Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Samankaltaiset tiedostot
Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI)

Glyfosaatin ja AMPAn kertyminen pintamaahan suorakylvössä

Luken glyfosaattitutkimusten tuloksia

Ravinnekuitu Metsäteollisuuden kuitupitoisten sivutuotteiden viljelykokeet

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Glyfosaatin ympäristövaikutukset ja niiden vähentäminen -hankkeen esittely

Kerääjäkasvien vaikutukset ravinnehuuhtoumiin

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?

Miten vähällä ja millaisella fosforilannoituksella pärjää?

Liuenneen orgaanisen hiilen huuhtoutuminen ja kulkeutuminen - bayesilainen arviointi HENVI SCIENCE DAYS

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen

Viljelymaiden kasvukunnon palautus biohiilen ja muiden biomassojen avulla

Vantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä

Suorakylvön hyödyt kymmenen keskeisintä syytä suorakylvöön

Tuloksia Luken glyfosaattitutkimuksista

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

Biohiili ja ravinteet

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Glyfosaattihankkeen kuulumiset

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus

MAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

Vesistöihin päätyvä orgaaninen aines

Maan happamuus ja kalkitus. Ravinnepiika, kevätinfo Helena Soinne

Salaojitustekniikoiden vaikutukset satoon, maan rakenteeseen ja vesistökuormitukseen, PVO-tutkimushanke

Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI)

Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat

Turvepeltojen ympäristöhaasteet

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Maaperän kunnostus ja maankäytön muutokset pellonkäytön optimoinnissa

Palkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä. Maatalouden trendit, Mustiala Hannu Känkänen

Maan kasvukunnon havainnointi. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

Lannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus

Kipsi vähentää peltomaan

TOSKA hankkeen tuloksia Täydennysojitus savipellolla

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet

Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Energian säästöä ja ilmastonmuutoksen hillintää. OMAVARA -hankkeen loppuseminaari Hannu Känkänen

Karjanlannan hyödyntäminen

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Suorakylvöseminaari 2019

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Hautomokuori orgaanisena maanparannusaineena

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista

Maan laadun liittäminen elinkaariarviointiin: menetelmän testaus. Katri Joensuu, Merja Saarinen, Taija Sinkko

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE

Mikrobien merkitys maan multavuuden lisäämisessä

Nitraattiasetus. * Lannan varastointi * Lannoitteiden käyttö * Kirjanpitovaatimus. Materiaali perustuu julkaisuhetken tietoihin

Orgaanisen aineksen merkitys maan rakenteelle

Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT

Luomuliiton ympäristöstrategia

Luomutuotteiden elinkaariarviointi. Taija Sinkko ja Merja Saarinen MTT, Kestävä biotalous SustFoodChoice hankkeen loppuseminaari 5.5.

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Peltokuivatuksen tarve

Kestävät viljelymenetelmät, maan rakenne ja ravinteet. Ympäristökuiskaaja , Turku Ympäristöjohtaja Liisa Pietola

VOIT KYLVÄÄ AINA VALINTASI MUKAAN SÄNGELLE NURMELLE MUOKATULLE

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa

Viljelyn monipuolistaminen... Osuuskunta Lapinjärven Farmarit

Luomuviljelyn keinot ravinnekierrätyksessä Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia

Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin

Toimiva maaperän mikrobisto

Kasvinsuojelulla vaikutusta ravinnekuormitukseen

Nollakuidulla typen huuhtoutumisen kimppuun

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Viljelijän keinot maan kasvukunnon parantamiseen. KoneAgria Sampo Järnefelt

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa

IPM-kokemuksia kesältä 2010

PELTOMAAN RAKENNE JA FOSFORIN KÄYTTÖKELPOISUUS

HIIDENVESI-ILTA Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus

Kiintoaineen ja humuksen mallintaminen. Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/2013

Nitraattiasetus (1250/2014)

Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen , Hämeenlinna

Uusia tutkimustuloksia maan tiivistymisestä

Ekosysteemi tai sen osa, jossa tapahtuvat prosessit kasvattavat ilmakehän hiilivarastoa. Vrt. hiilinielu.

Automaattinen veden laadun mittaus kannattaa

Salaojakonetutkimus Sievi. Salaojituksen neuvottelupäivät Tampere Markus Sikkilä, Salaojayhdistys

Miten viljelijä voi kehittää maan kasvukuntoa?

Maan rakenteen vaikutus eroosioon. Janne Heikkinen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Astrum-keskus, Salo

Maaperäeliöiden rooli peltomaassa: Mikrobit [esityksestä tiivistetty]

Turvepeltojen viljely. Merja Myllys

Transkriptio:

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili Helena Soinne, Riitta Lemola, Laura Hoikkala ja Eila Turtola 14.5.2014 1

Orgaanisen aineksen merkitys maatalousmaassa Ylläpitää kasvukuntoa Parantaa maan rakennetta, vähentää tiivistymis- ja eroosioriskiä sekä parantaa maan kykyä pidättää vettä ja ravinteita. Hajotustoiminta ylläpitää ravinteiden kiertoa Orgaanisen aineksen vähentyminen on yksi EU:n tasolla todetuista maaperän tilaan liittyvistä uhkista Myös Suomessa (Heikkinen et al. 2013: Declining trend of carbon in Finnish cropland soils in 1974 2009): Kivennäismailla maan C vähenee n. 0.4% vuodessa (n. 220 kg ha -1 ) Orgaanisilla mailla (C > 30%) C:n määrä vähenee 0.2 0.3 % Viljelytoimenpiteillä pyrittävä ehkäisemään C:n vähentymistä edistämään orgaanisen aineksen kertymistä maahan 14.5.2014 2

Viljelytoimenpiteet ja orgaanisen aineksen huuhtoutuminen Erilaisten viljelytoimenpiteiden vaikutus maan orgaanisen aineksen kertymiseen Intensiivinen muokkaus kiihdyttää orgaanisen aineksen hajoamista Kevennetty muokkaus ja suorakylvö edistää orgaanisen aineksen kertymistä maan pintaan Luomuviljelyssä maahan tulee lisää orgaanista ainesta lannan mukana Kuinka paljon pelloilta huuhtoutuu orgaanista hiiltä (DOC)? Lisääkö maan pintaan kertyvä orgaaninen aines tai lannankäyttö lannoitteena orgaanisen aineksen huuhtoutumista pelloilta? 14.5.2014 3

Liukoisen orgaanisen hiilen huuhtoutuminen MTT:n koekentät Toholampi Luomutuotanto Hietamaa 2 + 2 lohkoa: Luomu-kotieläintila, tuottaa rehut ja lanta levitetään pellolle Tavanomainen kasvinviljelytila, väkilannoitteet ja torjunta-aineet Yöni (Jokioisilla) Luomutuotanto Savimaa 2 + 2 + 2 lohkoa: Luomu ja tavanomainen viljely sekä luonnonnurmi (niitty) Kotkanoja (Jokioisilla) - Kyntö ja suorakylvö Savimaa 2 + 2 lohkoa 14.5.2014 4

Toholammin huuhtoutumiskenttä - Luomuviljely Toholammilla, Keski-Pohjanmaalla DOC:n huuhtoutumista seurattiin 4:llä lohkolla 2 x tavanomainen viljanviljely 2 x luomukierto Virtaamapainotteinen näytteenotto, pinta- ja salaojavaluntavedet erikseen 14.5.2014 5

Toholammin huuhtoutumiskenttä - Luomuviljely mm 350 300 250 200 150 100 50 Luomu 6 Tavanomainen 8 Luomu 10 Tavanomainen 12 0 11.4.12 31.5.12 20.7.12 8.9.12 28.10.12 Valunta tulee pääasiassa salaojavaluntana Valumaveden DOC-pitoisuuksissa ei seurantajakson aikana näy viljelymenetelmästä riippuvia eroja Pintavalunta Salaojavalunta DOC mg l -1 Luomu 6 20 16 Luomu 10 16 13 Tavanomainen 8 16 16 Tavanomainen 12 15 18 14.5.2014 6

Toholammin huuhtoutumiskenttä - Luomuviljely DOC kg/ha 70 Luomu 6 Tavanomainen 8 Luomu 10 Tavanomainen 12 60 50 40 30 20 10 0 1.4.2012 21.5.2012 10.7.2012 29.8.2012 18.10.2012 7.12.2012 Lohkoilta vuoden aikana tuleva kokonaiskuormitus ei tällä seuranta-jaksolla poikkea eri viljelymenetelmien välillä 14.5.2014 7

Yöni Luonnonnurmi (niitty), luomu ja tavanomainen Yönin huuhtoutumiskenttä Jokioisilla (savimaa) Virtaamapainotteinen vesinäytteenotto Pinta- ja salaojavalunta samassa 14.5.2014 8

Yöni Luonnonnurmi (niitty), luomu ja tavanomainen DOC kg ha -1 70 60 50 40 30 20 10 Tavanomainen 1 Niitty 2 Niitty 3 Luomu 4 Tavanomainen 5 Luomu 6-12.3.12 1.5.12 20.6.12 9.8.12 28.9.12 17.11.12 6.1.13 25.2.13 Mittausjakson aikana niittylohkoilta tuli suurimmat kuormat Niityiltä tulevassa valumavedessä korkeammat DOC-pitoisuudet kuin tavanomaisesti viljellyillä mg l -1 Tavanomainen 1 9.5 Tavanomainen 5 9.4 Luomu 4 8.8 Luomu 6 12.0 Niitty 2 11.4 Niitty 3 14.5 14.5.2014 9

Kotkanojan huuhtoutumiskenttä - Kyntö ja suorakylvö Jokioisilla, Lounais-Hämeessä Neljä lohkoa, joista pintavalunta- ja salaojavesinäytteet virtaamapainotteisesti 2 x kyntö, 2 x suorakylvö 14.5.2014 10

Kotkanojan huuhtoutumiskenttä - Kyntö ja suorakylvö mm 350 300 Kyntö A, PV Kyntö C, PV Kyntö A, SO Kyntö C, SO SK B, PV SK D, PV SK B, SO SK D, SO DOC kg ha -1 30 25 250 20 200 150 100 15 10 50 5 0 17.3. 25.6. 3.10. 11.1. 21.4. 0 17.3. 6.5. 25.6. 14.8. 3.10. 22.11. 11.1. 2.3. 21.4. Suorakylvetyiltä lohkoilta enemmän pintavaluntaa ja vähemmän salaojavaluntaa Verrattuna kyntöön, suorakylvetyillä suurempi osuus DOC-kuormasta tulee pintavalunnan mukana. 14.5.2014 11

Kotkanojan huuhtoutumiskenttä - Kyntö ja suorakylvö DOC-kuorma määräytyi valunnan mukaan Muokkausmenetelmä ei seuranta-aikana vaikuttanut DOCkuorman määrään Pintavalunta Salaojavalunta mg l -1 Kyntö A 9.3 9.3 Kyntö C 10.1 9.3 Suorakylvö B 9.2 9.9 Suorakylvö D 8.6 9.7 DOC kg/ha 35 30 25 20 15 10 5 Kyntö A SK B Kyntö C SK D 0 11.2.12 21.5.12 29.8.12 7.12.12 17.3.13 14.5.2014 12

Inkubointikoe - Kotkanoja Pelloilta huuhtoutuvan DOC:n käyttökelpoisuus Itämeren bakteereille Mukana neljän lohkon pinta- ja salaojavaluntavedet, näytteet otettiin 25.10.2013 Alustavat tulokset: Ilman ravinnelisäyksiä DOC-pitoisuus väheni keskimäärin 10 % (3.7% - 16.7%) 2 kk:n aikana Fosforilisä: DOC:n pitoisuus aleni keskimäärin 14% (6.2% - 22.9%) 2 kk:n aikana 14.5.2014 13

Yhteenveto huuhtoutumiskentistä DOC kg ha -1 70 Yöni, niitty (savimaa) 60 50 Toholampi (hietamaa) 40 30 20 10 Kotkanoja ja Yöni (savimaa) 0 12.3.12 1.5.12 20.6.12 9.8.12 28.9.12 17.11.12 6.1.13 25.2.13 14.5.2014 14

Yhteenveto huuhtoutumiskentistä Valunnan kasvaessa DOC-kuorma kasvaa DOC kg/ha 8 7 6 5 4 3 2 1 0 0 10 20 30 40 50 Valunta mm Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / Jarkko Hovi 14.5.2014 15

Yhteenveto huuhtoutumiskentistä Valunnan kasvaessa DOC-kuorma kasvaa Sulan maan aikaan sama valunta tuottaa suuremman kuorman DOC kg/ha 8 Talvi 7 Kesä 6 5 4 3 2 1 0 0 10 20 30 40 50 Valunta mm Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / Jarkko Hovi 14.5.2014 16

Yhteenveto huuhtoutumiskentistä Pintamaan hiili% ja DOC-kuorman välillä on positiivinen korrelaatio Muita vaikuttavia tekijöitä ovat maalaji ja maanrakenne DOC kg ha -1 70 60 50 40 30 20 10 y = 7.4507x + 8.8756 R² = 0.6462 0 2 3 4 5 6 7 Maan C% 14.5.2014 17

Johtopäätökset Maatalousmaan liukoisen orgaanisen hiilen kuorma on samaa suuruusluokkaa kuin kivennäismaalla kasvavan metsän Pelloilta vesistöön huuhtoutuvan hiilen määrä oli seurantavuonna 17% (12-23 %) Heikkinen et al. (2013) esittämästä 0.4% vuosittaisesta (keskimäärin 220 kg ha -1 ) hiilihäviöstä. Maatalousmaasta lähtevään liukoisen hiilen kuormaan vaikuttavaa ensisijaisesti valunta (vuodenaika), mutta myös maan hiili% Yhden vuoden seurantajakson aikana ei havaittu eroja eri viljelymenetelmien vaikutuksesta DOC-kuormaan Orgaanisista peltomaista huuhtoutuvan DOC:n määrä? 14.5.2014 18

KIITOS 14.5.2014 19