTÄJÄT (N=107) TYÖN- TEKIJÄT (N=236) TYÖT- TÖMÄT (N=26) OPIS-KELIJAT (N=24) Osaan arvioida muita ihmisiä hyvin 5,01 5,31 4,91 4,90 5,06 5,08 4,87 5,14 4,95 Osaan yleensä tunnistaa muiden ominaisuuksia tarkkailemalla heidän käyttäytymistään. 5,07 5,23 5,01 4,96 5,11 4,92 5,21 5,12 5,07 Osaan yleensä lukea muita hyvin ja kertoa, mitä he tuntevat tietyssä tilanteessa. 4,69 4,98 4,58 4,57 4,74 4,50 5,17 4,73 4,72 Osaan kertoa, miksi ihmiset ovat toimineet tietyllä tavalla tietyssä tilanteessa. 4,67 4,82 4,61 4,55 4,70 4,31 5,13 4,72 4,69 Tiedän yleensä, milloin on hyvä hetki pyytää joltakulta palvelusta. 4,67 4,86 4,60 4,67 4,75 4,15 4,38 4,67 4,67 SOSIAALINEN MUKAUTUVUUS Sopeudun helposti lähes kaiken tyyppisiin sosiaalisiin tilanteisiin. 4,86 4,94 4,83 4,90 4,89 4,38 4,79 4,93 4,72 Tunnen oloni luontevaksi kaikenlaisten ihmisten seurassa niin nuorten kuin vanhojen ja samasta ja eri taustasta tulevien kanssa. AIKOJA (N=177) EI AIKOJAT (N=141) 5,05 5,22 4,98 5,28 4,97 4,85 5,25 5,01 4,93 Osaan puhua kaikkien kanssa lähes mistä tahansa. 4,51 4,62 4,47 4,68 4,49 4,38 4,17 4,50 4,40 Muiden mielestä olen herkkä ja ymmärtäväinen. 4,45 4,81 4,32 4,38 4,44 4,54 4,67 4,43 4,52 VAIKUTELMAJOHTAMINEN Minun on helppoa puhua omanarvontuntoisesti kokemuksestani tai koulutuksestani. 5,09 5,00 5,13 5,41 5,01 4,50 5,08 5,15 4,79 Minulle ei tuota ongelmia kertoa ihmisille taidoistani tai pätevyyksistäni. 4,70 4,42 4,81 5,00 4,66 4,31 4,63 4,66 4,54 Minulle ei tuota ongelmia kertoa ihmisille saavutuksistani. 4,61 4,40 4,68 4,90 4,51 4,31 4,79 4,56 4,44 Minun on helppo kertoa muille, että minut tunnetaan pätevyydestäni tietyllä alueella. 4,21 3,95 4,31 4,35 4,22 3,88 4,08 4,23 4,09

SOSIAALINEN KYVYKKYYS Yrittäjät, työntekijät, työttömät, opiskelijat 6 5 4 3 KAIKKI (N=423) YRITTÄJÄT (N=107) TYÖNTEKIJÄT (N=236) TYÖTTÖMÄT (N=26) OPISKELIJAT (N=24)

SOSIAALINEN KYVYKKYYS Yrittäjät, yrittäjä aikojat ja ei-aikojat 6 5 4 3 KAIKKI (N=423) YRITTÄJÄT (N=107) AIKOJA (N=177) EI AIKOJAT (N=141)

SOSIAALINEN KYVYKKYYS Naiset, miehet 6 5 4 3 KAIKKI (N=423) NAISET (N=113) MIEHET(N=312)

LUOVUUS Luovuus Innovatiivisuus Ideoiden toteutumisaste

LUOVUUS JA INNOVATIIVISUUS LUOVUUDELLA (Creativity) tarkoitetaan uusien ja toteutettavissa olevien ideoiden ja näkökulmien tuottamista esittämistä sekä työn toteuttamista omaperäisellä tavalla. INNOVATIIVISUUDELLA (Innovative behavior) eli innovatiivisella käyttäytymisellä tarkoitetaan ideoiden luomiseen, ideoiden jatkokehittelyyn ja ja niiden toteuttamiseen liittyvää toimintaa.

LUOVUUS LUOVUUS Kaikki (N=423) Naiset (N=113) Miehet N=310) Yrittäjät (N=105) Työttömät (N=26) Opiskelijat (N=24) Työntekijät (N=236) Aikojat Ei-aikojat (N=177) N=141) Teen työni itselleni ominaisella tavalla 5,79 5,74 5,81 5,91 5,77 5,58 5,77 5,80 5,70 Otan riskejä keksiessäni uusia ideoita työni suorittamiseksi 4,94 4,65 5,04 5,22 5,04 5,00 4,80 4,94 4,72 Ratkaisen ongelmia, jotka ovat aiheuttaneet muille vaikeuksia 5,33 5,19 5,38 5,52 5,38 5,04 5,27 5,35 5,16 Kokeilen ongelmienratkaisuun uusia ideoita ja lähestymistapoja 5,38 5,31 5,40 5,66 5,58 5,29 5,29 5,33 5,23 Tunnistan tuotteisiin, prosesseihin yms. liittyviä uusia mahdollisuuksia 5,24 4,87 5,37 5,60 5,27 4,92 5,06 5,21 5,01 Keksin uudenlaisia ja käyttökelpoisia ideoita 5,31 5,04 5,41 5,70 5,42 5,04 5,11 5,22 5,13 Keksin ideoita, jotka ovat alallani käänteentekeviä 4,00 3,65 4,12 4,56 4,04 3,46 3,73 3,85 3,75 Koulutettujen asiantuntijoiden luovuus on yleisesti hyvällä tasolla. Oman työn itselle ominainen toteuttaminen (väittämä 1) luovuuden mittarina on yleisesti erittäin hyvällä tasolla. Erityisesti yrittäjät erottuvat muista vertailuryhmistä korkeammilla arvoilla luovuudessa kauttaaltaan. Radikaalien ja käänteentekevien ideoiden tuottaminen (väittämä 7) on sen sijaan yleisesti heikompaa.

INNOVATIIVISUUS INNOVATIIVISUUS Kaikki (N=423) Naiset (N=113) Miehet N=310) Yrittäjät (N=105) Työttömät (N=26) Opiskelijat (N=24) Työntekijät (N=236) Aikojat (N=177) Eiaikojat N=141) Saan hankittua tukea innovatiivisille ideoille 4,73 4,51 4,81 4,91 4,42 4,24 4,70 4,60 4,76 Saan tärkeät henkilöt innostumaan innovatiivisista ideoista 4,71 4,59 4,76 4,85 4,42 4,43 4,69 4,66 4,68 Muutan innovatiiviset ideat hyödyllisiksi käytännön toteutuksiksi 4,69 4,63 4,71 4,90 4,46 4,10 4,65 4,62 4,62 Tuon innovatiivisia ideoita työympäristöön järjestelmällisesti 4,48 4,26 4,57 4,86 4,46 4,19 4,32 4,34 4,38 Innovatiivisuus, eli ideoiden käytäntöön vieminen ovat jonkin verran heikompia kuin luovuus (edellisellä kalvolla) (väittämät 8-11 seuraavien kalvojen graafeissa) Sekä luovuus että innovatiivisuus ovat yrittäjillä selvästi keskiarvoa korkeampia. Opiskelijat sen sijaan jäävät luovuudessa ja innovatiivisuudessa hieman vertailuryhmiä heikommalle tasolle, kuten seuraavien kalvojen graafeista nähdään.

LUOVUUS JA INNOVATIIVISUUS 7 Kaikki (N=423) Yrittäjät (N=105) Työttömät (N=26) Opiskelijat (N=24) Työntekijät (N=236) 6 5 4 3

LUOVUUS JA INNOVATIIVISUUS 7 Kaikki (N=423) Yrittäjät (N=105) Aikojat (N=177) Ei-aikojat N=141) 6 5 4 3

LUOVUUS JA INNOVATIIVISUUS 7 Kaikki (N=423) Naiset (N=113) Miehet N=310) 6 5 4 3

IDEOIDEN TOTEUTUMISASTE IDEOIDEN TOTEUTUMISASTEELLA (Innovative performance) tarkoitetaan toteutuneita ja mitattavia ideoita ja innovaatioita, (eli kaupallistettuja keksintöjä), oman idean tai innovaation toteuttamiskelpoisuutta sekä objektiivista arviota oman idean tai innovaation laadusta. Innovaatiot voivat olla pieniä parannuksia esim. työyhteisön käytännöissä tai oman työn toteuttamisessa (incremental) tai käänteentekeviä (radical) ja kokonaan uusia.

IDEOIDEN TOTEUTUMISASTE IDEOIDEN TOTEUTUMISASTE KAIKKI (N=236) Olen kehittänyt uusia ideoita työni parantamiseksi viimeisen kahden vuoden aikana. 61,9 % Olen tehnyt aloitteita ja ehdotuksia asioiden parantamiseksi työssäni viimeisen kahden vuoden aikana. 62,7 % Olen tukenut ja edistänyt työssäni muiden kehittämiä ideoita viimeisen kahden vuoden aikana. 65,3 % Ideani tai aloitteeni viimeisen kahden vuoden ajalta on toteutettu menestyksekkäästi. 47,9 % Ideani tai aloitteeni viimeisen kahden vuoden ajalta on saanut tunnustusta tai se on palkittu. 20,3 % Tähän osuuteen on vastannut 236 vastaajaa. Prosentit merkitsevät kyllä vastanneita. Vastaajista yli 60 % on kehittänyt uusia ideoita, tehnyt aloitteita ja edistänyt toisten ideoita. Menestyksekkäästi toteutuneita ideoita on n. 48 %:lla vastaajista. Palkittuja ideoita/aloitteita on sen sijaan enää 20 %:lla vastaajista.

URATYYTYVÄISYYS JA NÄKYMÄT Uratyytyväisyys Luottamus työllistymisnäkymiin (positiivien uratulevaisuus)

URATYYTYVÄISYYS Uratyytyväisyys kuvaa yksilön omaa kokemusta tyytyväisyydestään uraansa suhteessa saavuttamaansa menestykseen, tuloihin, etenemiseen, taitoihin, itsenäisyyteen ja älylliseen haasteeseen.

URATYYTYVÄISYYS Kuinka tyytyväinen olet työuraasi? (1 = en lainkaan tyytyväinen, 7 = erittäin tyytyväinen) KAIKKI (N=423) NAISET (N=113) MIEHET( N=310) YRIT- TÄJÄT (N=105) TYÖN- TEKIJÄT (N=236) TYÖT- TÖMÄT (N=26) OPIS- KELIJAT (N=24) AIKOJAT (N=177) Kuinka tyytyväinen olet saavuttamaasi menestykseen suhteessa uratoiveisiisi? 4,90 4,70 4,97 5,02 4,95 3,54 4,58 4,70 5,04 Kuinka tyytyväinen olet saavuttamiisi tuloihin suhteessa uratoiveisiisi? 4,47 4,14 4,59 4,48 4,54 3,00 4,46 4,31 4,65 Kuinka tyytyväinen olet saavuttamaasi etenemiseen suhteessa uratoiveisiisi? 4,56 4,38 4,62 4,76 4,56 3,00 4,25 4,25 4,77 Kuinka tyytyväinen olet saavuttamiisi taitoihin suhteessa uratoiveisiisi? 5,22 5,16 5,24 5,28 5,26 4,54 4,71 5,16 5,22 Kuinka tyytyväinen olet saavuttamaasi itsenäisyyteen suhteessa uratoiveisiisi? 5,48 5,27 5,55 5,76 5,43 4,73 4,96 5,34 5,42 Kuinka tyytyväinen olet saavuttamaasi älylliseen haasteeseen suhteessa uratoiveisiisi? 5,30 5,18 5,35 5,41 5,36 4,23 5,00 5,13 5,41 EI AIKOJAT (N=141) Yrittäjät ovat keskimäärin vertailuryhmiä tyytyväisempiä uraansa Yrittäjäaikojat ovat vähemmän tyytyväisiä uraansa kuin ei-aikojat Uratyytyväisyydessä vastaajat ovat tyytyväisempiä saavuttamiinsa taitoihin, itsenäisyyteen, ja älyllisiin haasteisiin, kuin saavutettuun menestykseen, tuloihin tai uralla etenemiseen. Työttömät ovat työssäkäyviä tyytymättömämpiä työuraansa. Naiset ovat miehiä tyytymättömämpiä työuraansa.

URATYYTYVÄISYYS: Yrittäjät, työntekijät, työttömät, opiskelijat

URATYYTYVÄISYYS Yrittäjät, yrittäjäaikojat/ei-aikojat

URATYYTYVÄISYYS Naiset/miehet

LUOTTAMUS TYÖLLISTYMISNÄKYMIIN Kuinka varma/epävarma olet tulevaisuuden urastasi (1 = erittäin epävarma, 7 = erittäin varma) KAIKKI (N=425) NAISET (N=113) MIEHET (N=312) YRIT- TÄJÄT (N=107) TYÖN- TEKIJÄT (N=236) TYÖT- TÖMÄT (N=26) OPIS- KELIJAT (N=24) AIKOJA (N=177) EI AIKOJAT (N=141) Kuinka varma olet siitä, että ammattitaidoistasi on hyötyä kahden vuoden kuluttua 5,66 5,83 5,60 5,71 6,01 4,27 5,37 5,61 5,64 Kuinka varma olet siitä, että pystyt elättämään itsesi 5,15 4,89 5,25 5,25 5,30 3,08 5,13 5,00 5,23 Kuinka varma olet mahdollisuuksistasi olla työllistettynä muuten kuin itsenäisenä ammatinharjoittajana kahden vuoden kuluttua 4,72 5,00 4,62 4,18 5,54 2,35 4,62 4,70 5,13 Asiantuntijat ovat suhteellisen luottavaisia työllistymisnäkymiinsä. Luottamus ammattitaitoon on keskimäärin voimakkainta. Työntekijät ovat työllistymisnäkymiensä suhteen vertailuryhmistä luottavaisimpia, työttömät selvästi vähiten luottavaisia. Yrittäjät, työttömät ja opiskelijat näyttävät pitävän itsensä työllistämistä ainoana mahdollisena työllistymisen keinona tulevaisuudessa jonkin verran useammin kuin työntekijät.

LUOTTAMUS TYÖLLISTYMISNÄKYMIIN Yrittäjät, työntekijät, työttömät, opiskelijat 7 6 5 4 3 2 KAIKKI (N=425) YRITTÄJÄT (N=107) TYÖNTEKIJÄT (N=236) TYÖTTÖMÄT (N=26) OPISKELIJAT (N=24) 1 Kuinka varma olet siitä, että ammattitaidoistasi on hyötyä kahden vuoden kuluttua Kuinka varma olet siitä, että pystyt elättämään itsesi Kuinka varma olet mahdollisuuksistasi olla työllistettynä muuten kuin itsenäisenä ammatinharjoittajana kahden vuoden kuluttua

LUOTTAMUS TYÖLLISTYMISNÄKYMIIN Yrittäjät, yrittäjäaikojat, ei-aikojat 7 6 5 4 3 2 1 KAIKKI (N=425) YRITTÄJÄT (N=107) AIKOJA (N=177) EI AIKOJAT (N=141) Kuinka varma olet siitä, että ammattitaidoistasi on hyötyä kahden vuoden kuluttua Kuinka varma olet siitä, että pystyt elättämään itsesi Kuinka varma olet mahdollisuuksistasi olla työllistettynä muuten kuin itsenäisenä ammatinharjoittajana kahden vuoden kuluttua

LUOTTAMUS TYÖLLISTYMISNÄKYMIIN Naiset, miehet 7 6 5 4 3 2 KAIKKI (N=425) NAISET (N=113) MIEHET(N=312) 1 Kuinka varma olet siitä, että ammattitaidoistasi on hyötyä kahden vuoden kuluttua Kuinka varma olet siitä, että pystyt elättämään itsesi Kuinka varma olet mahdollisuuksistasi olla työllistettynä muuten kuin itsenäisenä ammatinharjoittajana kahden vuoden kuluttua

YRITTÄJYYS JA TULOT Käsitykset yrittäjyydestä Perheen/lähipiirin yrittäjyyskokemus Tulon jakautuminen yrittäjä- ja työtulon välillä Yrittäjien liikevaihto Tuloluokat

KÄSITYKSET YRITTÄJYYDESTÄ (*) kysymys piilotettu toisella muistutuskierroksella (vastaajamäärä pienempi) Missä määrin seuraavat kuvaukset vastaavat käsitystäsi yrittäjyydestä (eli yrityksen perustamisesta ja yrittäjänä toimimisesta) (1 = täysin eri mieltä, 7 = täysin samaa mieltä) KAIKKI (N=320) NAISET (N=87) MIEHET (N=235) YRITTÄJÄT (N=73) TYÖN- TEKIJÄT (N=182) TYÖT- TÖMÄT (N=22) OPISKELIJAT (N=17) YRITTÄJÄ AIKOJAT (N=139) EI AIKOJAT (N=108) Kiinnostavaa 5,08 4,64 5,24 5,87 4,84 4,59 5,12 5,45 4,01 Arvostettua 4,57 4,41 4,62 4,68 4,52 4,09 5,06 4,66 4,32 Tavoittelemisen arvoista 4,57 4,37 4,65 5,24 4,32 3,91 4,76 4,80 3,77 Mielenkiintoista (vs. tylsää) 5,58 5,74 5,52 5,90 5,51 4,91 5,41 5,68 5,23 Kiehtovaa 4,85 4,68 4,92 5,39 4,71 4,27 4,76 5,01 4,23 Ei ollenkaan väheksyttyä 4,41 4,34 4,43 4,63 4,27 4,14 4,76 4,40 4,28 Tulotasoltaan hyvää 3,68 3,34 3,81 3,61 3,75 2,77 3,71 3,71 3,67

KÄSITYKSET YRITTÄJYYDESTÄ Yrittäjät, työntekijät, työttömät, opiskelijat (*) kysymys piilotettu toisella muistutuskierroksella (vastaajamäärä pienempi) 7 KAIKKI (N=320) YRITTÄJÄT (N=73) TYÖNTEKIJÄT (N=182) TYÖTTÖMÄT (N=22) OPISKELIJAT (N=17) 6 5 4 3 2 kiinnostavaa arvostettua tavoittelemisen arvoista Mielenkiintoista (vs tylsää) kiehtovaa Ei ollenkaan väheksyttyä tulotasoltaan hyvää

KÄSITYKSET YRITTÄJYYDESTÄ Yrittäjät, yrittäjä aikojat, ei-aikojat (*) kysymys piilotettu toisella muistutuskierroksella (vastaajamäärä pienempi) 7 6 5 4 3 2 kiinnostavaa arvostettua tavoittelemisen arvoista Mielenkiintoista (vs tylsää) kiehtovaa Ei ollenkaan väheksyttyä tulotasoltaan hyvää KAIKKI (N=320) YRITTÄJÄT (N=73) AIKOJA (N=139) EI AIKOJAT (N=108)

KÄSITYKSET YRITTÄJYYDESTÄ Naiset, miehet (*) kysymys piilotettu toisella muistutuskierroksella (vastaajamäärä pienempi) 7 KAIKKI (N=320) NAISET (N=87) MIEHET(N=235) 6 5 4 3 2 kiinnostavaa arvostettua tavoittelemisen arvoista Mielenkiintoista (vs tylsää) kiehtovaa Ei ollenkaan väheksyttyä tulotasoltaan hyvää

PERHEEN/LÄHIPIIRIN YRITTÄJYYSKOKEMUS Yrittäjät, työntekijät, työttömät, opiskelijat 60 54,2 KAIKKI (N=425) YRITTÄJÄT (N=107) TYÖNTEKIJÄT (N=236) TYÖTTÖMÄT (N=26) OPISKELIJAT (N=24) 50 45 50 47,8 45,3 46,6 46,2 41,1 40 34,6 30 25 20 10 0 Perheelläni (vanhemmat, sisarukset) on kokemusta yrittäjyydestä Lähimmillä ystävilläni tai puolisollani on kokemusta yrittäjyydestä

PERHEEN/LÄHIPIIRIN YRITTÄJYYSKOKEMUS Yrittäjät, yrittäjäaikojat, ei-aikojat 60 54,2 KAIKKI (N=425) YRITTÄJÄT (N=107) AIKOJA (N=140) EI AIKOJAT (N=142) 53,4 50 40 45 41,6 42,3 47,8 45,3 38,7 30 20 10 0 Perheelläni (vanhemmat, sisarukset) on kokemusta yrittäjyydestä Lähimmillä ystävilläni tai puolisollani on kokemusta yrittäjyydestä Yrittäjien lapsuuden perhepiirissä on enemmän kokemusta yrittäjyydestä kuin ei-vieläyrittäjillä. Vaikuttaako lapsuudessa nähty yrittäjyys siis aikuisena yrittäjäksi ryhtymiseen positiivisesti? Aikojien lähipiirillä huomattavasti enemmän kokemusta yrittäjyydestä verrattuna yrittäjiin, ja erityisesti ei-aikojiin.

PERHEEN/LÄHIPIIRIN YRITTÄJYYSKOKEMUS Miehet, naiset 52 KAIKKI (N=425) NAISET (N=113) MIEHET(N=312) 50 49,7 48 47,8 46 44 45 44,2 45,3 42,5 42 40 38 Perheelläni (vanhemmat, sisarukset) on kokemusta yrittäjyydestä Lähimmillä ystävilläni tai puolisollani on kokemusta yrittäjyydestä

YRITTÄJÄAIKOJAT KEITÄ HE OVAT? 1,7 8,4 8,4 8,4 72,4 Työntekijä (N=129) Kotiäiti/-isä (N=3) Työtön (N=15) Eläkeläinen (N=15) Opiskelija (N=15) Yrittäjyyttä vakavasti harkinneita on kaikissa vastaajaryhmissä. Vakavasti yrittäjyyttä harkinneista (N=177) enemmistö (> 72%) on työntekijöitä Kaiken kaikkiaan yrittäjyyttä on harkinnut: Työntekijöistä (N=151) 85 % Työttömistä (N=26) 58 % Eläkeläisistä (N=27) 55 % Opiskelijoista (N=24) 62 %

TULON JAKAUTUMINEN ANSIOTYÖN JA YRITTÄJÄMÄISEN TOIMINNAN VÄLILLÄ % 70 61,9 60 50 40 30 20 21,7 5,9 10,4 10 0 100% työtulo Sekä työtuloa että yrittäjätuloa 100% yrittäjätulo Ei työtuloa eikä yrittäjätuloa Yrittäjämäisellä toiminnalla tarkoitetaan kaikkea muuta kuin työsuhteesta saatua tuloa, kuten sijoitustuottoja, osinkoja, konsultointi- ja freelancetyötä, luennointia tai osa- tai kokoaikaista yrittäjyyttä n. 61,6 % saa tulonsa ainoastaan ansiotyöstä. 21,7 % saa tulonsa osittain myös yrittäjämäisestä toiminnasta. Puhtaasti yrittäjämäisestä toiminnasta tulonsa saa vain 5.9 % vastaajista. Loput ovat esim. eläkeläisiä tai muita tukia tällä hetkellä saavia vastaajia.

YRITTÄJIEN LIIKEVAIHTO (%) N=105 37,4:n % yrittäjistä yrittäjämäinen toiminta on pienimuotoista. Toisaalta melkein vastaavan osan (36,5) liiketoiminta on merkittävää 10.000-100.000.

TULOLUOKKAJAKAUMA Naisten (N=113) ja miesten (N=310) osuus kussakin tuloluokassa 100 % 90 % 80 % 70 % 18,6 23,4 15,4 14,1 7,4 60 % 21,2 50 % 40 % 30 % 20 % 34,5 21,2 15,9 15,9 6,2 10 % 0 % alle 36 000 36 000-49 999 50 000-59 999 60 000-69 999 70 000-79 999 yli 80 000 6,2 NAISET (N=113) MIEHET (N=312) Naisista 34,5% kuuluu alle 36 000 ansaitsevien tuloluokkaan Miehistä 21,2 % kuuluu yli 80 000 ansaitsevien tuloluokkaan Muissa tuloluokissa naisten ja miesten % osuus on suunnilleen yhtä suuri.

VASTAAJARYHMIEN OSUUS TULOLUOKISSA (%) Yrittäjät (N= 105), aikojat (N=177), ei-aikojat (N=141) 30 26,8 25 23,4 23 23,2 20 15 20,6 20,8 16,8 12,9 17,6 14,0 16,9 12 11,2 20,6 15,2 16,9 10 5 4,7 3,5 0 alle 36 000 36 000-49 999 50 000-59 999 60 000-69 999 70 000-79 999 yli 80 000 YRITTÄJÄT (N=105) AIKOJAT (N=177) EI-AIKOJAT (N=141) Pylväistä nähdään eri vastaajaryhmien jakaantuminen eri tuloluokkiin.

YHTEENVETO

YHTEENVETO MOTIVAATIOTEKIJÄT Motivaatiotekijät Vastaajaryhmien välillä oli eroja motivaatiotekijöiden suhteen erityisesti yrittäjien, työntekijöiden, työttömien ja opiskelijoiden välissä vertailussa. Kaikkia vastaajaryhmiä yhdistää työn mielekkyys ja oppiminen. Yrittäjien motivaatiotaso on jonkin verran korkeampi kuin muiden ryhmien. Yrittäjiä motivoi aikaansaaminen, työn joustavuus ja autonomia Tarkemmin analysoituna yrittäjiä motivoi erityisesti yrittämiseen liittyvät haasteet, vastuu, oman ajan hallinta, itsenäisyys ja itsensä johtaminen. Yrittäjien, yrittäjäksi aikovien ja ei aikovien motivaatiossa on eroja, erityisesti ei-aikovien ja yrittäjien välillä. Erot ovat suurimmat vastuun, oman ajan hallinnan ja itsensä johtamisessa. Miesten ja naisten välillä ei ole merkittäviä eroja motivaatioissa.

YHTEENVETO KYVYKKYYDET Minäpystyvyys Vastaajien minäpystyvyys on hyvä eikä ryhmien välillä ole merkittäviä eroja. Opiskelijoiden minäpystyvyys on muita heikompi. Ainoastaan yhden väittämän (Uskon, että menestyn useimmissa pyrkimyksissä, joihin paneudun) kohdalla opiskelijoiden minäpystyvyys tulee lähelle muita vertailuryhmiä. Bricolage Vastaajien kyvyssä yhdistellä asioita ja hyödyntää olemassa olevia resursseja tilanteen mukaan ei ole merkittäviä eroja eri vastaajaryhmien välillä. Ainoastaan opiskelijoiden bricolage on jonkin verran matalampi kuin muiden ryhmien bricolage.

YHTEENVETO KYVYKKYYDET Sinnikkyys Vastaajaryhmien välillä on jonkin verran eroja sinnikkyydessä. Yrittäjillä on vertailuryhmiä korkeampi sinnikkyys. Yrittäjät poikkeavat merkittävästi ja positiivisesti kyvyssä etsiä luovia tapoja muuttaa vaikeita tilanteita. Työttömien sinnikkyys on muita vastaajaryhmiä heikompi.

YHTEENVETO KYVYKKYYDET Epävarmuuden sietokyky Yrittäjillä on keskimäärin huomattavasti työntekijöitä, työttömiä ja opiskelijoita parempi epävarmuuden sietokyky. Yrittäjäaikojien epävarmuuden sietokyky on myös keskimäärin parempi kuin ei-aikojilla. Kuitenkin kaiken kaikkiaan vastaajien yleinen epävarmuuden sietokyky on kohtuullisen hyvä. Sisäinen kontrolli Miesten kokema sisäinen kontrolli yleisesti naisia korkeampi. Työttömien kokema sisäinen kontrolli huomattavasti muita vertailuryhmiä alhaisempi. Ainoastaan väittämän Kun saavutan haluamani, se johtuu yleensä siitä, että olen tehnyt kovasti työtä sen eteen kohdalla heidän kokemansa sisäinen kontrolli on samaa tasoa vertailuryhmien kanssa.

YHTEENVETO ÄLYLLISTEN HAASTEIDEN TARVE Älyllisten haasteiden tarve Korkeasti koulutettujen vastaajien älyllisten haasteiden tarve on yleisesti ottaen korkealla tasolla. Yrittäjät vaikuttavat nauttivan älyllisistä haasteista hieman muita vertailuryhmiä enemmän.

YHTEENVETO SOSIAALINEN KYVYKKYYS Sosiaalinen kyvykkyys Vastaajaryhmien sosiaalinen kyvykkyys on pääpiirteissään hyvä (> 4), mutta vastaajaryhmien välillä on eroja sosiaalisessa kyvykkyydessä, erityisesti vaikutelmajohtamisessa. Työttömien sosiaalinen kyvykkyys on jonkin verran heikompi kuin muiden ryhmien. Yrittäjät, yrittäjäaikojat ja ei-aikojat poikkeavat myös toisistaan nimenomaan vaikutelmajohtamisen suhteen. Yrittäjät ovat tässä suhteessa korkeammalla. Ei-aikojat puolestaan ovat matalammalla. Naisten sosiaalinen kyvykkyys on miehiä korkeampi kaikilla osaalueilla, lukuun ottamatta vaikutelmajohtamista.

YHTEENVETO LUOVUUS JA INNOVATIIVISUUS Luovuus ja innovatiivisuus Asiantuntijoiden luovuus on yleisesti hyvällä tasolla. Erityisesti vahva luovuus näkyy siinä, että asiantuntijat tekevät työtään itselle ominaisella tavalla. Radikaalien ja käänteentekevien ideoiden tuottaminen on yleisesti heikompaa. Innovatiivisuus, eli ideoiden käytäntöön vieminen on jonkin verran heikompi kuin luovuus Sekä luovuus että innovatiivisuus ovat yrittäjillä selvästi keskiarvoa korkeampia. Opiskelijoiden luovuus ja innovatiivisuus ovat vertailuryhmiä heikommalla tasolla

YHTEENVETO URATYYTYVÄISYYS JA - NÄKYMÄT Uratyytyväisyys Yrittäjät keskimäärin vertailuryhmiä tyytyväisempiä uraansa. Yrittäjäksi aikovat ovat vähemmän tyytyväisiä uraansa kuin ei-aikojat Uratyytyväisyydessä vastaajat ovat tyytyväisempiä saavuttamiinsa taitoihin, itsenäisyyteen, ja älyllisiin haasteisiin, kuin saavutettuun menestykseen, tuloihin tai uralla etenemiseen. Luottamus työllistymisnäkymiin (positiivien uratulevaisuus) Asiantuntijat ovat suhteellisen luottavaisia työllistymisnäkymiinsä. Luottamus ammattitaitoon on vastaajilla voimakasta. Työntekijöillä on vertailuryhmiä parempi luottamus tulevaisuuden työllistymiseen. Työntekijät ovat keskimääräistä luottavaisempia oman asiantuntijuuteensa ja sen työllistävään vaikutukseen vielä kahden vuoden kuluttuakin (eivät näe itseään yrittäjänä tulevaisuudessa).

YHTEENVETO YRITTÄJYYS Työttömien käsitys yrittäjyydestä huomattavasti keskiarvoa negatiivisempi. Yrittäjien käsitys yrittäjyydestä enimmäkseen selvästi keskiarvoa parempi. Yrittäjistä (N=105) naisia 21,9 % (N=23) ja miehiä 78,1% (N=82). Yrittäjien kotiperheissä on selvästi enemmän kokemusta yrittäjyydestä kuin muilla vastaajaryhmillä. Yrittäjäksi aikovilla lähimmistä ystävistä tai puolisoista selvästi suuremmalla osuudella on kokemusta yrittäjyydestä kuin ei-yrittäjien puolisoilla tai ystävillä.

TUTKIMUSTULOKSET Tutkijoilta tulossa tieteellisiä artikkeleita sekä TEK-kyselyaineistosta että InnoSpring Catch-hankkeessa kerätyistä muista aineistoista. Tämän raportin julkaisuajankohtaan (3/2017) mennessä projektin aineistoista tiedetyt julkaisut seuraavilla slideilla. Voit tiedustella julkaisua suoraan kirjoittajilta tai hakea julkaisua tutkijan nimellä LUT:n julkaisutietokannasta http://research.lut.fi Ilmestyviä julkaisuja voi seurata projektin ja tutkijoiden ResearchGate sivujen kautta: https://www.researchgate.net/project/capturing-opportunities- AND-CO-CREATING-VALUE-IN-THE-DIGITAL-ECONOMY Projektin tutkijoiden yhteystiedot kirsimarja.blomqvist@lut.fi anna-maija.nisula@lut.fi heidi.olander@lut.fi kaisa.henttonen@uef.fi jukka-pekka.bergman@lut.fi ilona.toth@lut.fi

TUTKIMUSTULOKSET Nisula, A-M., Olander, H., and Henttonen, K. (2017). Entrepreneurial motivations as drivers of expert creativity, International Journal of Innovation Management, forthcoming. Nisula, A-M., and Olander, H. (2017). What personal factors affect knowledge worker resilience and creativity? Accepted for IFKAD 2017 conference. Toth, I., Sintonen, S. and Nisula, A-M. (2017). Personal resources in relation to knowledge worker engagement. Accepted for IFKAD 2017 conference. Blomqvist, K., Tavilampi, K. and Vartiainen M. (2017). Knowledge co-creation in the digital work platform. A poster presentation, Organization Science winter conference, Park City, February 2017. Maunula, G.; Ertiö, T., and Blomqvist, K. (2016). Paradoxes in crowdsourcing: a critical literature review and implications for research and practice, Governance and Management of Digitalization, Milan, October, 2016. Nisula, A-M., Olander, H. and Henttonen, K. (2016). Exploring experts creativity motivations. ISPIM Innovation Summit, Kuala Lumpur, December, 2016. Blomqvist, K. and Cook, K. (2016). The emergence of trust in solving complex problems digitally. EGOS2016 conference, Naples, July 2016. Henttonen, K., Nisula, A-M., Blomqvist, K., Takala, M., and Horila, A. (2016). Factors motivating and influencing co-creation of social innovation: a Living Lab case. ISPIM 2016 Conference, June 2016. Nisula, A-M and Blomqvist, K. (2016). Stepping to creative zone fostering co-creation with theatrical improvisation, ISPIM Symposium, Boston, May, 2016. Blomqvist, K. and Cook, K. (2016). The dynamics of virtual trust evolution and erosion of trust in problem solving hybrid teams, EIASM workshop for Distrust and Conflict Escalation in Organizations and Societies, Groningen, January 2016.

Nisula, A-M., Blomqvist, K., Bergman, J-P., and Yrjölä, S. (2015). Organizing collaboration and knowledge co-creation for radical innovation, CINET, September, 2015. Blomqvist, K. and Olander, H. (2015). Solving complex problems in a virtual platform: How do experts balance in sharing and protecting tacit knowledge? IFKAD Conference 2015, Bari Italy. Blomqvist, K., Nisula, A-M., Henttonen, K., Bergman, J-P., and Olander, H. (2015) Organizing knowledge for co-creation in the digitalized world, Scandinavian Academy of Management Conference/NFF. Blomqvist, K, Cook, K. and Kemppinen, K. (2015). Fast Evolving Trust in Virtually Operating Global Problem Solving Teams, Academy of Management 2015 Symposium on Team-based organizations in a global new world org. by Lena Zander, Gundula Lücke and Audra I. Mockaitis. PRO GRADU -TUTKIELMAT (M.Sc.Econ thesis in Knowledge Management) Toth, I. (2017) Engagement in the context of new work (forthcoming in spring 2017) Hosionaho, M. (2016): Nopean yhteiskehittämisen esteet ja edistäjät teollisen internetin kontekstissa. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2016120730412 Tavilampi, K. (2016): Knowledge co-creation process and facilitation of temporary expert group in virtual concept design. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2016120230178 Taipale, M. (2016): Employee engagement in temporary problem-solving teams. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2016120530212 Kähkönen, S. (2015): Exploring knowledge worker motivation in autonomous and interdependent problem solving tasks on virtual platforms. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe201603228872 Kemppinen, K. (2015): The nature and role of trust in temporary virtual problem-solving teams. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2015092213813