Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston kannanotto 20.1.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuuleminen 21.1.2015 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston näkemykset hallituksen esityksestä (HE/324/2014 vp) eduskunnalle laiksi sosiaali - ja terveydenhuollon järjestämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeksi LSSAVIN TARKASTELUSSA KOKO JULKINEN HALLINTO Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto ei keskity tässä kannan-otossa SOTE-lain mukaiseen valvontaan, vaan siihen miten lakiesitys vaikuttaa käytännössä valvonnan kohteisiin, maakuntiin ja kuntiin ja edelleen koko julkishallintoon. Valtakunnallisesti on käynnissä Suomen julkishallinnon sekä palvelurakenteen että palvelujen tuottamisen uudistaminen. Uudistuksissa on kysymys valtio-kuntasuhteesta, valtionhallinnon sisäisestä tehtäväjaosta ja kunnallisina palveluina tuotettavien tehtävien sisällöstä ja organisoinnista. Kehittämistyö on erittäin laajaa ja se edellyttää selvää näkemystä uudistusten tarkoituksesta ja tavoitteista ja sen keskeisestä sisällöstä vaikutusarviointeineen, ml. SOTE. Aluehallinnon tulevaisuutta koskeva olennainen kysymys on se, onko Suomessa jatkossa valtion aluehallintoa vai valtionhallintoa alueilla. Vanhasen, Kataisen ja Stubbin hallitusohjelmia toteuttaneiden ALKUhankkeen ja käynnissä olevan keskus- ja aluehallinnon selvityshankkeen VIRSUn aluehallintoa koskevat tavoitteet ovat olleet samansuuntaiset. Niissä on tunnistettu aluehallinnon selkeä rooli ja nähty, että alueiden menestys tukee koko kansantalouden kasvua. Voimassa olevan hallitusohjelman mukaan valtio ottaa huomioon oman LÄNSI- JA SISÄ- SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO REGIONFÖRVALTNINGSVERKET I VÄSTRA OCH INRE FINLAND Puh/tfn. 0295 018 450 fax 06 317 4817 kirjaamo.lansi@avi.fi registratur.vastra@rfv.fi www.avi.fi/ www.rfv.fi Vaasan päätoimipaikka Huvudverksamhetsstället i Vaasa/Vasa Wolffintie 35/ Wolffskavägen 35 PL/PB 200, 65101 Vaasa/Vasa Jyväskylän toimipaikka Verksamhetsstället i Jyväskylä Cygnaeuksenkatu 1 PL/PB 41, 40101 Jyväskylä Tampereen toimipaikka Verksamhetsstället i Tammerfors Uimalankatu 1 PL/PB 272, 33101 Tampere/Tammerfors
2/10 päätöksentekonsa aluevaikutukset. SOTEn valmistelu on kytketty tiiviisti keskus- ja aluehallinnon kokonaisuudistuksen valmisteluun. Hallituksen esityksen mukaan aluehallintovirastojen nykyisestä toimialuejaosta ja siihen perustuvasta toimivallasta sosiaali- ja terveysalueiden valvonnalle aiheutuvat ongelmat (valvonnan ja ohjauksen pirstaloituminen ja päällekkäisyys) on tarkoitus ratkaista aluehallintovirastojen virastorakennetta koskevilla muutoksilla, jotka ensi vaiheessa valmistellaan valtiovarainministeriön asettamassa valtion keskus- ja aluehallinnon selvityshankkeessa (VIRSU-hanke) ja että aluehallintovirastojen virastorakennetta koskevien muutosten on tarkoitus tulla voimaan samanaikaisesti järjestämislain kanssa 1 päivänä tammikuuta 2017. Koko julkishallinnon rakenteiden kokonaistarkastelua ei kuitenkaan ole tehty siinä mittakaavassa, jota ko. uudistus edellyttää. Tämän mittaluokan, koko suomalaisen hyvinvointi-yhteiskunnan tulevaisuutta, koskevassa rakenteellisessa uudistuksessa kokonaistarkastelu on välttämätöntä. JULKISHALLINNON KOKONAISRAKENTEET JA SOTE Kaiken perustana maakunnat Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto esittää seuraavassa näkemyksensä hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (SOTE-laki) osana julkis-hallinnon kokonaisuudistusta erityisesti aluehallinnon osalta. Jäljempänä olevassa esityksessä ei ole tehty yksityiskohtaista tarkastelua vaan on pyritty esittämään miten eri osat liittyvät suurempaan kokonaisuuteen. Lisäksi esityksessä nostetaan esiin SOTE-lain merkittävin aluehallintoviraston valvontaan vaikuttava uudistus. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston näkemyksen mukaan aluehallinnon uudistuksen tarkastelun lähtökohtana tulee olla maakuntien aseman ja tehtävien tarkastelu.
3/10 Maakunnat 1.1.2014 Yhteensä 18 maakuntaa ja Ahvenanmaa 01 Uusimaa 02 Varsinais-Suomi 04 Satakunta 05 Kanta-Häme 06 Pirkanmaa 07 Päijät-Häme 08 Kymenlaakso 09 Etelä-Karjala 10 Etelä-Savo 11 Pohjois-Savo 12 Pohjois-Karjala 13 Keski-Suomi 14 Etelä-Pohjanmaa 15 Pohjanmaa 16 Keski-Pohjanmaa 17 Pohjois-Pohjanmaa 18 Kainuu 19 Lappi 21 Ahvenanmaa 15 14 16 13 19 17 18 11 12 04 06 05 02 21 01 07 08 10 09 Aluerajat MML, 2012 Karttakuva Kuntaliitto/JAH/ Muokattu LSSAVI 20.11.2014 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston tarkasteluun on otettu mukaan Pohjanmaat (Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa = nykyinen yhteistoiminta-alue), Pirkanmaa ja Keski-Suomi viraston nykyiseltä toimialueelta sekä Kanta-Häme, Päijät-Häme, Varsinais-Suomi ja Satakunta, koska ne liittyvät LSSAVIn toimialueen aluehallinnon järjestämisen kokonaistarkasteluun SOTEn kautta. Maakuntien asema on selkeytettävä osana kokonaisvaltaista aluepoliittista tarkastelua. Maakuntiin perustuva aluehallinnon uudistuminen toimii paremmin muun rakenteellisen uudistamisen perustana ja se on parempi lähtökohta tulevalle SOTE-järjestelylle kun esim. SOTE. Tämä lähtökohta siis palvelee parhaiten kokonaisvaltaista kehittämistä, jota alue- ja keskushallinnon uudistamistyöllä SOTE mukaan lukien tavoitellaan. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston näkemyksen mukaan Pohjanmaan maakuntien (Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa) yhdistäminen yhdeksi maakunnaksi on välttämätöntä. Satakunnan ja Varsinais-Suomen yhdistäminen ja mahdollisesti tästä kokonaisuudesta osan siirtäminen Pirkanmaahan vaatii omat perustelut. Sama koskee Keski-Suomea ja sen mahdollista liittämistä Pohjois-Savoon tai Pirkanmaahan. Sama on tilanne myös Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen osalta.
4/10 Johtopäätöksenä voidaan todeta, että - Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto pitää tarkoituksenmukaisena sitä, että maakuntien yhdistämisestä käydään perusteellinen keskustelu. - mikäli palveluja ja hallintoa halutaan koota on Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan yhdistäminen oikea ratkaisu maakuntien vahvan toiminnallisen, elinkeinopoliittisen ja historiallisen yhtenäisyyden, SOTE-kytkennän sekä juuri tehtyjen valtion aluehallintoa koskevien rakennepäätösten kannalta. - muiden maakuntien osalta ratkaisevaa on yhdistymisen tarve ja perusteet. Uusi valtion aluehallintoviranomainen ELY-keskusten osalta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto suhtautuu myönteisesti siihen, että ELY-keskusten E-vastuualueen tehtävät siirretään pääsääntöisesti maakunnan liitoille. Nykyisiin täyden palvelun ELY-keskuksiin jäisivät toistaiseksi L- ja Y- vastuualueet sekä sinne siirrettävä TE-toimisto. Seuraavassa vaiheessa olisi tarkoituksenmukaista yhdistää kyseiset ELYkeskukset aluehallintovirastoihin, jolloin syntyisi yksi aluehallintoviranomainen. Käytännössä tämä tapahtuisi siten, että ELY-keskusten Y-vastuualueet yhdistettäisiin aluehallintovirastojen ympäristölupa-vastuualueisiin ja L- vastuualue ja TE-toimisto muodostaisivat omat vastuualueensa aluehallintovirastoihin. ELY-keskusten tehtävät siis siirretään kahteen paikkaan, maakunnan liitoille ja yhteen viranomaiseen, aluehallintovirastoihin. Seuraavissa karttakuvissa on kuvaus edellä esitetystä..
5/10 ELY-keskukset Nykyiset 15 toimialuetta 1 Uudenmaan 2 Varsinais-Suomen 3 Satakunnan 4 Hämeen 5 Pirkanmaan 6 Kaakkois-Suomen 7 Etelä-Savon 8 Pohjois-Savon 9 Pohjois-Karjalan 10 Keski-Suomen 11 Etelä-Pohjanmaan 12 Pohjanmaan 13 Pohjois-Pohjanmaan 14 Kainuun 15 Lapin 15 13 14 12 11 10 8 9 3 5 7 2 4 1 6 Aluerajat MML, 2012 Karttakuva Kuntaliitto/JAH(Muokattu LSSAVI 20.11.2014 ELY-keskusten E-vastuualueen siirto maakunnan liittoihin 19 Siirretään Pohjanmaan ELYn ja Etelä-Pohjanmaan Elyn E-vastuualueet yhdistyvään Pohjanmaahan Siirretään Pirkanmaan ELY-keskuksen E- vastuualue Pirkanmaan liittoon 15 14 04 06 16 13 07 05 02 21 01 17 08 11 18 10 09 12 Siirretään Keski-Suomen ELYn E-vastuualue Keski-Suomen liittoon Aluerajat MML, 2012 Karttakuva Kuntaliitto/JAH(Muokattu LSSAVI 20.11.2014 Edellä esitetty malli sopii hyvin maakunnan liittojen VIRSU-raportissa hahmotettuun aluejakoon ja siirtää merkittävästi aluekehitysvastuuta maakunnan liitoille. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston näkökulmasta edellä esitetty maakunta- ja elyjako ei edellyttäisi muutosta nykyisiin toimialuerajoihin.
6/10 SOTEn pohjana maakuntatarkastelu Tarkoituksenmukaista on ensimmäisessä vaiheessa liittää maistraatit aluehallintovirastoihin ja toisessa vaiheessa yhdistää aluehallinto-virastot ja uudet työvoima-, ympäristö- ja liikennekeskukset yhdeksi aluehallintoviranomaiseksi. Järjestely selventää aluehallinto-viranomaisten työnjakoa valtio-kuntasuhteessa. Maistraattien ja TE-toimistojen yhdistäminen yhteen aluehallinon kokonaisuuteen on myös tarkoituksenmukainen toimenpide. Yhden alueellisen valtion aluehallintoviranomaisen mallissa, siis aluehallintovirastoissa, molemmat organisoidaan omiksi vastuualueikseen. Sekä maistraattien että TE-toimistojen yhdistäminen osaksi aluehallinto-virastoa voidaan tehdä viraston nykyisen toimialueen rajojen sisällä toimipisteiden ja palveluiden säilyessä edelleen nykyisellään. Hallinnollinen koordinointi ja yhteiset hallinnolliset tehtävät hoidetaan yhden aluehallintoviranomaisen, aluehallintoviraston toimesta. Nykyiset ERVA-alueet mahdollisina uusina SOTE-alueiden pohjina voidaan yhteen sovittaa edellä esitettyihin. Tämän hetkisten suunnitelmien mukaan Pirkanmaa suuntautuisi TAYS-ervaan ja Keski-Suomi KYS-ervaan. Perinteinen Pohjanmaa jakautuisi kolmeen ts. TAYS-ervaan, OYS-ervaan ja TYKS-ervaan, joka samalla hajottaisi kaikki edellä esitetyt hallintorakenteet ja vaatisi kaikilta osin uudet hallintopäätökset ja
7/10 rakenteet. Keski-Pohjanmaan osalta on VIRSU-hankkeen yhteydessä kuitenkin jo todettu, että sen on kielellisistä syistä kuuluttava samaan SOTEalueeseen Pohjanmaan kanssa. SOTE-alueen yhteensovittaminen edellyttää Pohjanmaan käsittämistä kokonaisuutena, mitä suuresti helpottaa maakuntien yhdistäminen yhdeksi kokonaisuudeksi. Kolmella pohjalaismaa-kunnalla on vahva yhteinen historia, kiinteää yhteistoimintaa ja vahvat toimivat verkostot niin sosiaali- ja terveyshallinnon, sivistyksen, elinkeinopolitiikan ym. saralla. SOTE ei saa hajottaa perinteikästä ja vahvaa yhteistoiminnallista aluetta. Edellä kuvattu yhden alueellisen valtion aluehallinnon viranomaisen malli, jonne on koottu valtion alueelliset toimijat (elyt, avit, maistraatit, TEtoimistot) tarkoittaisi sitä, että kussakin maakunnassa aluehallintoviranomaisten resurssit on koottu maakuntakeskuksiin, valtion aluehallintoviranomaiset ovat kansalaisille läheisiä kuntien ja maakuntaliittojen yhteistyökumppaneita. Asiallisesti yhdistäminen ei johda resurssisiirtoihin maakunnista poispäin. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että edellä esitetyllä tavalla järjestetty alueellinen julkishallinto muodostaa selvän kokonaisuuden ja se rakentuu maakunnalliselle perustalle, johon on yhteen sovitettu valtion alueelliset toiminnot. Malli turvaa myös palvelujen pysymisen alueilla. Vaihtoehtona on valtion sektorihallinnon tuominen alueille koordinoinnin ja yhteen sovittamisen tapahtuessa etäällä maa-kunnista. Piirretäänkö valtion muiden toimijoiden toimialuerajat jälleen uudelleen? Kokonaistarkastelussa on huomioitava esimerkiksi poliisin, pelastuslaitosten, hovioikeuksien, käräjäoikeuksien, hallinto-oikeuksien, syyttäjävirastojen, hätäkeskuslaitoksen sekä puolustusvoimien jne. nykyiset toimialueet ja tehtävät. Toimijoista esimerkiksi puolustusvoimien ja poliisin sekä hätäkeskuslaitoksen organisaatiouudistus on juuri toteutettu ml. uudet toimialuejaot. SOTE-esitys on nykyisellään ristiriitainen mm. näiden organisaatioiden aluejakojen kanssa. Edellä esitetyllä maakuntalähtöisellä mallilla on suhteellisen vähän vaikutusta valtion muuhun toimintaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella. Jos uudistuksessa mennään nk. SOTE edellä hajottamalla perinteinen Pohjanmaa kolmeen osaan, toisin sanoen muutoksen pohjalla olisi nykyinen ERVA-jako, hajottaisi se maakuntalähtöisen järjestelyn ja tulisi aiheuttamaan suuria muutoksia muiden valtion aluehallintoviranomaisten toiminnoille.
8/10 Sote ja hyvinvointia ja turvallisuutta edistävät kunnat Vaalipiirijako ja koulutusrakenteet uusiksi? Hallituksen esityksen vaikutukset kunnalliseen itsehallintoon ovat perustuslakivaliokunnan tarkasteltavana parhaillaan. Kunnat vastaavat alueensa elinvoimaisuudesta ja kansalaisten hyvinvoinnista. Tämä työ edellyttää vahvaa poikkihallinnollisuutta, ennakoivaa ja hyvin koordinoitua hallinnon alat rajat ylittävää yhteistyötä, kokonaisvaltaista kehittämistä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on ennaltaehkäisevää, usean hallinnonalan, yksityisen ja julkisen välistä yhteistyötä ja lähellä kuntalaista, ihmisten arkea tapahtuvaa työtä. SOTE-uudistuksella tulisikin vahvistaa poikkihallinnollista, ennaltaehkäisevää työtä kansalaisten ja hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseksi, ei hajottaa kiinteästi toisiinsa liittyviä kokonaisuuksia. Valtion ja kuntien palvelurakenteiden muutoksilla on yhteys myös nykyisiin vaalipiirijakoihin. Jos rakenteita muutetaan siten, että valtion ja kuntien palvelujen ohjaus ja tuottaminen siirtyy pois nykyisiltä vaalipiirialueilta, aiheuttaisi se muutoksia myös vaalipiirialueisiin. Myös koulutusrakenteet ja koulutuspalvelujen tuottaminen ovat jo ja joutuvat lisätarkastelun kohteeksi tulevina vuosina. Tämäkin tulisi ennakoida jo nyt osana uusia rakenteita. UUTTA SOTEN MYÖTÄ: VUOROVAIKUTTEINEN ENNAKOIVA VALVONTA MAAKUNNAT EDELLÄ UUDISTUSTYÖHÖN Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston esityksestä SOTE- lainsäädäntöön on esitetty valvontaan liittyvän ohjauksen kehittämistä ohjaavampaan suuntaan. Tavoitteena on ehkäistä jo ennalta asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavien olosuhteiden ja käytäntöjen syntymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston kokemukset vuorovaikutteista. ennakoivasta valvonnasta ovat erinomaiset. Kunnat ovat olleet tyytyväisiä uudistuneeseen ennakoivaan toimintatapaan. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston näkemyksen mukaan uusi ennakkovalvonnan toimintamalli on SOTE-lain merkittävin valvontaa koskeva uudistus. 1. Valtion aluehallinnon kehittämisestä 10-15 vuoden tähtäimellä tulee olla riittävän yksimielinen näkemys 2. Julkishallinnon uudistus liikkeelle maakuntahallinnosta - ei sote edellä eteenpäin- mallille 3. Uusi maakunnallinen rakenne - maakuntien yhdistäminen luupin alle 4. Yksi valtion aluehallintoviranomainen= Aluehallintovirasto: (AVIt, maistraatti, ELYt ja TE-toimisto, osa ELY-tehtävistä (E) uusille maakunnan liitoille). Synnytetään kansalaisille läheiset, maakunnissa
9/10 kuntien ja maakuntien yhteistyökumppanina toimivat valtion aluehallintoviranomaiset. 5. Malli selventää aluehallintoviranomaisten työnjakoa valtio-kunta - suhteessa. 6. Nykyiset ERVA-alueet SOTE-alueiden pohjina sopivat hyvin yhteen edellä esitetyn mallin kanssa 7. Muiden valtion toimijoiden toimialuejaot tukevat edellä esitettyä mallia 8. Malli turvaa palvelujen pysymisen alueilla ja ehkäisee resurssivuodon maakunnista poispäin 9. SOTEn suurin valvonnallinen uudistus vuorovaikutteinen, ennakkovalvonta UUDISTUSTYÖN ASKELMERKIT: Mitä siis pitäisi tehdä ja miten edetä aluehallinnon kehittämisessä? - Uuteen hallitusohjelmaan tulisi linjata aluehallinnon pitkän aikavälin kehittämistavoitteet. Tavoitteena tulisi olla yksi alueellinen valtion aluehallintoviranomainen (aluehallintovirasto) ja uudistunut maakuntahallinto. Tämä tarkoittaa siis, että nykyiset avit ja niiden alueella toimivat ely-keskukset muodostavat jatkossa yhden aluehallintoviranomaisen, aluehallintoviraston. Käytännössä se tarkoittaisi avien ja maistraattien, elyjen ja te-toimistojen nykyisten ja tulevien vastuualueiden yhdistämistä saman viraston sisälle. - Tähän tavoitteeseen etenemisen ensimmäinen askel on maistraattien yhdistäminen aveihin ja TE-toimistojen yhdistäminen ely-keskuksiin, joka voitaisiin tehdä jo vuoden 2016 alusta. Tähän tähtäävä valmistelutyö tulisi käynnistää kevään 2015 aikana ja päätöksenteko yhdistämisestä tehdä syksyllä 2015. - Seuraavalla hallituskaudella 2018- tulisi aloittaa avien ja elyjen yhdistämiseen tähtäävä valmistelutyö ja maakuntahallinnon uudistamistyö. Se on laajuudeltaan niin mittavaa, että reaalinen toteuttaminen voisi alkaa aikaisintaan vuosina 2020-21 ts. sanoen uudistustyöhön olisi varattava kaksi hallituskautta. Edellä esitetyn mukainen tavoitteellinen ja vaiheittainen eteneminen loisi parhaat edellytykset myös tuottavuuden parantamistyölle. Tämä siitä syystä, että se tuo henkilöstön keskuuteen turvallisuutta ja vapauttaa inhimilliset voimavarat uuteen kehittämistyöhön eikä saavutettujen asemien ja etujen valvontaan. Ylijohtaja Kehitys- ja strategiapäällikkö Jorma Pitkämäki Marja-Riitta Vest
10/10