KANSALAISJÄRJESTÖJEN KEHITYSYHTEISTYHANKKEEN VUOSIRAPORTTI. Vuodelta 2002

1 KANSALAISJÄRJESTÖJEN KEHITYSYHTEISTYHANKKEEN VUOSIRAPORTTI Vuodelta 2002 Järjestön nimi suomeksi: MediCuba-Finlandia ry. Järjestön nimi englanniksi: MediCuba-Finland Hankkeen nimi: Raaka-aineita Kuuban lääketeollisuudelle Hankekoodi: 33800601 Hankkeen sijainti: Kuuba Raportointikausi: v. 2002 Hankkeen alkamisvuosi: v.1999 Markkaa Raportointivuodelle myönnetty tuki 8409,00 josta nostettu tukea raportointivuoden aikana 8409,00 Edelliseltä vuodelta käyttämättä jäänyt, raportointivuonna käytetty tuki 00,00 Raportointivuoden aikana käytetty tuki yhteensä 8409,00 1. YHTEISTYÖKUMPPANIT. Selvitä tuen vastaanottajan, hyödynsaajien tai muiden yhteistyökumppaneiden osallistuminen hankkeen suunnitteluun, toteutukseen ja rahoitukseen sekä hankkeen valvontaan. Yhteistyökumppanit kohdemaassa: Kuuban terveysministeriö (Ministerio de Salud Publica de Cuba, MINSAP) ja sen alaisuudessa toimiva lääketeollisuusosasto (La Industria Quimico- Médico-Farmaceutica, QIMEFA), joka on osa perusteollisuuden ministeriötä (Ministerio de Industria Básica, MINBAS) sekä Valtionvarainministeriötä vastaava (Ministerio para la Inversion Extranjera y la Colaboracion Economica, MINVEC )., kuubalainen kansalaisjärjestö, joka toimii yhteistyössä ulkomaisten lääketeollisuuden tutkimusja kehitysprojektien kanssa (Sociedad Cubana de Ciencias Farmacéuticas, SCCF) ja lääkkeiden tutkimus- ja kehityskeskus (Centro de Investigacion y Desarollo de Medicamentos, CIDEM). Yhteistyökumppanit Euroopassa: MediCuba-Finlandia (MCF), joka perustettiin toukokuussa 1999 osaksi yhteiseurooppalaista MediCuba-Europea (MCE). MCF siirtää keräämänsä omavastuuosuuden ja KYO:lta saadun hanketuen MediCuba-Europe (MCE) yhteisrahastoon (Fondo Comun) Sveitsiin. (Toiminnan periaatteet : MINSAP on esittänyt raaka-aineprojektin alkaessa v. 1997 MCE:lle luettelon tarvittavista peruslääkkeistä, jotka ovat WHO:n välttämättömien lääkkeiden listalla: antibiootit, kipulääkkeet, astmalääkkeet ja muut kortikoidit, nukutusaineet, lihasrelaksantit, skitsofrenialääkkeet, verenpainelääkkeet. MINSAP tarkistaa listan vuosittain ja toimittaa sen MCE:lle. MCE hankkii yhteisrahastoon kerätyillä varoilla tarvittavat lääkkeiden raaka-aineet. Laaduntarkastuksen jälkeen raaka-aineet laivataan Kuubaan. QIMEFA:n toimesta tarkistetaan saapuneiden raaka-aineiden laatu ja toimitetaan raaka-aineet lääketehtaille. QIMEFA vastaa lääkkeiden tuotannosta ja työvoimasta. Valmiiden lääkkeiden jakelusta sairaaloihin vastaa valtiollinen la Empresa de Suministros Farmaceuticos (ENSUFARMA). )

2 2. HANKKEEN VAIKUTUKSET JA TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN. 1.)Selvitä miten hanke on saavuttanut sille asetetut tavoitteet. 2.) Millaisia positiivisia vaikutuksia hankkeella on ollut, kuka/ketkä ovat niistä hyötyneet, mitä muutoksia hankkeen seurantamittareissa on tapahtunut? 3.) Missä asioissa ja mistä syystä osa tavoitteista on ehkä jäänyt saavuttamatta? 1.)A. ja 3.) Yksityiskohtaisten tavoitteiden toteutuminen: Marraskuussa 2002 lähetimme MediCuba-Europelle 10 511 e, josta 9986,16e meni yhteisrahastoon ja 525,58e hallinnollisten kulujen rahastoon. Yhteisrahastoon menneellä summalla on tuettu astmalääke salbutamolin kapselikoneen rakentamista Kuubaan, jonka kokonaishinnaksi tulee 500 000e (ks.hankeanomus v:lle 2003, jossa liite salbutamoli-projekstista). V. 2001 lopussa lähetetyllä summalla ostettiin maaliskuussa 2002 tiopentaalin raaka-ainetta 18kg (ks. ed. vuoden raportti). Valitettavasti emme ole vielä saaneet tänä vuonna raporttia muiden maiden lähettämien lääkkeiden raaka-aineista (muuta kuin suunnitteluvaiheessa) ja niiden määristä, mutta jokainen MCE:n jäsenmaa on v. 2002 osallistunut sekä lääkkeiden raaka-aineiden ostamiseen että salbutamoli-kapselikoneen rakentamiseen. 1.) B. Yleisten tavoitteiden toteutuminen. Valitettavasti emme ole saaneet vielä läheskään kaikkia vuoden 2002 tietoja Kuuban terveysindikaattoreista. Meillä on tiedot vain vuoteen 2001 asti, joista näkyy kuitenkin trendit, joiden perusteella voidaan arvioida kuubalaisten terveydentilanteen muuttumista MCE:n toimintavuosina 1998-2002. Bruttokansantuote kasvu on vuosina 1998, 1999 ja 2000 ollut 1.2%, 6.2% ja 5.5%. Syyskuun 11. päivän tapahtumien aiheuttama turismin lasku sekä hirmumyrsky Michelle aiheuttivat Kuuballe uuden talouskriisin, minkä johdosta bruttokansantuote kasvoi v. 2002 vain 1.1%. Työttömyysaste on ollut vastaavasti 6.6%, 6.0% ja 5.8%, mutta valitettavasti emme ole vieläkään saaneet MCE:n tiedottajalta tietoa Kuuban viime vuoden työttömyysasteesta. Kuten kuvasta 4 näkyy, syöpä on edelleen toiseksi suurin kuolinsyy, mikä puoltaa MCE:n tukemaa solumyrkkytehtaan rakentamista (ks.mcf:n hankeanomus v:lle 2001). Itsemurhat kuolinsyynä ovat ilahduttavasti kääntyneet hienoiseen laskuun. Huomattavana kuolinsyynä ovat edelleen influenssa ja keuhkokuume. V. 2001 kroonisten keuhkosairauksien määrä on kuitenkin kääntynyt nousuun verrattuna edelliseen vuoteen, mikä puoltaa salbutamoli-projektin aloittamista. Kuvista 2-3 näkyy, imeväiskuolleisuuden lasku. Myös lapsivuodekuolleisuus on kääntynyt laskuun v. 1999. Tärkeimmät lapsivuodekuolleisuuden syyt ovat abortti, lapsivuodekomplikaatiot. Sen sijaan alle 5-vuotiaden lasten kuolleisuus on uudelleen nousussa. Tarkat tiedot terveydenhuollon infrastruktuurista v.2002 näkyvät Project -liitteestä (sairaaloiden lukumäärä, pkl, vuodepaikat, lääkäreiden, hoitajien määrät jne.) Ilmoitusvelvollisista tartuntataudeista tilastoja johtaa kuppa. Kuppatapausten kasvu on saatu käännytetyksi laskuun. 2.) Kuubalaisten terveydentila vaikuttaa hieman parantuneelta huolimatta uusista taloudellisista vaikeuksista. (ks. terveysindikaattorit). Projektista hyötyvät kaikki kuubalaiset. Taulukko 1. Kuuban sosioekonomisia indikaattoreita Lähde: El Estado del Mundo 2001(Edicion Akal, enero de 2001) Väkiluku (miljoonaa) 11,6 Asukastiheys (asukasta/km2) 101,6 Väestönkasvu (1995-2000, %) 0,4 Hedelmällisyysindeksi (1995-2000) 1,6 Lapsikuolleisuus (1995-2000, o/oo) 9 Odotettu elinikä (1995-2000, vuosia) 75,5 Bruttokansantuote (milj.usd) 17 300 Vuosimuutos 1988-1998 (%) -3,1 Muutos 1999 (%) 6 Bruttokansantuote per capita (USD) 1560 Inflaatio v. 2000? (%)h 0,7 MCF:llä ei ole tiedossa vastaavan lähteen tietoja v:lta 2002, mutta osa tiedoista ilmenee Project-liitteessä.

3 Lapsikuolleisuus 16 14 12 /1000 syntymää 10 8 6 4 2 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 perinataali (0-27 vrk) neonataali (8-27 vrk) fetaali (0-7 vrk) Kuva 1 Lapsivuodekuolleisuus 50 / 1000 syntymää 40 30 20 10 0 1999 2000 2001 Kuva 2

4 Alle 5-vuotiaiden kuolleisuus 14 12 /1000 syntymää 10 8 6 4 2 0 1990 1998 1999 2000 2001 Kuva 3 Kuolinsyyt Sydäntaudit 25000 Syövät kuolemantapauksia 20000 15000 10000 5000 Aivoverenkiertohäiriöt Influenssa ja keuhkokuume Onnettomuudet Verisuonisairaudet Krooniset keuhkosairaudet Itsemurhat Sokeritauti 0 1970 1981 1993 1998 1999 2000 2001 Kirroosi ja muut krooniset maksasairaudet Kuva 4

5 100000 10000 Tartuntataudit lavantauti tuberkuloosi lepra hinkuyskä jäykkäkouristus tartuntatapausta 1000 100 10 tuhkarokko tarttuva aivokalvontulehdus kuppa AIDS vihurirokko sikotauti 1 1970 1980 1990 1998 1999 2000 2001 leptospireesi vesikauhu Kuva 5 3. TOIMINNOT JA TULOKSET. a) Selvitä lyhyesti tärkeimmät toimintamuodot ja toimenpiteet, joiden kautta hankkeelle asetettuja tavoitteita on pyritty saavuttamaan. b) Luettele lyhyesti hankkeen tulokset eli raportointikauden aikana aikaansaadut konkreettiset parannukset ja tuotokset. Ilmoita tulosten valmistumisajankohta, määrä ja laji. Jos tulokset eivät vastaa hakemuksessa/suunnitelmassa ilmoitettuja, selvitä syyt poikkeamiin. (Käytä tarvittaessa lisälehtiä). a)lääkkeiden raaka-aineiden lähetys. Lisäksi projekti on v. 2000 työllistänyt n. 70 laboratorioteknikkoa ja 5 farmaseuttista insinööriä, 1 työnjohtajan ja 1 toimeenpanijan. Odotamme edelleen MCE:ltä vuoden 2002 hankkeen tarkkoja työllistämisvaikutuksia. Osa tiedoista näkyy Projekt -liitteessä b)terveysindikaattoreiden paraneminen lääkehuollon kohentumisen johdosta. (ks. terveysindikaattorit yllä.) 4. HANKKEEN KESTÄVYYS. Arvioi hankkeen tulosten ja positiivisten vaikutusten kestävyyttä: Onko niiden taloudellisen, teknisen, institutionaalisen, sosio-kulttuurisen ja ympäristöllisen kestävyyden suhteen riskejä? Hankkeen lähtökohta on Kuuban terveydenhuollon ja lääkehuollon kestävän kehityksen turvaaminen materiaalisen, taloudellisen, teknisen, tietotaidon sekä instituution säilymisen osalta kauppasaarron aiheuttaman poikkeuksellisen ajan yli. Kuuban terveydenhuoltojärjestelmä on sosio-kulttuurisesti kestävä (ks. hankeanomuksen liitteet v. 2000, jossa th-järjestelmän perusteet on esitetty). MCE:n avustuksella tuotetut lääkkeet ovat WHO:n välttämättömien lääkkeiden listalla, kaikkien tarvitsevien saatavilla kulttuuriseen tai sosiaalisen taustaan katsomatta, ilmaisia, sairaalalääkkeitä. Vaarana on, että (esim. Medi-

6 Cuba Europen) tuki loppuu ja terveydenhuollon ja lääkehuollon taloudellinen, tekninen ja institutionaalinen pohja pettää ennen kauppasaarron lopettamista. Ympäristöllisen kestävyyden osalta ei suuria riskejä ole koska ko. lääketeollisuus ei ole kovin saastuttavaa. Lääketehtaat, joissa MCE:n toimittamista raaka-aineista valmistetaan lääkkeitä noudatetaan Good Manufacturing Practice (GMP) -käytäntöä, jolloin merkittäviä ympäristövaikutuksia ei voi olla. MediCuba Finlandia on kuitenkin tehnyt aloitteen MediCuba-Europelle Kuuban lääketeollisuuden ympäristövaikutusten selvittämiseksi. Käynnissä oleva salbutamolikapselikoneen rahoittaminen (ks. hankesuunnitelma v:lle 2003) on esimerkki ympäristöystävällisestä (freonittomasta) lääkkeiden valmistuksesta. 5. ONGELMAT JA MUUTOSTARPEET. Mitä ongelmia ja muutostarpeita hankkeessa on ilmennyt? Miten hankkeen toteutusta on syytä kehittää, jotta tavoitteet saataisiin saavutetuksi ja vaikutusten sekä tulosten kestävyys varmistetuksi? Kuubalaisen osapuolen mukaan ongelmia ei ole. On kuitenkin ilmennyt tarvetta muuttaa raaka-ainelistaa siten, että toimitetaan lukumääräisesti vähemmän, mutta määrällisesti enemmän raaka-aineita. Painopiste on muuttumassa antibioottien ja astmalääkkeiden suuntaan v.2003 (ks. Projekt -liite). Eurooppalaisen osapuolen kannalta ongelmana on tiedon hidas saatavuus, mikä tämänkin raportin kohdalla on ilmeinen. Myös bilateraalisesti tukea antavat MediCuban-Europen jäsenjärjestöt ovat kokeneet samanlaisia ongelmia. Eräänä mahdollisena syynä hitaaseen tiedonsaantiin voi olla IMEFAN vaihtuminen terveysministeriöstä (MINSAP) teollisuusministeriön (MINBAS) alaisuuteen.

7 6. HANKKEEN KUSTANNUKSET JA RAHOITUS. Tarkempi erittely kohdissa 7 ja 8. 8.1 KUSTANNUKSET KUSTANNUKSET Vuosi 2002.. Henkilökulut (liitteestä A1) Suomalaisen henkilöstön palkka- ja sosiaalikulut Suomalaisten asuminen ja matkakulut MCE:n vuosikokoukseen Zurichiin 9/02 551,77e Paikallisen henkilöstön palkka- ja sosiaalikulut Muut henkilökulut (n. 100 000mk v.2000, jonka Kuuban valtio maksaa) Välisumma yhteensä 551,77e Koulutus ja valistus (liitteestä A4) Henkilökulut Materiaalit, tilat ja muut kulut Välisumma yhteensä Materiaalit, hankinnat ja investoinnit (liitteestä A5) Laite- ja materiaalihankinnat 9986,16e Rakentaminen Muut hankinnat Välisumma yhteensä 9986,16e Käyttö ja kunnossapito Käyttökulut Kunnossapitokulut Välisumma yhteensä Seuranta ja arviointikulut yhteensä (liitteestä A2) TOTEUTUSKULUT YHTEENSÄ 10 537,16e Hallintokulut (liitteestä A3) Hallintohenkilöstön palkka- ja sosiaalikulut Toimistokulut+pankki+internetkulut: (52,9+95,9+113,39)e 357,19e Varainhankinta ja tiedottaminen, sisältyy ed. kohtaan Välisumma yhteensä 357,19e KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 10894,35 e Hallintokulujen osuus kokonaiskuluista (%) 3,3%

8 8.2 RAHOITUS Kohdassa 7.1 kuvatut kustannukset on katettu seuraavasti: RAHOITUS Vuosi 2002. Omarahoitus Rahallinen osuus Vapaaehtoistyö ja tavaralahjoitukset 2102e 150 e Omarahoitus yhteensä 2252e Omarahoitus kokonaiskuluista (%) 20,7% Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyötuki Rahoitus raportointivuodelle myönnetystä tuesta Rahoitus aiemmilta vuosilta siirtyneistä tuista Käytetty UM:n kehitysyhteistyötuki yhteensä 8409e 8409e Muu rahoitus Rahoituslähteet: v. 2001 jäsenmaksuista, joista osa maksettiin vasta 2002 puolella Muut rahoitus yhteensä 233,35e 0e RAHOITUS YHTEENSÄ 10 894,35e 7. KUSTANNUSERITTELY. Selvitä hankkeen kustannukset eriteltynä kustannuslajeittain. Erittelyssä tulee ilmoittaa kustannuslajit (esim. henkilötyön laatu, koulutusmateriaali, rakennustarvikkeet, matkoja), hankintojen määrä (esim. henkilötyön määrä ja työskentelyaika, kappaletta hankittuja välineitä, m 2 rakennettu toimitilaa, kpl matkoja), yksikköhinta (esim. mk/kuukausi, mk/kappale, mk/ m 2 ) sekä hankintalähde. Kustannuserittelyn voi tarvittaessa esittää erillisillä liitteillä. Oheisia kustannustaulukoita voi myös tarvittaessa käyttää apuna (liite A).

9 8. OMARAHOITUS. Selvitä määrällisesti ja laadullisesti kulunutta vuotta koskevan järjestön omarahoituksen muodostuminen: mistä lähteistä omarahoitus on hankittu, miten lahjoitusten ja vapaaehtoistyön arvo on laskettu. Onko hankkeella ollut muuta rahoitusta? Omarahoituksen erittelyn voi esittää myös liitteessä B. Omarahoituksen 2102e on kerännyt MediCuba Finlandia ry. Summasta 1585,62e on jäsenmaksuja ja 536,38 lahjoituksia. Vapaaehtoistyö 150 e koostuu pj:n 3vrk:n palkan 1/3:sta. Hän kulutti 3 työpäivää Havannassa sairaaloissa tutustumassa tiopentaalin käyttöön sairaaloissa. 9. RAHATILANNE RAPORTOINTIVUODEN LOPUSSA Nostamatta jäänyt tuki, 0 josta sovittu siirtyväksi seuraavalle vuodelle Käyttämättä jäänyt nostettu tuki, 0 josta sovittu siirtyväksi seuraavalle vuodelle Ulkoasiainministeriölle palautettu tuki 0 Ulkoasiainministeriölle palautettava tuki 0 Euroa Ulkoasiainministeriö täyttää: Purettu tuki Purettava tuki Euroa 10. HANKKEEN TILANNE RAPORTOINTIKAUDEN PÄÄTTYESSÄ JA TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 1.)Onko hyödynsaajien tuen tarve vähentynyt, pysynyt ennallaan tai lisääntynyt raportointikauden aikana? 2:)Onko Suomesta tai muualta annettavaa tukea tarkoitus jatkaa? Miten ja kuinka kauan? Arvioi hankkeen suunnittelusta ja toteutuksesta saatuja kokemuksia:3.) miten toimintaa on syytä kehittää jatkossa? Milloin hanke on lopullisesti siirrettävissä yhteistyökumppanin ja/tai hyödynsaajien vastuulle? 1.) Tuen tarve on pysynyt kutakuinkin ennallaan tai laman aikana jopa hieman lisääntynyt. Ks. HS:n yleisönosastolla julkaistu MCF:n kirjoittama vastine v. 2000 raportista ja Lääkärilehden artikkeli Parantaako pelkkä rommi, jonka pj. Pirjo Lindfors on kirjoittanut v. 2001 raportista. 2.) On, niin kauan, kunnes kauppasaarto puretaan. 3.) Painotus antibiootteihin ja astmalääkkeisiin. Lääkevalikoiman vähentäminen. Salbutamoli-kapselikoneen rakentaminen. Koulutus. Asiantuntijavaihto. (Ks. salbutamoli-projekti). Liite: Project: Local Production of Medication for the Development of the Cuban Health System, Campaign 2003

10 Raportin vahvistavat oikeaksi: Paikka ja päivämäärä: Espoossa 30. huhtikuuta 2003 Allekirjoitus: Nimen selvennys: Pirjo Lindfors Esa Tulkki Asema: MediCuba-Finlandian pj MediCuba-Finlandian varapj.

11 LIITE A: KULUERITTELYT A1: Projektin toteuttamisen henkilökulut (seuranta- ja arviointimatkojen matkakulut liitteessä A2, hallintokulut liitteessä A3) Tehtävä / työntekijä Työn kesto (kk) Palkka- ja sosiaalikulut / kk Matka- ja majoituskulut Muut henkilökulut Henkilökulut yhteensä Suomesta palkattu henkilöstö Kehitysmaassa palkattu henkilöstö Henkilökustannukset yhteensä Lisätietoja:...

12 A2: Seuranta- ja arviointimatkat: Matkan aihe Selvitysryhmän kokoonpano Matkan kesto Palkkakulut Matka- ja majoituskulut Palkkakulut / matkakulut Palkka- ja matkakulut yhteensä Lisätietoja:...... A3: Hallintokulut Kululaji Yksiköiden määrä Yksikkökustannus Yhteensä Yleiset hallintokulut (3,3 %) 357,19e Hallintokulut yhteensä 357,19e Lisätietoja:...

13 A4: Koulutus- ja valistuskulut Kululaji Henkilökulut (kurssimaksut, ulkopuolisten kouluttajien palkkiot, majoitus- ja matkakulut, yms.) Yksiköiden määrä Yksikkökustannukset Kulut yhteensä Muut koulutus- ja valistuskulut (materiaalit, tilat, yms.) Yhteensä Lisätietoja:...

14 A5: Investoinnit ja hankinnat Laite- ja materiaalihankinnat Investointi Hankintalähde Yksiköiden määrä ja laatu Osallistuminen salbutamolin kapselinkoneen rakennnuskustannuksiin Yksikkökustannus Rahtikulut yms. Kulut yhteensä 9986.16e Rakentaminen Muut hankinnat Yhteensä 9986,16e Lisätietoja:...

15 LIITE B: OMARAHOITUS B1: Vapaaehtoistyö ja lahjoitukset (enintään 10 % kokonaiskuluista) Vapaaehtoistyö Työn / tavaran laatu Työn / tavaran määrä Arvon laskentaperuste Arvo yhteensä Puheenjohtaja tutustui tri Nelido Gonzalesin avulla 3pv:n ajan havannalaisten sairaaloiden anestesia- ja kivunhoitotoimintaan ja tiopentaalin käyttöön sairaaloissa 3 työpäivää 1/3 anestesialääkärin 3vrk:n palkasta HUS:ssa v. 2002 150euroa Lahjoitustavarat Yhteensä 150e B2: Rahallinen omarahoitus MediCuba-Finlandian jäsenmaksut Lahjoitukset MediCuba-Finlandialle Rahoituslähde 1585,62e 536,38e Määrä Yhteensä 2122,00e