TOIMINTAKERTOMUS 2015

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS 2015

2 1. Johdanto Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry on EU:n kehitysyhteistyön ja kehityspolitiikan asiantuntijaorganisaatio. Kehys tekee vaikuttamistyötä, välittää tietoa EU:n kehityspolitiikasta ja kehitysyhteistyöstä sekä edistää yhteistyötä ja verkostoitumista suomalaisten ja eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen välillä. Vuonna 2015 voimaan astuneen strategian mukaan Kehys on suomalaisten järjestöjen vaikuttajaverkosto, joka on kiinnostunut Euroopan unionin toimista köyhyyden poistamiseksi globaalisti. Kehys on eurooppalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestön CONCORDin kansallinen taho. Kehyksen visio on maailma, jossa köyhyys on poistunut, eriarvoisuus vähentynyt, ihmisoikeuksia kunnioitetaan ja kaikilla on tasa-arvoiset mahdollisuudet osallistua. Kehyksen missio on omalta osaltaan osallistua köyhyyden poistamiseen ja eriarvoisuuden vähentämiseen maailmasta vaikuttamalla ennen kaikkea Euroopan unionin päätöksentekoon ja rakenteisiin yhteistyössä jäsenjärjestöjen ja muiden verkostojen kanssa. Kehyksen toiminnan painopisteitä ovat: 1) Parempaa ja johdonmukaisempaa politiikkaa 2) Kehys on jäsenilleen paras vaikuttajaverkosto ja kansalaisyhteiskunnan vahvistaja EU:ssa Strategiakaudella Kehys keskittyy kolmeen teemakokonaisuuteen: Inhimillinen kehitys, jota tarkastellaan ennen kaikkea muuttoliikkeen, ruokaturvan, koulutuksen ja kasvatuksen sekä tasa-arvon näkökulmista, turvallisuus ja kehitys, sekä kestävä ja vihreä talous. Näissä teemoissa läpileikkaavina asioina ovat kehityspoliittisen johdonmukaisuuden edistäminen niin Suomessa kuin EU-tasolla, globaali kansalaiskasvatus sekä Agenda Vuosi 2015 oli monella tapaa poikkeuksellinen vuosi, ja siitä puhuttiin kehitysyhteistyön supervuotena. Heinäkuussa maailman johtajat kokoontuivat Addis Abebaan sopimaan kehitysrahoituksesta. Syyskuussa New Yorkissa päätettiin uusista kestävän kehityksen tavoitteista ja toimintaohjelmasta. Joulukuussa Pariisissa päästiin sopuun ilmastosta. Samalla vietettiin kehitysyhteistyön eurooppalaista teemavuotta. Suomessa kehitysyhteistyön supervuotta vietettiin kuitenkin synkemmissä tunnelmissa. Alkuvuodesta ja juuri vaalien alla suurlähettiläs Matti Kääriäinen julkaisi kirjan Kehitysavun kirous, joka löi suuresti läpi mediassa. Vaalien jälkeen Suomi sai uuden hallituksen, joka leikkasi kehitysyhteistyöstä rajulla kädellä. Kehitysyhteistyökeskustelua leimasi myös Ritva Reinikan raportti, joka virheellisesti antoi käsityksen, että kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötä ei järjestelmällisesti arvioitaisi. Kriittinen keskustelu ja hallituksen leikkaukset eivät kuitenkaan nakertaneet suomalaisten uskoa kehitysyhteistyöhön, vaan vuoden lopussa tehdyn Eurobarometri-tutkimuksen mukaan osuus suomalaisista, jotka pitävät kehitysyhteistyötä tärkeänä, oli jopa noussut. 1

3 1.1. TÄRKEIMMÄT TULOKSET Vuoden 2015 aikana Kehyksen toiminnan tärkeimpiä tuloksia olivat: Suomalaiset ovat myönteisempiä EU:n kehitysyhteistyötä kohtaan Suomalaisten usko siihen, että köyhyyden voittaminen kehitysmaissa vaikuttaa myönteisesti myös EU-kansalaisiin, on noussut 6 prosenttiyksiköllä viime vuodesta. Yhä useampi näkee myös, että köyhyyden voittamisen tulee olla yksi EU:n prioriteeteista (7 prosenttia enemmän kuin viime vuonna), ja että köyhyyden vähentäminen on EU:n moraalinen velvollisuus (6 prosenttia enemmän kuin viime vuonna). Näistä luvuista on selvästi havaittavissa, että suomalaisten kuva EU:n kehitysyhteistyöstä ja sen roolista globaalissa politiikassa on muuttumassa positiivisempaan suuntaan. Kehyksen viestintä ja projektit, etenkin kehitysyhteistyön eurooppalainen teemavuosi ja Eurooppatiedotus-projekti ovat osaltaan vaikuttaneet tähän myönteiseen kehitykseen. Ulkoministeriön tuki EU-rahoitteisten hankkeiden omavastuuosuudelle nousi Kehitysyhteistyömäärärahoihin kohdistuneista leikkauksista huolimatta Suomen tuki kansalaisjärjestöjen EUhankkeiden omavastuuosuudelle onnistuttiin säilyttämään ja hieman jopa kasvattamaan. Kehys piti päätöstä edeltäneissä keskusteluissa ulkoasiainministeriön kanssa esillä, että kansallisen rahoituksen vähentyessä on entistä tärkeämpää turvata suomalaisjärjestöjen mahdollisuudet hakea EU-rahoitusta. Global Citizenship YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin Kansainvälinen vaikuttamistyön osalta Kehyksen hyvät kansainväliset verkostot olivat tärkeässä roolissa, kun Global Citizenship saatiin osaksi Agenda 2030:a. Kehyksen sinnikäs ja systemaattinen taustatyö ja tiiviit yhteydet sekä opetus-ja kulttuuriministeriöön että kansainvälisiin verkostoihin globaalin kansalaisuuden edistämiseksi palkittiin, kun Korea ja Suomi tekivät asiasta esityksen. Tämä on ensimmäinen merkittävä kansainvälinen sitoumus, jossa aktiivinen kansalaisuus tunnustetaan ja nähdään tärkeänä elementtinä yhteiskuntien kehittämisessä, ja jossa tunnustetaan, että työtä tulee tehdä systemaattisesti niin osana opetussuunnitelmia kuin sen ulkopuolellakin. Strategian jalkautus ja tulosohjausjärjestelmän kehittäminen Kehyksessä panostettiin vuonna 2015 tulosohjausjärjestelmän kehittämiseen osana uuden strategian jalkautusta. Sihteeristö kehitti uusia järjestön työtä ja tulosraportointia tukevia työkaluja. Vuoden 2015 aikana testatut työkalut otetaan käyttöön vuonna 2016 uuden ohjelmakauden alusta. Työkalut linkittävät Kehyksen strategian ja ohjelmadokumentit vuosisuunnitelmiin ja aina henkilökunnan työnohjaukseen saakka. Sihteeristön yhteistyönä kehittämät työkalut tukevat toiminnan eri osa-alueiden suunnittelua, reaaliaikaista seuraamista sekä toimintojen, tulosten ja vaikutusten raportointia. 2

4 1.2. KEHYKSEN JÄSENET Kehyksen jäseniä vuoden 2015 lopussa olivat: Kehyksen jäsenjärjestöt 2015 Art in Tanzania Crisis Management Initiative (CMI) Eettisen kaupan puolesta ry (Eetti) Evankelis-luterilainen Lähetysyhdistys Kylväjä ry Fida International ry Helsingin Diakonissalaitos Horn Organization for Peace and Democracy Building Kaakkois-Suomen Sosiaalispsykiatrinen Yhdistys KAKSPY Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiö KIOS Kasvattajat Rauhan Puolesta ry KEPA Kirkon Ulkomaanapu Operaatio Mobilisaatio PAND Taiteilijat rauhan puolesta ry Pelastakaa Lapset - Rädda Barnen Plan Suomi Säätiö Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö ry, Demo Reilu Kauppa ry Revive ry Sadankomitea Solidaarisuus Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ry Suomen Caritas ry Suomen Lähetysseura ry Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry Suomen Pakolaisapu ry Suomen Punainen Risti (kannatusjäsen) Suomen Rauhanliitto YK-yhdistys Suomen Rauhanpuolustajat - Fredskämparna i Finland ry Suomen World Vision ry Suomen YK-liitto Finlands FN-förbund ry Suomi-Nicaragua -seura SYL Suomen ylioppilaskuntien liitto ry Taksvärkki ry UFF - Ulandshjälp från Folk till Folk i Finland rf Vammaiskumppanuus Väestöliitto Kehitysyhteistyömäärärahaleikkaukset vaikuttivat myös Kehyksen jäsenistöön. Muutama pienempi järjestö on joutunut irtisanomaan jäsenyytensä taloudellisista syistä. Toisaalta Kehys on myös saanut uusia EU-rahoituksesta ja EU-vaikuttamistyöstä kiinnostuneita jäseniä KEHYKSEN HALLITUS Kehyksen hallituksen puheenjohtajana toimi Kristiina Rintakoski Suomen Lähetysseurasta ja varapuheenjohtajana Sanna Vesikansa Pelastaa Lapsista. Muut hallituksen jäsenet 2015 Minja Huopalainen, UFF Tiina Kukkamaa-Bah, Demo Laura Pajunen, Vammaiskumppanuus Kaisa Honkala, Kirkon Ulkomaanapu Oskari Eronen, CMI Sanni Isometsä, SYL Milla Mäkinen, Solidaarisuus Anneli Vuorinen, Suomen Pakolaisapu Anna Ylä-Anttila, Eettisen kaupan puolesta ry Hallitus kokoontui vuoden aikana kahdeksan kertaa. Työvaliokunta, johon kuuluivat puheenjohtajien lisäksi Oskari Eronen ja Laura Pajunen, kokoontui vuoden aikana seitsemän kertaa. Yhdistyksen sääntömääräiset vuosikokoukset pidettiin ja

5 2. Kehityspoliittinen vaikuttaminen Strategian painopiste 1: Parempaa ja johdonmukaisempaa politiikkaa Kehyksen vaikuttamistyön pääpaino kohdistui vuonna 2015 edellisvuosien tapaan kehitystä tukevaan politiikkajohdonmukaisuuteen, erityisesti YK:n uuden kestävän kehityksen toimintaohjelman viitekehyksessä. Johdonmukaisuuden saralla Kehys jatkoi tiivistä yhteistyötään muun muassa OECD:n ja CONCORDin kanssa. Kehyksen kirjoitus julkaistiin OECD:n vuosittaisessa Better Policies 1 -raportissa. CONCORDin politiikkajohdonmukaisuutta käsittelevä Spotlight-raportti julkaistiin vuonna 2015 pitkin vuotta ilmestyneenä raporttisarjana. Kehys osallistui erityisesti EU-jäsenmaiden johdonmukaisuusmalleja vertailevan raportin laatimiseen 2. Kehyksen pääsihteeri toimi lisäksi CONCORDin johdonmukaisuustyön ohjausryhmässä. Kehys toimi kansallisen ja kansainvälisten tasojen linkkinä myös YK:n kestävän kehityksen Agenda vaikuttamistyössä. Kehys osallistui aktiivisesti kansainvälisen Beyond2015-verkoston toimintaan eurooppalaisten järjestöjen ohjausryhmän kautta, jossa Kehyksen pääsihteeri oli jäsenenä. Kehyksen pääsihteeri oli myös Suomen delegaation jäsen YK:n Post huippukokouksessa syyskuussa. Kehyksen vaikuttamistyön koordinaattori oli Addis Abebassa seuraamassa YK:n kehitysrahoituskonferenssia ja osallistui sen yhteydessä järjestettyyn kansalaisyhteiskuntafoorumiin. Kehys koordinoi yhdessä Kepan kanssa kansalaisjärjestöjen Post-2015 Task Forcea, joka toi yhteen vaikuttamistyötä tekeviä kansalaisjärjestöjä. Ryhmä muun muassa laati yhteisen indikaattorijulkaisun (katso laatikko alla), laati kirjeen pääministeri Sipilälle ja kommentoi vuoden huippukokouksiin liittyviä dokumentteja. Yhteistyön tuloksena indikaattoripaperia hyödynnettiin kansainvälisesti, kestävän kehityksen koordinaatio siirrettiin pääministerin alaisuuteen kirjeen pääsuosituksen mukaisesti ja järjestöjen kantoja nousi muun muassa EU:n kantapapereihin. Vuoden lopussa Kehys laati verkkokyselyn kestävän kehityksen toimeenpanosta. Kyselyn tulosten ja vuoden aikana järjestettyjen keskustelutilaisuuksien pohjalta Kehys laati tiekartan kestävän kehityksen jalkauttamiseksi Suomeen. Tiekartta luovutettiin valtiosihteeri Paula Lehtomäelle kehitysyhteistyön eurooppalaisen teemavuoden päätöstilaisuudessa. KANNANOTTOJA KEHITYSPOLITIIKASTA Kehys laati ja lähetti vuoden aikana: Kehys jatkoi tiivistä vaikuttamista EU:n kehityspolitiikkaan myös ulkoasiainneuvoston kokousten kautta. EU on tulevina vuosina valmistautumassa merkittäviin uudistuksiin, kun sen kehityspoliittista konsensusta ja globaalistrategiaa päivitetään ja keskustelut Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren kanssa solmitusta Cotonoun sopimuksen - 12 kannanottoa liittyen mm.: Eduskuntavaaleihin Post prosessiin Suomen kehityspoliittiseen linjaukseen jatkosta ovat käynnistymässä. Kehys piti teemoja esillä - 6 ministerikirjettä EU:n ministerikirjeissään sekä osallistui CONCORDin kautta eurooppalaisten ministerineuvostokokousten alla. järjestöjen yhteisten viestien muodostamiseen. Kesäkuussa Kehys 1 OECD Better Policies for Development 2015: Policy Coherence and Green Growth 2 CONCORD SPOTLIGHT 2015 Operationalising Policy Coherence for Development: A perspective of civil society on institutional systems for PCD in EU Member States. 4

6 järjesti meppikahvitilaisuuden Heidi Hautalan aloitteesta yksityisen sektorin osallistumisesta kehitysyhteistyöhön, josta europarlamentin kehitysyhteistyövaliokunta laati raportin. KANSALAISJÄRJESTÖJEN POST-2015 TASK FORCEN INDIKAATTORIJULKAISU Kansalaisjärjestöjen Post-2015 Task Force kokosi laajan kannanoton kestävän kehityksen tavoitteisiin vuoden 2015 alussa. Kannanotossa avattiin kestävän kehityksen teemoja, ehdotettiin mahdollisia indikaattoreita eri tavoitteille sekä esitettiin tarkennuksia ja lisäehdotuksia kestävän kehityksen tavoitteisiin. Työhön osallistui suoraan Post-2015 Task Forcen ja Kehyksen työryhmien kautta yhteensä 22 järjestöä ja kannanotto julkistettiin ulkoasiainministeriön kanssa yhteistyössä järjestetyssä indikaattoriseminaarissa huhtikuussa Tilaisuuteen osallistui 70 henkeä eri sidosryhmistä ja sen avasi alivaltiosihteeri. Indikaattoripaperi sai sekä mallinsa että sisältönsä puolesta huomiota myös kansainvälisesti. Kannanottoa esiteltiin muun muassa Latvian EU-puheenjohtajuuskauden aikana Riiassa. Kehyksen hollantilaiset kumppanijärjestöt tarjosivat indikaattorijulkaisua YK:n tilastokomitean asiantuntijaryhmään osallistuneille Hollannin tilastoviranomaisille, jotka kannattivat etenkin sen johdonmukaisuusindikaattoria (17.14). YK:n tilastokomitean tavoitteelle ehdottama mittari muistuttaakin hyvin pitkälle suomalaisten kansalaisjärjestöjen Post-2015 Task Forcen suositusta INHIMILLINEN KEHITYS Kehys tarkasteli inhimillistä kehitystä ennen kaikkea muuttoliikkeen, ruokaturvan, koulutuksen ja kasvatuksen sekä tasa-arvon näkökulmista. Ruokaturva ja toimeentulo Ruokaturva nousi vuonna 2015 tauon jälkeen takaisin Suomen kehityspolitiikan ytimeen, kun hallitus linjasi ruoan, veden ja energian yhdeksi painopistealueekseen. Kehyksen ruokaturvatyöryhmä jatkoi vuoden aikana toimintaansa muun muassa kannustaen ruokaturvan sisällyttämiseen Suomen kehityspoliittiseen linjaukseen ja kommentoiden linjauksen ensimmäisen osion ruokaturvaosiota. Ruokaturvatyöryhmä laajensi myös fokustaan kattamaan toimeentuloon ja maaseutukehitykseen liittyviä kysymyksiä. Ruokaturvatyöryhmä osallistui lisäksi kansalaisjärjestöjen indikaattorikantapaperiin tavoitteen kaksi osalta. Ajan trendiä seuraten työryhmässä pohdittiin syksyllä yritysyhteistyön mahdollisuuksia maaseutukehitysohjelmissa. Työryhmässä päätettiin järjestää sarja tilaisuuksia, joissa kartoitettaisiin eri toimijoiden yhteistyömahdollisuuksia. Ensimmäinen tilaisuus järjestettiin 12. marraskuuta yhteistyössä ulkoasiainministeriön, FFD:n ja Kehyksen kanssa ja se käsitteli tutkimusten hyödyntämistä maaseutukehitysohjelmissa. Tilaisuuteen osallistui edustajia kansalaisjärjestöistä, tutkimuslaitoksista sekä hankkeita toteuttavista konsulttiyrityksistä. Seuraavaa yritysyhteistyöhön keskittyvää tilaisuutta suunnitellaan keväälle EU-tasolla ruokaturvaan liittyvää vaikuttamistyötä tehtiin osana CONCORDin European Food Security Groupia (EFSG), jonka toiminta keskittyi EU:n ruokaturvapolitiikan seurantaan, maatalouden ja kaupan yhteyksiin sekä maailman ruokaturvakomiteaan. Kehyksen vaikuttamistyön koordinaattori osallistui EFSG:n kokoukseen toukokuussa sekä Milano Expon yhteydessä järjestettyyn keskustelutilaisuuteen. 5

7 Koulutus ja kasvatus Kehyksen koordinoima kansainvälisyyskasvatuksen referenssiryhmä muutti vuoden aikana nimensä koulutus ja kasvatus -työryhmäksi, koska mukaan haluttiin enemmän myös varsinaiseen koulutukseen liittyvää työtä. Ryhmän pääasiallinen kiinnostus on kohdentunut erityisesti vaikuttamistyöhön ja kansainväliseen työhön. Asialistalla ovat olleet niin Agenda 2030:n neljännen, hyvää koulutusta koskevan tavoitteen vaikuttamistyöhön ja indikaattorityöhön osallistuminen, eurooppalaisten prosessien seuranta ja niihin vaikuttaminen, määrärahatilanteeseen vaikuttaminen ennen kaikkea EU-tasolla, kumppaneiden välittäminen ja tilaisuuksista tiedottaminen. Koulutus ja kasvatus -työryhmä teki järjestöjen yhteiseen indikaattorijulkaisuun tavoitteen neljä indikaattorisuositukset ja on osallistunut ja seurannut erityisesti tämän tavoitteen osalta käytävää keskustelua niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. GLOBAL CITIZENSHIP KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN Kehyksen vaikuttamistyö oli tärkeässä asemassa, kun kestävän kehityksen tavoitteisiin saatiin Global Citizenship (alatavoite 4.7.). Sinnikäs ja systemaattinen taustatyö ja tiiviit yhteydet sekä opetus- ja kulttuuriministeriöön että kansainvälisiin verkostoihin (UNESCO, EI, ICAE, CGE jne.) globaalin kansalaisuuden edistämiseksi palkittiin, kun Korea ja Suomi tekivät asiasta esityksen. Varmistaaksemme myöskin jatkossa aktiivisen kansalaisuuden toteutumisen perustimme ns. Bridge 47 - verkoston, jonka tehtävänä on tuoda yhteen eri puolilla maailmaa toimivia tahoja edistämään kestävän kehityksen tavoitteiden alatavoitteen toimeenpanoa. Koulutus ja kasvatus -työryhmä oli edustettuna CONCORDin DARE Forumissa, ja siten luotiin toimiva kanava välittää viestejä suomalaisten järjestöjen toimista muualle ja päinvastoin. DARE Forumin tukena toteutettiin DEEEP4-hanketta, jonka vetäjänä Kehys toimi (kts. lisää kohta 5.2.). Tasa-arvo ja kehitys Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka on puheenvuoroissaan korostanut naisten ja tyttöjen oikeuksia ja asemaa. Tämä on myös noussut uuden kehityspoliittisen selonteon ensimmäiseksi painopisteeksi. Samalla kehitysyhteistyömäärärahaleikkaukset ovat kohdistuneet erityisen rajusti juuri naisiin ja tyttöihin. Jäsenjärjestöjen aloitteesta Kehyksen viime aikoina tauolla ollut gender ja kehitys -työryhmä kokoontui siksi uudelleen lokakuussa, ja tiedonvaihdolle todettiin olevan selkeä tarve. Vuoden 2015 aikana EU uudisti toimintasuunnitelmansa sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi (Gender Action Plan, GAP). Aiempi toimintasuunnitelma sai kritiikkiä ennen kaikkea siitä, että sen toimeenpano on ollut heikkoa. Kehyksen kirjeessä toukokuussa järjestetyn EU:n kehitysministerien kokouksen alla korostettiin, että sukupuolten välisen tasa-arvon ja naisten ja tyttöjen oikeuksien tulee olla EU:lle selkeä painopistealue tulevissa kansainvälisissä neuvotteluissa. Lisäksi Kehys vaati, että henkilöstön kapasiteettia, johdon sitoutumista ja vastuuvelvollisuutta sekä taloudellisia ja henkilöstöresursseja on lisättävä, jotta GAP voitaisiin toimeenpanna menestyksellisesti. Uusi toimintasuunnitelma julkaistiin komission valmisteluasiakirjana (Joint Staff Working Document), eikä virallisena tiedonantona, kuten muun muassa CONCORD etukäteen vaati. Virallinen tiedonanto olisi lähettänyt muun muassa EU-delegaatioille vahvan viestin siitä, että EU on tosissaan tasa-arvon edistämisen suhteen. Kehys ilmaisi pettymyksensä tästä kirjeessä ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakalle lokakuussa pidetyn EU:n kehitysministerien kokouksen alla. Samalla Kehys vaati, että uuden toimintasuunnitelman toimeenpanoon varataan riittävät resurssit, ja että kansalaisyhteiskuntaa kuullaan valmisteltaessa ja arvioidessa toimeenpanoa. 6

8 Gender-teemaa pidettiin esillä myös esimerkiksi Kehyksen kannanotossa kehityspoliittiseen selontekoon. Kannanotossa korostettiin muun muassa seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia sekä YK:n päätöslauselmaa Gender ja kehitys -työryhmällä oli edustaja CONCORDin Gender Working Groupissa, minkä ansiosta viestejä välittyi eurooppalaiselta tasolta Suomeen ja päinvastoin. Siirtolaisuus ja kehitys Siirtolaisuus ja kehitys -työryhmän työsarka kasvoi suuremmaksi kuin koskaan sen historian aikana. Ryhmä toi Post neuvottelujen aikana esiin pakolaisten ja siirtolaisten erityistilannetta, mutta sitä ei kirjattu kestävän kehityksen tavoitteisiin erikseen. Tätä työtä tehtiin osana CONCORDin Migration and Development Task Forcen (MDTF) ja kansainvälisen järjestöverkoston kanssa Global Forum for Migration and Develoment -tapahtuman yhteydessä. CONCORDin MDTF on saanut uuden alun muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen ja ryhmän tavoitteena on vaikuttaa EU-tason prosesseihin, mutta myös mm. Agenda 2030:een. Työryhmä teki CONCORDin johdonmukaisuusjulkaisuun (Spotlight report) muuttoliikeosuuden ja sen lisäksi työsti 10 myyttiä pakolaisuudesta ja muuttoliikkeestä. Kehys toimii aktiivisena ryhmän jäsenenä, ja siirtolaisuus ja kehitys -työryhmällä oli edustaja CONCORDin työryhmässä. Kehyksen siirtolaisuus ja kehitys -työryhmällä oli edustaja myös Suomen valtuuskunnassa Istanbulissa lokakuussa pidetyssä Global Forum on Migration and Developmentissa, joka on valtioiden välinen epävirallinen foorumi ( ). Sitä ennen pidettiin järjestöille tarkoitettu Civil Society Days ( ). Tämä on tärkein, vuosittainen kansainvälinen foorumi, jossa toimijat kokoontuvat keskustelemaan ajankohtaisista haasteista, oppimaan toisiltaan ja tekemään yhteistyötä. Ryhmä tarjosi erinomaisen paikan käydä asiantuntijoiden kesken sisäistä keskustelua ajankohtaisesta pakolaistilanteesta. Ryhmä kokoaa yhteen niin järjestöjä kuin viranomaistoimijoita (Migristä, sisä- ja ulkoasiainministeriöistä). Ryhmän toimesta tehtiin vaikuttamistyötä niin ulkoasiainministeriön, sisäministeriön, Euroopan parlamentin kuin Euroopan komission suuntaan muistuttaen mm. ihmisoikeussopimusten noudattamisesta, juurisyihin puuttumisesta ja määrärahojen ODA-kriteerien rajoista. Keväällä eduskuntavaalien aikaan nostettiin esille Syyrian tilannetta. Syksyllä järjestettiin meppikahvit Jussi Halla-ahon kanssa EU:n maahanmuuttopolitiikasta. Loppuvuoden Valletta-kokouksen alla järjestettiin erillinen seminaari, jonka aluksi katsottiin Closed sea -dokumenttielokuva, ja sen jälkeen jatkettiin keskustelua paneelin ja yleisön kanssa erityisesti EU:n roolista pakolaiskriisissä. Ryhmässä ideoitiin myös ns. toimijakartoitus, jonka avulla saatiin selkeä kuva siitä, ketkä kaikki toimijat ovat mukana meneillään olevassa pakolaistilanteessa TURVALLISUUS JA KEHITYS Kehyksen turvallisuus ja kehitys -työryhmä kokoontui vuoden aikana aktiivisesti, ja se toimi erinomaisena työvälineenä jakaa ajankohtaista tietoa turvallisuutta ja kehitystä koskevista teemoista. Se seurasi Post neuvotteluja rauhaa, turvallisuutta ja hyvää hallintoa koskevan tavoitteen 16 osalta, ja työsti muun muassa indikaattoreita Post-2015 Task Forcen indikaattorikantapaperiin tavoitteen 16 osalta. Työryhmä otti kantaa myös EU:n demokratiatuen puolesta, ja vaati muun muassa, että Suomen edustustot ovat yhteydessä maiden EUdelegaatioihin konsultaatioprosessin tukemiseksi. Kannanoton allekirjoitti kahdeksan Kehyksen jäsenjärjestöä. 7

9 Työryhmän kokouksissa käytiin vuoden aikana vilkasta keskustelua hauraiden tilanteiden asettamista erityishaasteista ja jatkumotyöstä. Keskusteluissa korostui ennen kaikkea joustavuuden tarve rahoittajien puolelta nopeasti muuttuvissa tilanteissa. Työryhmän aloitteesta järjestettiin keskustelutilaisuus radikalisaatiosta maaliskuussa. Tilaisuuteen pyydettiin asiantuntija-alustukset kansalaisjärjestöjen konfliktinehkäisyverkostolta KATUlta sekä Suomen Lähetysseuralta. Työryhmässä käytiin lisäksi keskustelua Sendain konferenssista katastrofiriskien vähentämiseksi, josta työryhmä sai ulkoasiainministeriön edustajan päivityksen, sekä aloitettiin keskustelu EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevan ns. globaalistrategian uudistuksesta ja ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon valmistelusta. Kehys osallistui EU:n naapuruuspolitiikkaa koskevaan avoimeen konsultaatioon ja itäisen kumppanuuden huippukokouksen yhteydessä järjestettyyn kansalaisyhteiskuntakonferenssiin. Kehys oli lisäksi mukana ulkoasiainministeriön Euroopan unionin naapuruuspolitiikan koordinaatioryhmässä sekä rauhanvälityksen kansallisessa koordinaatioryhmässä KESTÄVÄ JA VIHREÄ TALOUS Kehitysyhteistyöhön ja siten myös Kehykseen kohdistuneiden leikkauksien takia kestävää ja vihreää kasvua koskevan työn resursseja jouduttiin karsimaan merkittävästi. Teemaa pidettiin kuitenkin yllä muun muassa järjestämällä meppikahvitilaisuus Sirpa Pietikäisen kanssa resurssitehokkuudesta 31. maaliskuuta. Tilaisuudessa kuultiin YK-liiton ja Eettisen kaupan puolesta ry:n (Eetti) kommenttipuheenvuorot, joissa käsiteltiin järjestöjen kampanjoita muovija e-jätteen vähentämiseksi. Kestävän ja vihreän talouden teemaa pidettiin yllä myös Addis Abeban kehitysrahoituskonferenssiin liittyen, josta järjestettiin meppikahvitilaisuus Heidi Hautalan kanssa 13. maaliskuuta. Kepa piti tilaisuudessa järjestöjen asiantuntijapuheenvuoron. Kehyksen vaikuttamistyön koordinaattori seurasi myös itse konferenssia paikan päällä, erityisesti johdonmukaisuus- ja kauppakysymyksiin keskittyen. Kehys osallistui kansalaisyhteiskunnan yhteisen julkilausuman laatimiseen Addis Abeban kansalaisyhteiskuntafoorumissa heinäkuuta. Kauppapolitiikan saralla osallistuttiin myös EU:n ja Yhdysvaltojen välisen vapaakauppasopimuksen TTIP:in konsultaatioihin sekä ulkoasiainministeriön EU2-ulkosuhdejaoston toimintaan. Kehys osallistui myös Suomessa Amnestyn koordinoimaan vaikuttamistyöhön konfliktimineraalien kauppaan koskevaan EU:n lainsäädäntöön liittyen. Kehys oli yksi 11 ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakalle lähetetyn kirjeen allekirjoittajatahosta. 8

10 3. Kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen ja verkostoituminen Strategian painopiste 2: Kehys on jäsenilleen paras vaikuttajaverkosto ja kansalaisyhteiskunnan vahvistaja EU:ssa. Strategiansa mukaisesti Kehys tukee suomalaista kansalaisyhteiskuntaa vahvistamalla järjestöjen kapasiteettia EUkysymyksissä sekä edistämällä verkostoitumista Suomessa ja Euroopassa. Kehyksen keskeiset toimintamallit tämän tavoitteen saavuttamiseksi ovat koulutusten ja EU-rahoitusneuvonnan tarjoaminen, ajankohtaisen ja relevantin EUtiedon tarjoaminen, innovatiivisten ja osallistavien hankkeiden toteuttaminen, kansallinen työryhmätoiminta sekä aktiivinen osallistuminen kehitysyhteistyöjärjestöjen eurooppalaisen yhteenliittymän CONCORDin toimintaan. KANSALAISJÄRJESTÖJEN EU-RAHOITUKSEEN LIITTYVÄLLÄ VAIKUTTAMISTYÖLLÄ TULOKSIA EU-rahoituksen liittyvää vaikuttamistyötä tehtiin sekä Suomessa että Euroopassa. Kehitysyhteistyömäärärahoihin kohdistuneista leikkauksista huolimatta Suomen tuki kansalaisjärjestöjen EU-hankkeiden omavastuuseen onnistuttiin säilyttämään ja määrärahoja jopa hieman kasvattamaan. EU-tasolla vaikutettiin eurooppalaisten kumppaneiden kanssa erityisesti EU:n viestintä- ja globaalikasvatusohjelman hakukriteereihin. EU-rahoitus kansalaisjärjestöjen viestintä- ja globaalikasvatukseen kohdistettiin aiemmilla kierroksilla suuremmille hankkeille ja konsortioille, minkä katsottiin suosivan eritysesti suurempia kansalaisjärjestöjä. Vuoden 2015 aikana tehdyn vaikuttamistyön tuloksena hakukriteerejä kevennettiin maaliskuussa 2016 avatussa hakukierroksessa KOULUTUKSET JA EU-RAHOITUSNEUVONTA Kehys järjesti koulutuksia EU-rahoitusohjelmista ja - hankevalmistelusta ja tarjosi hankeneuvontaa, vahvistaen näin järjestöjen osaamista EU-rahoituksen hakemisessa. Koulutuksia järjestettiin EU-rahoituksen perusteista, EU:sta globaalina toimijana, loogisen viitekehyksen lähestymistavasta sekä EUhakemuksen kirjoittamisesta ja sisällöistä. Järjestökohtaista hankeneuvontaa annettiin rahoitukseen hakuun, EU-hankkeiden hallintoon ja erityistilintarkastuksiin liittyen. Lisäksi järjestettiin kaksi räätälöityä LFA-koulutusta, Lahden ammattikorkeakoululle ja Etelä-Karjalan Liitolle, joista jälkimmäinen käsitteli myös projektisyklin hallintaa. Koulutuksissa kerätyn palautteen perusteella Kehyksen koulutuksia pidettiin edelleen sekä laadukkaina että hyödyllisinä. KEHYKSEN KOULUTUKSET JA HANKENEUVONTA - Vuoden aikana järjestettiin 10 koulutusta - Koulutuksissa kävi yhteensä 180 osallistujaa - Koulutusten palautteiden keskiarvo (asteikolla 1-5): laatu 4,7 ja relevanssi 4,6 - Henkilökohtaista hankeneuvontaa annettiin 10 järjestölle Hankeneuvontaa annettiin EU-rahoitusmahdollisuuksiin, rahoituksen hakemiseen, hankkeiden toimeenpanoon sekä raportointiin liittyvissä kysymyksissä järjestöille niin tapahtumissa, tapaamisissa, puhelimitse kuin sähköpostitse. Kehys kommentoi myös edelleen kansalaisjärjestöjen EU-hakemuksia ja antoi edunvalvonnallista tukea suomalaisen järjestön ja komission välisten erimielisyyksien ratkaisussa. 9

11 Kehitysyhteistyöhön Suomessa kohdistuneet leikkaukset näkyivät selvänä kiinnostuksen lisääntymisenä EUrahoitukseen. Syksyllä järjestettiin tämän johdosta ylimääräinen EU-rahoitusinfo. EU-rahoitusinfoissa esitellään kehitysyhteistyön rahoituskanavia kansalaisjärjestöille, hakemiseen liittyviä yleisiä periaatteita sekä tiedotetaan mahdollisista muutoksista ja uutuuksista hakusäännöissä. 3. marraskuuta järjestetyssä rahoitusinfoissa tiedotettiin esimerkiksi EU:n uusista erityisrahastoista Syyriaan ja Afrikkaan sekä näihin liittyvistä hakumenettelyistä. Lisäksi vuoden aikana järjestettiin kaksi EU globaalina toimijana -koulutusta, joissa perehdytettiin osallistujia EU:n päätöksentekoon, kehityspolitiikan kannalta relevantteihin EU-instituutioihin sekä ajankohtaisiin asioihin EU:n kehityspolitiikan agendalla. Loogisen viitekehyksen lähestymistavan koulutuksissa perehdyttiin LFA-hankevalmistelutyökaluun ja LFA-matriisiin. Koulutuksia järjestettiin sekä yksi- että kaksipäiväisinä. Vuonna 2015 Kehys järjesti myös EUhakemuskirjoituskoulutuksen, jossa tutustuttiin rahoitushakemusten kannalta keskeisiin asiankirjoihin, hakemuksen rakenteeseen ja niihin seikkoihin, jotka hakemusta kirjoittaessa on erityisesti pidettävä mielessä. Kehyksen piti tuottaa uusi EU-rahoitusopas vuonna 2015, mutta sen tekeminen siirrettiin seuraavalle vuodelle. Sen sijaan koulutuksissa ja tilaisuuksissa hyödynnettiin CONCORDin kattavaa opasta Guide to EuropeAid Funding Instruments VAIKUTTAJAVERKOSTO Kehys toimii vaikuttamistyön asiantuntijajärjestönä verkostomaista toimintatapaa hyödyntäen ja edistäen. Kehys tukee suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen keskinäistä verkostoitumista vaikuttamistyön teemojen ympärillä, verkostoitumista muiden sektorien kansalaisjärjestöjen kanssa, eri toimijaryhmien kanssa sekä kansainvälisten kumppanien kanssa. Keskeisiä työkaluja vaikuttajaverkoston toteuttamiseen ovat Kehyksen työryhmät ja hankkeet, sekä aktiivinen työskentely CONCORDissa ja globaaleissa kansalaisjärjestöverkostoissa. Kehyksen verkostoassistentti Miré Mertanen teki keväällä 2015 humanistiseen ammattikorkeakouluun HUMAKiin Kehystä verkosto! -kehittämishankkeen, jossa tarkasteltiin Kehyksen strategian jalkauttamista nimenomaan verkostomaisuuden näkökulmasta. Hanketta varten toteutetuissa kyselyissä työryhmiä tuotiin esille konkreettisena tapana tehdä vaikuttamistyötä, kun taas hankkeen loppuraportissa Kehyksen vahvuudeksi mainittiin verkostojen suuri lukumäärä. Kehyksen verkostomainen toimintatapa oli taustalla, kun Kehys touko-kesäkuussa kutsui koolle kokouksen, jonka tuloksena muodostui järjestöjen yhteinen Vastaisku-kampanja. Kampanja koordinoi järjestöjen ja yksittäisten ihmisten protestia kehitysyhteistyömäärärahojen leikkauksia vastaan. Kehyksen eurooppalaiset verkostot, ennen kaikkea CONCORD, olivat myös merkittävässä asemassa, kun Suomen kehitysyhteistyömäärärahaleikkaukset nostettiin kansainvälisen median tietoisuuteen. KEHYKSEN TYÖRYHMÄT - Kehys koordinoi viittä Työryhmät työryhmää. Kehys koordinoi vuoden 2015 aikana viittä temaattista työryhmää: - Työryhmät kokoontuivat yhteensä 20 kertaa. Turvallisuus ja kehitys -työryhmä - Kokouksiin osallistui yhteensä Siirtolaisuus ja kehitys -työryhmä 166 henkeä. Koulutus ja kasvatus -työryhmä 10

12 Gender ja kehitys -työryhmä Ruokaturva ja toimeentulo -työryhmä Lisäksi Kehys koordinoi yhdessä Kepan kanssa kansalaisjärjestöjen Post-2015 Task Forcea, joka kokoontui vuoden aikana 12 kertaa. Ryhmän koollekutsuja kiersi ja kokouksia järjesti 6 eri järjestöä. Työryhmät ovat keskenään erikokoisia ja niiden toimintamuodot vaihtelevat keskenään. Yhteistä työryhmille on, että ne vahvistavat suomalaisten kansalaisjärjestöjen verkostoitumista keskenään ja keskeisten sidosryhmien kanssa sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Kaikilla työryhmillä (turvallisuus ja kehitys -työryhmää lukuun ottamatta) oli vuonna 2015 vastinparit myös CONCORDissa ja niissä kaikissa oli suomalainen järjestöedustaja. Työryhmän jäsenet koostuvat pääasiassa kansalaisjärjestöjen edustajista mutta niihin osallistuu myös opiskelijoita, tutkijoita ja ministeriöiden edustajia. Työryhmissä jaetaan tietoa, koordinoidaan yhteistä vaikuttamistyötä ja suunnitellaan yhteisiä toimintoja kuten keskustelutilaisuuksia ja kampanjoita, joita sekä Kehys että työryhmän jäsenet vievät eteenpäin. Työryhmissä käsiteltyjä sisältöjä ja niiden toimintoja on esitelty ylempänä temaattisissa kappaleissa. CONCORD Kehys toimii Suomen toimikuntana eurooppalaisessa kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestössä CONCORDissa. CONCORD koostuu 28 kansallisesta toimikunnasta, 18 kansainvälisestä verkostosta ja kahdesta tukijäsenestä. Siten CONCORD edustaa noin EU:ssa toimivaa kehitysyhteistyöjärjestöä. CONCORDin toimintaa johtaa hallitus ja sitä toteuttaa sihteeristö sekä eri työryhmät. Kehyksen kautta suomalaiset järjestöt ovat edustettuina CONCORDin työryhmissä ja vaikuttavat siten aktiivisesti Euroopan tason päätöksentekoon. Kehys on yksi CONCORDin aktiivisimmista jäsenistä ja kädenjälkemme näkyi erityisesti kehityspoliittisessa johdonmukaisuustyössä ja globaalikasvatuksessa. Myös CONCORDissa keskityttiin vuoden aikana uuden strategian jalkauttamiseen. CONCORDin pitkään voimassa ollutta työryhmärakennetta päätettiin muuttaa radikaalisti, sekä eri teemojen ja ryhmien tuomiseksi lähemmäksi toisiaan että jäsenistön osallistumisen tukemisen takia. Työryhmät koottiin neljäksi hubiksi, jotka muodostavat pääasialliset rakenteet yhteistyölle yleisemmän tason teemoissa: Hub 1: Agenda 2030 ja kestävää kehitystä tukeva politiikkajohdonmukaisuus Hub 2: Kehitysrahoitus Hub 3: Kansalaisyhteiskunnan toimintaympäristö Hub 4: Globaali kansalaiskasvatus Hubien lisäksi CONCORDia ohjaa kolme komiteaa: Policy Direction Committee poikkileikkaavan vaikuttamistyön koordinoimiseksi, Vibrant and Inclusive Network Committee verkoston ja osallistumisen tukemiseksi, sekä budjettia valvova Financial Advisory Committee. Suomalaisedustajat CONCORDIN työryhmissä 2015 Kansallinen delegaatti AidWatch Beyond2015 European Task Force European Food Security Group (EFSG) Financing for Development Task Force Kristiina Rintakoski, Suomen lähetysseura Niina Mäki, Kepa ja Jussi Kanner, Kehys Rilli Lappalainen, Kehys Jussi Kanner, Kehys Niina Mäki, Kepa 11

13 Gender Working Group Kansainvälisyyskasvatusfoorumi (DARE Forum) Migration and Development Task Force PCD (Policy Coherence for Development Coordination Group) Policy Forum Rahoitustyöryhmä (FDR) Rights based approach HIV/AIDS Trade Cotonou Milla Mäkinen, Solidaarisuus Sanna Rekola, Kepa Reetta Helander / Rilli Lappalainen, Kehys Rilli Lappalainen, Kehys Rilli Lappalainen, Kehys Hanna Lauha, Kehys Eva-Marita Rinne-Koistinen, Kirkon ulkomaanapu Marina Wetzer-Karlsson, Väestöliitto Jussi Kanner, Kehys Jussi Kanner, Kehys Kehyksen jäsenyydet muissa verkostoissa Kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalainen oli vuoden 2015 aikana Eurooppalaisen Suomen hallituksen jäsen. Eurooppalainen Suomi järjesti keväällä vaaliväittelyn, jossa Kehykseltä pyydettiin etukäteen kysymys kehityspolitiikkaan liittyen. HSTV esitti vaaliväittelyn suorana lähetyksenä. Lisäksi Eurooppalaisen Suomen lehdissä julkaistiin vuoden aikana kehitysyhteistyön eurooppalaiseen teemavuoteen liittyviä kirjoituksia (katso luku 5.1). Kehyksen vaikuttamistyön koordinaattori Jussi Kanner oli vuoden 2015 Finnwatchin hallituksen jäsen. Finnwatch tuo Kehykselle asiantuntemusta ja lisäarvoa EU-politiikkoihin liittyvissä yritysvastuukysymyksissä. Vuonna 2015 yhteistyöstä oli hyötyä esimerkiksi konfliktimineraaleihin ja veroraportointiin liittyvissä kysymyksissä. Kehys on lisäksi Suomen OneWorld-portaaliyhdistyksen, Maailma.netin jäsen. Maailma.netin verkkosivuilla, uutiskirjeessä ja sosiaalisessa mediassa on julkaistu kaikki Kehyksen työpaikkailmoitukset, lukuisia Kehyksen tapahtumia, ja lisäksi esimerkiksi Eurooppatiedotus-projektirahoituksella toteutettujen infograafien mainokset. Lisäksi Kehyksen edustajia on haastateltu useassa Maailma.netin uutisessa. Kehyksen pääsihteeri oli vuoden 2015 aikana kehityspoliittinen toimikunnan (KPT:n) jäsen. Kehityspoliittisessa toimikunnassa Kehys pyrki ennen kaikkea edistämään EU-asioiden seurantaa ja johdonmukaisuuskysymyksiä. Vuoden 2015 aikana Kehys valittiin myös kestävän kehityksen toimikunnan jäseneksi. Kehys osallistui lisäksi aktiivisesti perjantairyhmän kokouksiin, jossa jaettiin tietoa ja keskusteltiin ajankohtaisista kehityksen sosiaalisista teemoista ja tehtiin merkittävää vaikuttamistyötä kansanedustajien keskuudessa. Kansainvälisellä tasolla Kehys on CONCORDin lisäksi IFP:n ja CIVICUS:in jäsen. Kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalainen valittiin vuoden aikana IFP:n varapuheenjohtajaksi. IFP ja CIVICUS ovat Kehykselle tärkeitä verkostoja muun muassa kansainvälisessä Agenda vaikuttamistyössä. CIVICUS on lisäksi ollut tärkeä kumppani DEEEP4-hankkeessa. 12

14 3.3. AJANKOHTAISTA JA MIELENKIINTOISTA TIETOA Tapahtumat Kehys järjesti vuoden aikana 4 meppikahvia: - Heidi Hautalan kanssa kehitysrahoituksesta - Sirpa Pietikäisen kanssa resurssitehokkuudesta - Heidi Hautalan kanssa yksityissektorin roolista kehitysyhteistyössä - Jussi Halla-ahon kanssa EU:n maahanmuuttopolitiikasta Lisäksi Kehys järjesti perinteiseen tapaan kevätseminaarin, jossa katsottiin dokumenttielokuva Hyvästi Afrikka, ja syysseminaariin, jossa katsottiin dokumenttielokuva Closed Sea. Molempia elokuvia seurasi vilkas keskustelu jäsenistön kanssa. Lisäksi järjestettiin muun muassa keskustelutilaisuus radikalisaatiosta. Vuoden 2015 aikana vietettiin kehitysyhteistyön eurooppalaista teemavuotta, jonka kautta oli mahdollista toteuttaa poikkeuksellisen monta tapahtumaa. Kehitysyhteistyön eurooppalaisen teemavuoden kautta Kehys osallistui esimerkiksi Maailma kylässä -festivaaleille, SuomiAreenaan ja Sosiaalifoorumiin. Näistä, ja muista kehitysyhteistyön eurooppalaisen teemavuoden tapahtumista, on lisätietoja luvussa 5.1. Verkkosivut Verkkosivuilla kävi vuoden aikana lähes uniikkia kävijää (n. 15 prosentin nousu vuodesta 2014) ja kävijöitä oli yhteensä lähes (39 prosentin nousu). Sivulatauksia oli vuoden aikana noin (63 prosenttia enemmän kuin vuonna 2014). Verkkosivujen suosituimpien sisältöjen joukkoon kuului Eurooppatiedotus-rahoituksella luotu jossa julkaistiin infograafeja EU:n kehitysyhteistyöstä ja ulkosuhteista. Lisäksi kävijöitä kiinnostavat ennen kaikkea avoimet työpaikat, yhteystiedot sekä Kehyksen palvelut ja tapahtumat. Sosiaalinen media Kehyksen Facebook-sivulla oli vuoden lopussa 705 tykkääjää (vuoden alussa noin 370 tykkääjää). Kehyksen Twittertilillä oli vuoden lopussa seuraajaa (vuoden alussa noin 600 seuraajaa). Sekä Facebook-tykkääjien että Twitterseuraajien määrä siis lähes kaksinkertaistui vuoden 2015 aikana. Kehys perusti lisäksi vuoden 2015 aikana Instagram-tilin, joka keräsi hieman yli 100 seuraajaa. Sosiaalisen Facebook-tykkääjät median seuraajamäärien voimakas nousu jo toisena peräkkäisenä vuotena osoittaa, että Twitter-seuraajat yhä useampi hakee EU:n kehityspolitiikkaan liittyvää ajankohtaista tietoa nimenomaan Facebook ja Twitter sosiaalisesta mediasta

15 EU-päivyri ja sähköpostilista Kehyksen uutiskirje, EU-päivyri, ilmestyi vuoden aikana 13 kertaa. Aktiivinen tilaajamäärä pysyi edellisvuosien tapaan noin 350 tilaajassa. Kehys-l-sähköpostilistan tilaajamäärä oli noin 190 henkeä. Lisäksi Kehys ylläpiti EU-rahoituksesta kiinnostuneiden eu-rahoitus-sähköpostilistaa. Medianäkyvyys KEHYKSEN TIEDOTUSKANAVAT - Verkkosivuilla lähes uniikkia kävijää Facebook-tykkääjää Twitter-seuraajaa - Hieman yli 100 Instagram-seuraajaa uutiskirjeen tilaajaa henkeä sähköpostilistalla Vuosi 2015 oli poikkeuksellinen vilkas vuosi Kehyksen medianäkyvyyden osalta. Näkyvyys keskittyi ennen kaikkea kehitysyhteistyömäärärahoihin kohdistuneisiin leikkauksiin. Suomen kehitysyhteistyömäärärahaleikkauksista kertovia uutisia julkaistiin esimerkiksi Euractivessa (Finland slashes development aid by 43 % 10.6.) ja The Guardianissa (Finland slashes development aid by 43% amid fears others may follow 11.6.). Näissä haastateltiin Kehyksen pääsihteeriä, Rilli Lappalaista, ja tiedottajaa, Reetta Helanderia. Lisäksi haastatteluja tekivät Ruotsin ja Tanskan radiot. Kansainvälisen median huomio saavutettiin hyödyntämällä Kehyksen eurooppalaisia verkostoja. The Guardianin artikkeliin viitattiin Suomessa muun muassa Ilta-Sanomissa (Maailmalla huolestuttiin Suomen suunnitelmasta: U-käännös, seuraavatko muut maat? 12.6.) ja MTV:llä (Maailmalla huolestuttiin Suomen suunnasta: Kyseessä on U-käännös 12.6.). Myös YK:n yleiskokouksen yhteydessä nostettiin Kehyksen huomioita mediassa. Hufvudstadsbladet julkaisi jutun uusista kestävän kehityksen tavoitteista (Världen ska förbättra sig själv, 25.9.), jossa lainattiin Kehyksen pääsihteeriä. YK:n yleiskokouksen aikana Rilli Lappalainen puhui kehitysyhteistyömäärärahaleikkausten vaikutuksista Suomen maineeseen Helsingin Sanomissa (Suomen maine YK:ssa on kärsinyt: Tämä vie Suomen samaan mustaan aukkoon Unkarin kanssa 27.9.) sekä Hufvudstadsbladetissa (Finland stöttar flyktinglägren, 27.9.). Kehitysyhteistyön eurooppalaisen teemavuoden puitteissa järjestetty SuomiAreena-tilaisuus Mihin kehitysyhteistyötä enää tarvitaan? sai näkyvyyttä esimerkiksi Ilta-Sanomissa (Kokoomuspoliitikko tulistui kehitysrahojen leikkauksista Jokin meissä on muuttunut 14.7.). Kehyksen pääsihteeri kävi lisäksi mm. Huomenta Suomessa haastateltavana pakolaiskriisistä ja Ylen Brysselin koneessa keskustelemassa EU:n kauppapolitiikan vaikutuksista kehitysmaiden talouksiin. 14

16 4. Organisaatio ja sen kehittäminen 4.1. STRATEGIAN JALKAUTUS Vuoden 2014 kevätkokous antoi hallitukselle tehtäväksi päivittää Kehyksen strategia vastaamaan muuttunutta toimintaympäristöä. Reilun puolen vuoden aikana järjestettiin useita jäsenille avoimia keskustelutilaisuuksia ja hallituksen omia keskusteluja. Kehyksen jäsenistö hyväksyi uuden strategian vuosille Kehyksen syyskokouksessa Osana uuden strategian jalkautusta Kehyksessä panostettiin myös tulosohjausjärjestelmän kehittämiseen. Uusia työkaluja kokeiltiin ja kehitettiin eteenpäin järjestön työtä ja tulosraportointia tukeviksi. Kehitetyt työkalut otetaan käyttöön vuonna 2016 uuden ohjelmakauden alusta. Uudet työkalut linkittävät Kehyksen strategian ja ohjelmadokumentit vuosittaisiin suunnitelmiin aina henkilökunnan työnohjaukseen saakka. Sihteeristön yhteistyönä kehittämät työkalut tukevat toiminnan eri osa-alueiden suunnittelua, reaaliaikaista seuraamista sekä toimintojen, tulosten ja vaikutusten raportointia. Uusia työkaluja ovat seurantyökalun lisäksi muun muassa työryhmien suunnittelutyökalu sekä henkilökohtaiset työsuunnitelmat YHTEISKUNTASITOUMUS Kehys on tehnyt yhteiskuntasitoumuksen, jossa se sitoutuu ekologisen jalanjälkensä pienentämiseen vähentämällä lentomatkoja, huomioimalla ympäristötekijät hankinnoissa sekä vähentämällä toimistopaperin kulutusta ja painotuotteiden määrää. Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen takana on Suomen kestävän kehityksen toimikunta. Yhteiskuntasitoumuksessa useat toimijat sitoutuvat yhdessä edistämään kestävää kehitystä kaikessa toiminnassaan. Yhteiskuntasitoumus toteutetaan konkreettisilla teoilla ja mitattavilla tuloksilla. Kehyksen tavoitteet ja toimenpiteet: Ympäristönäkökulmien huomioiminen kaikissa hankinnoissa Hankintaa suunniteltaessa selvitetään aina hankinnan ympäristönäkökohdat. Hankinnan ympäristönäkökulmien huomioiminen on lisätty Kehyksen toimisto-ohjeistukseen. Ympäristönäkökulmat huomioitiin säännöllisesti niin päivittäisostoksissa kuin suuremmissa tarjouspyynnöissä. Vuonna 2015 Kehys ei tehnyt suuria, uusia hankintoja. Henkilöstön ympäristötietoisuutta hankinnoissa lisätään. Hankinnat tehdään niin pitkälle kuin mahdollista käyttämällä ympäristösertifioituja tuotteita ja Reilun kaupan tuotteita. Henkilöstön ympäristötietoisuutta lisättiin osallistumalla Kestävä kehitys yhdistyksen toiminnassa kurssille. Lisäksi otettiin käyttöön visuaaliset muistutukset toimistotiloissa ympäristön huomioonottamiseksi. Hankinnoissa suositaan kierrätysmateriaaleista valmistettuja tuotteita ja sellaisia, joita voidaan kierrättää. Toimiston elintarvike- ja toimistotarvikeostoksissa valittiin ympäristösertifioituja ja Reilun kaupan tuotteita aina kun niitä oli saatavilla. Tulostuspaperina käytettiin kierrätyspaperia. Tarjotaan vain kasvisruokaa Kehyksen järjestämissä tilaisuuksissa. Kehyksen järjestämissä tilaisuuksissa tarjottiin vain kasvisruokaa. 15

17 Toimistopaperin ja painotuotteiden vähentäminen Toimistopaperin kokonaiskulutus kolmeen laatikkoon per työntekijä vuodessa. Asennetaan työasemille ohjelmisto, joka kertoo valitulla aikajaksolla tehtyjen tulosteiden määrän. Asennetaan oletusarvoksi kaikkiin koneisiin kaksipuolinen tulostus. Toimistopaperinkulutus oli vuonna 2015 keskimäärin 2,6 laatikkoa per henkilö (vuonna 2014 vastaava luku oli keskimäärin 4,2 laatikkoa per henkilö). Tulosteiden ja kopioiden määrää seurattiin tarkasti eriteltyjen laskujen avulla. Tulostuksen oletusarvoksi asetettiin kaksipuoleinen tulostus ja mustavalkoisuus. Tehdään vähemmän ja ympäristöystävällisempiä painotuotteita. Julkaisujen paperilaatujen valinnassa suositaan kierrätyspaperia ja otetaan mahdollisuuksien mukaan käyttöön uusia säästäväisempiä paperilaatuja. Vuoden 2015 aikana uusiopaperille painettiin julkaisu ja kirjanmerkkejä. Esitteet painettiin puolestaan ympäristöystävälliselle paperille aina kun tällaista oli saatavilla. Lentämisestä aiheutuvien päästöjen vähentäminen viidellä prosentilla vuosittain vuonna 2015 ja 2016 Harkitaan onko matkalle tarvetta lähteä vai voidaanko se toteuttaa puhelimen, Skypen tms. avulla. Kehys piti kansainvälisiä Skype-kokouksia ja osallistui webinaareihin 102 kertaa vuonna Vuoden 2015 aikana lennettiin keskimäärin 15,3 lentoa per henkilö (Vuonna 2014 vastaava luku oli 18,8 lentoa per henkilö). Lentomatkustamisesta luovutaan kokonaan Suomen sisällä ja kohteissa, jotka voi helposti saavuttaa junalla. Pohjois-Euroopassa matkustettaessa on selvitettävä aina lentomatkustamisen vaihtoehtoja. Suomen sisällä ei ollut lentomatkustamista vuoden 2015 aikana ja Keski-Euroopassa matkustettaessa on mahdollisuuksien mukaan käytetty junaa lennon sijaan. Kun on välttämätöntä lentää, suositaan aina suoria lentoyhteyksiä, jotka vähentävät saastuttavien välilaskujen määrää. Suoria lentovaihtoehtoja on suosittu niiden ollessa saatavilla ja hintatason ollessa kohtuullinen. Otetaan käyttöön lentämisen CO2 päästöjen kompensaatio vuodesta 2015 alkaen. Maan Ystäville maksettiin 10 prosenttia vuoden 2015 lentojen kustannuksista CO2-päästöjen kompensaationa joulukuussa SIHTEERISTÖ Kehyksen palveluksessa vuonna 2015 työskentelivät: Rilli Lappalainen pääsihteerinä Reetta Helander tiedottajana (työvapaalla syyskuusta alkaen) Nora Forsbacka assistenttina (syyskuuhun asti) ja tiedottajana (syyskuusta alkaen) Jussi Kanner vaikuttamistyön koordinaattorina (työvapaalla tammi- ja helmikuun) Miré Mertanen verkostoharjoittelijana (tammikuusta huhtikuuhun) Jenni Tuominen harjoittelijana (syyskuusta joulukuuhun) EYD2015-projektissa työskentelivät: Matleena Anttila EYD-projektikoordinaattorina Ruut Luukkonen EYD-harjoittelijana (maaliskuusta kesäkuuhun) Taika Kopra EYD-harjoittelijana (kesäkuusta elokuuhun) Kamomilla Ilmonen EYD-harjoittelijana (elokuusta joulukuuhun) Hossni Boudali EYD-assistenttina (elokuusta marraskuuhun) 16

18 DEEEP4-projektissa työskentelivät: Santeri Suvanto, Administrative Officer (Helsingissä) Tobias Troll, Project Manager (Brysselissä) Hélène Debaisieux, Communication Officer (Brysselissä) Luciana Almeida, Capacity Building Officer (Brysselissä/Lissabonissa) Maarten Coertjens, Advocacy Officer (Brysselissä) Amy Skinner, Research Officer (Ljubljanassa) Federico Spadini, Online Platform Officer (Arezzossa) Ana Teresa Santos, Advocacy Officer (tammikuusta maaliskuuhun) (Lissabonissa) 4.4. TALOUS Järjestön tulot muodostuivat pääasiassa valtionavusta ulkoasiainministeriön kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Vuosi 2015 oli kolmivuotisen rahoituksen viimeinen vuosi. Lisäksi projekteille saatiin hankeavustusta Euroopan komissiolta, ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotukselta ja kansainväliseltä Beyond verkostolta. Omaa varainhankintaa jäsenmaksujen lisäksi kerrytettiin yhdistyksen kokoustilan vuokrauksesta sekä koulutus- ja luennointimaksuista. Kesäkuussa 2015 ulkoasianministeriö ilmoitti merkittävistä leikkauksista (38 %) kohdentuen kansalaisjärjestöihin. Kehys valmisteli tulevaa valtionapuhakemustaan tässä valossa ja aloitti säästölinjan omassa toiminnassaan, muun muassa perumalla käynnistymässä olevan rekrytointiprosessin ja jätti toteuttamatta mm. verkkosivu-uudistuksen ja julkaisujen tekemisen. Henkilöstöleikkauksiin ei kuitenkaan onneksi jouduttu. Tilikauden kokonaistuotot olivat ,45 ja kokonaiskulut ,55. Järjestön oma pääoma oli tilikauden päätteeksi 384,37. Ylijäämä oli ,05. 17

19 5. Projektit Vuoden 2015 aikana Kehys toteutti 4 eri projektia erillisrahoituksella: DEEEP4, EYD 2015, Eurooppatiedotus ja Beyond KEHITYSYHTEISTYÖN EUROOPPALAINEN TEEMAVUOSI Kehitysyhteistyön eurooppalainen teemavuosi järjestettiin vuonna 2015 kehitysyhteistyöjärjestöjen eurooppalaisen kattojärjestön CONCORDin aloitteesta. Suomessa kampanjasta vastasivat Kehys yhteistyössä ulkoasiainministeriön kanssa. Kehitysyhteistyön eurooppalaisella teemavuodella oli kolme päätavoitetta: 1. Tarjota tietoa EU:n ja sen jäsenmaiden tekemästä kehitysyhteistyöstä. 2. Edistää kansalaisten, ja etenkin nuorten, osallistumista kehitysyhteistyöstä käytävään keskusteluun. 3. Tiedottaa EU:n ja sen jäsenmaiden tekemän kehitysyhteistyön hyödyistä ja tuloksista. Kehitysyhteistyön eurooppalaisen teemavuoden avasi kehitysministeri Sirpa Paatero Eurooppasalissa järjestetyssä tilaisuudessa 4. helmikuuta. Kehitysyhteistyön eurooppalaisen teemavuoden lähettiläiksi valittiin Diandra ja Hossni Boudali. Lähettiläät osallistuvat muun muassa Eurooppapäivään, Maailma kylässä -festivaaliin, SuomiAreenatilaisuuteen ja vuoden avajaisiin ja loppujuhlaan. Diandraa haastateltiin YLE-kanavalle ja Pirkka-lehteen, ja Hossni Boudali järjesti viisi videokilpailutyöpajaa. Teemavuoden kampanjavideon ensiesitys nähtiin Eurooppapäivänä osana Euroopan komission Suomen-edustuston ohjelmaa Rautatienasemalla. Kampanjavideo näytettiin syksyllä Ylellä, jossa arviolta 1 miljoonaa ihmistä näki sen (21,7 prosenttia suomalaisista). Video näkyi myös Finnkinon elokuvateattereissa ( katsojaa), Helsinki Africa Film Festivalissa (900 katsojaa), Oulun kansainvälisillä lasten- ja nuortenelokuvien festivaaleilla (450 katsojaa), haluanmaailman Youtube-kanavalla (1 530 katsojaa). Video näytettiin luonnollisesti myös EYD2015:n tapahtumissa (421 katsojaa). Lisäksi videota mainostettiin Facebookissa, jossa päivitys nähtiin kertaa ja se keräsi 134 tykkäystä, kommenttia tai jakoa. Verkkosivuilla julkaistiin vuoden aikana 43 artikkelia, ja 13 eri Kehyksen jäsenjärjestön kirjoituksia. Sosiaalisen median #haluanmaailman-kampanja keräsi vuoden aikana seuraajaa Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Päivityksiä jaettiin myös aktiivisesti Kehyksen ja ulkoasiainministeriön sosiaalisen median kanavissa henkeä osallistui #haluanmaailman-kampanjaan kertomalla, minkälaisen maailman he haluavat. Kehitysyhteistyön eurooppalainen teemavuosi järjesti videokilpailun Kilpailua mainostettiin kaikille Suomen lukioille ja yläasteille, Opettaja-, Nuorisotyö- ja Curly-lehdissä, Tubeconissa ja Facebookissa, jossa mainos saavutti henkeä. Kilpailuun KEHITYSYHTEISTYÖN EUROOPPALAINEN TEEMAVUOSI - 27 tapahtumaa, joissa osallistujaa - Kampanjavideo on nähty noin kertaa - EYD-kanavan Youtube-videoita nähty kertaa julkaisua tai esitetty jaettu - 17 artikkelia mediassa 18