Mitä uutta maanäytteistä? Eetu Virtanen / Soilfood Oy Maan viljelyn Järkipäivä II Tuorla

Samankaltaiset tiedostot
Maan kasvukuntoa kuvaavat uudet analyysit. Ratkaisuja vihannestuotannon haasteisiin Venla Jokela/ Manna Kaartinen

Kotipuutarhan ravinneanalyysit

Laaja ravinnetilatutkimus: Mikrobiologinen aktiivisuus

Mikä on kationinvaihtokapasiteetti? Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevätinfo

Miten hyödynnän viljavuus- ja kasvustoanalyysit viljelyn suunnittelussa. Ajankohtaista asiaa viljelyn suunnittelusta

Varastoravinteet Varastokalium

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro

Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi Kitee Agronomi Juuso Joona Soilfood Oy

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu OULU. Viljavuustietojen yhteenveto. Pvm Työ nro As.

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32/ Solistinkatu OULUN KAUPUNKI. Viljavuustietojen yhteenveto

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

MegaLab tuloksia 2017

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero:

Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

Jalostuspäivät, Mikkeli Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy

Laboratoriopalvelut biolaitosasiakkaille. Biolaitosyhdistys ry Novalab Oy/Vera Martomaa

Rikinpuute AK

Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi Säkylä Hermanni Lallukka Soilfood Oy

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Viljavuusanalyysin käyttö. Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä

MAAN VILJELYN JÄRKIPÄIVÄ IV- UUDET LANNOITUSRATKAISUT

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

Miten viljelijä voi kehittää maan kasvukuntoa?

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: VI

VILJAVUUSANALYYSIN TULKINTA JA MAANPARANNUSAINEIDEN VALINTA

Kiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen Sampo Järnefelt

Tilaaja: Maanmittauslaitos Pohjanmaan maanmittaustoimisto Ismo Mäki-Valkama PL LASKUT

Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen

Lannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: VI

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Maan ravinnereservit. Ravinnerengin ravinnehuoltopäivä Tiina Hyvärinen

Heinäseminaari, Jyväskylä Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy

Miten luoda ja ylläpitää hyvää ravinnetilaa luomumarjakasvuostoissa? Juva 17.1.

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero:

OSMO - Osaamista maan kasvukunnon hoitoon

Kierrätyslannoitteiden vaikutuksia viljelyssä

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oja Hannu. Tulospalvelu Käyttäjätunnus: Salasana: Oja Hannu. Valtakatu 4, PL YLIVIESKA. Viljavuustietojen yhteenveto

Karkearakeisten happamien sulfaattimaiden erityispiirteet

Maan kasvukunto ja orgaaninen lannoitus

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Miten viljelijä voi selvittää peltojensa kasvukuntoa?

Pellon kunnostus ja maanhoito

MAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy

Sokerijuurikas ja ravinteet Susanna Muurinen

Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Tampereen Infra Yhdyskuntatekniikka

Happamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen. Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

VILJELYSUUNNITELMA 2008

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Hautomokuori orgaanisena maanparannusaineena

Boori porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Luomukokeet Loviisa Micaela Ström

Biohiili ja ravinteet

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACKREDITERAT TESTNINGSLABORATORIUM ACCREDITED TESTING LABORATORY

Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo

Lohkokirjanpito ja viljelysuunnittelu

Humuspehtoori oy. Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUSLAITOS. 1 Tiedote n:o JOKIOISTEN KARTANOIDEN VILJELYMAIDEN HIVENRAVINTEET v

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Maan viljavuus luomussa -Fysikaaliset ja kemialliset tekijät - Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Maan rakenteen hallinta ja pellon kuivatus

17VV VV 01021

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L

Raisio Sami Talola, Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) -hanke

Hevosen lannan ravinteet talteen ja kiertoon ympäristön hyvinvoinnin vuoksi HorseManure

Eero Mäntylä. Kompostiravinteet kasvien tuotannossa Kasvinravinteita maanparannusaineista Jokioinen Vapo Oy Puutarha ja Ympäristö

Kaura vaatii ravinteita

Kustannuslaskelmat ja ravinteiden hyödyntäminen - tuloksia HYKERRYShankkeesta

Maanparannusaineiden käyttö pellolla

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1

Pellot ja vedet kuntoon kannattavaa ja ympäristöystävällistä viljelyä vesienhoito huomioiden.

Mikä pelloissa vikana? Maan kasvukunnon haasteet

Kevitsan vesistötarkkailu, perus, syyskuu 2018

Osaamista maan kasvukunnon hoitoon - Avaus

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Loviisan vuoden 2017 lajikekokeiden esittely. Micaela Ström

Hevosten karkearehuanalyysit Hevoset messut Tampere. MMT Venla Jokela Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, messuosasto E502

Kuinka maan kasvukuntoa kehitetään vinkkejä ja suosituksia OSMO hankkeesta. Tuomas Mattila Luomupäivät, Pori

Hevosten karkearehuanalyysit Hevoset messut Tampere. MMT Venla Jokela Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, messuosasto E60

Kasvualusta joka hoitaa lannoituksen puolestasi

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere

Í%SC{ÂÂ!5eCÎ. Korvaa* Kevitsan vesistötarkkailu, PERUS, marraskuu 2018

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: Tilaaja:

Järki Pelto-tapaaminen Kohti täyttä satoa pellon potentiaali käyttöön! J.Knaapi

Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra

Transkriptio:

Mitä uutta maanäytteistä? Eetu Virtanen / Soilfood Oy eetu@soilfood.fi Maan viljelyn Järkipäivä II Tuorla 9.6.2016

Viljavuustutkimus viljavuustutkimuksen tarkoituksena on neuvoa viljelijää (etenkin P ja K) lannoitustarpeen arvioimisessa ja kalkituksen suunnittelussa perustutkimuksessa maasta määritetään maalaji ja multavuus (aistinvaraisesti) maa-vesisuspension sähkönjohtokyky ( johtoluku ) ph maa-vesisuspensiosta, ph(h 2 O) helppoliukoinen P, K, Ca, Mg ja S uutetaan happamalla (ph 4,65) ammoniumasetaattiliuoksella typpi ei kuulu perustutkimukseen ja määritetään Suomessa harvoin multava maa -> enemmän mineraloituvaa typpeä käytännössä maaperästä vapautuvan ravinnemäärän arvioiminen on erittäin vaikeaa

Viljavuustutkimus perustutkimuksen lisäksi voidaan määrittää mikroravinteita ja muita aineita B (kuumavesiuutto) Cu, Zn, Mn (hapan ammoniumasetaatti-edta) liukoinen typpi (NO3- ja NH4+, näytteenotto keväällä, menetelmä 2 M KCl-uutto) raskasmetalleja kuten Cd, Ni, Pb kuvaa maan kemiallista kasvukuntoa, ei maan biologista tai fysikaalista tilaa

Viljavuustutkimus Ravinnepitoisuudet ilmaistaan 1. milligrammoina maalitraa kohti (mg/l) 2. tulkittuina viljavuusluokkina huono - huononlainen - välttävä - tyydyttävä - hyvä - korkea arveluttavan korkea 3. värisymbolein (punainen/vihreä) taulukoissa tai viljavuuskartoilla

Uutta 2016 Eurofins Viljavuuspalvelun perustutkimukseen on lisätty laskennallinen kationinvaihtokapasiteetti viljavuustutkimukseen perustuen Laaja ravinnetilatutkimus, Soilfood Kehitetään Eurofins Viljavuuspalvelun ja Soilfoodin yhteistyönä

Laaja ravinnetilatutkimus, Soilfood tavoite: kattavammat analyysit helpommin suomalaisten viljelijöiden saataville ravinnetilatutkimus = perustutkimus, hivenravinteet sekä ravinnereservit Ca, K, Mg ja P (2M HCl) kationinvaihtokapasiteetti (NIR/laskennallinen) maan mikrobiologinen aktiivisuus (NIR) orgaaninen aines hehkutushäviönä

Hehkutushäviö Hehkutuksessa hajoavan eloperäisen aineksen pitoisuus Perustutkimuksessa maasta määritetään multavuus aistinvaraisesti -> hehkutushäviöllä tarkempi multavuuden määritys Multavuuden arviointi on olennaista typpilannoituksen suunnittelun kannalta

Lähi-infrapunaspektroskopia (NIRS) maataloudessa Lähi-infrapuna (NIR) lähellä näkyviä aallonpituuksia (800-2500 nm) Eurofins Agro käyttää NIR:aa karkean rehun, raaka-aineiden ja maaperänäytteiden analysoimiseen laskemalla halutut muuttujat lähiinfrapunaspektrien perusteella Kalibrointi eri muuttujien suhteen suurella näytemäärällä referenssimenetelmin Mikäli tulos ei tietyn muuttujan osalta sovi kalibraatiosuoralle, näyte analysoidaan referenssimenetelmällä asiakkaalle ilmoitetaan referenssimäärityksen tulos

Kationinvaihtokapasiteetti, KVK maan kyky pidättää ja sitoa positiivisesti varattuja ioneja eli kationeja (kuten Ca2+, Mg2+, K+, Na+, H+, myös hivenravinteet Mn2+, Zn2+, Cu2+) siten, että ne ovat melko hyvässä suojassa huuhtoutumiselta, mutta ovat silti pääosin kasvien käytettävissä kationinvaihtopintoina toimivat negatiivisesti varautuneet hiukkaset, etenkin savimineraalit ja humus vaihtuvat kationit muodostavat kationikoostumuksen ja niiden kokonaismäärä muodostaa kationinvaihtokapasiteetin (KVK) määritysvaihtoehdot NIR, referenssimenetelmä Cohex laskennallisesti viljavuustutkimuksen perusteella

maan mikrobiologinen aktiivisuus (NIR) arvio mikrobibiomassaan varastoituneesta typestä ja bakteerien ja sienien kokonaisbiomassasta mg N/kg referenssimenetelmänä 7 vrk:n anaerobinen inkubointi arvio kasvukauden aikana saatavilla olevasta typestä lasketaan mikrobiaktiivisuuden, kokonaistypen ja C/Nsuhteen avulla kg N/ha ei sisälly vielä laajaan analyysiin

Tavoitteet kattavammat analyysit helpommin suomalaisten viljelijöiden saataville helppo ja ymmärrettävä analyysitulos käytettävyyden kehittäminen näyte edelleen koostettuna osanäytteenä, jonka viljelijä itse ottaa

EIP-hankeidea Päätavoite on kehittää ja testata uusia kaupalliseen käyttöön soveltuvia maan mikrobiologisen kasvukunnon mittareita ja uusia nopeasti vaikuttavia ja taloudellisesti kannattavia työkaluja pellon mikrobiologisen kasvukunnon parantamiseen.

Kiitos! Soilfood-uutiset sähköpostiin, kysymyksiä ja kommentteja: palvelu@soilfood.fi