Väitöskirjojen hyödyntäminen opetuksen kehittämisessä case ammattikorkeakoulut Peda-forum-päivät Vaasa 16.-17.8.2017 Mervi Friman HAMK/AMOS mervi.friman@hamk.fi Amktut-ryhmä
SISÄLTÖ Amktut-hanke Ammattikorkeakouluihin kohdistuneet väitöskirjat Väitöstutkimusten hyödyntämisestä ammattikorkeakoulutuksen kehittämisessä Miten hyödyntämistä voisi edistää
AMKTUT-HANKE Suomalaista ammattikorkeakoulutusta on rakennettu ja kehitetty tutkimusperustaisesti Pedagogiikka (mm. verkko-opiskelu, opintojen eteneminen, työelämälähtöisyys) Opettajuus (muutos) Johtaminen, laadunhallinta Amkit ovat laajentaneet korkeakoulututkimuksen kohteita Aluekehitys, työelämäyhteistyö Korkeakoulun ja työelämän yhteys Työn ja ammattien muutos Amk-tutkimuksen tekijät ovat tärkeä kehittäjäverkosto, joka on syytä säilyttää, vahvistaa ja laajentaa
AMMATTIKORKEAKOULUTUKSEN TUTKIMUS 1996-2016 Väitöskirjat (186) Artikkelit suomalaisissa tieteellisissä journaleissa (133) Kasvatus, Aikuiskasvatus, Ammattikasvatuksen aikakauskirja Tutkimuslaitosten raportit KTL, Ruse, TaY/HEG Teichlerin luokittelu Ammattikorkeakoulutuksen vaiheistus (Rauhala)
TEICHLER S CLASSIFICATION Teichler s (2000) classification of higher education research (1) quantitative-structural aspects, (2) knowledge and subject related aspects, (3) teaching- and learning-related aspects (4) aspects related to institutions, organizations and governance.
DEVELOPMENTAL PHASES (Rauhala) Changes in legislation, governance, operating practices and data: 1. Trial period: 1991-1996 2. Phase of establishment and launching:1997-2003 3. Phase of development into full-fledged UASss 2004-2013 4.Development towards greater uniformity of higher education institutions from 2014
DOCTORAL DISSERTATIONS Phase Number of dissertations 1991-1996 2 1997-2003 69 2004-2013 90 2014 9 Total 170
Teichler s category Doctoral dissertations Research institute publications Articles in three journals TOTAL 1 Quantitativestructural 3.6% 41.6% 22.0% 20.7% 2 Individual subjects 24.1% 5.3% 22.0% 17.8% 3 Teaching and learning 58.2% 22.1% 40.9% 42.3% 4 Organisation and governance 14.1% 31.0% 15.0% 19.2% TOTAL 100% n=170 100% n=113 100% n=133 100% n=416
HYÖDYNTÄMINEN/ NÄKÖKULMAT Tutkijat 10 amk-toimijaa (2 opettajakorkeakoulusta), 2 yliopistotutkijaa, 1 hallinnon toimija Opetuksesta vastaavat vararehtorit Opettajakorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö Korkeakoulututkimuksen symposium 31.8.-1.9. /Matti Kajaste Karvi Korkeakoulututkimuksen symposium 31.8.-1.9. /Mari Räkköläinen
TUTKIJOIDEN TEEMAHAASTATTELUT 13 haastattelua sähköpostitse 2016-2017 Kysymykset Miten tutkimuksesi tulokset ovat hyödyntäneet / hyödyntämässä amktoimintaa tänä päivänä? Miten tieto on siirtynyt käytännön toimijoille / päättäjille? Oletko itse aktiivisesti edesauttanut tätä ja miten (esim. omassa työssäsi, organisaatiossasi, verkostoissasi)? Millaisilla foorumeilla tutkimus-käytäntö vuoropuhelua parhaiten käytäisiin & edistettäisiin?
MITEN TUTKIMUKSESI TULOKSET OVAT HYÖDYNTÄNEET / HYÖDYNTÄMÄSSÄ AMK- TOIMINTAA TÄNÄ PÄIVÄNÄ? (1) Amkien alkuvaihe (1991-1996) Käsitteiden ja ilmiöiden luominen ja määrittely Työelämälähtöisyys, työelämäläheisyys Ohjaus (opiskelijan ohjaus, opiskelun ohjaus, roolitukset) Asiantuntijuus (eri ammattialoilla) Vakiintumisvaihe (1997-2003) Opetussuunnitelmatyö Sekä yleisesti että alakohtaisesti Opinnäytetöiden määrittely Pedagogiset teemat (amkien verkostohankkeet) Verkkopedagogiikka, yrittäjyys, PBL, LbD Oman amkin kehittämistyö Johtaminen Laadunhallinta
MITEN TUTKIMUKSESI TULOKSET OVAT HYÖDYNTÄNEET / HYÖDYNTÄMÄSSÄ AMK- TOIMINTAA TÄNÄ PÄIVÄNÄ? (2) Täysimittaiset ammattikorkeakoulut Ylempien amk-tutkintojen kehittäminen Opinnäytetyöt Työelämäyhteistyön mallit Ei ole siirtynyt. Oma korkeakouluni tai yksikköni, jossa toimin, ei ole ollut kiinnostunut työstäni millään tavoin.
MITEN TUTKIMUKSESI TULOKSET OVAT HYÖDYNTÄNEET / HYÖDYNTÄMÄSSÄ AMK- TOIMINTAA TÄNÄ PÄIVÄNÄ? (3) Täydennyskoulutustuote ESR-hankkeet Thesis-opinnäytetyökilpailu Oman amkin ohjauskäytänteiden kehittäminen Kyse on myös siitä, miten johto suhtautuu tutkimukseen ja miten asiantuntijuutta arvostetaan. Jos johdolla ei itsellä ole jatkotutkintoa tai eivät näe, että korkeakoulutuksen ja sen toiminnan tulisi perustua tutkittuun tietoon, ei asiaan suhtauduta arvostavasti ja helposti viitataan kintaalla. Tämä kysely oikeastaan havahdutti miettimään käytännön interventioita ja niiden tarvetta.
OLETKO ITSE AKTIIVISESTI EDESAUTTANUT TÄTÄ JA MITEN (ESIM. OMASSA TYÖSSÄSI, ORGANISAATIOSSASI, VERKOSTOISSASI)? Työroolin määrittämää Opettajankouluttajat omassa tehtävässään Opetuksen suunnittelijat omassa ammattikorkeakoulussa Vuoropuhelu ja yhteiskehittäminen verkostoissa Konferenssit & julkaiseminen Ensisijaisesti kotimaassa Tieteelliset julkaisut sekä UAS Journal Väitöksen jälkeen on oikeastaan jäänyt ihmettelemään, miten vähän pystyy ammattikorkeakoulussa hyödyntämään osaamistaan.
MILLAISILLA FOORUMEILLA TUTKIMUS- KÄYTÄNTÖ VUOROPUHELUA PARHAITEN KÄYTÄISIIN & EDISTETTÄISIIN? Verkostot Seminaarit Hankkeet Ammattikorkeakoulupäivät Yhteiskirjoittaminen Tarvitaan ehkä enemmän myös tutkijoiden omaa rohkeutta esittää näkemyksiään ja ajatuksiaan tutkimustulosten hyödyntämisessä
JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Oman työn kehittäminen palkitsee Sekä substanssialalla että tutkivana työotteena Turhautumista ensisijaisesti omassa organisaatiossa Luontevat yhteistyön tai tiedottamisen foorumit puuttuvat sekä yksittäisissä ammattikorkeakouluissa että valtakunnallisesti Kansainväliset kontaktit vähäisiä
MITEN EDISTÄÄ TUTKIMUKSEN JA KÄYTÄNNÖN VUOROPUHELUA? Verkostot ensisijaisia Onko niitä riittävästi? Mitä tällä tarkoitetaan? Yliopistotutkijoiden ja amkien välinen vuoropuhelu vähäistä Amkien verkostohankkeet jokseenkin loppuneet 2010 jälkeen Verkostojen sijaan (?) liittoumat, fuusiot Pedagogisen kehittämisen foorumit Vararehtoriverkosto Amk- ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät Toimijoilla ei valtakunnallista verkostoa Tuotteistaminen