TOIMINTAKERTOMUS 2016
1. Johdanto Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry on EU:n kehitysyhteistyön ja kehityspolitiikan asiantuntijaorganisaatio. Kehys tekee vaikuttamistyötä, välittää tietoa EU:n kehityspolitiikasta ja kehitysyhteistyöstä sekä edistää yhteistyötä ja verkostoitumista suomalaisten ja eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen välillä. Kehyksen vuosia 2015 2018 koskevassa strategiassa todetaan, että Kehys on suomalaisten järjestöjen vaikuttajaverkosto, joka on kiinnostunut Euroopan unionin toimista köyhyyden poistamiseksi globaalisti. Kehys on eurooppalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestön CONCORDin kansallinen taho. Kehyksen visio on maailma, jossa köyhyys on poistunut, eriarvoisuus vähentynyt, ihmisoikeuksia kunnioitetaan ja kaikilla on tasa-arvoiset mahdollisuudet osallistua. Kehyksen missio on omalta osaltaan osallistua köyhyyden poistamiseen ja eriarvoisuuden vähentämiseen maailmasta vaikuttamalla ennen kaikkea Euroopan unionin päätöksentekoon ja rakenteisiin yhteistyössä jäsenjärjestöjen ja muiden verkostojen kanssa. Kehyksen toiminnan painopisteitä ovat: 1) Parempaa ja johdonmukaisempaa politiikkaa 2) Kehys on jäsenilleen paras vaikuttajaverkosto ja kansalaisyhteiskunnan vahvistaja EU:ssa Strategiakaudella 2015 2018 Kehys keskittyy kolmeen teemakokonaisuuteen: Inhimillinen kehitys, jota tarkastellaan ennen kaikkea muuttoliikkeen, ruokaturvan, koulutuksen ja kasvatuksen sekä tasa-arvon näkökulmista, turvallisuus ja kehitys, sekä kestävä ja vihreä talous. Näissä teemoissa läpileikkaavina asioina ovat kehityspoliittisen johdonmukaisuuden edistäminen niin Suomessa kuin EU-tasolla, globaali kansalaiskasvatus sekä Agenda 2030. 1.1. TÄRKEIMMÄT TULOKSET Vuoden 2016 aikana Kehyksen toiminnan tärkeimpiä tuloksia olivat: Suomalaisten järjestöjen kantoja Suomen ja EU-parlamentin kannoissa EU:n kehityspoliittisesta konsensuksesta Kehys keräsi suomalaisten järjestöjen kantoja EU:n tulevaan kehityspoliittiseen konsensukseen kevätseminaarissaan sekä työryhmiensä ja sähköpostilistojensa kautta. Vastausten perusteella Kehys toimitti järjestöjen kantoja komission avoimeen konsultaatioon, ulkoasiainministeriölle, eduskunnalle sekä suomalaisille europarlamentaarikoille. Lisäksi kantoja vietiin eteenpäin kehitysjärjestöjen eurooppalaisen kattojärjestöjen CONCORDin kantojen kautta, muun muassa neuvoston alla toimivan CODEV-työryhmän kokouksessa ja komission järjestämässä kansalaisyhteiskuntadialogissa. Kansalaisjärjestöjen kannat ovat näkyneet niin jäsenmaiden kuin parlamentinkin kannoissa. 1
Järjestöjen roolin vahvistaminen YK:n korkean tason poliittinen foorumissa Kehyksellä oli merkittävä rooli tilan avaamisessa kansalaisyhteiskunnalle Agenda 2030:n vuosittaiseen globaaliin seurantaan keskittyvässä korkean tason poliittisessa foorumissa (High-Level Political Forum, HLPF). Kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalainen osallistui Suomen vapaaehtoisen kansallisen raportin esittelyyn ja antoi näin kansalaisyhteiskunnan näkökulman Suomen tilanteeseen osana maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen pitämää Suomen virallista puheenvuoroa. Kansalaisyhteiskunnan osallistuminen viralliseen puheenvuoroon oli tärkeä ele muille maille, ja toivottavasti edistää tulevina vuosina sidosryhmien osallistumista kansalliseen seurantaan ja tilan avaamista kansalaisyhteiskunnalle kansainvälisillä areenoilla. Suomen lähestymistapa ja Rilli Lappalaisen esiintyminen keräsivät runsaasti kiitosta kansainvälisesti. EU ja johdonmukaisuus huomioitu Suomen Agenda 2030 -selonteossa Kehys vaikutti pitkin vuotta Agenda 2030:n toimeenpanon käynnistämiseen Suomessa. Vaikuttamistyön tulokset kulminoituivat helmikuussa 2017 selontekona julkaistussa Suomen kansallisessa Agenda 2030 - toimeenpanosuunnitelmassa. Kehyksen ajamat viestit näkyvät selonteossa useina konkreettisina toimenpiteinä, kuten Suomen tukena EU:n sisäiset ja ulkoiset politiikat kattavalle pitkän aikavälin strategiselle linjaukselle, kestävää kehitystä tukevan politiikkajohdonmukaisuuden edistämisenä EU:ssa, kestävän kehityksen vaikutusarviotyökalun selvittämisenä sekä kokonaisvaltaisena arviona johdonmukaisuuden toteutumisesta. Euroopan komission DEAR-haun kriteerien muuttaminen Kun komission viestintä ja globaalikasvatus -tuen hakukierros julkaistiin, osana kriteeristöä mainittiin, että järjestöt voivat aiemmista vuosista poiketen olla mukana vain yhdessä konsortiossa. Kehyksellä oli keskeinen rooli eurooppalaisten kehitysjärjestöjen vaikuttamistyön mobilisoinnissa niin, että komissio muutti DEAR-haun kriteerejä. Järjestöjen jäsenmaihin kohdistaman painostus sai jäsenmaat vaatimaan komissiota muuttamaan kriteerejä. Tämän seurauksena kriteerejä muutettiin niin, että järjestöt pystyivät yhden hakemuksen sijaan osallistumaan kolmeen hakemukseen. Kehyksen kestävän talouden työn käynnistäminen Kehyksen kestävän ja vihreän talouden työ käynnistyi syksyllä 2016 ja sai heti kiinnostuneen vastaanoton niin jäsenjärjestöiltä kuin muiltakin yhteistyökumppaneilta. Kestävän talouden työryhmä on alusta alkaen toiminut hyvin aktiivisesti ja tuonut yhteen erilaisia kestävän talouteen teemoista kiinnostuneita toimijoita. Kestävän ja vihreän talouden teemat ovat näkyneet vahvasti Kehyksen vaikuttamistyössä, mistä Kehys on saanut kiitosta ja myönteistä palautetta sekä järjestökentältä että muilta sidosryhmiltä. Kriittiset ystävät toteuttamaan Kehyksen evaluointia Ulkoministeriö hyväksyi vuonna 2016, että Kehyksen ulkoministeriön vuosina 2016 2017 tukeman ohjelman evaluointi toteutetaan kriittisen ystävän menetelmällä, joka seuraa voimauttavan evaluoinnin lähestymistapaa. Tämä on ensimmäinen kerta, kun ohjelmatukea saavan järjestön ohjelmaa evaluoidaan tällä menetelmällä ja lähestymistapa on herättänyt kiinnostusta myös Kehyksen jäsenjärjestöissä. Kriittiset ystävät aloittivat työnsä elokuussa 2016. 2
1.2. KEHYKSEN JÄSENET Kehyksen jäseniä vuoden 2016 lopussa olivat: Art in Tanzania Crisis Management Initiative (CMI) Eettisen kaupan puolesta ry (Eetti) Evankelis-luterilainen Lähetysyhdistys Kylväjä ry Fida International ry Helsingin Diakonissalaitos Horn Organization for Peace and Democracy Building Kaakkois-Suomen Sosiaalispsykiatrinen Yhdistys KAKSPY Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiö KIOS Kasvattajat Rauhan Puolesta ry KEPA Kirkon Ulkomaanapu Operaatio Mobilisaatio PAND Taiteilijat rauhan puolesta ry Pelastakaa Lapset - Rädda Barnen Plan Suomi Säätiö Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö ry, Demo Rauhankasvatusinstituutti Reilu Kauppa ry Revive ry Sadankomitea Solidaarisuus Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ry Suomen Caritas ry Suomen Lähetysseura ry Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry Suomen Pakolaisapu ry Suomen Punainen Risti (kannatusjäsen) Suomen Rauhanliitto YK-yhdistys Suomen Rauhanpuolustajat - Fredskämparna i Finland ry Suomen World Vision ry Suomen YK-liitto Finlands FN-förbund ry Suomi-Nicaragua -seura SYL Suomen ylioppilaskuntien liitto ry Taksvärkki ry UFF - Ulandshjälp från Folk till Folk i Finland rf Vammaiskumppanuus Väestöliitto Rauhankasvatusinstituutti hyväksyttiin Kehyksen jäseneksi joulukuussa. 1.3. KEHYKSEN HALLITUS Kehyksen hallituksen puheenjohtajana toimi Kristiina Rintakoski Suomen Lähetysseurasta ja varapuheenjohtajana Sanna Vesikansa Pelastaa Lapsista. Muut hallituksen jäsenet olivat: Annukka von Kaufmann, Plan Lassi Härmälä, Demo Laura Poussa, Vammaiskumppanuus Matthias Wevelsiep, Kirkon Ulkomaanapu Oskari Eronen, CMI Sanni Isometsä, SYL Robert Salin, Solidaarisuus Anneli Vuorinen, Suomen Pakolaisapu Anna Ylä-Anttila, Eettisen kaupan puolesta ry 3
Hallitus kokoontui vuoden aikana kahdeksan kertaa. Lisäksi hallituksella ja sihteeristöllä oli yhteinen suunnittelupäivä elokuussa Pihlajasaaressa. Yhdistyksen sääntömääräiset vuosikokoukset pidettiin 18.5. ja 30.11. 2. Kehityspoliittinen vaikuttaminen Parempaa ja johdonmukaisempaa politiikkaa Kehyksen vaikuttamistyön pääpaino kohdistui vuonna 2016 EU:n kehityspolitiikan uudistamiseen ja Agenda 2030:n toimeenpanoon EU:ssa ja Suomessa. Vuosi 2016 oli merkittävä vuosi EU:n kehityspolitiikan osalta, sillä vuoden aikana alkoi uuden, Agenda 2030:n huomioivan EU:n kehityspoliittisen konsensuksen laatiminen. Konsensus määrää EU:n kehityspolitiikan suunnan pitkäksi aikaa: edellinen EU:n kehityspoliittinen konsensus oli voimassa yli vuosikymmenen. Kehyksen vaikuttamistyö alkoi hyvissä ajoin ennen kuin komissio ehti avata julkista konsultaatiotaan kesällä. Kehys järjesti yhdessä ulkoministeriön kanssa työpajan suomalaisten toimijoiden viesteistä konsensukseen jo keväällä. Seminaarin yhteenveto toimi pitkälti pohjana, kun Suomen kantoja laadittiin ja niistä raportoitiin eduskunnalle. Kehys vaikutti Suomen kantoihin myös ministerikirjeillä ja tapaamisilla sekä Helsingissä että Brysselissä. Kehys vei järjestöiltä kerättyjä viestejä sekä omaan että CONCORDin vastaukseen komission konsultaatioon elokuussa. Kehyksen vaikuttamistyön koordinaattori Jussi Kanner osallistui CONCORDin Consensus Leading Groupin toimintaan. Näin Kehyksen ja suomalaisten järjestöjen viestit nousivat keskeiseen osaan myös CONCORDin vaikuttamistyössä komission, jäsenmaiden ja parlamentin suuntaan. Kehyksen vaikuttamistyön koordinaattori edusti CONCORDia neuvoston kehitysyhteistyötyöryhmän CODEVin istunnossa heinäkuussa. Kehys toisti samoja viestejä myös komission järjestämässä kansalaisyhteiskuntadialogitilaisuudessa lokakuussa. Lisäksi Kehys reagoi komission marraskuussa antamaan tiedonantoon kehityspoliittisesta konsensuksesta tiedotteella. Järjestöjen kannat näkyvätkin niin Suomen, neuvoston kuin parlamentin kannoissa EU:n kehityspoliittisesta konsensuksesta. Vaikuttamistyö EU:n kehityspoliittiseen konsensukseen jatkuu kevään 2017 aikana, ja konsensuksen odotetaan olevan valmis toukokuussa 2017. Kehyksen asiantuntemus ja EU-verkostot ovat erinomainen tuki omalle työllemme ministeriössä. Kevään 2016 yhteinen työpaja EU:n kehityspolitiikan tulevaisuudesta ja säännölliset tapaamiset ovat olleet tilaisuus keskustella ajankohtaisista aiheista ja vertailla ajatuksiamme. Kehys on toimittanut ministeriölle aktiivisesti kansalaisjärjestöjen näkemyksiä EU:n kehityspoliittista konsensusta ja EU:n ja AKT-maiden tulevaisuutta koskeviin neuvotteluihin. Kehyksen kautta saamme tärkeää tietoa kansalaisjärjestökentän näkemyksistä ei vain Suomessa vaan myös koko EU:ssa. - Sari Lehtiranta, kehityspolitiikan yksikön yksikönpäällikkö, ulkoasiainministeriö 4
Suomessa vuosi 2016 oli kriittinen Agenda 2030:n toimeenpanoa tukevien rakenteiden määrittelyssä. Suomi tuotti sisäisen ja ulkoisen kartoituksen lähtötilanteestaan, raportoi YK:lle korkean tason poliittisessa foorumissa heinäkuussa sekä valmisteli kansallista toimeenpanosuunnitelmaa ja seurantajärjestelmää. Kehys teki vuoden mittaan aktiivista vaikuttamistyötä sekä suoraan että kestävän kehityksen toimikunnan ja kehityspoliittisen toimikunnan jäsenenä ja onnistui saamaan omia viestejään läpi kaikissa keskeisissä vaiheissa. Suomen raportti korkean tason poliittiselle foorumille painotti kestävää kehitystä tukevaa politiikkajohdonmukaisuutta, ja Kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalainen osallistui raportin esittelyyn osana ministeri Kimmo Tiilikaisen pitämää Suomen virallista puheenvuoroa korkean tason poliittisessa foorumissa. Myös helmikuussa 2017 valmistuneessa Suomen kansallisessa Agenda 2030 -toimeenpanosuunnitelmassa näkyi vahvasti johdonmukaisuus ja EU:n Agenda 2030:n toimeenpano, joita Kehys ajoi systemaattisesti koko vuoden 2016 ajan. Kehyksen panos näkyi toimeenpanosuunnitelmassa konkreettisina toimenpiteinä kestävän kehityksen vaikuttamisarviotyökalun selvittämiseksi, kokonaisvaltaisen selvityksen tekemiseksi johdonmukaisuudesta, kestävää kehitystä tukevan politiikkajohdonmukaisuuden edistämiseksi EU:ssa sekä EU:n oman sisäiset ja ulkoiset politiikat kattavan strategisen suunnitelman tai linjauksen ajamiseksi. Kehys osallistui myös Suomen seurantajärjestelmän suunnitteluun ja Kehyksen vaikuttamistyön koordinaattori oli kansallisen Agenda 2030:n toimeenpanon seurantaa valmistelevan asiantuntijaverkoston jäsen. Kehyksellä oli edellisten vuosien tavoin myös vuonna 2016 merkittävä rooli CONCORDin tekemässä vaikuttamistyössä, paitsi kehityspoliittiseen konsensukseen myös EU:n Agenda 2030 -toimeenpanoon liittyen. CONCORD ajoi Kehyksen johdolla Agenda 2030:a Eurooppa neuvoston päätelmiin kesäkuussa 2016, mikä viime hetkellä kuitenkin jäi toteutumatta Brexitin noustessa yllättäen neuvoston pääaiheeksi. Kehys ja CONCORD vaativat vuoden 2016 aikana EU:ta laatimaan kokonaisvaltaisen kestävän kehityksen strategian, joka kattaa niin sisä- kuin ulkosuhteet. Tätä Kehys vaatii esimerkiksi mielipidekirjoituksessa Helsingin Sanomissa, komission varapuheenjohtaja Frans Timmermannsin vierailessa Suomessa, ja yhdessä eurooppalaisten kollegoiden kanssa laaditussa mielipidekirjoituksessa The Guardianissa juuri ennen komission tiedonannon julkaisemista marraskuussa. CONCORD laati syksyllä uuden kestävän kehityksen raportin Sustainable Development the Stakes Could Not Be Higher. Kehyksen vaikuttamistyön koordinaattori osallistui raportin toimitusryhmään ja erityisesti Agenda 2030 - rakenteita ja politiikkajohdonmukaisuutta käsittelevien osioiden kirjoittamiseen. Raportti julkaistiin Suomen pysyvässä EU-edustustossa 16.11. ja se esiteltiin myös Euroopan parlamentissa 17.11. Kehys ja CONCORD vaikuttivat raportin pohjalta jäsenmaiden ja parlamentin kantoihin komission 22.11. julkaisemaan Agenda 2030 - tiedonantoon liittyen. Kehyksen ajamat viestit näkyivätkin vahvasti valtioneuvoston E-kirjeessä esitetyissä Suomen kannoissa komission Agenda 2030 -tiedonantoon. Kehys on vaikuttanut merkittävästi siihen, että politiikkajohdonmukaisuus erityisesti globaalin ja kansallisen kestävän kehityksen työn välillä on vahvistunut Suomessa. Myös Kehyksen aktiivisuus Euroopan Unionin suuntaan on ollut merkittävää: järjestön vankka asiantuntemus ja hyvät eurooppalaiset verkostot ovat luoneet positiivista painetta komission Agenda 2030:n toimeenpanotyön käynnistämiseksi. - Annika Lindblom, kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeri 5
Kehyksen lausunnot ja kannanotot Kirje ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakalle EU:n ulkoasiainneuvoston kokouksesta Lausunto TTIP-neuvotteluista eduskunnan suurelle valiokunnalle Lausunnot Suomen kehityspolitiikasta eduskunnan ympäristö- ja ulkoasiainvaliokunnille Kirje ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakalle EU:n ulkoasiainneuvoston kokouksesta Kehyksen kannanotto pääministeri Juha Sipilälle: Eurooppa-neuvostosta kestävää kehitystä tukevat päätelmät Kannanotto EU:n globaalistrategiaan Vastaus komission avoimeen konsultaatioon EU:n kehityspolitiikan uudistamisesta Kannanotto ulkoasiainministeriölle YK:n yleiskokouksen 71. istunnon alla Kansalaisjärjestöjen julkilausuma CETA-sopimuksesta Lausunto CETA-vapaakauppasopimuksesta Kannanotto Suomen Agenda 2030 -toimeenpanosuunnitelmasta Lausunto eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle valtion talousarvioesityksestä Kehyksen lausunto eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle valtion talousarvioesityksestä Kirje valtiovarainministeri Petteri Orpolle EU:n vuoden 2017 budjetista Kirje ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkäselle EU:n ulkoasiainneuvoston kokouksesta Kehykseltä pyydetyt asiantuntijapuheenvuorot TTIP-sopimus / eduskunnan suuri valiokunta Agenda 2030 ja koulutus / The NGO Support Centre, Kypros Kehityspoliittinen selonteko / eduskunnan ympäristövaliokunta Kehityspoliittinen selonteko / eduskunnan ulkoasiainvaliokunta TTIP-sopimus / SDP:n Eurooppa-ryhmä EU ja kansalaisyhteiskunta / ulkoministeriön kansalaisyhteiskuntaseminaari TTIP-sopimus / Eetin TTIP-aamiainen Kehityspolitiikasta pakolaiskriisin hallintaan / Vihreiden puoluekokous Globaali kansalaiskasvatus ja Bridge 47 / YK:n DPI/NGO -konferenssissa Koreassa, Unescon sivutapahtuma Agenda 2030, EU:n kehityspolitiikka ja aktiivinen kansalaisuus / Mundon kesäjuhlat EU:n globaalistrategia YK:n kehitystavoitteiden valossa / Kansan Sivistystyön Liiton Ele Alenius - seminaari EU:n kehityspolitiikka / neuvoston alaisen CODEV-työryhmän kokous Suomi ja Agenda 2030 / korkean tason poliittinen foorumi, osa Suomen virallista puheenvuoroa Kansalaisyhteiskunta ja Agenda 2030 / korkean tason poliittinen foorumi, Euroopan taloudellisen ja sosiaalisen komitean sivutapahtuma Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus / korkean tason poliittinen foorumi, Suomen sivutapahtuma Agenda 2030 ja kestävää kehitystä tukeva politiikkajohdonmukaisuus / Slovakian NGDOplatformin pyöreän pöydän keskustelun moderointi Bratislavassa Oikeus ruokaan ja kestävät arvoketjut / Slovakian NGDO-platformin workshopin pito Bratislavassa CETA-sopimus / TTIP-verkoston CETA-tapahtuma Solidaarisuustalous / Eetin seminaari EU ja Agenda 2030 / CONCORDin raportin julkaisutilaisuus Suomen EU-edustustossa EU ja Agenda 2030 / CONCORDin raportin julkaisutilaisuus Euroopan parlamentissa Kansalaisyhteiskunta ja EU-puheenjohtajuuskausi / paneelikeskustelu Central and Eastern European Civil Society Forumissa Bukarestissa Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Toukokuu Toukokuu Toukokuu Elokuu Elokuu Syyskuu Syyskuu Lokakuu Lokakuu Lokakuu Marraskuu Marraskuu Helmikuu Helmikuu Maaliskuu Maaliskuu Maaliskuu Maaliskuu Toukokuu Toukokuu Toukokuu Kesäkuu Kesäkuu Heinäkuu Heinäkuu Heinäkuu Heinäkuu Syyskuu Syyskuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Marraskuu Marraskuu 6
2.1. INHIMILLINEN KEHITYS Kehys tarkasteli inhimillistä kehitystä ennen kaikkea muuttoliikkeen, ruokaturvan, koulutuksen ja kasvatuksen sekä tasa-arvon näkökulmista. Ruokaturva Kehyksen ruokaturva ja toimeentulo -työryhmä kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Työryhmä järjesti lisäksi vuoden aikana kolme eri toimijaryhmiä yhteen tuovaa tapahtumaa. Kaksi näistä järjestettiin osana työryhmän aamukahvitilaisuuksien sarjaa, joissa on keskitytty erityisesti Suomen rahoittaman ruokaturva-aiheisen tutkimuksen hyödyntämiseen hanke- ja ohjelmatyössä. Aamiaiskahvitilaisuuksien erityisteemoina olivat ilmastonmuutos (31.5.) ja maaperä (15.12.). Aamiaiskahvitilaisuudet on järjestetty yhteistyössä Kehyksen työryhmän, ulkoministeriön ja MTK:n/FFD:n kanssa. Kehys osallistui myös suomalaistoimijoiden yhteisen sivutapahtuman järjestämiseen Roomassa 21.10. Maailman ruokaturvakomitean (Committee for World Food Security, CFS) yleisistunnon yhteydessä. Innovaatioiden levittämistä ja monitoimijayhteistyötä käsittelevän tilaisuuden järjestäjiin kuuluivat Kehyksen ohella ulkoministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, MTK, FFD, Taha ja Helsingin yliopisto. Solidaarisuuden kestävän toimeentulon ja yritysyhteistyön asiantuntija Jenna Kettunen osallistui tilaisuuden paneelikeskusteluun ruokaturva- ja toimeentulotyöryhmän edustajana. EU-tasolla ruokaturvaan liittyvää vaikuttamistyötä tehtiin CONCORDin kautta. Hub 1:n alle perustettu kestävän kulutuksen ja tuotannon työvirta jatkoi entisen ruokaturvatyöryhmän työtä. Kyseinen ryhmä osallistui muun muassa yhteisen kestävän kehityksen raporttiin ja yksi sen luvuista käsittelee kestäviä ruokajärjestelmiä. Raportin ruokaturvaa käsittelevästä osiosta keskusteltiin myös Kehyksen syysseminaarissa 30.11. Kehys osallistui Suomen ruokapoliittisen selonteon kommentointiin ja selontekoon päätyi Kehyksen ehdotuksesta toimenpide eri politiikanalojen keskinäisvaikutuksien huomioimisesta globaaliin ruokaturvan Suomen kansallisessa Agenda 2030 -toimeenpanossa. Kehys osallistui lisäksi ulkoasiainministeriön koordinoiman kansallisen ruokaturvaryhmän työhön. 7
Koulutus ja kasvatus Kehyksen koordinoima koulutus ja kasvatus -työryhmä kokoontui viisi kertaa vuoden 2016 aikana. Vuoden aikana työryhmässä seurattiin erityisesti Agenda 2030:n neljännen, hyvää koulutusta, koskevan tavoitteen ja siihen liittyvän indikaattorityön edistymistä sekä kansainvälisellä että kansallisella tasolla. Lisäksi agendalla oli eurooppalaisten prosessien seuranta ja niihin vaikuttaminen, erityisesti CONCORD:in työn kautta. Opetus- ja kulttuuriministeriön edustaja kävi kertomassa työryhmälle indikaattorien valmistelusta kansallisella tasolla. Työryhmän sisällä käytiin paljon keskustelua aktiivisesta kansalaisuudesta ja keskustelun herättämisestä kentän sisällä. Kehys ja Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura järjestivät "Nyt jos koskaan tarvitaan aktiivista kansalaisuutta" -työpajan huhtikuussa. Työpaja oli osa Anna Lindh säätiön Suomen kansallisen verkoston Muuttuvat kaupungit -hanketta. Työpajassa heränneen kiinnostuksen ja jatkoideoiden pohjalta Kehys järjesti vielä marraskuussa toisen aktiiviseen kansalaisuuteen liittyvän tilaisuuden yhteistyössä Allianssin kanssa. Vuoden 2015 lopussa perustettiin kansainvälinen Bridge 47 -verkosto, jota Kehys koordinoi. Verkoston tarkoitus on varmistaa tavoitteen 4.7, jossa puhutaan globaalista kansalaiskasvatuksesta, toteutuminen. Bridge 47 -verkosto kokoaa monipuolisesti yhteen eri koulutus- ja kasvatusalojen toimijoita ja päätöksentekijöitä ympäri maailman. Verkosto tarjoaa toimijoille mahdollisuuden vertaistukeen, keskusteluun ja yhteistyöhön uudenlaisen koulutuksen ja kasvatuksen puolesta. Verkoston viestintäkanavia on kehitetty vuoden aikana ja jäsenmäärä on ollut tasaisessa kasvussa. Myös kansainvälinen näkyvyys on kasvanut ja Kehys on kirjoittanut useisiin kansainvälisiin julkaisuihin artikkeleita verkoston periaatteista ja toiminnasta. Bridge 47 -verkosto oli mukana järjestämässä keskustelutilaisuutta Koreassa pidetyn YK:n DPI/NGO konferenssin yhteydessä toukokuun lopulla. Bridge 47 mainittiin tärkeänä yhteistyökumppanina myös konferenssin loppuasiakirjassa. Heinäkuussa Bridge 47 järjesti puolestaan sivutapahtuman korkean tason poliittisen foorumin yhteydessä New Yorkissa. Lisäksi Bridge 47 on tehnyt läheistä yhteistyötä UNESCO:n kanssa. Bridge 47 -verkosto on äärettömän tärkeä kehitys globaalille kansalaiskasvatukselle ja kestävälle kehitykselle. On keskeistä, että me kaikki, jotka teemme tätä työtä, tulemme yhteen ja teemme vaikuttamistyötä ja yhteistyötä kestävän kehityksen tavoitteiden viitekehyksessä. Kehyksellä on ollut keskeinen rooli tämän globaalille kansalaiskasvatukselle ja kestävälle kehitykselle tärkeän verkoston perustamisessa, ja mikä tärkeämpää, myös sen ylläpitämisessä. - Frank Geary, Irish Developmen Education Association (IDEA) -järjestön toiminnanjohtaja 8
Tasa-arvo Kehyksen koordinoima gender ja kehitys -työryhmä, joka aloitti toimintansa tauon jälkeen vuonna 2015, kokoontui vuoden 2016 aikana yhteensä kolme kertaa. Työryhmässä jaettiin tietoa sekä käytiin keskustelua muun muassa EU:n sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevan toimintasuunnitelman (GAP II) toimeenpanosta, EU:n kehityspoliittisesta konsensuksesta, monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnista, EU:n globaalistrategiasta sekä Agenda 2030:sta ennen kaikkea indikaattoreiden osalta. Ulkoasiainministeriön tasa-arvosuurlähettiläs Anne Lammila sekä neuvonantaja Leena Akatama vierailivat työryhmän kokouksissa. Gender ja kehitys -työryhmän keskustelut ja työryhmän jäsenten temaattinen asiantuntemus syöttivät Kehyksen kantoihin ja vaikuttamistyöhön vuoden aikana. Kehys piti tasa-arvotematiikkaa esillä EU:n kehityspoliittista konsensusta ja globaalistrategiassa koskevassa vaikuttamistyössään, vaatien muun muassa seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien sisällyttämistä uuteen konsensukseen. Suomi on pitänyt teemaa vahvasti esillä kannoissaan. Sukupuolten välisen tasa-arvon lisäksi työryhmässä käydyissä keskusteluissa ja jäseniltä kerätyissä kannoissa nousivat esille esimerkiksi vammaisten henkilöiden oikeuksiin liittyvät kysymykset, joita Kehys niin ikään on vienyt vahvasti eteenpäin muun muassa kehityspoliittiseen konsensukseen liittyvässä vaikuttamistyössään. Gender ja kehitys -työryhmän keskuudesta valittiin vuoden 2016 lopulla Riikka Kaukoranta Väestöliitosta työryhmän edustajaksi CONCORDin strategiauudistuksen yhteydessä perustettuun gender-referenssiryhmään, jossa suunnitellaan EU-tason tasa-arvoon liittyvää vaikuttamistyötä. Siirtolaisuus Muuttoliikkeeseen liittyvät kysymykset nousivat vuonna 2016 poliittisen agendan huipulle sekä Suomessa että EU:ssa. Eurooppaan suuntautuneen voimakkaan muuttoliikkeen seurauksena turvallisuusnäkökohdat alkoivat saada yhä enemmän huomiota ihmisoikeusnäkökulman kustannuksella. Lisäksi muukalaisvastaisuus lisääntyi monessa Euroopan maassa. Järjestökenttä kritisoi EU:ta voimakkaasti monista sen muuttoliikkeen hillitsemiseen kohdistetuista toimista, kuten EU-Turkki sopimuksesta ja uusista kumppanuussopimuksista kolmansien maiden kanssa. Järjestöt ovat korostaneet, että EU:n tulisi korostaa muuttoliikkeen kehitysulottuvuutta ja varmistaa, ettei kehitysyhteistyövaroja sidota muuttoliikkeen hallintaan. Kehys on myös tuonut näitä näkökulmia esiin kannanotoissaan, kuten esimerkiksi kannanotossa EU:n vaikuttamisstrategiaan ja lausunnossa EU:n kehityspoliittisesta konsensuksesta. Kehyksen koordinoima siirtolaisuus ja kehitys -työryhmä tarjosi suomalaisille järjestöille hyvän alustan saada tietoa EU:n prosesseista sekä osallistua niistä käytävään keskusteluun. Ajankohtaiskatsaus EU:n toimiin olikin keskeisessä 9
osassa työryhmien kokouksissa. Lisäksi työryhmässä päivitettiin, mitä tapahtui siirtolaisuuteen liittyen Suomessa. Järjestöt sekä ministeriöt (UM, SM) ovat olleet erittäin työllistettyjä muuttoliikkeeseen liittyen, ja osittain tästä syystä päätettiin, ettei vuodelle 2016 suunniteltua johdonmukaisuuspilottia toteuteta. Työryhmässä seurattiin tarkasti myös globaalin tason keskustelua. Siirtolaisuus ja kehitys -työryhmän edustaja oli osa Suomen delegaatiota YK:n korkean tason siirtolaisuushuippukokouksessa, joka pidettiin New Yorkissa 19. syyskuuta. Työryhmästä oli edustaja mukana Suomen delegaatiossa myös joulukuussa Bangladeshissa pidetyssä Global Forum on Migration and Development -kokouksessa (GFMD). Ennen valtioiden virallista kokousta järjestettiin kansalaisyhteiskuntapäivät (Civil Society Days) sekä Open Space -tapahtuma, johon osallistui järjestöjen sekä valtioiden edustajia. GFMD on vuosittain järjestettävä kansainvälinen foorumi, joka kokoaa eri toimijat yhteen keskustelemaan ajankohtaisista asioista. GFMD:ssä ei tehdä virallisia päätöksiä, joten siellä keskustellaan asioista yleensä hyvin avoimesti. Siirtolaisuus ja kehitys -työryhmä kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Vuoden ensimmäinen kokous pidettiin maahanmuuttoviraston tiloissa ja samalla tutustuttiin paremmin muuttoliikeverkoston toimintaan. Seuraava kokous pidettiin samalla periaatteella Pakolaisavun toimistossa. 2.2. TURVALLISUUS JA KEHITYS Kehyksen turvallisuus ja kehitys -työryhmä kokoontui vuoden aikana viisi kertaa. Työryhmässä jaettiin tietoa ja kerättiin järjestöjen kantoja esimerkiksi EU:n globaalistrategiasta, Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta, Agenda 2030:sta ennen kaikkea tavoitteen 16 osalta, humanitaarisen avun huippukokouksesta sekä EU:n kehityspoliittisesta konsensuksesta. Työryhmä toimi myös kanavana suunnitella yhteisiä tilaisuuksia ja vaikuttamistyötä. Kehys, Laajan turvallisuuden verkosto WISE sekä ulkoasiainministeriön poliittiset ja kehityspoliittiset osastot järjestivät yhdessä kokopäiväisen EU:n globaalistrategiaa koskevan tilaisuuden huhtikuussa 2016. Turvallisuus ja kehitys -tematiikkaa käsiteltiin myös meppikahveilla Liisa Jaakonsaaren kanssa helmikuussa, Euroopan naapuruuspolitiikkaa koskevan julkaisun julkaisutilaisuudessa joulukuussa sekä yhteistyössä Sadankomitean kanssa järjestetyssä Euroopan yhteistä puolustusta koskevassa kirjanjulkistustilaisuudessa joulukuussa. Vuoden 2016 aikana Kehys otti turvallisuus ja kehitys -työryhmän järjestöjen kantoja kuullen kantaa EU:n globaalistrategiaan sekä Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon. Kehys nosti järjestöjen kantoja esiin myös humanitaarisen avun huippukokouksen osalta EU:n ulkoasiainneuvoston alla ministeri Lenita Toivakalle toimittamassa kirjeessään. Turvallisuuteen ja kehitykseen liittyvää tematiikkaa pidettiin esillä myös muussa Kehyksen vaikuttamistyössä, kuten kehityspoliittiseen konsensukseen vaikutettaessa. Kehys osallistui lisäksi ulkoasiainministeriön itäisen kumppanuuden koordinaatioryhmään sekä rauhanvälityksen kansalliseen koordinaatioryhmään. 10
2.3. KESTÄVÄ JA VIHREÄ TALOUS Kehyksen kestävän ja vihreän talouden työ käynnistyi varsinaisesti elokuun puolivälissä vaikuttamistyön koordinaattori Elina Mikolan aloitettua tehtävässään. Syksyn aikana perustettiin kestävän ja vihreän talouden työryhmä, joka kokoontui syksyn aikana kolme kertaa. Kehyksen kestävän ja vihreän talouden vaikuttamistyössä seurattiin syksyn aikana muun muassa EU:n vapaakauppa- ja investointisopimuksia, ihmisoikeuksia ja yritysvastuuta koskevia sopimusneuvotteluita sekä EU:n ilmasto- ja raaka-ainepolitiikkaa. Näitä teemoja nostettiin myös esiin verkostojen kautta. Kestävä talous -työryhmä pyrki myös herättämään keskustelua kasvutalouden vaihtoehdoista ja BKT:ta toimivammista hyvinvoinnin mittareista erityisesti osana Agenda 2030:n toimeenpanoa. Lisäksi Kehys käynnisti kestävää taloutta käsittelevän julkaisun toimittamisen. Kauppapolitiikan osalta keskeiseksi vaikuttamistyön teemaksi nousi EU:n ja Kanadan välinen CETAvapaakauppasopimus, johon Kehys otti kantaa muun muassa kirjallisella lausunnolla, osallistumalla järjestöjen yhteisjulkilausumiin sekä pitämällä aihetta esillä omissa tiedotuskanavissaan. Kehys lausui ja oli helmikuussa kuultavana myös EU:n ja Yhdysvaltojen välisestä TTIP-sopimuksesta eduskunnan suuressa valiokunnassa. Kauppapolitiikan osalta Kehys teki tiivistä yhteistyötä kauppasopimuksia seuraavan Suomen TTIP-verkoston kanssa sekä kansainvälisen Seattle to Brussels -verkoston kanssa. Kehys valmisteli yhteistyössä TTIP-verkoston kanssa useita EU:n kauppa- ja investointipolitiikan vastuullisuutta käsitteleviä tilaisuuksia, jotka toteutettiin tammikuussa 2017. Ilmasto- ja energiakysymyksiin Kehys vaikutti toimimalla suomalaisten järjestöjen yhteisessä ilmastovaikuttamisverkostossa. Kehys teki tiivistä yhteistyötä Eettisen kaupan puolesta ry:n kanssa muun muassa yritysvastuullisuuteen, kauppakysymyksiin sekä solidaarisuustalouteen liittyen. Kehys tapasi esimerkiksi kansanedustajia yhdessä Eetin Suomeen kutsumien malesialaisten solidaarisuustalouden asiantuntijoiden kanssa. Kehyksen vaikuttamistyön koordinaattori Elina Mikola osallistui lisäksi EU:n raaka-ainepolitiikkaa ja kaivannaisten tuotantoa käsittelevään kansainväliseen seminaariin Bukarestissa. Kestävän talouden työlle on ollut tilausta ja siihen panostaminen osoittaa Kehyksen ketteryyttä reagoida ajankohtaisiin teemoihin. Uusi työryhmä on kirkastanut keskustelua, jäsentänyt järjestöjen välisiä rajapintoja ja tuonut hyvän yhteistyöfoorumin ekologisesti kestävän ja reilun talouden teemoista kiinnostuneille toimijoille. - Maija Lumme, Eettisen kaupan puolesta ry 11
3. Kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen ja verkostomainen toimintatapa Kehys on vuonna 2015 voimaan astuneen strategiansa mukaan jäsenilleen paras vaikuttajaverkosto ja kansalaisyhteiskunnan vahvistaja EU:ssa. Kehys parantaa kansalaisjärjestöjen vaikuttamistyön laatua, edistää kansalaisjärjestöjen verkostomaista toimintaa ja kasvattaa kansalaisyhteiskunnan osallistumismahdollisuuksia. 3.1. VAIKUTTAJAVERKOSTO Kehys on suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen vaikuttajaverkosto. Kehys tukee suomalaisten järjestöjen keskinäistä verkostoitumista vaikuttamistyön teemojen ympärillä, verkostoitumista muiden toimijaryhmien kanssa sekä kansainvälisten kumppanien kanssa. Keskeisiä työkaluja vaikuttajaverkoston toteuttamiseen ovat Kehyksen työryhmät sekä kansalliset ja kansainväliset verkostot. Verkostomainen toimintatapa on keskeinen lähtökohta Kehyksen vaikuttamistyössä. Jäsenjärjestöjen vankka temaattinen asiantuntemus muodostaa Kehyksen vaikuttamistyön sisällöt temaattisten työryhmien kautta. Aktiivisuus kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa mahdollistaa vaikuttamisikkunoiden tunnistamisen ja viestien viemisen eteenpäin oikeiden kanavien kautta. Temaattiset työryhmät Kehys koordinoi vuoden 2016 aikana kuutta temaattista työryhmää: Ruokaturva ja toimeentulo (4 kokousta) Työryhmien kävijämäärät Koulutus ja kasvatus (5 kokousta) Gender ja kehitys (3 kokousta) Siirtolaisuus ja kehitys (4 kokousta) Turvallisuus ja kehitys (5 kokousta) Kestävä talous (3 kokousta) 46 37 33 26 34 39 Ruokaturva ja toimeentulo Koulutus ja kasvatus Gender ja kehitys Siirtolaisuus ja kehitys Turvallisuus ja kehitys Kestävä talous Lisäksi Kehys osallistui aktiivisesti kansalaisjärjestöjen yhteiseen Agenda 2030 -työryhmään, joka toimii kiertävällä puheenjohtajuudella. Agenda 2030 -työryhmä kokoontui vuoden aikana 6 kertaa. 12
Vuoden 2016 aikana työryhmien suunnitelmallisuutta kehitettiin eteenpäin ja niiden toiminta kytkettiin vielä vahvemmin Kehyksen vaikuttamistyöhön. Kehyksen työryhmät kokoontuivat vuoden aikana yhteensä 24 kertaa (20 kertaa vuonna 2015), ja kokouksiin osallistui 215 Työryhmäkokousten kävijämäärien kehitys Kävijämäärät 215 166 0 50 100 150 200 250 2016 2015 henkeä (166 henkeä vuonna 2015). Vuonna 2015 tehtyjen kehitysyhteistyömäärärahaleikkauksien seurauksena oli huoli, että kiinnostus Kehyksen työryhmätoimintaa kohtaan mahdollisesti laskisi. Työryhmien kävijämäärien selkeä nousu kuitenkin osoittaa, että järjestöt kokevat yhdessä tehtävän vaikuttamistyön entistä tärkeämmäksi. Työryhmät ovat keskenään erikokoisia ja niiden toimintamuodot vaihtelevat keskenään. Yhteistä työryhmille on, että ne vahvistavat suomalaisten kansalaisjärjestöjen verkostoitumista toistensa ja keskeisten sidosryhmien kanssa sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Työryhmän jäsenet ovat pääasiassa kansalaisjärjestöjen edustajia, mutta kokoukset ovat avoimia kaikille, ja niihin osallistuu myös opiskelijoita, tutkijoita ja ministeriöiden edustajia. Työryhmissä jaetaan tietoa, koordinoidaan vaikuttamistyötä ja suunnitellaan yhteisiä toimintoja, kuten keskustelutilaisuuksia ja kampanjoita, joita sekä Kehys että työryhmän jäsenet vievät eteenpäin. Kehyksen koordinoimassa ruokaturvaryhmässä parasta on, että se yhdistää eri sektorien edustajia ratkomaan ruokaturvaan liittyviä haasteita. Vuonna 2016 ryhmä edesauttoi erityisesti tutkimuslaitosten ja kehitysjärjestöjen lähentymistä. Tämän seurauksena Solidaarisuus osallistui Suomen Luonnonvarakeskuksen, Helsingin yliopiston ja FFD:n kanssa Maailman ruokaturvakomitean sivutapahtumaan, jossa keskusteltiin kehitysjärjestöjen ja tutkimuslaitosten yhteistyön tärkeydestä ruokaturvan edistämisessä. - Jenna Kettunen, Solidaarisuus CONCORD Kehys toimii Suomen toimikuntana eurooppalaisessa kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestössä CONCORDissa. CONCORD koostuu 28 kansallisesta toimikunnasta, 20 kansainvälisestä verkostosta ja kolmesta tukijäsenestä. CONCORD edustaa siten noin 2 600 EU:ssa toimivaa kehitysyhteistyöjärjestöä. Kehyksen kautta suomalaiset järjestöt ovat edustettuina CONCORDin työssä ja vaikuttavat siten aktiivisesti Euroopan tason päätöksentekoon. Kehys on yksi CONCORDin aktiivisimmista jäsenistä ja kädenjälkemme näkyi erityisesti kehityspoliittisessa johdonmukaisuustyössä ja kansainvälisyyskasvatuksessa. CONCORDin työ järjestyy neljän hubin alle: Hub 1: Agenda 2030 ja kestävää kehitystä tukeva politiikkajohdonmukaisuus Hub 2: Kehitysrahoitus 13
Hub 3: Kansalaisyhteiskunnan toimintaympäristö Hub 4: Globaali kansalaiskasvatus CONCORDia ohjaa hubien lisäksi kolme komiteaa: Policy Direction Committee poikkileikkaavan vaikuttamistyön koordinoimiseksi, Inclusive Network Committee verkoston ja osallistumisen tukemiseksi, sekä budjettia valvova Financial Advisory Committee. Vaikuttamistyötä tehdään myös poikkileikkaavissa rakenteissa, kuten genderreferenssiryhmässä sekä ad hoc -periaatteella toimivissa, esimerkiksi konsensusta, globaalistrategiaa ja monivuotista rahoituskehystä koskevissa ryhmissä. Yhteistyötä tehdään myös viestinnän osalta. Kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalainen istuu CONCORDin Policy Direction Committeessa sekä Hub 4:n johtoryhmässä. Vaikuttamistyön koordinaattori Jussi Kanner valittiin vuoden aikana CONCORDin Hub 1:n rinnakkaispuheenjohtajaksi. Suomalaisedustajat CONCORDin rakenteissa Kansallinen delegaatti Policy Direction Committee Hub 1: Agenda 2030 ja kestävää kehitystä tukeva politiikkajohdonmukaisuus Hub 2: Kehitysrahoitus Hub 3: Kansalaisyhteiskunnan toimintaympäristö Hub 4: Globaali kansalaiskasvatus Gender-referenssiryhmä Kristiina Rintakoski, Suomen lähetysseura Rilli Lappalainen, Kehys Jussi Kanner, Kehys Niina Mäki, Kepa Jussi Kanner, Kehys Kristiina Rintakoski, Suomen lähetysseura Nora Forsbacka, Kehys Rilli Lappalainen, Kehys Riikka Kaukoranta, Väestöliitto Kun maailma otti Agenda 2030:n omakseen, tuli juhlallisen tunnustuksen vanavedessä ymmärrys, että suurimmat haasteet ovat vielä edessä. Vallitsevista oloista hyötyvien vakuuttaminen muutoksen välttämättömyydestä ei ole helppoa, ei myöskään vuosikymmenten ajan rakennettujen raja-aitojen purkaminen. Vain sovittamalla yhteen paikallinen, kansallinen, EU-tason ja globaali toiminta ja olemalla peräänantamattomia voimme saavuttaa sen muutoksen, jonka haluamme nähdä Euroopassa ja maailmassa. Kuluneena vuonna Kehys on ollut yksi tämän muutoksen kantavista voimista ja innostanut muita CONCORDin jäseniä aktiiviseen vaikuttamiseen. - Seamus Jeffreson, CONCORD Europen toiminnanjohtaja Kehys muissa verkostoissa Jäsenyys ja osallistuminen muiden verkostojen toimintaan on keskeinen osa Kehyksen verkostomaista toimintatapaa. Kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalainen oli vuoden 2016 aikana Eurooppalaisen Suomen hallituksen jäsen. Kehys järjesti yhteistyössä Eurooppalaisen Suomen kanssa muun muassa järjestöille suunnatun viestintä- ja vaikuttamistyön koulutuksen. 14
Kehyksen vaikuttamistyön koordinaattori Jussi Kanner oli vuonna 2016 Finnwatchin hallituksen jäsen. Finnwatch tuo Kehykselle asiantuntemusta ja lisäarvoa EU-politiikkoihin liittyvissä yritysvastuu- ja kauppakysymyksissä. Kehyksen tiedottaja Nora Forsbacka valittiin vuonna 2016 Suomen OneWorld-portaaliyhdistyksen, Maailma.netin hallituksen jäseneksi. Maailma.netin verkkosivuilla, uutiskirjeessä ja sosiaalisessa mediassa on julkaistu Kehyksen uutisia, tapahtumia ja työpaikkailmoituksia. Lisäksi Kehyksen edustajia on haastateltu useassa Maailma.netin uutisessa ja Maailma.net on julkaissut useita Kehyksen blogeja uudelleen. Kehyksen pääsihteeri oli vuoden 2016 aikana kehityspoliittinen toimikunnan (KPT:n) jäsen. Kehityspoliittisessa toimikunnassa Kehys pyrki ennen kaikkea edistämään EU-asioiden seurantaa ja johdonmukaisuuskysymyksiä. Kehyksen pääsihteeri oli vuoden 2016 aikana myös kestävän kehityksen toimikunnan jäsen. Kestävän kehityksen toimikunnassa Kehys edisti ennen kaikkea kestävää kehitystä tukevaa politiikkajohdonmukaisuutta Suomen ja EU:n Agenda 2030 -toimeenpanossa sekä tilivelvollisuuden toteutumisen mahdollistavaa seuranta- ja arviointijärjestelmää. Kehys osallistui lisäksi aktiivisesti perjantairyhmän kokouksiin, joissa jaettiin tietoa ja keskusteltiin ajankohtaisista kehityksen sosiaalisista teemoista ja tehtiin kestävän kehityksen Agenda 2030:een liittyvää vaikuttamistyötä kansanedustajien keskuudessa. Kehys on Suomen Anna Lindh -verkoston jäsen. Anna Lindh -verkoston kautta Kehys seuraa ennen kaikkea Euroopan naapuruuspolitiikkaan liittyvää tematiikkaa, ja verkosto toimii myös kanavana jakaa tietoa Kehyksen naapuruuspolitiikkaan liittyvästä työstä. Kehys osallistui vuoden 2016 aikana ulkoasiainministeriön koordinoimiin itäisen kumppanuuden koordinaatioryhmään, rauhanvälityksen koordinaatioryhmään, ulkosuhdejaostoon, kauppapoliittiseen jaostoon ja ruokaturvaryhmään, sekä oli valtioneuvoston kanslian koordinoimaan Agenda 2030:n toimeenpanon seurantaa valmistelevan asiantuntijaverkoston jäsen. Kansainvälisellä tasolla Kehys on CONCORDin lisäksi IFP:n ja CIVICUS:in jäsen. Kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalainen toimi vuoden 2016 aikana IFP:n varapuheenjohtajana. IFP ja CIVICUS ovat Kehykselle tärkeitä verkostoja muun muassa kansainvälisessä Agenda 2030 -vaikuttamistyössä. Kehys sai vuoden 2016 aikana YK:n ECOSOC-statuksen, joka antaa Kehykselle mahdollisuuden osallistua tärkeisiin YK-kokouksiin, kuten korkean tason poliittiseen foorumiin. 3.2. KOULUTUKSET JA EU-RAHOITUSNEUVONTA Kehys järjesti EU-aiheisia koulutuksia vaikuttamistyöhön, viestintään ja rahoitukseen liittyen. Vuoden aikana järjestettiin kaksi EU globaalina toimijana -koulutusta, joissa perehdytettiin osallistujia EU:n päätöksentekoon, kehityspolitiikan kannalta relevantteihin EU-instituutioihin sekä ajankohtaisiin asioihin EU:n kehityspolitiikan agendalla. Keväällä järjestettiin myös vastuullisen kehitysviestinnän koulutus, jonka fasilitaattorina toimi CONCORDin tiedottaja Hélenè Debaisieux. Loppuvuodesta Kehys ja Eurooppalainen Suomi järjestivät yhdessä viestintä- ja vaikuttamiskoulutuksen. 15
Kehys jatkoi myös koulutuksiaan EU-rahoituksesta ja hankevalmistelusta sekä tarjosi hankeneuvontaa ja vahvisti näin järjestöjen osaamista EU-rahoituksen hakemisessa. Koulutuksia järjestettiin EU-rahoituksen perusteista, loogisen viitekehyksen lähestymistavasta sekä EU-hakemusten sisällöistä. Järjestökohtaista hankeneuvontaa annettiin rahoitukseen hakuun ja EU-hankkeiden hallintoon liittyen. Koulutuksissa kerätyn palautteen perusteella Kehyksen koulutuksia pidettiin laadukkaina ja hyödyllisinä. KEHYKSEN KOULUTUKSET JA HANKENEUVONTA - Vuoden aikana järjestettiin 11 koulutusta - Koulutuksissa kävi yhteensä 109 osallistujaa - Koulutusten palautteiden keskiarvo (asteikolla 1-5): laatu 4,6 ja relevanssi 4,4 - Henkilökohtaista hankeneuvontaa annettiin 15 järjestölle (yhteensä 27 kertaa) Loogisen viitekehyksen lähestymistavan koulutuksissa perehdyttiin LFA-hankevalmistelutyökaluun ja LFA-matriisiin. Koulutuksia järjestettiin sekä yksi- että kaksipäiväisinä. Vuonna 2016 Kehys järjesti myös EU-hakemuskirjoituskoulutuksen, jossa tutustuttiin rahoitushakemusten kannalta keskeisiin asiankirjoihin, hakemuksen rakenteeseen ja niihin seikkoihin, jotka hakemusta kirjoittaessa on erityisesti pidettävä mielessä. Kehys aloitti vuoden 2016 aikana uuden EU-rahoitusoppaan suunnittelun. Uusi EU-rahoitusopas julkaistaan vuonna 2017. Kehyksen koulutukset vuonna 2016 EU-rahoitusinfo 25.1. EU-rahoitusinfo 25.4. Vastuullisen kehitysviestinnän koulutus 17.5. EU globaalina toimijana 24.5. LFA-koulutus 9.-10.6. EU-rahoitusinfo 9.9. EU globaalina toimijana 4.10. EU-hakemuskoulutus 24.11. LFA-koulutus 7.-8.12. Viestintä- ja vaikuttamistyön koulutus (yhteistyössä Eurooppalaisen Suomen kanssa) 13.12. Järjestöille annettiin hankeneuvontaa EU-rahoitusmahdollisuuksiin, rahoituksen hakemiseen, hankkeiden toimeenpanoon, komission sähköisiin järjestelmiin sekä raportointiin liittyvissä kysymyksissä muun muassa tapahtumissa, tapaamisissa, puhelimitse sekä sähköpostitse. Kehys myös kommentoi kansalaisjärjestöjen EUhakemuksia. Kehys oli aina käytettävissä, kun Abilis-säätiöllä oli kysymyksiä EU-rahoitushakemuksista. Kehyksen asiantuntemuksesta oli Abilikselle suuri apu tarpeellisten tietojen kokoamisessa, etenkin kun aika oli vähissä. - Marjo Heinonen, Abilis-säätiön toiminnanjohtaja 16
EU-rahoitus kiinnostaa edelleen suomalaisia järjestöjä. Vuonna 2016 erityisen kiinnostavia hakuja olivat globaalikasvatusta ja kehitysviestintää koskeva haku (Development education and awareness raising DEAR) ja globaali demokratia ja ihmisoikeudet haku (European Instrument for Democracy and Human Rights). DEAR-hakuun osallistui ainakin seitsemän järjestöä, joista neljän hakemus meni konseptipaperivaiheesta läpi ja kahden hakemus toisesta vaiheesta. EIDHR-hausta rahoitusta haki ainakin kolme suomalaista järjestöä. Suomalaisten konseptipapereita meni läpi myös useammissa pienemmissä maakohtaisissa hauissa. Kehys auttoi myös suomalaisia järjestöjä löytämään kumppaneita ja muodostamaan konsortioita EU-hakuihin. Kevään globaalikasvatushaussa yhdistettiin kaksi suomalaista järjestöä konsortioihin. Lisäksi Kehys auttoi usean suomalaisen järjestön yhteisen konsortion käynnistämisessä EU:n Syyria-erityisrahastoon. EU-RAHOITUKSEEN LIITTYVÄLLÄ VAIKUTTAMISTYÖLLÄ TULOSTA Komissio julkaisi vuonna 2016 uuden viestintä- ja globaalikasvatushakukierroksen. Haun kriteeristöön oli aiemmista vuosista poiketen sisällytetty vaatimus, että kukin järjestö osallistuu vain yhteen hakemukseen. Eurooppalaiset järjestöt pitivät uutta kriteeriä haitallisena hakemusten monimuotoisuudelle sekä uusien, innovatiivisten konsortioiden rakentamiselle. Erityisen vaarallisena uutta kriteeriä pidettiin pienempien järjestöjen mahdollisuuksille saada EU-rahoitusta. Eurooppalaiset järjestöt reagoivat kriteerien muutokseen vahvasti. CONCORDin puheenjohtaja lähestyi komissiota kirjeellä, ja samalla kansalliset toimikunnat loivat Kehyksen koordinoimina painetta muutokselle jäsenmaiden kautta. Myös Suomi ajoi Kehyksen yhteydenottojen seurauksena kriteerien muuttamista. Useasta suunnasta tullut vahva painostus johti lopulta siihen, että kriteeristöä muutettiin niin, että yksi järjestö pystyi yhden hakemuksen sijaan osallistumaan kolmeen hakemukseen. 3.3. AJANKOHTAISTA JA MIELENKIINTOISTA TIETOA Kehyksellä on tärkeä rooli EU:n globaalin toiminnan ajankohtaisessa ja ymmärrettävässä uutisoinnissa ja tiedonvälityksessä. Kehyksen viestinnällä on myös tärkeä rooli vaikuttamistyön tukena. Hyvin ajoitettu mielipidekirjoitus voi ajaa vaikuttamisviestejä paremmin läpi kuin ministerikirje, ja hyvin suunniteltu tapahtuma voi sekä vahvistaa tietämystä EU:n globaalista toiminnasta että tarjota välineitä siihen vaikuttamiseen. Kehyksen viestinnän kohderyhmiä ovat kestävästä kehityksestä kiinnostuneet järjestötoimijat ja aktiiviset kansalaiset sekä vaikuttamistyön kohderyhmät eli poliitikot ja virkamiehet. Kehys järjesti onnistuneen kevätseminaarin EU:n kehityspolitiikan uudesta suunnasta ja käytti world café -menetelmää. Seminaarissa työstettiin jouhevasti monisyistä teemaa, kantoja kirjattiin ja osallistujat kokivat tulleensa kuulluiksi. - Laura Poussa, Invalidiliitto 17
Tapahtumat Kehys järjesti vuoden 2016 aikana useita mielenkiintoisia tapahtumia. Kehyksen tapahtumat vuonna 2016 Keskustelutilaisuus kansalaisyhteiskunnan osallistumisesta kestävän kehityksen 4.2. toimeenpanoon Meppikahvit Liisa Jaakonsaaren kanssa EU:n uudesta globaalistrategiasta 5.2. Keskustelutilaisuus EU:n globaalistrategiasta yhteistyössä ulkoministeriön ja WISEn 20.4. kanssa Nyt jos koskaan tarvitaan aktiivista kansalaisuutta -työpaja yhteistyössä Suomen 21.4. kulttuuriperintökasvatuksen seuran kanssa Kevätseminaari EU:n kehityspolitiikan suunnasta 18.5. Oikeudenmukaisempi maailma kenen vastuulla? -tilaisuus Maailma kylässä 28.5. festivaaleilla yhteistyössä Demo Finlandin kanssa Ruokaturva ja toimeentulo -työryhmän tutkimusaamiainen yhteistyössä MTK:n, FFD:n 31.5. ja ulkoministeriön kanssa Meppikahvit Paavo Väyrysen kanssa EU:n ja YK:n suhteista 17.6. Heikoimmat vaarassa? Kansalaisyhteiskuntaa poljetaan maailma -tilaisuus 13.7. SuomiAreenassa yhteistyössä Solidaarisuuden kanssa Maailma parhaat uutiset -tempaus Helsingin rautatieasemalla yhteistyössä Suomen YKliiton, 23.9. UNDP:n, ulkoministeriön ja kestävän kehityksen toimikunnan sihteeristön kanssa Keskustelutilaisuus aktiivisesta kansalaisuudesta yhteistyössä Allianssin kanssa 9.11. Syysseminaari EU:n toimista Agenda 2030:n toimeenpanon edistämiseksi 30.11. Kirjanjulkistustilaisuus Euroopan yhteisestä puolustuksesta yhteistyössä 2.12. Sadankomitean kanssa Tilaisuus uskontojen välisestä dialogista 8.12. Ruokaturva ja toimeentulo -työryhmän tutkimusaamiainen yhteistyössä MTK:n, FFD:n 15.12. ja ulkoministeriön kanssa Euroopan naapuruuspolitiikkaa koskevan julkaisun julkaisutilaisuus 16.12. Lisäksi Kehys oli mukana järjestämässä sivutapahtumia YK:n DPI/NGOkonferenssissa Koreassa toukokuussa, YK:n korkean tason poliittisessa foorumissa heinäkuussa ja Maailman ruokaturvakomiteassa Roomassa lokakuussa. Kehys oli myös tiiviisti mukana järjestelyissä, kun CONCORD järjesti julkaisutilaisuuden julkaisulleen Sustainable Development: The Stakes could not be higher Suomen EUedustustossa 16.11. Suomesta puhujina toimivat kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeri Annika Lindblom sekä Kehyksen vaikuttamistyön koordinaattori Jussi Kanner. Kehyksen keskustelutilaisuuksiin osallistui 618 henkeä. Kehys järjesti seitsemän fasilitoitua poliitikkotapaamista. Kehyksen tilaisuuksissa oli kahdeksan jäsenjärjestön puheenvuoroa. Kehyksen lobbauksella järjestödelegaatiopaikat CFS:ssä, GFMD:ssä ja YK:n pakolaishuippukokouksessa. 18
MAAILMAN PARHAITA UUTISIA JA LUOMUOMENOITA Kestävän kehityksen tavoitteiden ensimmäisen syntymäpäivän johdosta Kehys jalkautui Helsingin Rautatieasemalle yhdessä Suomen YK-liiton, UNDP:n, ulkoasiainministeriön ja kestävän kehityksen toimikunnan sihteeristön kanssa jakamaan Maailman Parhaita Uutisia ja porvoolaisia luomuomenoita 23.9. Paikallisten YKjärjestöjen johdolla hyviä uutisia jaettiin myös Tampereella ja Turussa sekä Väestöliiton johdolla eduskunnan edessä. Euroopan komission Kehykseltä tilaama tempaus näkyi YLEn Aamu-TV:ssä, pääministeri Juha Sipilä antoi aiheesta lainauksen valtioneuvoston kanslian verkkosivuilla ja kansanedustaja sekä Suomen YK-liiton puheenjohtaja Katri Kulmuni kertoi vuosipäivästä Radio Suomen Ajantasassa. Tempauksella saavutettiin useita poliitikkoja, noin 2 000 ohikulkijaa ja #worldsbestnews-häshtägilla yli 50 000 henkeä sekä #Agenda2030- häshtägillä lähes 200 000 henkeä Twitterissä. Kansanedustaja Eva Biaudet vastaanottaa Maailman parhaita uutisia Eduskuntatalon edessä. Kuva: Laura Böök Verkkosivut Kehyksen verkkosivuilla kävi vuoden aikana yli 37 000 uniikkia kävijää (vuonna 2015 vastaava luku oli lähes 29 000) ja käyntejä oli yhteensä yli 62 000 (vuonna 2015 yli 76 000; vuonna 2014 yli 55 000). Sivulatauksia oli vuoden aikana noin 500 000 (vuonna 2015 noin 686 000; vuonna 2014 lähes 419 000). Käynneissä ja sivulatauksissa vuonna 2016 tapahtunutta lievää laskua edellisestä vuodesta selittää se, että kehitysyhteistyön eurooppalainen teemavuosi toi Kehykselle vuonna 2015 viestinnällisiä lisäresursseja. Kehyksen verkkosivuilla julkaistiin vuoden aikana 25 uutista ja 22 blogia. Vuoden luetuin uutinen koski CONCORDin AidWatch -raporttia ja luetuin blogi oli aiheesta megatrendit ja kestävä kehitys. Verkkosivujen suosituimpiin sisältöihin kuuluivat myös tapahtumat, koulutukset, rekrytointi-ilmoituksen ja yhteystiedot. Noin neljäsosa Kehyksen verkkosivuvierailuista tapahtuu mobiililaitteilla. Vuonna 2016 Kehyksen verkkosivut eivät olleet mobiiliresponsiivisia. Vuoden 2016 aikana Kehys käynnisti verkkosivu-uudistuksen, jonka tavoitteena oli tehdä sivuista mobiiliresponsiiviset, helpommat ylläpitää sekä helpommat navigoida. Uudet sivut julkaistiin helmikuun alussa 2017. 19
Sosiaalinen media Vuoden lopussa Kehyksellä oli noin 1 640 seuraajaa Twitterissä (vuoden alussa 1 185 seuraajaa). Yhteensä Kehyksen twiittejä nähtiin vuoden 2016 aikana keskimäärin 24 000 kertaa kuukaudessa (vuonna 2015 vastaava luku oli 21 000). Vuonna 2016 eniten näkyvyyttä saaneet twiitit liittyivät Eurooppatiedotus-tuella järjestettyyn Euroopan naapuruuspolitiikkaa koskevaan tilaisuuteen, Ulkoasiainministeriön ja WISE:n kanssa yhteistyössä järjestettyyn globaalistrategiaa koskevaan tilaisuuteen sekä SuomiAreenaan. Kehyksen Facebook-sivuilla oli vuoden lopussa 902 tykkääjää (vuoden alussa 705 tykkääjää). Eniten (orgaanista) näkyvyyttä saaneisiin Facebook-sisältöihin kuului Euroopan naapuruuspolitiikkaa koskeva tilaisuus, Suomen neljäs sija SDG Indexissä sekä pääsihteerin Rilli Lappalaisen blogi YK:n korkean tason poliittisesta foorumista. Kehyksen Instagram-tilistä päätettiin luopua kehitysyhteistyön eurooppalaisen teemavuoden päätyttyä, sillä Instagramia ei koettu oikeaksi kanavaksi tavoittaa Kehyksen kohderyhmiä. Twitter ja Facebook -seuraajat Twitter 1185 1640 Facebook 705 902 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 2016 2015 EU-päivyri ja sähköpostilista Kehyksen uutiskirje, EU-päivyri, ilmestyi vuoden aikana 9 kertaa. Aktiivinen tilaajamäärä pysyi edellisvuosien tapaan noin 350 tilaajassa. Kehys-l-sähköpostilistan tilaajamäärä oli noin 190 henkeä. Lisäksi Kehys ylläpiti EU-rahoituksesta kiinnostuneiden EU-rahoitus-sähköpostilistaa. 20
Medianäkyvyys Helsingin Sanomissa julkaistiin 2. heinäkuuta Kehyksen pääsihteerin Rilli Lappalaisen vieraskynä EU on luopumassa ulkopolitiikkansa arvoista. Vieraskynä kritisoi Euroopan unionia siitä, että ulkosuhteita ohjaavista arvoista, kuten demokratiasta, oikeusvaltioperiaatteesta ja ihmisoikeuksien edistämisestä on joustettu EU:n muuttoliikettä koskevissa toimissa, kuten EU-Turkki-sopimuksessa. Euroopan komission varapuheenjohtaja Frans Timmermannsin Suomen vierailun alla, 10. marraskuuta, Helsingin Sanomissa julkaistiin Kehyksen pääsihteerin mielipide EU:n on otettava mallia Suomesta. Kyseinen mielipide käännätettiin Euroopan komission toimesta englanniksi ja jaettiin komission varapuheenjohtajalle vierailun aikana. Kehyksen vaikuttamistyön koordinaattorin Jussi Kannerin yhdessä eurooppalaisten kollegoiden kanssa laatima kirjoitus EU:n kestävän kehityksen toimista, Dear European leaders, your new plan for ending inequality will not work, julkaistiin The Guardianissa 21. marraskuuta. Kehyksen itse lähettämiä ja järjestöjen yhteistiedotteita muun muassa komission ehdotuksesta EU:n uudeksi kehityspoliittiseksi konsensukseksi, CONCORDin AidWatch-raportista, Suomen pakolaiskiintiöstä ja Marrakechin ilmastokokouksesta julkaistiin muun muassa Kansan Uutisissa, Verkkouutisissa, KD-lehdessä, Karjalaisessa, Etelä-Suomen Sanomissa ja Keskisuomalaisessa. Kehys otti vuoden 2016 lopussa käyttöön mediaseuranta- ja tiedotepalvelut, joka jatkossa helpottaa mediaosumien ja tiedotteiden läpimenon seuraamista. Maailma.netissä julkaistiin uutiset EU:n kehityspoliittisesta konsensuksesta, CONCORDin AidWatch-raportista, ja korkean tason poliittisesta foorumista HLPF:stä. Maailma.net julkaisi myös useita Kehyksen blogeja uudelleen. Lisäksi Kehykseltä pyydettyjä kirjoituksia julkaistiin Kehyksen ranskalaisen sisarjärjestön Coordination Sudin lehdessä, slovenialaisen sisarjärjestöjen Slogan lehdessä, portugalilaisen sisarjärjestön ONGD-Platformin julkaisussa, CONCORD Europen sivuilla, Eurooppanuorten 21
Tähdistö-lehdessä, valtioneuvoston kanslian Kestävä kehitys -blogissa, UNESCO APCEIU:n SangSaeng-lehdessä sekä OECD:n Better Policies -raportissa. 4. Organisaatio ja sen kehittäminen 4.1. SUUNNITTELU- JA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄT Kehys jatkoi vuonna 2016 suunnittelu- ja arviointijärjestelmiensä kehittämistä tavoitteena saada entistä tarkempaa ja ajantasaisempaa tietoa strategian ja toimintasuunnitelmien toteutuksesta sekä työn tuloksista ja vaikuttavuudesta. Erityistä huomiota vuoden 2016 aikana on kiinnitetty vaikuttamistyön tulosten seurantaan ja sitä tukevien indikaattorien kehittämiseen. Kehys haki yhdessä 16 järjestön konsortion kanssa rahoitusta komission globaalikasvatushausta globaalia kansalaiskasvatusta edistävään hankkeeseen. Hanke keskittyy globaalin Bridge 47 -verkoston rakentamiseen, vaikuttamistyöhön EU:ssa ja globaalilla tasolla, uudenlaisten kumppanuuksien kehittämiseen globaalikasvatuksessa sekä innovatiivisten lähestymistapojen ja toimintamallien jakamiseen Euroopassa. Kehys toimi konsortiossa päähakijana ja koordinaattorina, ja hakemuksesta saatiin myönteinen päätös keväällä 2017. Hankkeessa hyödynnetään DEEEP4-projektissa rakennettuja verkostoja ja asiantuntemusta. Ulkoministeriö hyväksyi vuonna 2016, että Kehyksen ulkoministeriön vuosina 2016-2017 tukeman ohjelman evaluointi toteutetaan kriittisen ystävän menetelmällä, joka seuraa voimauttavan evaluoinnin lähestymistapaa. Kriittiset ystävät aloittivat työnsä elokuussa 2016 ja seuraavat Kehyksen toimintaa vuoden 2017 loppuun, antaen riippumattoman, ulkopuolisen väliarvion alkuvuodesta 2016 ja loppuraportin vuoden 2017 jälkeen. Tämä on ensimmäinen kerta, kun ohjelmatukea saavan järjestön ohjelmaa evaluoidaan tällä menetelmällä. Lähestymistapa on herättänyt kiinnostusta myös Kehyksen jäsenjärjestöissä. 4.2. KESTÄVÄN KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Kehys on tehnyt kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen, jossa Kehys asettaa tavoitteet ekologisen jalanjälkensä pienentämiseksi huomioimalla ympäristötekijät kaikissa toimiston toimintatavoissa, hankinnoissa ja matkustamisessa. Lisäksi Kehys lisää tietoutta kestävästä kehityksestä sekä vahvistaa kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia yhteiskunnallisiin asioihin. Kehyksen sihteeristö päivitti keväällä 2016 yhteiskuntasitoumuksen tavoitteita ja raportoi edellisten tavoitteiden toteutumisesta. Kehys onnistui vuoden 2016 aikana ottamaan ympäristönäkökulmat huomioon kaikissa hankinnoissaan. Hankinnat on tehty niin pitkälle kuin mahdollista käyttämällä ympäristösertifioituja, Reilun kaupan ja kierrätykseen soveltuvia tuotteita. Sihteeristön käyttöön hankittiin vuonna 2016 esimerkiksi Fairphone-puhelimet. Lisäksi Kehyksen tilaisuuksissa sekä henkilökunnan sisäisissä kokouksissa tarjottiin vain kasvisruokaa. Toimistopaperin kulutusta on vähennetty ja julkaisut on painettu kierrätyspaperille. 22
Lennoista aiheutuvat CO2-päästöt on korvattu tukemalla ympäristöjärjestöjä 10 prosentilla lentokuluista. Lentomatkustamisesta Suomen sisällä on luovuttu ja lentomatkustamisen vaihtoehtoja tutkitaan aina Pohjois- Euroopassa matkustettaessa. Lisäksi suositaan suoria lentoja ja verkkokokousten pitämistä. Tämän tueksi Kehys otti käyttöön Webex-verkkokokousjärjestelmän. Uusina tavoitteina yhteiskuntasitoumukseen nostettiin vuonna 2016 muun muassa hallinnon läpinäkyvyys, esteettömyys, energiankulutuksen seuraaminen sekä kestävien liikkumismuotojen ja etätyöjärjestelyiden vahvistaminen. Työntekijöitä kannustetaan käyttämään julkista liikennettä tai pyöräilemään työmatkat. Kehys kannustaa työntekijöitä pyöräilyyn tarjoamalla työntekijöiden käyttöön kaupunkipyörät ja tätä mahdollisuutta monet hyödynsivät kesällä 2016. Kehys otti tavoitteekseen myös jakaa tietoa kestävästä kehityksestä ja yhteiskuntasitoumuksesta kansallisille ja kansainvälisille kumppaneilleen. Yhteiskuntasitoumus on herättänyt paljon mielenkiintoa kansainvälisissä tilaisuuksissa. Tähän tavoitteeseen liittyen Kehys teki myös syksyllä pienimuotoisen sosiaalisen median kampanjan, jossa julkaistiin yksi sitoumus viikossa. Kampanjan avulla herätettiin kansallisten kumppanien mielenkiintoa. 4.3. TOIMITILAT Kehys muutti maaliskuussa uusiin toimitiloihin, Hakaniemen Globaalikeskukseen, yhdessä Demo Finlandin, Eetin, Eurooppalaisen Suomen, Eurooppanuorten, Maailma.netin, Rauhankasvatusinstituutin, Safergloben, Taksvärkin, UNDP:n, WISE:n ja YK-liiton kanssa. Muuttoa yhteisiin tiloihin juhlistettiin kesäkuussa tupaantuliaisissa, joihin osallistui arviolta 230 vierasta. 4.4. SIHTEERISTÖ Kehyksen palveluksessa vuonna 2016 työskentelivät: Rilli Lappalainen pääsihteerinä Jussi Kanner vaikuttamistyön koordinaattorina Nora Forsbacka tiedottajana Anne Peltonen assistenttina (huhtikuusta alkaen) Elina Mikola vaikuttamistyön koordinaattorina (elokuusta alkaen) Tuukka Terho viestintäharjoittelijana (elokuusta alkaen) Pauliina Lukinmaa projektikoordinaattorina (EU-Russia Civil Society Forumin yleiskokous, lokakuusta alkaen) Margareta Tahvanainen assistenttina (helmikuusta huhtikuuhun) Matleena Anttila (EYD-hankkeessa, helmikuuhun) Santeri Suvanto (DEEEP4-hankkeessa, tammikuuhun) 23
4.5. TALOUS Kehyksen tulot muodostuivat pääasiassa valtionavusta ulkoasiainministeriön kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Lisäksi projekteille saatiin hankeavustusta ulkoministeriön Eurooppatiedotukselta ja EU-Venäjä kansalaisyhteiskuntafoorumilta. Omaa varainhankintaa jäsenmaksujen lisäksi kerrytettiin yhdistyksen kokoustilan vuokrauksesta, koulutus- ja luennointimaksuista sekä palvelujen tarjoamisesta. Kokoustilan vuokraaminen päättyi Kehyksen muutettua uusiin tiloihin huhtikuun alussa. Tilikauden kokonaistuotot olivat 29 358,56 ja kokonaiskulut 412 348,40. Järjestön oma pääoma oli tilikauden päätteeksi 10 844,97. Ylijäämä oli 10 460,60. 24
5. Projektit Vuoden 2016 aikana Kehys toteutti 2 eri projektia erillisrahoituksella: Eurooppatiedotus ja EU-Venäjäkansalaisyhteiskuntafoorumin yleiskokous. Kehys toimitti vuoden 2016 alussa komissiolle loppuraportit vuonna 2015 loppuneista projekteista DEEEP4 ja kehitysyhteistyön eurooppalainen teemavuosi (EYD2015). DEEEP4-hankkeen viimeinen julkaisu Education, learning and the transformation of development ilmestyi keväällä 2016, kuten komission kanssa oli sovittu. Kirjassa on 12 kappaletta eri kirjoittajilta ympäri maailman. Kirjassa oppiminen asetetaan osaksi laajempaa poliittista, kulttuurista ja taloudellista kehitystä. Lisäksi tarkastellaan kriittisesti, miten oppiminen voi muokata yhteiskunnallisia muutosprosesseja. 5.1. EUROOPPATIEDOTUS Kehys toteutti ulkoasiainministeriön tuella Eurooppatiedotus-hankkeen, jonka tärkein tuotos oli julkaisu EU:n naapuruuspolitiikasta. Julkaisussa EU:n naapuruusmaiden kansalaisyhteiskuntaa edustavat kertovat, mitä haasteita ja mahdollisuuksia Euroopan naapuruuspolitiikka tarjoaa kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta. Julkaisussa on kirjoitukset kuudesta maasta: Jordaniasta, Egyptistä, Palestiinasta, Ukrainasta, Valko- Venäjältä ja Georgiasta. Julkaisua painettiin 600 kpl. Eurooppasalissa järjestetyssä julkaisutilaisuudessa europarlamentaarikko Heidi Hautala, ulkoasiainministeriön Tiina Jortikka-Laitinen, CMI:n Ville Brummer ja Demo Finlandin Anu Juvonen keskustelivat Euroopan naapuruuspolitiikan asettamista haasteista ja mahdollisuuksista kansalaisyhteiskunnalle. Julkaisu jaettiin ulko- sekä ulkomaankauppa- ja kehitysministereille, suuren valiokunnan ja ulkoasiainvaliokunnan kansanedustajille, europarlamentaarikoille, Suomen suurlähetystöille maissa, joita käsiteltiin julkaisussa, Suomen EU-edustustolle, ja useille ulkoasiainministeriön virkamiehille. Sosiaalisessa mediassa hanke saavutti lähes 24 000 henkeä. Julkaisua jaettiin myös kansainvälisesti CONCORD Europen ja Euroopan naapuruuspolitiikan piirissä aktiivisten eurooppalaisten järjestöjen, kuten ALDAn toimesta. CONCORD Europe jakoi julkaisua muun muassa komission edustajille, jotka ottivat julkaisun innolla vastaan. Julkaisun saama vastaanotto osoittaa, että Euroopan naapuruuspolitiikkaa kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta käsittelevälle materiaalille on ollut tarvetta. 25