TOIMINTAKERTOMUS 2017

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS 2017

2 1. Johdanto Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry on EU:n kehitysyhteistyön ja kehityspolitiikan asiantuntijaorganisaatio. Kehys tekee vaikuttamistyötä, välittää tietoa EU:n kehityspolitiikasta ja kehitysyhteistyöstä sekä edistää yhteistyötä ja verkostoitumista suomalaisten ja eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen välillä. Kehyksen vuosia koskevassa strategiassa todetaan, että Kehys on suomalaisten järjestöjen vaikuttajaverkosto, joka on kiinnostunut Euroopan unionin toimista köyhyyden poistamiseksi globaalisti. Kehys on eurooppalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestön CONCORDin kansallinen taho. Kehyksen visio on maailma, jossa köyhyys on poistunut, eriarvoisuus vähentynyt, ihmisoikeuksia kunnioitetaan ja kaikilla on tasa-arvoiset mahdollisuudet osallistua. Kehyksen missio on omalta osaltaan osallistua köyhyyden poistamiseen ja eriarvoisuuden vähentämiseen maailmasta vaikuttamalla ennen kaikkea Euroopan unionin päätöksentekoon ja rakenteisiin yhteistyössä jäsenjärjestöjen ja muiden verkostojen kanssa. Kehyksen toiminnan painopisteitä ovat: 1) Parempaa ja johdonmukaisempaa politiikkaa 2) Kehys on jäsenilleen paras vaikuttajaverkosto ja kansalaisyhteiskunnan vahvistaja EU:ssa Strategiakaudella Kehys keskittyy kolmeen teemakokonaisuuteen: Inhimillinen kehitys, jota tarkastellaan ennen kaikkea muuttoliikkeen, ruokaturvan, koulutuksen ja kasvatuksen sekä tasa-arvon näkökulmista, Turvallisuus ja kehitys, sekä Kestävä ja vihreä talous. Näissä teemoissa läpileikkaavina asioina ovat kehityspoliittisen johdonmukaisuuden edistäminen niin Suomessa kuin EU-tasolla, globaali kansalaiskasvatus sekä Agenda TÄRKEIMMÄT TULOKSET Vuoden 2017 aikana Kehyksen toiminnan tärkeimpiä tuloksia olivat järjestöjen viestien välittyminen Agenda 2030:n toimeenpanoa koskevaan päätöksentekoon ja seurantakäytäntöihin EU-tasolla ja Suomessa sekä EU:n uuden kehityspoliittisen konsensuksen vahvistuneet muotoilut mm. Agenda 2030:n periaatteista, kansalaisyhteiskunnan roolista, tasa-arvosta sekä seksuaali- ja lisääntymisterveydestä ja -oikeuksista. Lisäksi Kehyksen koordinoima ja tuottama järjestöjen kestävän kauppapolitiikan visio herätti runsaasti kiinnostusta ja keskustelua EU:n kauppapolitiikan suunnasta. Johdonmukaisuus huomioidaan Agenda 2030:n toimeenpanossa Jo vuosia jatkuneen Agenda 2030 vaikuttamistyön tulokset näkyivät helmikuussa 2017 julkaistussa Suomen kansallisessa Agenda toimeenpanosuunnitelmassa, joka sisälsi monia Kehyksen ajamia aiheita ja painotuksia. Toimeenpanosuunnitelma sisälsi useita aloitteita kestävää kehitystä tukevan johdonmukaisuuden edistämiseksi Suomessa, kuten vaikutusarvioinnin kokeilemisen ja ulkosuhteiden kokonaisvaltaisen johdonmukaisuusselvityksen. 1

3 Toimeenpanosuunnitelmassa vahvistettiin myös Suomen tuki EU:n pitkän aikavälin strategiselle linjaukselle kestävän kehityksen toimeenpanosta. Samoin eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan Agenda mietinnössä näkyi useita Kehyksen ajamia vaikuttamisviestejä mm. uusien hyvinvoinnin mittareiden käyttöönotosta, kestävää kehitystä tukevasta politiikkajohdonmukaisuudesta ja kestävästä kauppapolitiikasta. Vuoden 2017 aikana Kehys osallistui myös aktiivisesti Agenda 2030:n kansallista seurantaa valmistelevan asiantuntijaverkoston työhön, välittäen järjestöjen kantoja kansallisiin kestävän kehityksen indikaattoreiden suunnitteluun. Indikaattorityössä Kehys suositti mm. johdonmukaisuusindikaattorin sekä kauppaan tarkastelevan indikaattorin sisällyttämistä Globaalia vastuuta ja johdonmukaisuutta tarkastelevaan indikaattorikoriin, joten Kehyksen voi katsoa tuloksekkaasti myötävaikuttaneen korin lopulliseen kokoonpanoon. EU-tasolla Kehyksen Agenda vaikuttamistyö näkyi neuvoston kesäkuussa 2017 hyväksymissä Agenda 2030 päätelmissä, joihin sisältyi vaatimus EU:n kestävän kehityksen strategisesta linjauksesta, kansalaisyhteiskunnan osallistamisesta ja vankasta seurantajärjestelmästä. Kehyksen kannat koskien mm. johdonmukaisuutta ja hyvinvoinnin vaihtoehtoisia mittareita näkyivät myös suomalaisten meppien Euroopan parlamentin Agenda raporttiin esittämissä muutosehdotuksissa. Järjestöjen viestit välittyivät kehityspoliittiseen konsensukseen EU:n kehityspoliittisen konsensuksen uudistamisen osalta Kehys on tehnyt pitkäjänteistä vaikuttamistyötä niin Euroopan komission, parlamentin kuin neuvoston suuntaan. Yksittäisen järjestön vaikutusta konsensuksen lopulliseen muotoiluun on hankala osoittaa, mutta Kehys saattoi myönteisenä panna merkille, että uudessa konsensuksessa käytettiin aikaisempaa vahvempaa kieltä useiden esiin nostamistamme aiheiden, kuten kansalaisyhteiskunnan, naisten oikeuksien ja aseman, vammaisten henkilöiden oikeuksien ja aseman, pienviljelijöiden aseman sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien, osalta. Kestävän kauppapolitiikan visio sai hyvän vastaanoton Kehys käynnisti vuoden 2017 alussa järjestöjen yhteisen kestävän kauppapolitiikan vision laatimisen osana kestävän ja vihreän talouden työtään. Vision tarkoituksena oli herättää keskustelua EU:n ja Suomen kauppapolitiikan suunnasta ja johdonmukaisuudesta kestävän kehityksen kanssa. Kevään mittaan järjestettiin useampia työpajoja, joissa järjestöjen edustajat, aktivistit ja asiantuntijat työstivät yhdessä tiiviin visiopaperin 10 askelta kestävämpään ja oikeudenmukaisempaan kauppapolitiikkaan. Valmiin vision allekirjoitti lopulta yhteensä 33 suomalaista järjestöä ja verkostoa (joukossa mm. kehitys- ja ympäristöjärjestöjä sekä palkansaajakeskusjärjestöt). Kestävän kauppapolitiikan visio julkaistiin lokakuussa ja se sai erittäin positiivisen vastaanoton niin ulkoasiainministeriössä, järjestökentällä kuin päättäjien keskuudessa. Kehys kutsuttiin myös kuultavaksi EU:n kauppapolitiikan ajankohtaisista kysymyksistä eduskunnan ympäristövaliokuntaan ja suureen valiokuntaan, missä nostimme esiin järjestöjen vision keskeisiä teemoja. Visiosta tuotettiin myös englanninkielinen versio, joka herätti kiinnostusta kansainvälisissä järjestöverkostoissa. 2

4 1.2. KEHYKSEN JÄSENET Kehyksen jäseniä vuoden 2017 lopussa olivat: Art in Tanzania Crisis Management Initiative (CMI) Eettisen kaupan puolesta ry (Eetti) Evankelis-luterilainen Lähetysyhdistys Kylväjä ry Fida International ry Helsingin Diakonissalaitos Horn Organization for Peace and Democracy Building Kaakkois-Suomen Sosiaalispsykiatrinen Yhdistys KAKSPY Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiö KIOS Kasvattajat Rauhan Puolesta ry KEPA Kirkon Ulkomaanapu Operaatio Mobilisaatio PAND Taiteilijat rauhan puolesta ry Pelastakaa Lapset - Rädda Barnen Plan Suomi Säätiö Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö ry, Demo Rauhankasvatusinstituutti Reilu Kauppa ry Revive ry Sadankomitea Solidaarisuus Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ry Suomen Caritas ry Suomen Lähetysseura ry Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry Suomen Pakolaisapu ry Suomen Punainen Risti (kannatusjäsen) Suomen Rauhanliitto YK-yhdistys Suomen Rauhanpuolustajat - Fredskämparna i Finland ry Suomen World Vision ry Suomen YK-liitto Finlands FN-förbund ry Suomi-Nicaragua -seura SYL Suomen ylioppilaskuntien liitto ry Taksvärkki ry UFF - Ulandshjälp från Folk till Folk i Finland rf Vammaiskumppanuus Väestöliitto 1.3. KEHYKSEN HALLITUS Kehyksen hallituksen puheenjohtajana toimi Kristiina Rintakoski Suomen Lähetysseurasta. Varapuheenjohtajana toimi tammikuusta toukokuun alkuun Sanna Vesikansa Pelastaa Lapsista ja toukokuusta vuoden loppuun Matthias Wevelsiep Kirkon Ulkomaanavusta. Muut hallituksen jäsenet olivat: Annukka von Kaufmann, Plan Hanne Lyytikkä, Demo Laura Poussa, Vammaiskumppanuus Taru Savolainen, CMI (toukokuuhun 2017 saakka) Elisa Tarnaala, CMI (kesäkuusta 2017 alkaen) Anu Ahonen, SYL Robert Salin, Solidaarisuus Niklas Kaskeala, Pelastakaa Lapset (elokuusta 2017 alkaen) Anna Ylä-Anttila, Eettisen kaupan puolesta ry Hallitus kokoontui vuoden aikana yhdeksän kertaa. Lisäksi hallituksella ja sihteeristöllä oli yhteinen suunnittelupäivä elokuussa Pihlajasaaressa. Yhdistyksen sääntömääräiset vuosikokoukset pidettiin ja

5 2. Kehityspoliittinen vaikuttaminen Parempaa ja johdonmukaisempaa politiikkaa Kehyksen vaikuttamistyön pääpaino kohdistui vuonna 2017 kehityspoliittiseen konsensukseen sekä Agenda 2030:n toimeenpanoon EU:ssa ja Suomessa. Syksyllä ajankohtaiseksi vaikuttamistyön teemaksi nousi myös EU:n uusi monivuotinen rahoituskehys (Multi-Annual Financial Framework, MFF). Euroopan komissio, parlamentti ja jäsenmaat allekirjoittivat kesäkuussa EU:n uuden kehityspoliittisen konsensuksen. Kehys jatkoi aktiivista vaikuttamistaan Suomessa sekä CONCORDin Consensus Leading Groupissa viimeisiin neuvotteluihin saakka. Lopullisessa tekstissä oli tapahtunut muutoksia positiiviseen suuntaan esimerkiksi kansalaisyhteiskunnan roolin ja merkityksen osalta. Konsensuksessa on myös vahvaa kieltä muun muassa Agenda 2030:n periaatteista, tasa-arvosta sekä seksuaali- ja lisääntymisterveydestä ja -oikeuksista (SRHR). Kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalainen osallistui heinäkuussa Suomen viralliseen HLPF-delegaatioon (High Level Political Forum) järjestöedustajana. Rilli osallistui HLPF:ssä myös CONCORDin edustajana Euroopan komission järjestämään kehityspoliittisen konsensuksen ja Agenda 2030:n linkitykseen keskittyvään korkean tason paneeliin yhdessä muun muassa kehityskomissaari Neven Mimican kanssa. Lisäksi Rilli Lappalainen järjesti Euroopan parlamentin kehitysvaliokunnan delegaation kanssa tapaamisen CONCORDin edustajille ja osallistui moniin kansalaisjärjestöjen kokouksiin ja tapahtumiin korkean tason poliittisen foorumin yhteydessä. Agenda 2030:n osalta Kehyksen panos näkyi helmikuussa 2017 valmistuneessa Suomen kansallisessa Agenda toimeenpanosuunnitelmassa konkreettisina toimenpiteinä kestävän kehityksen vaikuttamisarviotyökalun selvittämiseksi, kokonaisvaltaisen selvityksen tekemiseksi johdonmukaisuudesta, kestävää kehitystä tukevan politiikkajohdonmukaisuuden edistämiseksi EU:ssa sekä EU:n oman sisäiset ja ulkoiset politiikat kattavan strategisen suunnitelman tai linjauksen ajamiseksi. Toukokuussa valmistuneeseen eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan Agenda mietintöön oli välittynyt useita Kehyksen vaikuttamisviestejä liittyen muun muassa uusien hyvinvoinnin mittareiden käyttöönottoon, kestävää kehitystä tukevaan politiikkajohdonmukaisuuteen, vaikutusarvointeihin ja kestävään kauppapolitiikkaan. Kehys osallistui myös Suomen Agenda seurantajärjestelmän suunnitteluun ja Kehyksen vaikuttamistyön koordinaattori Jussi Kanner oli kansallisen Agenda 2030:n toimeenpanon seurantaa valmistelevan asiantuntijaverkoston jäsen. Agenda 2030 oli loppukeväästä vahvasti esillä myös EU:ssa kun sekä Euroopan parlamentti että neuvosto valmistelivat omia vastineitaan komission marraskuiseen Agenda tiedonantoon. Kehys teki tiivistä ja menestyksekästä yhteistyötä sekä Suomessa että CONCORDin kanssa pitäen esillä muun muassa tarvetta laatia EU:lle oma kestävän kehityksen strategia. Kestävän kehityksen toimeenpanoa koskevan strategisen suunnitelman laatiminen vuoden 2018 puoliväliin mennessä oli lopulta myös kesäkuussa hyväksyttyjen yleisten asioiden neuvoston päätelmien keskeisimpänä viestinä. Kehys järjesti Agenda teemaiset meppikahvit Nils Torvaldsin kanssa huhtikuussa, kun parlamentin ympäristövaliokunta oli valmistelemassa aiheesta mietintöä. Vaikuttaminen vuoden 2020 jälkeisiin rahoituskehyksiin alkoi kansalaisjärjestöissä vuonna Kehyksen osalta työ alkoi keväällä, jolloin koottiin suomalaisilta järjestöiltä näkemyksiä seuraavien rahoituskehyksien painopisteiksi. 4

6 Samalla Kehys osallistui eurooppalaiseen vaikuttamistyöhön osana CONCORDia ja People's Budget -kampanjaa. Kehys laati myös oman MFF-kannanoton, jossa korostetaan, että kestävä kehitys tulee ottaa EU:n uuden rahoituskehyksen ohjenuoraksi. Syyskuussa järjestettiin MFF-teemaiset meppikahvit, joilla järjestöt pääsivät keskustelemaan EU:n rahoituksesta europarlamentaarikko Heidi Hautalan kanssa. Kehyksen lausunnot ja kannanotot 2017 Lausunto EU:n Agenda 2030 toimista eduskunnan ympäristö- ja ulkoasiainvaliokunnalle Lausunto EU:n kehityspoliittisesta konsensuksesta ja post-cotonousta eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle Kehyksen kannanotto valtioneuvoston EU-vaikuttamisstrategiaan Lausunto valtioneuvoston Agenda 2030 selonteosta eduskunnan ympäristö- tulevaisuus- ja ulkoasiainvaliokunnalle Kehyksen kestävän talouden linjaus Kehyksen vastaus komission avoimeen konsultaatioon EU:n monivuotisista rahoituskehyksistä Kehyksen kommentit kehityspoliittiseen kansalaisyhteiskuntalinjaukseen Kirje ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkäselle EU:n kehitysministerineuvoston kokouksesta Kirje opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselle kansallisen kestävän kehityksen kasvatuksen ja koulutuksen suunnitelman laatimisesta Kirje ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkäselle EU:n kehitysministerineuvoston kokouksesta Kehyksen kannat YK:n 72. yleiskokoukseen Lausunto EU27-päämiesten tulevaisuuspohdintaan Lausunto EU:n kauppapolitiikan ajankohtaisista kysymyksistä eduskunnan ympäristövaliokunnalle Kannanotto Afrikka-EU -huippukokoukseen Lausunto EU-Kanada vapaakauppasopimuksesta (CETA) eduskunnan ympäristövaliokunnalle Lausunto globalisaatiosta ja kestävästä kaupasta eduskunnan suurelle valiokunnalle Kirje ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkäselle EU:n kehitysministerineuvoston kokouksesta Lausunto ulkoasiainministeriölle viestintä- ja globaalikasvatustuen siirtämisestä Helmikuu Helmikuu Helmikuu Maaliskuu Maaliskuu Toukokuu Toukokuu Toukokuu Toukokuu Syyskuu Syyskuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Marraskuu Marraskuu Joulukuu Joulukuu Kehykseltä pyydetyt asiantuntijapuheenvuorot 2017 Puheenvuoro kehityspolitiikasta (Vihreiden tilaisuus eduskunnassa) Luento Agenda 2030:sta (Jyväskylän yliopisto) Järjestöjen asema Suomessa (Bond:n National Platforms -kokous) Suomen HLPF kokemukset (Concordin HLPF -webinaari) Agenda 2030 (Tulevaisuusvaliokunnan avoin kuuleminen) Global Citizenship Education (GCE-konferenssi Saksassa) Paneelikeskustelu Agenda 2030:sta (ESDN -verkoston tilaisuus) Suomen kokemukset Agenda 2030:sta (SDG-tilaisuus Itävallassa) EU:n kehityspoliittinen konsensus (HLPF, New York) EU-puheenjohtajuuskausi (Romanian Development Camp) EU ja kestävä kehitys (Euroopan komission Suomen edustuston verkostojen koulutuspäivä) Aktiivinen kansalaisuus (SYL:n syysseminaari) EU:n kehityspolitiikka (Vihreiden EU-politiikkakurssi) Paneelikeskustelu ilmastopakolaisuudesta (Tampereen yliopisto) Global Citizenship Education (Venron ADA -seminaari) EU:n kauppapolitiikan ajankohtaiset prosessit (Ympäristövaliokunnan kuuleminen) Global Citizenship Education (North-South Centren seminaari) Helmikuu Helmikuu Maaliskuu Maaliskuu Maaliskuu Maaliskuu Huhtikuu Kesäkuu Heinäkuu Syyskuu Syyskuu Syyskuu Lokakuu Lokakuu Lokakuu Lokakuu Lokakuu 5

7 Kestävä kehitys (YK-liiton koulutus Itä-Suomen lukioiden opettajille ja opiskelijoille) Kestävän kehityksen budjetointi (Järjestöjen Agenda 2030-työryhmän kokous) EU, globalisaation hallinta ja kestävä kehitys (ES:n Euroopan Suunta-seminaari) Paneelikeskustelu EU:n arvoista (Euroopan komission Suomen edustuston tilaisuus) Globaalit murrokset -luento (HUMAK ammattikorkeakoulu) EU:n ja Kanadan välinen vapaakauppasopimus CETA (ympäristövaliokunnan kuuleminen) Globalisaatio ja kestävä kauppa (Suuren valiokunnan kuuleminen) EU:n globaalit ajankohtaiset asiat (Demo ry:n politiikkakoulu) Marraskuu Marraskuu Marraskuu Marraskuu Marraskuu Marraskuu Marraskuu Marraskuu 2.1. INHIMILLINEN KEHITYS Kehys tarkasteli inhimillistä kehitystä ennen kaikkea muuttoliikkeen, ruokaturvan, koulutuksen ja kasvatuksen sekä tasa-arvon näkökulmista. Ruokaturva Kehyksen ruokaturva ja toimeentulo -työryhmä jatkoi vuoden 2017 aikana menestyksekästä aamiaiskeskustelusarjaa ulkoministeriön ja FFD:n kanssa. Aamiaiskeskustelut järjestettiin teemalla vesi ja ruokaturva sekä teemalla metsät ja ruokaturva. Aamiaiskeskustelujen tarkoituksena on tuoda ruokaturvan parissa toimivia tutkijoita ja kehitysyhteistyön tekijöitä yhteen uusien kumppanuuksien luomiseksi ja viimeisimmän tutkimustiedon jalkauttamiseksi käytäntöön. Työryhmässä seurattiin myös maailman ruokaturvakomitean toimintaa. Suurlähettiläs Anna Gebremedhin kävi työryhmän vieraan kertomassa komitean tulevasta yleisistunnosta ja Rooman YK-järjestöjen ajankohtaisista asioista. Työryhmällä oli jälleen paikka myös Suomen delegaatiossa komitean yleisistunnossa. Työryhmää edusti Suomen lähetysseuran Karoliina Tuukkanen, joka raportoi komitean kokouksesta järjestetyssä aamiaiskeskustelussa. EU-tasolla vaikuttamistyötä tehtiin lähinnä EU:n kehityspoliittiseen konsensukseen liittyen, jossa CONCORDin viestit agroekologiasta ja pienviljelijöiden roolista kehityksessä otettiin hyvin huomioon. Koulutus ja kasvatus Koulutus ja kasvatus -työryhmä kokoontui vuoden 2017 aikana yhteensä neljä kertaa. Lisäksi alkuvuodesta järjestettiin tilaisuus Globaalikasvatus, aktiivinen kansalaisuus, maailmankansalaisuus, globaali kansalaiskasvatus mistä puhumme, jossa haastettiin pohtimaan, miten englanninkielinen termi Global Citizenship Education taipuu suomenkieleen ja mitä tarkoitamme eri käsitteillä. Kehyksen pääsihteeri osallistui maaliskuussa Unesco:n kokoukseen Week for Peace and Sustainable Development: The Role of Education Ottawassa ja järjesti siellä sivutapahtuman aiheena aktiivinen kansalaisuus ja kumppanuudet sekä Bridge 47-verkoston kokouksen. Koulutus ja kasvatus -työryhmän pyynnöstä pidettiin myös suomalaisille järjestöille ja muille asian parissa toimiville purkukokous tilaisuudesta. 6

8 Toukokuun lopussa Kehys lähetti opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselle kirjeen, jossa esitettiin, että kansallisen kestävän kehityksen kasvatuksen ja koulutuksen strategian laatimista jatkettaisiin pikaisesti koulutus- ja kasvatusalan toimijoita osallistavana vuoropuheluna. Tavoitteena oli, että kirje vauhdittaisi kansallista toimeenpanoa ja samalla toisi esille, että eri kasvatusten väliselle yhteistyölle on kysyntää. Kirjeen allekirjoitti 30 koulutus- ja kasvatusalan toimijaa. Opetusministeri Grahn-Laasonen vastasi kirjeeseen syyskuussa ja järjesti kirjeen allekirjoittaneille järjestöille marraskuussa pyöreän pöydän keskustelutilaisuuden aiheesta. Opetus- ja kulttuuriministeriössä valmistellaan tämän pohjalta jatkosuunnitelmaa. Syyskuussa Suomessa vieraili Global Partnership for Educationin -järjestön johtaja Alice Albright, jonka kanssa Kehys järjesti illallisen työryhmälle ja jäsenjärjestöille. Illallisella keskusteltiin koulutuksen merkityksestä kehityspolitiikassa ja seuraavassa työryhmän kokouksessa keskustelua jatkettiin etsimällä välineitä koulutuksen merkityksen vahvistamiseksi Suomen kehityspolitiikassa. Lisäksi vuoden aikana työryhmässä keskusteltiin aktiivisesti kansallisten kestävän kehityksen seuranta indikaattorien valmistelusta sekä seurattiin eurooppalaisten toimijoiden, kuten CONCORD:in HUB 4:n, North-South Centre Council of Europe:n ja Global Education Network Europe:n toimintaa. Tasa-arvo Kehyksen koordinoima gender ja kehitys -työryhmä kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Työryhmän puheenjohtajana jatkoi Riikka Kaukoranta Väestöliitosta. Riikka Kaukoranta osallistui myös CONCORD:in genderreferenssiryhmän (Gender Reference Group) toimintaan, jossa suunnitellaan eurooppalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-tason tasa-arvoon liittyvää vaikuttamistyötä. Gender ja kehitys -työryhmässä jaettiin tietoa, keskusteltiin ja koordinoitiin kantoja muun muassa EU:n kehityspoliittisesta konsensuksesta, monivuotisesta rahoituskehyksestä (MFF), sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevasta toimintasuunnitelmasta (GAP II) sekä Suomen tulevasta EU-puheenjohtajuuskaudesta. Gender ja kehitys -työryhmässä käsiteltyjä kantoja välitettiin eteenpäin ulkoministeriölle ja europarlamentaarikoille esimerkiksi EU:n kehityspoliittiseen konsensukseen liittyen. Lopullinen konsensus sisältää jäsenmaiden ja parlamentin parannusten jälkeen komission ehdotukseen verrattuna vahvempaa kieltä sukupuolten tasa-arvoon liittyen. Kehyksen kriittisten ystävien fasilitoimassa itsearviointisessiossa työryhmän onnistumisiksi nostettiin yhteiset kannanotot, esimerkiksi konsensukseen liittyen. Lisäksi työryhmäläiset arvostivat järjestöjen ja virkamiesten epävirallisia tapaamisia sekä tiedonvaihtoa järjestöjen kesken. Kehys järjesti kesäkuun alussa Kestävä ja tasa-arvoinen talous onko EU:sta tiennäyttäjäksi? -keskustelutilaisuuden. Gender- ja kestävä talous -työryhmien teemoja yhdistävä tilaisuus oli osa Kehyksen EU:n talous- ja kauppapolitiikan kestävyyttä käsittelevää Eurooppatiedotushanketta. Tilaisuudessa käsiteltiin EU:n talous- ja kauppapolitiikkaa eriarvoisuuden poistamisen ja tasa-arvon näkökulmasta sekä tuotiin esille feministisen taloustieteen piirissä kehiteltyjä avauksia sosiaalisesti kestävästä taloudesta ja sitä tukevasta politiikasta. 7

9 Gender ja kehitys -työryhmä päätti laajentaa agendaansa koskemaan laajemmin Leave No-one Behind -teemoja, kuten vammaisten henkilöiden oikeuksien ja aseman parantamista, vuodesta 2018 alkaen. Siirtolaisuus Siirtolaisuus ja kehitys -työryhmä kokoontui vuoden 2017 aikana kolme kertaa. Muuttoliikkeeseen liittyvät kysymykset pysyivät edelleen poliittisella agendalla korkealla sekä Suomessa että EU:ssa. Työryhmässä seurattiin muun muassa EU:n kehityspoliittisen konsensuksen valmistelua, EU-Afrikka huippukokousta, globaalien siirtolaisuus- ja pakolaisuuskompaktien valmistelua sekä EU:n monivuotista rahoituskehystä. Muuttoliikepolitiikka oli vahvasti esillä myös Kehyksen kannanotoissa. Eveliina Viitanen Pelastakaa Lapsista osallistui siirtolaisuus ja kehitys -työryhmän edustajana ja osana Suomen delegaatiota Global Forum on Migration and Development -kokoukseen (GFMD) joka pidettiin kesäkuussa Berliinissä. GFMD on vuosittain järjestettävä kansainvälinen foorumi, joka kokoaa eri toimijat yhteen keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Kehys osallistui myös yhdessä 40 muun järjestön kanssa Amnesty International Suomen koordinoimaan kampanjaan, jossa vedottiin Suomen päättäjiin pakolaiskiintiön nostamiseksi TURVALLISUUS JA KEHITYS Kehyksen turvallisuus ja kehitys -työryhmä kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Työryhmässä jaettiin tietoa ja kerättiin järjestöjen kantoja esimerkiksi globaalistrategian vuosiraportista, resilienssistä, EU:n ja Afrikan kumppanuudesta sekä EU-Afrikka-huippukokouksesta, kehityspoliittisesta konsensuksesta, EU:n tulevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä sekä EU:n Vakautta ja rauhaa edistävän välineen (IcSP) laajentamisesta sotilaallisten toimien rahoittamiseen. Turvallisuuskysymykset nousivat esille myös seminaarissa, jonka Kehys, Ulkoministeriö ja Eurooppalainen Suomi järjestivät marraskuussa EU-Afrikka-huippukokousta koskien. Tilaisuudessa kuultiin muun muassa EU:n kehityskomissaari Neven Mimican kabinettipäällikkö Nils Behrndtin puheenvuoro. Turvallisuus ja kehitys - tematiikkaa käsiteltiin lisäksi Rauhanliiton ja Sadankomitean kanssa marraskuun lopussa järjestetyssä aamiaistilaisuudessa, jossa keskusteltiin EU:n budjetin militarisoinnista tutkimusvarojen ja kehitysavun kautta. Vuoden 2017 aikana turvallisuus ja kehitys -tematiikka oli vahvasti läsnä myös useissa Kehyksen kannanotoissa, joita valmisteltiin työryhmän kantoja kuullen. Kehys otti kantaa turvallisuuskysymyksiin kahdessa kirjeessään ministeri Kai Mykkäselle ennen EU:n kehitysministerikokouksia joulukuussa ja syyskuussa. Turvallisuuteen ja muuttoliikkeeseen otettiin kantaa lisäksi liittyen EU:n kehityspoliittiseen konsensukseen, EU:n ja AKT-maiden välisiin suhteisiin, EU-Afrikka-huippukokoukseen, monivuotiseen rahoituskehykseen ja Suomen EU-vaikuttamisstrategiaan. 8

10 2.3. KESTÄVÄ JA VIHREÄ TALOUS Kehyksen kestävän talouden työn keskeiseksi teemaksi nousi vuonna 2017 kestävän kehityksen kanssa johdonmukainen kauppapolitiikka. Kauppakysymyksiä seuraavan Seattle to Brussels -verkoston koordinaattori Lucile Falgueyrac vieraili Suomessa Kehyksen ja TTIP-verkoston kutsumana tammikuussa. Vierailun yhteydessä järjestettiin useampia EU:n kauppapolitiikkaa käsitteleviä tilaisuuksia. Lisäksi käynnistettiin järjestöjen yhteisen kestävän kauppapolitiikan vision valmistelu. Kestävän kauppapolitiikan visiota työstettiin kolmessa työpajassa, joihin kutsuttiin kauppakysymyksistä kiinnostuneita järjestötoimijoita ja asiantuntijoita. Työskentelyn lopputuloksena syntyneen 10 askelta kestävämpään ja oikeudenmukaisempaan kauppapolitiikkaan -vision allekirjoitti yhteensä 33 suomalaista järjestöä. Visio sai erittäin myönteisen vastaanoton ulkoministeriön taloudellisten ulkosuhteiden osaston edustajilta sekä muilta kauppakysymyksiä seuraavilta päättäjiltä ja viranomaisilta. Visiosta laadittiin myös englanninkielinen versio, jota välitettiin Kehyksen kansainvälisille verkostoille ja sidosryhmille. Kehys nosti kestävän kauppapolitiikan vision viestejä vahvasti esiin omassa vaikuttamistyössään ja viestinnässään syksyllä Lisäksi Kehys tuki Eettisen kaupan puolesta ry:n Maija Lumpeen osallistumista kansalaisjärjestöjen edustajana Suomen delegaatioon Maailman kauppajärjestö WTO:n 11. ministerikokoukseen joulukuussa Kestävän talouden työryhmä kokoontui vuoden 2017 aikana neljä kertaa. Työryhmäkokousten lisäksi Kehys järjesti useita tilaisuuksia kestävän talouden teemoista, mm. kauppa- ja ilmastopolitiikkaa käsittelevän seminaarin (yhteistyössä TTIP-verkoston kanssa) ja yritysvastuusääntelyä käsittelevän seminaari (yhteistyössä Eettisen kaupan puolesta ry:n kanssa) tammikuussa, solidaarisuustaloutta käsittelevän paneelin Maailma kylässä -festivaaleilla (yhteistyössä Eettisen kaupan puolesta ry:n kanssa), Kestävä ja tasa-arvoinen talous -seminaarin kesäkuussa sekä Kestävä kauppa seminaarin lokakuussa. Lisäksi Kehys osallistui aktiivisesti CONCORDin aitoja hyvinvoinnin mittareita (Genuine Measures of Progress) käsittelevän asiantuntijaseminaarin järjestämiseen Brysselissä syyskuussa. Kehys seurasi myös yhdessä muiden suomalaisten järjestöjen kanssa neuvotteluita kansainvälisten yritysten ihmisoikeusvastuuta koskevasta sopimuksesta (UN Binding Treaty for Business and Human Rights) ja tapasi aiheen tiimoilta useampaan otteeseen ministeriöiden virkamiehiä. Lisäksi Kehys tuotti julkaisun Kestävä kehitys ja globaali talous kuinka maailman talousjärjestelmä uudistetaan tukemaan Agenda ohjelmaa. Julkaisu ilmestyi kesäkuussa EU:n tulevaisuus Syksyllä 2017 yhdeksi Kehyksen toiminnan painopisteeksi nostettiin EU:n tulevaisuus. Painopiste kytkeytyy Euroopan komission julkaisemiin pohdinta-asiakirjoihin EU:n tulevaisuudesta sekä Suomen tulevaan EUpuheenjohtajuuskauteen syksyllä 2019 sekä vuoden 2019 europarlamenttivaaleihin. Kehys järjesti syksyllä 2017 kaksi pyöreän pöydän keskustelua EU:n tulevaisuudesta (15.9. ja 3.11.). Pyöreän pöydän keskusteluihin osallistui monipuolinen joukko EU-kysymyksistä kiinnostuneita keskustelijoita ja asiantuntijoita. Lisäksi Rilli Lappalainen osallistui Euroopan komission Suomen-edustuston järjestämään paneelikeskusteluun Euroopan arvot ja EU:n tulevaisuus. Mitä arvoa on perusarvoilla? 9

11 3. Kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen ja verkostomainen toimintatapa Kehys on vuonna 2015 voimaan astuneen strategiansa mukaan jäsenilleen paras vaikuttajaverkosto ja kansalaisyhteiskunnan vahvistaja EU:ssa. Kehys parantaa kansalaisjärjestöjen vaikuttamistyön laatua, edistää kansalaisjärjestöjen verkostomaista toimintaa ja kasvattaa kansalaisyhteiskunnan osallistumismahdollisuuksia VAIKUTTAJAVERKOSTO Kehys on suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen vaikuttajaverkosto. Kehys tukee suomalaisten järjestöjen keskinäistä verkostoitumista vaikuttamistyön teemojen ympärillä, verkostoitumista muiden toimijaryhmien kanssa sekä kansainvälisten kumppanien kanssa. Keskeisiä työkaluja vaikuttajaverkoston toteuttamiseen ovat Kehyksen työryhmät ja kansalliset ja kansainväliset verkostot. Verkostomainen toimintatapa on tapa, jolla Kehys tekee vaikuttamistyötä. Jäsenjärjestöjen vankka temaattinen asiantuntemus muodostaa Kehyksen vaikuttamistyön sisällöt temaattisten työryhmien kautta. Aktiivisuus kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa mahdollistaa vaikuttamisikkunoiden tunnistamisen ja viestien viemisen eteenpäin oikeiden kanavien kautta. Temaattiset työryhmät Kehys koordinoi vuoden 2017 aikana kuutta temaattista työryhmää. Lisäksi Kehys osallistui aktiivisesti kansalaisjärjestöjen yhteiseen Agenda työryhmään, joka toimii kiertävällä puheenjohtajuudella. Yhteistä kaikille työryhmille on, että ne vahvistavat suomalaisten kansalaisjärjestöjen verkostoitumista keskenään ja keskeisten sidosryhmien kanssa sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Työryhmän jäsenet ovat pääasiassa kansalaisjärjestöjen edustajia, mutta kokoukset ovat avoimia kaikille, ja niihin osallistuu myös opiskelijoita, tutkijoita ja ministeriöiden edustajia. Työryhmissä jaetaan tietoa, koordinoidaan vaikuttamistyötä ja suunnitellaan yhteisiä toimintoja kuten keskustelutilaisuuksia ja kampanjoita, joita sekä Kehys että työryhmän jäsenet vievät eteenpäin. Kehyksen työryhmät kokoontuivat vuoden 2017 aikana yhteensä 19 kertaa ja kokouksiin osallistui 165 henkeä. Ruokaturva ja toimeentulo (3 kokousta) Työryhmien kävijämäärät 2017 Koulutus ja kasvatus (4 kokousta) Gender ja kehitys (3 kokousta) Siirtolaisuus ja kehitys (4 kokousta) Ruokaturva ja toimeentulo Koulutus ja kasvatus Gender ja kehitys Siirtolaisuus ja kehitys Turvallisuus ja kehitys (2 kokousta) Kestävä talous (4 kokousta) Turvallisuus ja kehitys Kestävä talous 10

12 CONCORD Kehys toimii Suomen toimikuntana eurooppalaisessa kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestössä CONCORDissa. CONCORD koostuu 28 kansallisesta toimikunnasta, 20 kansainvälisestä verkostosta ja kolmesta tukijäsenestä. CONCORD edustaa siten noin EU:ssa toimivaa kehitysyhteistyöjärjestöä. Kehyksen kautta suomalaiset järjestöt ovat edustettuina CONCORDin työssä ja vaikuttavat siten aktiivisesti Euroopan tason päätöksentekoon. Kehys on yksi CONCORDin aktiivisimmista jäsenistä ja kädenjälkemme näkyi erityisesti kehityspoliittisessa johdonmukaisuustyössä ja globaalissa kansalaiskasvatuksessa. CONCORDin työ järjestyy neljän hubin alle: Hub 1: Agenda 2030 ja kestävää kehitystä tukeva politiikkajohdonmukaisuus Hub 2: Kehitysrahoitus Hub 3: Kansalaisyhteiskunnan toimintaympäristö Hub 4: Globaali kansalaiskasvatus CONCORDia ohjaa hubien lisäksi kolme komiteaa: Policy Direction Committee poikkileikkaavan vaikuttamistyön koordinoimiseksi, Inclusive Network Committee verkoston ja osallistumisen tukemiseksi sekä budjettia valvova Financial Advisory Committee. Vaikuttamistyötä tehdään myös poikkileikkaavissa rakenteissa, kuten gender-referenssiryhmässä sekä ad hoc - periaatteella toimivissa esimerkiksi konsensusta, globaalistrategiaa ja monivuotista rahoituskehystä koskevissa työryhmissä. Yhteistyötä tehdään myös viestinnän osalta. Kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalainen on jäsenenä CONCORDin Policy Direction Committeessa sekä Hub 4:n johtoryhmässä. Vaikuttamistyön koordinaattori Jussi Kanner toimii CONCORDin Hub 1:n rinnakkaispuheenjohtajana. Suomalaisedustajat CONCORDin rakenteissa Kansallinen delegaatti Policy Direction Committee Hub 1: Agenda 2030 ja kestävää kehitystä tukeva politiikkajohdonmukaisuus Hub 2: Kehitysrahoitus Hub 3: Kansalaisyhteiskunnan toimintaympäristö Hub 4: Globaali kansalaiskasvatus Gender-referenssiryhmä Kristiina Rintakoski, Suomen lähetysseura Rilli Lappalainen, Kehys Jussi Kanner, Kehys Niina Mäki, Kepa Jussi Kanner, Kehys Kristiina Rintakoski, Suomen lähetysseura Nora Forsbacka, Kehys Rilli Lappalainen, Kehys Riikka Kaukoranta, Väestöliitto 11

13 Kehys muissa verkostoissa Jäsenyys ja osallistuminen muiden verkostojen toimintaan on keskeinen osa Kehyksen verkostomaista toimintatapaa. Kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalainen oli vuoden 2017 aikana Eurooppalaisen Suomen hallituksen jäsen. Kehys järjesti yhteistyössä Eurooppalaisen Suomen kanssa muun muassa kaksi järjestöille suunnattua EU-vaikuttamisen koulutusta. Kehyksen vaikuttamistyön koordinaattori Elina Mikola valittiin toukokuussa 2017 Finnwatchin hallituksen jäseneksi. Tätä ennen Finnwatchin hallituksessa Kehystä edusti Jussi Kanner. Finnwatch tuo Kehykselle asiantuntemusta ja lisäarvoa yritysvastuukysymyksissä. Kehyksen tiedottaja Nora Forsbacka jatkoi vuonna 2017 Suomen OneWorld-portaaliyhdistyksen, Maailma.netin hallituksen jäsenenä. Maailma.netin verkkosivuilla, uutiskirjeessä ja sosiaalisessa mediassa on julkaistu Kehyksen uutisia, tapahtumia, blogikirjoituksia ja työpaikkailmoituksia. Kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalainen jatkoi vuoden 2017 kehityspoliittinen toimikunnan (KPT) jäsenenä ja kestävän kehityksen toimikunnan jäsenenä. Kehityspoliittisessa toimikunnassa Kehys pyrki ennen kaikkea edistämään EUasioiden seurantaa ja johdonmukaisuuskysymyksiä. Kestävän kehityksen toimikunnassa Kehys edisti ennen kaikkea kestävää kehitystä tukevaa politiikkajohdonmukaisuutta Suomen ja EU:n Agenda toimeenpanossa. Kehys osallistui myös eduskunnan perjantairyhmän kokouksiin, joissa jaettiin tietoa ja keskusteltiin ajankohtaisista kehityksen sosiaalisista teemoista. Kehystä pyydettiin raportoimaan ryhmälle erityisesti liittyen Agenda 2030:n toimeenpanosuunnitelmaan ja indikaattoreihin. Kehys on Suomen Anna Lindh -verkoston jäsen. Anna Lindh -verkoston kautta Kehys seuraa ennen kaikkea Euroopan naapuruuspolitiikkaan liittyvää tematiikkaa, ja verkosto toimii myös kanavana jakaa tietoa Kehyksen naapuruuspolitiikkaan liittyvästä työstä. Kehys osallistui vuoden 2017 aikana ulkoasiainministeriön koordinoimista ryhmistä ja jaoistoista itäisen kumppanuuden koordinaatioryhmään, rauhanvälityksen koordinaatioryhmään, ulkosuhdejaostoon, kauppapoliittiseen jaostoon ja ruokaturvaryhmään. Lisäksi Kehys jatkoi valtioneuvoston kanslian koordinoimaan Agenda 2030:n toimeenpanon seurantaa valmistelevan asiantuntijaverkoston jäsenenä. Kansainvälisellä tasolla Kehys on CONCORDin lisäksi IFP:n ja CIVICUS:in jäsen. Kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalainen toimi vuoden 2017 aikana IFP:n varapuheenjohtajana. IFP ja CIVICUS ovat Kehykselle tärkeitä verkostoja muun muassa kansainvälisessä Agenda vaikuttamistyössä. Kehys oli vuonna 2017 käynnistämässä myös globaalin Action 4 Sustainable Development -verkoston vaikuttamistyötä. 12

14 3.2. KOULUTUKSET JA EU-RAHOITUSNEUVONTA Kehys järjesti vuoden 2017 koulutuksia EU-vaikuttamiseen ja EUrahoitukseen liittyen. Yhteensä vuoden aikana järjestettiin 10 koulutusta. Lisäksi kesäkuussa järjestettiin Brysseliin suuntautunut järjestömatka jäsenjärjestöille. Vaikuttamistyön koulutusta tarjottiin kahdessa EU-vaikuttamisen koulutuksessa, jotka järjestettiin yhteistyössä Eurooppalainen Suomi ry:n kanssa. Lisäksi Kehys järjesti EU-tason vaikuttamiseen keskittyvän työpajan yhdessä TTIP-verkoston kanssa. Kehys vahvisti järjestöjen osaamista EU-rahoituksen hakemisessa järjestämällä aiheesta koulutuksia ja tarjoamalla hankeneuvontaa. Koulutuksia järjestettiin EU-rahoituksen perusteista, loogisen viitekehyksen lähestymistavasta sekä EU-hakemusten sisällöistä. Kehys järjesti myös EU-hankkeiden budjetointia ja hankehallintoa koskevan koulutuksen. Järjestökohtaista hankeneuvontaa annettiin rahoitukseen hakuun ja EU-hankkeiden hallintoon liittyen. Koulutuksissa kerätyn palautteen perusteella Kehyksen koulutuksia pidettiin laadukkaina ja hyödyllisinä. Hankeneuvontaa annettiin EU-rahoitusmahdollisuuksiin, rahoituksen hakemiseen, hankkeiden toimeenpanoon, komission sähköisiin järjestelmiin sekä raportointiin liittyvissä kysymyksissä järjestöille niin tapahtumissa, tapaamisissa, puhelimitse kuin sähköpostitse. Kehys myös kommentoi kansalaisjärjestöjen EU-hakemuksia, auttoi suomalaisia järjestöjä löytämään kumppaneita ja muodostamaan konsortioita EU-hakuihin. Vuonna 2017 suomalaisia järjestöjä kiinnosti erityisesti Globaaleja julkishyödykkeitä ja haasteita koskevan temaattisen ohjelman sukupuolten tasa-arvoa koskenut globaali haku. Loppuvuodesta 2017 Kehys julkaisi myös uuden järjestöille suunnattu EU-rahoitusoppaan. Kehyksen koulutukset vuonna 2017 Vaikuttamistyöpaja: Efficient EU-level advocacy (Yhteistyössä TTIP-verkoston kanssa) EU-rahoitusinfo EU-hakemuskoulutus LFA-koulutus EU-rahoitusinfo EU-hankehallinto ja budjetointi EU-vaikuttamisen koulutus (yhteistyössä Eurooppalaisen Suomen kanssa) LFA-koulutus EU-vaikuttamisen koulutus (yhteistyössä Eurooppalaisen Suomen kanssa) EU-hakemuskoulutus

15 JÄRJESTÖMATKA BRYSSELIIN Kehys järjesti kehitysyhteistyötä ja kansainvälisyyskasvatusta tekeville kansalaisjärjestöille matkan Brysseliin Matkalle osallistui kahdeksan Kehyksen jäsenjärjestöjen edustajaa sekä Kehyksen sihteeristöä. Matka ajoitettiin yksiin European Development Days -tapahtuman kanssa. European Development Days n ohella järjestömatkalla vierailtiin Suomen EU-edustustossa, Euroopan parlamentissa ja CONCORDissa sekä tavattiin kehityspolitiikan parissa työskenteleviä Euroopan komission virkamiehiä ja europarlamentaarikot Liisa Jaakonsaari, Sirpa Pietikäinen ja Heidi Hautala. Kuva: Järjestömatkalaisia Brysselin Grand-Placella 3.3. AJANKOHTAISTA JA MIELENKIINTOISTA TIETOA Viestintä Kehys viestii ja välittää tietoa EU:n kehityspolitiikasta ja eurooppalaisista toimista kestävän kehityksen edistämiseksi. Viestinnällä on tärkeä rooli vaikuttamistyön tukena. Kehyksen viestinnän kohderyhmät ovat kestävästä kehityksestä kiinnostuneet järjestötoimijat ja aktiiviset kansalaiset sekä vaikuttamistyön kohderyhmät, eli poliitikot ja virkamiehet. Tapahtumat Kehys järjesti vuoden 2017 aikana lukuisia tapahtumia, joiden teemat ulottuivat aina globaalista kansalaiskasvatuksesta kestävään kehitykseen ja EU:n tulevaisuuteen. Kehyksen järjestämiin tapahtumiin osallistui vuoden aikana yhteensä yli henkeä. Näistä tilaisuuksista 12 oli niin kutsuttuja fasilitoituja poliitikkotapaamisia, joissa osallistujilla oli mahdollisuus keskustella poliittisten päätöksentekijöiden kanssa ja esittää heille kysymyksiä. Omien tilaisuuksien järjestämisen ohella Kehys oli mukana järjestämässä tapahtumia yhteistyössä muun muassa CONCORDin, ulkoministeriön, FFD:n, valtioneuvoston kanslian, Eurooppalaisen Suomen ja lukuisien muiden kumppaneiden kanssa. 14

16 Vuosi huipentui joulukuussa vietettyihin Kehyksen 15- vuotisjuhliin. Joulukuun 13. päivän iltana Kaapelitehtaan Turbiinisali muuttui brysseliläiseksi katukahvilaksi, jonne Kehyksen ystävät ja yhteistyökumppanit kokoontuivat juhlimaan järjestön merkkipäivää. Juhlissa kuultiin laulua, soittoa ja puheita sekä muistelmia Kehyksen toimintavuosien varrelta. Juhlapuheen piti ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Kehyksen tapahtumat vuonna 2017 Ovatko EU:n kauppa- ja ilmastopolitiikka törmäyskurssilla -seminaari (yhteistyössä TTIP-verkoston kanssa) Globaalikasvatus, aktiivinen kansalaisuus, maailmankansalaisuus, globaali kansalaiskasvatus mistä puhumme? keskustelutilaisuus GCE-terminologiasta Miten varmistetaan ihmisoikeuksien toteutuminen kansainvälisessä yritystoiminnassa -seminaari (Yhteistyössä Eetin kanssa) Syyria-tilaisuus (yhteistyössä KUAn, Lähetysseuran, CMIn, FIDAn, Pelastakaa Lasten ja Kepan kanssa) Russian Civil Society: What's New? What's Next? -paneelikeskustelu (osa EU-Russia Civil Society Forumia) 2.2. Back to propaganda: Media, News consumption & the Civil society agenda -paneelikeskustelu (osa EU Russia Civil Society Forumia) EU demokratiakehityksen tukijana -seminaari (yhteistyössä Demon kanssa) 13.2 Unescon Ottawan kokouksen purkutilaisuus Venäläisten ja suomalaisten järjestöjen yhteinen verkostoitumisaamiainen Agenda teemaiset meppikahvit Nils Torvaldsin kanssa Kehyksen kevätseminaari Ruokaturva ja vesi -aamiaiskeskustelu European Visions for Social and Solidarity Economy -paneeli Maailma kylässä festivaaleilla (yhteistyössä Eetin kanssa) Kestävä ja tasa-arvoinen talous -seminaari 2.6. Post EDD -drinks - verkostoitumistapaaminen Brysselissä 8.6. Suomi on haastettu - Miten saavutamme Agenda 2030:n? -keskustelutilaisuus SuomiAreenassa (Yhteistyössä kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeristön kanssa) MFF-teemaiset meppikahvit Heidi Hautalan kanssa 1.9. HLPF-purkukokous järjestöille EU:n kehityspolitiikka tienhaarassa -seminaari (yhteistyössä Eurooppalaisen Suomen kanssa) EU:n tulevaisuus -pyöreä pöytä Global Partnership for Education -illallinen koulutus ja kasvatus teemoista Agenda v kestävän kehityksen kakkukahvit eduskunnassa (yhteistyössä VNK:n kestävän kehityksen toimikunnan sihteeristön, ulkoministeriön, YK-liiton, UNDP:n ja Kepan kanssa) Kestävä kauppa seminaari Metsät ja ruokaturva -aamiaiskeskustelu EU:n tulevaisuus -pyöreä pöytä 2. (jatkokeskustelu tilaisuudelle) EU ja Afrikka -seminaari Syysseminaari: Kohti Suomen EU-pj-kautta EU:n rahoitus turvallisuus- ja puolustussektorille -tilaisuus PCSD-työpaja (yhteistyössä OECD:n, KPT:n ja kestävän kehityksen toimikunnan kanssa) Kehyksen 15-vuotisjuhlat

17 Verkkosivut Kehyksen verkkosivut uudistettiin vuoden 2017 alussa. Yhtenä motiivina uudistukselle oli, etteivät Kehyksen vanhat verkkosivut olleet mobiiliresponsiiviset. Vuoden 2017 aikana joka kolmas Kehyksen uusien verkkosivujen käyttäjistä käyttikin sivuja mobiililaitteella. Kehyksen verkkosivuilla julkaistiin vuoden aikana 62 uutista, 36 blogia, 7 julkaisua ja 21 kannanottoa. Rekrytointiilmoituksissa oli kaikesta sisällöstä eniten kävijöitä. Uutisista suosituin oli EU:n avautuvista rahoitushauista kertova uutinen, blogeista Rilli Lappalaisen uutta kattojärjestöä koskeva On uuden aikakauden aika -blogi ja julkaisuista 10 askelta kestävämpään ja oikeudenmukaisempaan kauppapolitiikkaan. Kehyksen verkkosivuilla vieraili vuoden aikana lähes käyttäjää. Eniten kävijöitä sivuilla oli lokakuussa (noin 2 500) ja marraskuussa (noin 2 200). Sivuja katsottiin yhteensä yli kertaa. Kävijöistä kolmannes tuli sivuille suoraan verkkosivuosoitteen kautta ja kolmannes hakukoneen kautta. Sosiaalisen median kautta sivuille tuli neljännes kävijöistä. Kehyksen verkkosivu-uudistuksen yhteydessä verkkosivujen kävijäseuranta siirrettiin Google Analyticsiin. Tämän vuoksi vuoden 2016 ja sitä aiemmat kävijämäärät eivät ole vertailukelpoisia vuoden 2017 ja sitä uudempiin kävijämääriin. Sosiaalinen media Kehys sai vuoden aikana yli 500 uutta Twitter-seuraajaa ja vuoden lopussa Kehyksellä oli noin seuraajaa Twitterissä (vuoden alussa seuraajaa). Yhteensä Kehyksen twiittejä nähtiin vuoden 2016 aikana keskimäärin kertaa kuukaudessa (vuonna 2016 vastaava luku oli ). Eniten näkyvyyttä saaneet twiitit liittyivät EU-Afrikka-huippukokoukseen ja sen tiimoilta järjestettyyn seminaariin, kestävän kauppapolitiikan visioon, konsensusseminaariin sekä SuomiAreenaan. Kehyksen Facebook-sivuilla oli vuoden lopussa 1096 tykkääjää (vuoden alussa 892 tykkääjää). Eniten näkyvyyttä sivulle toivat SuomiAreenan keskustelutilaisuutta edeltäneet videot ja EU-Afrikka-huippukokoukseen liittyvä seminaari. Myös Eurooppatiedotus-hankkeessa tuotetut kestävän kauppapolitiikan sisällöt toivat paljon näkyvyyttä sivulle. Twitter ja Facebook -seuraajat Twitter Facebook

18 EU-päivyri ja sähköpostilista Kehyksen uutiskirje, EU-päivyri, ilmestyi vuoden aikana 22 kertaa. Tilaajamäärä pysyi koko vuoden noin 320 tilaajassa. Kehys-l-sähköpostilistan tilaajamäärä oli noin 200 henkeä. Lisäksi Kehys ylläpiti EU-rahoituksesta kiinnostuneiden EU-rahoitus-sähköpostilistaa. Medianäkyvyys Kehys julkaisi vuoden 2017 aikana 10 lehdistötiedotetta, joista osa oli yhteistiedotteita muiden järjestöjen kanssa. Tiedotteet käsittelivät muun muassa EU:n kehityspoliittista konsensusta, AidWatch -raporttia Suomen ja muiden EU-maiden kehitysyhteistyöstä, kansalaisjärjestöjen vetoomusta EU:n tulevaisuudesta sekä EU-Russia Civil Society Forumin kokousta. Tiedotteita ja niihin pohjaavia uutisia julkaistiin sekä valtakunnallisissa medioissa että paikallisja puoluelehdissä. Kehyksen mediaseurantaan osui noin 30 tiedotteista poikinutta uutista. Kehyksen vaikuttamistyön teemat saivat medianäkyvyyttä ja -kuuluvuutta, kun Ylen Ykkösaamu radio-ohjelmassa haastateltiin Jussi Kanneria EU:n kehitysyhteistyöstä ja maahanmuutosta ja Rilli Lappalainen vieraili Ykkösaamussa keskustelemassa EU:n ja Afrikan unionin huippukokouksesta. Ylen uutiset haastatteli Rilli Lappalaista Brexitin vaikutuksesta EU:n kehitysyhteystyön rahoitukseen ja Helsingin Sanomat julkaisi Rilli Lappalaisen mielipidekirjoituksen EU:n kehityspoliittisesta konsensuksesta. Kansan uutiset haastatteli Seattle to Brussels - verkoston Lucile Falqueyracia, kun tämä vieraili Suomessa Kehyksen ja TTIP-verkoston kutsumana. Kehykseltä pyydettyjä kirjoituksia julkaistiin Valtioneuvoston kanslian kestävä kehitys -blogissa ja Eurooppalaisen Suomen Eurooppalainen -lehdessä. Rilli Lappalainen ja Kristiina Rintakoski keskustelivat myös Eurooppalaisen Suomen Euroopan suunta -podcastissa kansalaisyhteiskunnan tilasta. Maailma.net uudelleenjulkaisi vuoden mittaan useita Kehyksen uutisia, kannanottoja sekä blogikirjoituksia. Julkaisut Kehys tuotti vuoden aikana kolme uutta julkaisua. Kesäkuussa julkaistu Kestävä kehitys ja globaali talous -julkaisu käsittelee Agenda 2030:n haasteita globaalille talousjärjestelmälle sekä esittelee kestäviä vaihtoehtoja valtavirran talousajattelulle. Päivitetty EU:n kehitysyhteistyön termit ja lyhenteet -opas julkaistiin joulukuun alussa ja on tarkoitettu kaikille kestävästä kehityksestä, kehityspolitiikasta ja -yhteistyöstä tai EU-politiikasta kiinnostuneille. Vuoden pääteeksi julkaistiin lähes satasivuinen EU-rahoitusopas, joka on tarkoitettu ennen kaikkea suomalaisille järjestöille, jotka haluavat hakea EU:lta rahoitusta kehitysyhteistyöhankkeisiinsa. 17

19 4. Organisaatio ja sen kehittäminen 4.1. SUUNNITTELU- JA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄT Kehys jatkoi vuonna 2017 suunnittelu- ja arviointijärjestelmiensä kehittämistä tavoitteena saada entistä tarkempaa ja ajantasaisempaa tietoa strategian ja toimintasuunnitelmien toteutuksesta sekä työn tuloksista ja vaikuttavuudesta. Erityistä huomiota vuoden 2017 aikana on kiinnitetty vaikuttamistyön tulosten seurantaan ja sitä tukevien indikaattorien kehittämiseen. Kriittiset ystävät Kehyksen ulkoministeriön vuosina tukeman ohjelman evaluointi toteutettiin kriittisen ystävän menetelmällä, joka seuraa voimauttavan evaluoinnin lähestymistapaa. Kriittiset ystävät Miia Toikka ja Kaisu Tuominen aloittivat työnsä elokuussa 2016 ja seurasivat Kehyksen toimintaa vuoden 2017 loppuun. Kehyksen arviointi toimi kriittisen ystävän lähestymistavan pilottina suomalaisessa kontekstissa. Vuoden 2017 joulukuussa valmistuneessa kriittisten ystävien loppuraportissa tunnistettiin Kehyksen tavoitteiden saavuttamista edistäviksi tekijöiksi muun muassa EU-kehityspolitiikan asiantuntemus, jäsenyys ja aktiivisuus CONCORDissa sekä kotimaisissa ja kansainvälisissä verkostoissa toimiminen ja Kehyksen omat työryhmät. Lisäksi Kehyksen vahvuuksia ovat hyvät ja luottamukselliset suhteet avainhenkilöihin politiikkaprosesseissa. Tavoitteiden saavuttamista haittaaviksi tekijöiksi raportissa nostettiin agendan laajuus eli vaikuttamisteemojen suuri määrä, eri toimintojen yhteensovittamisen työläys, henkilöstön kuormitus sekä (jäsen)järjestöjen rajalliset vaikuttamistyön resurssit. Kriittisen ystävän lähestymistapa ohjelma-arvioinnissa mahdollisti ja edesauttoi Kehyksen toiminnan kehittämistä. Erotuksena perinteisestä evaluaatiosta kriittisten ystävien suositukset ovat syntyneet matkan varrella yhteistyössä Kehyksen toimijoiden kanssa ja osa suosituksista on jo pantu käytäntöön. Kriittisten ystävien suosituksia on hyödynnetty muun muassa laadittaessa Kehyksen uutta ohjelmaa vuosille KESTÄVÄN KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Kehys on tehnyt kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen, jossa Kehys asettaa tavoitteet ekologisen jalanjälkensä pienentämiseksi huomioimalla ympäristötekijät kaikissa toimiston toimintatavoissa, hankinnoissa ja matkustamisessa. Lisäksi Kehys lisää tietoutta kestävästä kehityksestä sekä vahvistaa kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia yhteiskunnallisiin asioihin. Kehyksen tavoitteet päivitettiin keväällä 2016 ja uusien tavoitteiden toteutumisesta raportoitiin ensimmäisen kerran vuonna Kehys onnistui vuoden 2017 aikana ottamaan ympäristönäkökulmat huomioon hankinnoissaan ja pysymään asetetuissa tavoitteissa. Hankinnat on tehty niin pitkälle kuin mahdollista käyttämällä ympäristösertifioituja, Reilun kaupan ja kierrätykseen soveltuvia tuotteita. Lisäksi Kehyksen tilaisuuksissa sekä henkilökunnan sisäisissä kokouksissa tarjottiin vain kasvisruokaa. 18

20 Toimistopaperin kulutusta on vähennetty ja julkaisut on painettu kierrätyspaperille. Kehyksen ohella kaikki Globaalikeskuksen järjestöt ovat siirtyneet käyttämään kierrätyspaperia. Lennoista aiheutuvat CO2-päästöt on korvattu tukemalla ympäristöjärjestöjä 10 prosentilla lentokuluista. Lentomatkustamisesta Suomen sisällä on luovuttu ja lentomatkustamisen vaihtoehtoja tutkitaan aina Pohjois- Euroopassa matkustettaessa. Lisäksi suositaan suoria lentoja ja verkkokokousten pitämistä. Yhteiskuntasitoumukseen sisältyvät myös tavoitteet hallinnon läpinäkyvyydestä, esteettömyydestä, energiankulutuksen seuraamisesta sekä kestävien liikkumismuotojen ja etätyöjärjestelyiden vahvistamisesta. Työntekijöitä kannustetaan käyttämään julkista liikennettä tai pyöräilemään työmatkat. Kehys tarjoaa työntekijöidensä käyttöön kaupunkipyörät ja tätä mahdollisuutta monet hyödynsivät kesällä TOIMITILAT Kehys toimi vuonna 2017 Hakaniemen Globaalikeskuksessa (Siltasaarenkatu 4, 7. krs, Helsinki). Globaalikeskuksessa toimivat myös Demo Finland, Eettisen kaupan puolesta ry, Eurooppalainen Suomi, Eurooppanuoret, Maailma.net, Saferglobe, Taksvärkki, UNDP, WISE ja YK-liitto SIHTEERISTÖ Kehyksen palveluksessa vuonna 2017 työskentelivät: Rilli Lappalainen pääsihteerinä Jussi Kanner vaikuttamistyön koordinaattorina Nora Forsbacka tiedottajana Anne Peltonen assistenttina Elina Mikola vaikuttamistyön koordinaattorina Tuukka Terho viestintäharjoittelijana (helmikuun loppuun) Sonja Hyötylä viestintäharjoittelijana (maaliskuusta lokakuuhun) ja viestintäassistenttina (lokakuusta joulukuuhun) Pauliina Lukinmaa projektikoordinaattorina EU-Russia Civil Society Forum - sekä Non-state Actors: Partnership and Skills for Sustainable Development -projektissa. Taina Riski Bridge 47-hankkeen projektipäällikkönä (joulukuusta alkaen) Satu Seppälä Bridge 47-hankkeen talouskoordinaattorina (joulukuusta alkaen) 19

21 4.5. TALOUS Kehyksen tulot muodostuivat pääasiassa valtionavusta ulkoasiainministeriön kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Lisäksi projekteille saatiin hankeavustusta ulkoministeriön Eurooppatiedotukselta (EU ja globaali kestävyysvaje), Pohjoismaiden Ministerineuvoston Pohjoismaiden ja Luoteis-Venäjän väliseltä yhteistyöohjelmalta (Non-state Actors: Partnership and Skills for Sustainable Development) sekä Euroopan komissiolta (Bridge47). Omaa varainhankintaa jäsenmaksujen lisäksi kerrytettiin koulutus- ja luennointimaksuista sekä tapahtumien järjestämiseen liittyvien palvelujen tarjoamisesta. Tilikauden kokonaistuotot olivat ,48 ja kokonaiskulut ,79 Järjestön oma pääoma oli tilikauden päätteeksi ,24. Alijäämä oli ,21. 20

22 5. Projektit Vuoden 2017 aikana Kehys toteutti kaksi projektia erillisrahoituksella: Eurooppatiedotus-hankkeen EU ja globaali kestävyysvaje sekä Non-state Actors: Partnership and Skills for Sustainable Development -projektin. Lisäksi Kehyksen johtamalle järjestökonsortiolle myönnettiin kolmivuotinen hankerahoitus Bridge 47-hankkeelle ja hanke käynnistyi joulukuussa NON-STATE ACTORS: PARTNERSHIP AND SKILLS FOR SUSTAINABLE DEVELOPMENT Non-state Actors: Partnership and Skills for Sustainable Development -projektin tavoitteena oli lisätä ja tiivistää yhteistyötä Luoteis-Venäjällä, Suomessa ja Ruotsissa toimivien järjestöjen välillä, vaihtaa hyödyllisiksi koettuja ja uusia järjestöjen projektinhallintaan liittyviä käytänteitä ja tarjota koulutusta erilaisista järjestöjen varainkeruumenetelmistä. Projekti pohjasi Kehyksen aiempaan yhteistyöhankkeeseen EU-Russia Civil Society Forum -verkoston kanssa. Projekti toteutettiin Pohjoismaiden Ministerineuvoston Pohjoismaiden ja Luoteis-Venäjän välisen yhteistyöohjelman erillisrahoituksella. Projektikoordinaattorina työskenteli Pauliina Lukinmaa ( ). Projektin aktiviteetit koostuivat opintomatkoista, konferenssista ja koulutuksista. Kaikkiin aktiviteetteihin osallistui seitsemän eri puolilla Luoteis-Venäjää toimivaa ja eri aloille painottunutta kansalaisjärjestöjen resurssikeskusta. Hankkeessa toteutettiin opintomatkat Suomeen (Helsinki, ) ja Ruotsiin (Tukholma ). Opintomatkoille osallistui seitsemän luoteis-venäläistä kansalaisjärjestöä sekä paikallisia järjestöjä. Lisäksi hankkeessa osallistuttiin Pietarissa kansainväliseen kansalaisjärjestöille suunnattuun White Night of Fundraising -varainkeruukonferenssiin kutsumalla kouluttajiksi muun muassa järjestöjen varainkeruunasiantuntijoita Suomesta järjestettiin koulutus 40 venäläiselle kansalaisjärjestölle toiminnan kehittämisestä ja kestävästä kehityksestä. Lisäksi hankkeen teemoista keskusteltiin seitsemässä venäjäksi julkaistussa artikkelissa, kahdessa suomenkielisessä blogissa ja tapahtumista tiedotettiin useissa uutisissa, joita julkaistiin venäjän, suomen ja ruotsin kielellä EUROOPPATIEDOTUS-HANKE: EU JA GLOBAALI KESTÄVYYSVAJE Kehys toteutti ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus-tuella hankkeen EU ja globaali kestävyysvaje. Hankkeessa tuotettiin järjestöjen yhteinen kestävän kauppapolitiikan visio 10 askelta kestävämpään ja oikeudenmukaisempaan kauppapolitiikkaan sekä järjestettiin kaksi seminaaria, jotka käsittelivät EU:n talous- ja kauppapolitiikan 21

23 johdonmukaisuutta suhteessa Agenda 2030 tavoitteisiin. Lisäksi hankkeen teemoista viestittiin sosiaalisessa mediassa. Julkaisu 10 askelta kestävämpään ja oikeudenmukaisempaan kauppapolitiikkaan esittää järjestöjen vision siitä, kuinka EU:n kauppapolitiikan suhdetta globaaleihin kestävän kehityksen tavoitteisiin voisi parantaa. Vision sisältö suunniteltiin ja tuotettiin Kehyksen koollekutsumissa työpajoissa, joihin osallistui monipuolinen joukko kestävän kauppapolitiikan asiantuntijoita. Kaikkiaan vision allekirjoitti yhteensä 33 suomalaista järjestöä (mm. kehitysympäristö ja ihmisoikeusjärjestöjä sekä kaikki palkansaajakeskusjärjestöt). Järjestöjen visiota painettiin 1000 kpl ja lisäksi se julkaistiin sähköisenä pdf-versiona. Seminaari Kestävä ja tasa-arvoinen talous Onko EU:sta tiennäyttäjäksi järjestettiin kestävän kehityksen viikolla Tilaisuudessa tarkasteltiin EU:n talous- ja kauppapolitiikkaa muun muassa feministisen taloustieteen näkökulmasta. Lokakuussa järjestetyssä Kestävä kauppa 2030 kuinka Agenda 2030 haastaa EU:n ja Suomen kauppapolitiikan? -seminaarissa käytiin puolestaan keskustelua kestävää kehitystä tukevasta kauppapolitiikasta ja siitä, kuinka EU:n ja Suomen nykyistä kauppapolitiikkaa sekä kansainvälisiä kaupan sääntöjä voi kehittää kestävämpään suuntaan. Hankkeen tilaisuudet ja julkaisu saivat kohderyhmältä erittäin kiittävää palautetta. Erityisesti järjestöjen kestävän kauppapolitiikan visio sai erittäin hyvän vastaanoton sekä päättäjiltä, virkamiehiltä että järjestökentältä. Suomalaisten järjestöjen yhteinen avaus kestävämmästä eurooppalaisesta kauppapolitiikasta on herättänyt kiinnostusta myös Suomen ulkopuolella BRIDGE 47 Kehys sai yhdessä 16 järjestön konsortion kanssa Euroopan komissiolta noin 6 miljoonan euron rahoituksen globaalia kansalaiskasvatusta edistävään Bridge 47 Building Global Citizenship -hankkeeseen. Kehys toimi konsortiossa päähakijana ja koordinaattorina. Syksyllä 2017 käynnistyneen Bridge 47 -hankkeen tavoitteena on aktivoida globaali kansalaisyhteiskunta edistämään maailmanlaajuista oikeudenmukaisuutta ja köyhyyden poistamista globaalin kansalaiskasvatuksen kautta. Hanke keskittyy globaalin Bridge 47 -verkoston rakentamiseen, vaikuttamistyöhön EU:ssa ja globaalilla tasolla, uudenlaisten kumppanuuksien kehittämiseen globaalikasvatuksessa sekä innovatiivisten lähestymistapojen ja toimintamallien jakamiseen. Taina Riski aloitti työskentelyn hankkeen projektipäällikkönä ja Satu Seppälä hankkeen talouskoordinaattorina joulukuussa