Tilastokatsaus 9:2013 Vantaa 31.10.2013 Tietopalvelu B15:2013 1 Työpaikat ja työssäkäynti Vantaalla vuonna 2011 Työvoima ja työllisyys Vantaalla 31.12.2011 Vantaalla työllisen työvoiman määrä oli 101 348 henkilöä vuoden 2011 lopussa. Työllisistä oli vieraskielisiä 9 576 henkilöä. Työttömänä oli 9 040 vantaalaista, joista 2 380 vieraskielistä. Vuoden 2011 aikana työllisen työvoiman määrä lisääntyi 1 790 henkilöllä, josta vieraskielisten osuus oli 1 280 henkilöä. Työttömien määrä väheni samassa ajassa 180 henkilöllä. Vieraskielisten työttömien määrä kasvoi vuonna 2011 kuitenkin 115 henkilöllä Vantaalla työllisyysaste eli työllisen työvoiman osuus 15 64 -vuotiaasta väestöstä oli vuoden 2011 lopussa 71,8 prosenttia, mikä on 0,8 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2010. Miehillä työllisyysaste oli 71,5 prosenttia kun naisilla se oli hieman korkeampi, 72,1 prosenttia. Suomen- ja ruotsinkielisen työvoiman työllisyysaste oli 73,7 ja vieraskielisen työvoiman 57,4 prosenttia. Vieraskielisten naisten työllisyysaste oli vain 51,6 prosenttia, kun se kotimaisia kieliä puhuvilla naisilla oli 74,8 prosenttia. Miehillä ero oli pienempi: 63,1 ja 72,6 prosenttia. Työpaikkojen määrä kasvoi vuodessa 2 040:lla, Vantaan työpaikkaomavaraisuus on 104,6 prosenttia Vantaalla oli vuoden 2011 lopussa kaikkiaan 105 995 työpaikkaa. Niitä oli 2 040 eli 2,0 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin, mutta vain 280 enemmän kuin kolme vuotta aiemmin. Työpaikkojen määrä on kasvanut Vantaalla joka vuosi vuodesta 1994 lähtien vuosia 2005 ja 2009 lukuun ottamatta. Näinä vuosina kasvu hetkellisesti katkesi jatkuakseen jälleen heti seuraavana vuonna. Kuvio 1. Työpaikkojen määrä Vantaalla 31.12.1990 31.12.2011 Vuosituhannen vaihteen jälkeen työpaikkamäärä on kasvanut keskimäärin 1 520 työpaikalla vuosittain. Suurin vuosikasvu oli vuonna 2007, kun työpaikkamäärä kasvoi lähes 6 200 työpaikalla (6,4 %) ja pienin vuonna 2009, jolloin työpaikkamäärä väheni 4 580:lla (-4,3 %).
2 Vantaan työpaikkaomavaraisuus (työpaikat/työllinen työvoima) ylitti vuoden 2003 aikana 100 prosentin rajan ja kohosi vuoden 2008 aikana yli 104 prosenttiin, mutta aleni seuraavana vuonna vajaaseen 103 prosenttiin. Vuoden 2011 lopussa se oli 104,6 prosenttia. Yli viidennes Vantaan työpaikoista tukku- ja vähittäiskaupan toimialalla Vantaalla olevista työpaikoista 22 prosenttia oli vähittäis- ja tukkukaupan sekä moottoriajoneuvojen korjauksen toimialalla (G) ja vajaa 16 prosenttia kuljetuksen ja varastoinnin (H) toimialalla. Teollisuuden toimiala (C) työllisti runsaat 12 prosenttia, terveys- ja sosiaalipalvelut (Q) vajaat 9 prosenttia sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminta (N) 8 prosenttia kaikista Vantaalla työssäkäyvistä. Rakentamisen (F) toimialan osuus Vantaalla työssäkäyvistä oli 7 prosenttia. Vuoden 2011 aikana työpaikkamäärä kasvoi kaikilla suurilla toimialoilla Tukku- ja vähittäiskaupan toimialan työpaikkamäärä oli vuoden 2011 lopussa 755 suurempi kuin vuotta aiemmin. Lukumääräisesti eniten työpaikat lisääntyivät kaupan ohella rakentamisen ja teollisuuden toimialoilla. Työpaikkamäärä väheni lukumääräisesti eniten julkisen hallinnon toimialalla, jossa vähennystä oli 430 työpaikan verran. Verrattuna vuoden 2008 lukuihin, jolloin Vantaalla oli lähes saman verran työpaikkoja kuin vuoden 2011 lopussa, eniten ovat vähentyneet kuljetuksen ja varastoinnin, julkisen hallinnon sekä teollisuuden työpaikat. Suurin lisäys on ollut rakentamisen, tukku- ja vähittäiskaupan sekä terveys- ja sosiaalipalvelujen toimialoilla. Taulukko 1. Työpaikat Vantaalla vuosina 31.12 2008 31.12.2011 toimialan mukaan (TOL 2008) Toimiala työpaikkoja työpaikkoja työpaikkoja työpaikkoja työpaikkamuutos 31.12.2008 31.12.2009 31.12.2010 31.12.2011 2011 2008 11 lkm lkm lkm lkm lkm lkm A. Maatalous, metsätalous ja kalatalous 288 285 309 300-9 12 B. Kaivostoiminta ja louhinta 12 26 94 84-10 82 C. Teollisuus 13 581 12 592 12 571 12 956 385-625 D. Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytys 363 376 376 350-16 -13 E. Vesi-, viemäri- ja jätevesihuolto ja ympäristön puhtaanapito 625 702 663 703 40 38 F. Rakentaminen 6 803 6 463 7 228 7 679 451 876 G. Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajon. kauppa 22 840 21 921 22 599 23 354 755 514 H. Kuljetus ja varastointi 18 011 16 621 16 784 16 802 18-1 209 I. Majoitus- ja ravitsemistoiminta 4 151 4 015 4 140 4 082-58 -69 J. Informaatio ja viestintä 2 041 1 886 1 960 2 008 48-33 K. Rahoitus- ja vakuutustoiminta 932 787 859 860 1-72 L. Kiinteistöalan toiminta 621 615 650 729 79 108 M. Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 5 357 5 203 5 305 5 523 218 166 N. Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 8 525 7 624 8 461 8 633 172 108 O. Julkinen hallinto, maanpuolustus, pakollinen sosiaalivakuutus 4 801 4 696 4 497 4 070-427 -731 P. Koulutus 4 025 3 880 3 869 3 905 36-120 Q. Terveys- ja sosiaalipalvelut 8 747 8 777 8 784 9 132 348 385 R. Taiteet, tiede ja virkistys 1 502 1 582 1 628 1 513-115 11 S. Muu palvelutoiminta 1 957 2 152 2 139 2 198 59 241 T. Kotitalouksien toiminta työnantajina 0 0 0 0 U. Kv. organisaatioiden ja toimielinten toiminta 6 13 14 16 2 10 X. Toimiala tuntematon 528 918 1 025 1 098 73 570 Työpaikat yhteensä 105 716 101 134 103 955 105 995 2 040 279 Vuoden 2011 aikana yksityisen sektorin työpaikat lisääntyivät 2 620 työpaikalla eli 4 prosenttia. Valtion työpaikat vähenivät 240:llä ja kunnan työpaikat 40:llä. Valtioenemmistöisten yhtiöiden työpaikoissa kato oli suurempi, liki 800 työpaikkaa eli 8 prosenttia. Työntekijöiden koulutustason merkitys kasvussa Työpaikkojen väheneminen Vantaalla vuonna 2009 kosketti eniten vähiten koulutusta hankkineita. Vantaalla työssäkäyviä, vain perusasteen koulutuksen saaneita, oli vuonna 2009 lähes 11 prosenttia (2 130) vähemmän kuin vuotta aiemmin, kun keskiasteen koulutuksen hankkineita oli vain 4 (1 674) ja korkea-asteen koulutuksen hankkineita 2 prosenttia (788) vähemmän.
3 Kun työpaikkojen määrä jälleen kasvoi vuosien 2010 ja 2011 aikana, kohdistuivat kaikki uudet työpaikat henkilöille, joilla oli vähintään keskiasteen tasoinen koulutus. Pelkästään perusasteen koulutuksen hankkineita oli vuonna 2011 työssä Vantaalla 245 vähemmän kuin kaksi vuotta aiemmin. Keskiasteen koulutuksen hankkineiden Vantaalla työssäkäyvien määrä kasvoi 2 700:llä ja korkea-asteen koulutuksen hankkineiden määrä 2 400:llä. Vain perusasteen koulutuksen saaneita oli Vantaalla vuonna 2011 työssä 860 vähemmän kuin vuonna 2005, kun korkea-asteen koulutuksen hankkineita oli 6 200 enemmän ja keskiasteen koulutuksen hankkineitakin 6 100 enemmän kuin vuonna 2005. Kuvio 2. Vantaalla työssäkäyvien muutos vuodesta 2005 vuoteen 2011 henkilön koulutuksen mukaan Vantaalla työssäkäyviä 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Vain perusaste Keskiaste Korkea-aste Työpaikkamäärän muutos vuosina 2001 2011 Vuodesta 2000 työpaikkojen määrä on kasvanut Vantaalla vuoden 2011 loppuun mennessä 16 750 työpaikalla (18,6 %). Vantaalla työssäkäyvien miesten määrä lisääntyi vuodesta 2000 vuoteen 2011 kaikkiaan 8 650:llä ja naisten 8 100:lla. Vantaalla sijaitsevien työpaikkojen miesvaltaisuus on kuitenkin hieman kaventunut. Työnantajasektoreista valtioenemmistöisten osakeyhtiöiden työpaikat Vantaalla ovat vähentyneet vuodesta 2000 vuoteen 2011 noin 2 930:lla (22 %). Samana ajanjaksona yksityisellä sektorilla työpaikat lisääntyivät 15 890:llä (29 %) ja kuntasektorilla 1 350:llä (10 %), mutta vähenivät valtiosektorilla 40:llä (1,2 %). Arvio työpaikkojen määrän muutoksesta Vantaalla vuosien 2012 ja 2013 aikana 1 Lopulliset työpaikkatiedot saadaan työssäkäyntitilastosta vajaan kahden vuoden viiveellä. Lyhyemmällä aikajänteellä työpaikkamäärän muutosta voidaan kuitenkin arvioida otospohjaisen työvoimatutkimuksen tulosten perusteella. Viimeisin työvoimatutkimuksesta saatu tieto on vuoden 2013 kolmannelta neljännekseltä. Työvoimatutkimuksen työpaikkatiedot eroavat jonkin verran työssäkäyntitilaston työpaikkatiedoista (alueella työssäkäyvät). Vuoden 2011 lopulla ero oli työssäkäyntitilaston eduksi +2 000 työpaikkaa, kun taas vuotta aiemmin, vuoden 2010 lopulla, ero oli toisensuuntainen, -3 510 työpaikkaa (työvoimatutkimuksen luku oli pienempi). Työvoimatutkimuksen mukaan työpaikkojen määrä oli Vantaalla vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä lähestulkoon samansuuruinen kuin vuoden 2011 lopussa. 1 Tämä tarkastelu perustuu Tilastokeskuksen otospohjaiseen työvoimatutkimukseen. Työvoimatutkimus (Labour Force Survey) kerää tilastotietoja 15 74-vuotiaan väestön työhön osallistumisesta, työllisyydestä ja työttömyydestä sekä työvoiman ulkopuolisten toiminnasta. Työvoimatutkimuksen tiedonkeruu perustuu Tilastokeskuksen väestötietokannasta kahdesti vuodessa satunnaisesti poimittuun otokseen. Kuukausittainen otos koko maasta on noin 12 000 henkeä ja tiedot kerätään tietokoneavusteisilla puhelinhaastatteluilla. Vastaajien antamien tietojen pohjalta luodaan kuva koko 15 74-vuotiaan väestön toiminnasta. Tutkimus tehdään neljännesvuosittain.
4 Työpaikat Vantaalla ja muissa suurissa kaupungeissa 31.12.2000 31.12.2011 Yhdentoista viime vuoden aikana työpaikkojen kasvu on ollut suhteellisesti suurinta Vantaalla (18,8 % eli 16 750 työpaikkaa) ja Espoossa (18,0 % eli 18 500 työpaikkaa). Lukumäärinä laskettuna työpaikkakasvu oli isoista kaupungeista suurinta Espoossa. Koko maan vuosien 2001 2011 työpaikkalisäyksestä kuuden suurimman kaupungin osalle tuli 66 prosenttia. Helsingin seudun 14 kunnan osuus maan työpaikkakasvusta oli tuona ajanjaksona 51 prosenttia. Vuoden 2011 aikana työpaikkojen määrän kasvu oli työpaikkoina laskettuna suurinta Helsingissä ja Tampereella. Näissä kahdessa kaupungissa ja Turussa ei kuitenkaan oltu vielä vuonna 2011 samalla tasolla kuin missä oli oltu vuonna 2008. Taulukko 1. Työpaikat suurissa kaupungeissa sekä Helsingin seudun kehyskunnissa ja koko maassa (31.12.) vuosina 2000 ja 2006 2011 Muutos Alue 2000 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2000 2011 Muutos 2010 11 lkm % lkm Koko maa 2 228 557 2 313 788 2 369 066 2 377 181 2 289 975 2 325 679 2 354 422 125 865 5,6 28 743 Vantaa 89 249 96 977 103 196 105 716 101 134 103 955 105 995 16 746 18,8 2 040 Espoo 102 559 112 344 116 221 118 912 115 624 118 585 121 055 18 496 18,0 2 470 Helsinki 372 352 378 158 385 356 388 053 380 579 381 625 386 357 14 005 3,8 4 732 Tampere 102 650 116 251 119 265 119 772 114 120 116 219 118 866 16 216 15,8 2 647 Turku 91 275 95 636 97 408 98 245 94 352 94 188 96 080 4 805 5,3 1 892 Oulu 2 72 841 81 388 82 673 84 534 82 139 83 581 85 259 12 418 17,0 1 678 Kehyskunnat 3 89 982 95 766 99 663 102 497 98 271 100 844 103 083 13 101 14,6 2 239 Kuusi suurinta yhteensä 830 926 880 754 904 094 915 232 887 948 898 153 913 612 82 686 10,0 15 459 osuus (%) maan työpaikoista 37,2 38,1 38,2 38,5 38,8 38,6 38,8 65,7 53,8 Koko Hgin seutu yhteensä 654 142 687 521 706 678 717 541 697 865 707 234 718 735 64 593 9,9 11 501 osuus (%) maan työpaikoista 29,4 29,7 29,8 30,2 30,5 30,4 30,5 51,3 40,0 Helsingin seudun kehyskunnista Tuusulassa ja Keravalla työpaikkamäärä on kasvanut nopeimmin Kauniaista ja Sipoota lukuun ottamatta kaikissa kehyskunnissa työpaikkamäärä kasvoi vuoden 2011 aikana. Lukumääräisesti työpaikkakasvu oli vuosien 2001 2011 aikana suurinta Tuusulassa (2 970) ja Hyvinkäällä (2 650). Kauniaisissa työpaikkamäärä pieneni vuosina 2001 2011 yhteensä 80 työpaikalla. Suhteellisesti suurin kasvu vuosina 2001 2011 oli Pornaisissa, Tuusulassa ja Keravalla, joissa kaikissa työpaikkamäärä kasvoi viidenneksellä. 2 Oulun vuosien 2000 2010 tietoihin on laskettu mukaan Haukiputaan, Kiimingin, Oulunsalon ja Yli-Iin työpaikkamäärät. 3 Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kauniainen, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti
5 Työpaikkaomavaraisuus suurista kaupungeista vain Espoossa alle 100 % Työpaikkaomavaraisuus oli vuonna 2011 suurimmissa kaupungeissa vain Espoossa alle sadan prosentin. Helsingissä se oli korkein, 131 prosenttia, Tampereella ja Turussa hieman alempi 123, Oulussa 106, Vantaalla 105 ja Espoossa 97 prosenttia. Kehyskunnissa omavaraisuusaste vaihteli Pornaisten 43 prosentista Hyvinkään 92 prosenttiin, kun useimmissa kunnissa se oli runsaat 60 prosenttia. Kuvio 3. Työpaikkaomavaraisuus 4 suurissa kaupungeissa v. 2011 Espoossa työssäkäyvillä korkein koulutustaso Useammalla kuin joka toisella Espoossa työssäkäyvällä oli vuonna 2011 korkea-asteen koulutus. Helsingissä, Tampereella ja Oulussa korkea-asteen koulutuksen hankkineiden osuus oli hieman pienempi. Turussa heitä oli useampi kuin kaksi viidestä, Vantaalla useampi kuin joka kolmas ja Helsingin seudun kehyskunnissa joka kolmas. Espoossa oli suhteellisesti vähiten keskiasteen koulutuksen hankkineita ja Oulussa sekä Tampereella perusasteen koulutuksen saaneita. Kehyskunnissa ja Vantaalla työssäkäyvistä joka viidennellä oli vain perusasteen koulutus, koko maassa joka kuudennella, kun Oulussa heitä oli vähemmän kuin yksi kymmenestä. Kuvio 4. Alueella työssäkäyvät koulutuksen mukaan koko maassa, suurimmissa kaupungeissa ja Helsingin seudun kehyskunnissa 31.12.2011 Kehyskunnissa työssäkäyvistä eniten korkea-asteen koulutuksen hankkineita oli Kirkkonummella (40 %) sekä Hyvinkäällä (38 %). Vähiten heitä oli Pornaisissa (25 %), Mäntsälässä (28 %) ja Nurmijärvellä (29 %). Pelkästään perusasteen koulutuksen saaneita oli eniten Tuusulassa (23 %), Keravalla (22 %) ja Pornaisilla (22 %). Vähiten heitä oli Hyvinkäällä (16 %) ja Järvenpäässä (17 %). 4 Työpaikkaomavaraisuudella tarkoitetaan kunnan työllisen työvoiman suhdetta kunnassa työssäkäyviin (työpaikat).
6 Koulutustaso työpaikoilla on kohonnut koko maassa Vuosien 2001 2011 aikana työpaikat lisääntyivät koko maassa 125 900 työpaikalla eli lähes kuudella prosentilla. Työpaikkojen vaatimukset samoin kuin työntekijöiden koulutustaso ovat kohonneet. Perusasteen koulutuksen saaneiden työssäkäyvien määrä väheni koko maassa yli 180 000:lla eli 35 prosentilla ja alimman korkea-asteen koulutuksen hankkineiden määrä 82 500:lla (21 %). Vuoden 2011 lopussa keskiasteen koulutuksen hankkineita oli 133 700 (14 %), alemman korkeakouluasteen 155 400 (100 %) ja ylemmän korkeakouluasteen hankkineita 99 300 (48 %) enemmän kuin vuoden 2000 lopussa. Suurista kaupungeista suhteellisesti suurin vähennys perusasteen koulutuksen saaneista työntekijöistä oli Tampereella, Turussa ja Oulussa (36 %). Vantaalla ja Espoossa sekä kehyskunnissa vähennys oli selvästi pienempi. Taulukko 3. Alueella työssäkäyvät koulutuksen mukaan (%) koko maassa, suurissa kaupungeissa ja Helsingin seudun kehyskunnissa 31.12.2000 ja 31.12.2011 Alue Perusaste Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste ja tutkijakoul. 2000 2011 2000 2011 2000 2011 2000 2011 2000 2011 Koko maa 23,2 14,4 43,1 46,5 17,5 13,1 6,9 13,2 9,2 13,0 Vantaa 26,3 18,5 40,5 45,0 17,4 12,0 7,7 13,4 8,1 11,1 Espoo 19,0 14,2 34,4 34,1 18,8 12,6 10,2 16,6 17,5 22,4 Helsinki 21,1 14,2 36,1 35,9 18,4 12,2 8,2 15,5 16,3 22,2 Turku 20,9 12,3 42,6 44,2 18,5 13,6 6,7 14,0 11,3 15,9 Tampere 18,7 10,2 43,0 42,4 18,2 13,0 8,4 16,5 11,8 17,9 Oulu 16,3 8,8 43,6 44,3 18,4 12,8 9,4 17,1 12,3 17,0 Kehyskunnat 28,2 19,7 41,7 46,7 15,7 11,9 7,1 11,3 7,3 10,3 Tampereella korkea-asteen koulutuksen hankkineista kasvua tuli peräti 43 prosenttia vuoteen 2000 verrattuna. Myös Oulussa kasvu, 37 prosenttia, oli muita suurempaa. Pääkaupunkiseudun kaupungeista kasvua oli Vantaalla ja Espoossa 31 prosenttia ja Helsingissä 21 prosenttia. Vantaalaisista työskenteli 45 prosenttia asuinkunnassaan Vantaalaisista työssäkäyvistä oli työpaikka Vantaalla 44,8 prosentilla. Enemmistö vantaalaisista siis työskenteli jossain muussa kunnassa. Asuinkunnassaan työskentelevien vantaalaisten määrä kasvoi vuoden 2011 aikana runsaalla 700:llä ja muussa kunnassa työskentelevien vantaalaisten määrä enemmän, 1 060:llä. Vuoteen 2000 verrattuna asuinkaupungissaan työssäkäyvien vantaalaisten määrä on lisääntynyt 4 055 henkilöllä. Samana ajanjaksona muussa kunnassa työskentelevien vantaalaisten määrä on kasvanut jonkin verran vähemmän, 3 720 henkilöllä. Asuinkunnassaan työssäkäyvien vantaalaisten osuus työssäkäyvistä on kasvanut vuodesta 2000 vain hieman (0,6 prosenttiyksikköä). Vaikka kaupungin työpaikkaomavaraisuus on reilusti yli 100 prosenttia, on vain vajaassa 43 prosentissa Vantaalla sijaitsevassa työpaikassa vantaalainen työntekijä. Vuonna 2000 prosenttiluku oli suurempi, 46 prosenttia. Toisin sanoen vaikka vantaalaisten työssäkäynti kotikunnassaan on lisääntynyt, on vantaalaisten työntekijöiden osuus kaupungissa sijaitsevissa työpaikoissa pienentynyt: Vantaalla käydään yhä enemmän muualta töissä. Taulukko 4. Työpaikat Vantaalla ja niissä työskentelevät työntekijän asuinkunnan mukaan vuosina (31.12.) 2000, 2005, 2008, 2010 ja 2011 Vantaalla työskentelevien asuinkunta Vuosi Työpaikkoja Vantaa Espoo Helsinki Kehyskunnat Muu Suomi 2000 89 249 41 320 6 494 20 887 13 357 7 191 2005 94 589 41 222 7 321 21 917 15 728 8 401 2008 105 716 45 585 8 376 25 248 17 480 9 027 2010 103 955 44 680 8 272 24 436 17 469 9 098 2011 105 995 45 375 8 386 24 843 17 881 9 510 Muutos 00-11 16 746 4 055 1 892 3 956 4 524 2 319
7 Taulukossa 4 on kuvattu Vantaalla sijaitsevien työpaikkojen muutosta vuodesta 2000 vuoteen 2011 sekä sitä mistä työpaikkalisäys ( uudet työpaikat ) sai työntekijänsä. Kehyskunnista työntekijöitä tuli 27 prosenttia, Vantaalta ja Helsingistä kummastakin 24 prosenttia, Espoosta 11 prosenttia ja muualta Suomesta 14 prosenttia. Vantaan työllisistä liki 40 prosenttia ansaitsi elantonsa Helsingissä sijaitsevassa työpaikassa. Helsingissä työssäkäyvien vantaalaisten määrä kasvoi vuoden 2011 aikana 410:llä, mutta oli vuoden 2011 lopulla noin 200 pienempi kuin vuonna 2000. Helsingissä työskentelevien osuus kaikista Vantaan työllisistä on 2000-luvulla pienentynyt 3,5 prosenttiyksiköllä. Vantaan ulkopuolella käydään työssä entistä useammin kehysalueen kunnissa: kehyskunnissa työssäkäyvien vantaalaisten määrä on kasvanut 11 vuodessa 62 prosentilla. Taulukko 5. Vantaalaisten (henkilöitä) työssäkäyntialue vuosina (31.12.) 2000, 2005, 2008, 2010 ja 2011 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vuosi Työllisiä Vantaa Espoo Helsinki Kehyskunnat Muu kunta 2000 93 568 41 320 6 452 40 488 3 173 2 135 2005 98 370 41 222 7 546 41 142 4 664 3 796 2008 101 539 45 585 7 671 41 136 4 724 2 423 2010 99 594 44 680 7 679 39 881 4 939 2 415 2011 101 348 45 375 7 957 40 290 5 146 2 580 Muutos 00-11 7 780 4 055 1 505-198 1 973 445 Helsingissä asuvista työllisistä kävi Vantaalla työssä 24 840 (8,4 %) henkilöä vuonna 2011, mikä on 400 enemmän kuin vuotta aiemmin ja 3 960 enemmän kuin vuonna 2000. Helsinkiläisten asuinkuntansa ulkopuolella työskentelevien osuus on kasvanut vuodesta 2000 vuoteen 2011 yli kahdella prosenttiyksiköllä, noin 10 350 henkilöllä. Espoossa työskenteleviä vantaalaisia oli 7 960 vuonna 2011. Vuonna 2000 heitä oli 1 500 vähemmän. Espoolaisista kävi vuonna 2011 Vantaalla työssä 8 390 henkilöä (6,7 %). Asuinkunnassaan espoolaisista työskenteli tuolloin joka toinen (50,2 %). Asuinkunnassa työskentely on hieman (0,1 prosenttiyksikköä eli 5 490 henkilöllä) lisääntynyt Espoossa vuodesta 2000. Vantaalaisista työssäkäyvistä 5 150 (5 %) työskenteli Helsingin seudun kehyskunnissa vuonna 2011. Yksitoista vuotta aiemmin heitä oli 3 170 (3 %). Kehyskuntien työllisistä 17 880 kävi Vantaalla työssä, mikä on 12 prosenttia näiden kuntien työllisistä. Tuusulalaisista 18 prosenttia ja keravalaisista työllisistä 17 prosenttia työskenteli Vantaalla. Vuonna 2000 kehyskuntien työllisistä 13 360 (10 %) kävi Vantaalla työssä. Eniten Vantaalla työssäkävijöiden määrä on kasvanut naapurikunnista Nurmijärveltä ja Tuusulasta. Taulukko 6. Helsingin seudun kehyskunnissa asuvien (henkilöitä) työssäkäyntialue vuosina 2000, 2005, 2008, 2010 ja 2011 Kehyskunnissa asuvien työssäkäyntikunta Vuosi Työllisiä Vantaa Espoo Helsinki Kehyskunnat Muu kunta 2000 134 823 13 357 10 345 35 309 69 175 6 637 2005 142 678 15 728 12 375 38 928 67 842 7 345 2008 151 833 17 480 13 807 39 313 73 336 7 897 2010 149 678 17 469 13 911 38 854 71 490 7 954 2011 151 604 17 881 14 074 38 667 72 685 8 297 Muutos 00-11 16 781 4 524 3 729 3 358 3 510 1 660 Vuodesta 2000 vuoteen 2011 kehyskunnista työssäkäynti Vantaalle on lisääntynyt 4 520 henkilöllä (34 %), Espooseen 3 730 henkilöllä (36 %) ja Helsinkiin 3 360 henkilöllä (10 %). Helsingistä kehyskunnissa työssäkäyvien määrä on ollut viime vuosina laskussa. Taulukossa 6 on kuvattu kehyskunnissa sijaitsevien työpaikkojen muutosta vuodesta 2000 vuoteen 2011 sekä sitä mistä työpaikkalisäys ( uudet työpaikat ) sai työntekijänsä. Vantaalta työntekijöitä tuli 27 prosenttia, Espoosta 22, kehyskunnista 21 prosenttia, Helsingistä 20 prosenttia ja muualta Suomesta 10 prosenttia.
8 Hallinto- ja tukipalvelutoiminnan sekä terveys- ja sosiaalipalvelujen toimialojen Vantaalla sijaitsevissa työpaikoissa paras vantaalaisedustus Vain vajaassa 43 prosentissa Vantaalla sijaitsevassa työpaikassa on vantaalainen työntekijä. Toimialoista eniten vantaalaisia oli hallinto- ja tukipalvelujen Vantaalla sijaitsevissa työpaikoissa, joissa kolme neljästä työntekijästä asui Vantaalla. Terveys- ja sosiaalipalveluissa vantaalaisia oli kaksi kolmesta. Kaupungissa oli vuonna 2011 eniten tukku- ja vähittäiskaupan työpaikkoja, mutta vain joka kolmannessa niistä oli vantaalainen työntekijä. Tällä alalla työskentelevistä Vantaalla asuvista useampi kuin joka toinen työskenteli muualla kuin kotikaupungissaan. Heikoin vantaalaisedustus oli kaupungissa olevissa informaatio- ja viestintäalan työpaikoissa, joissa vain vähemmän kuin joka kolmas työntekijä oli vantaalainen. Alalla työskenteleviä vantaalaisia oli kuitenkin yli kaksi kertaa enemmän kuin kaupungissa alan työpaikkoja. Jos verrataan, kuinka moni vantaalainen ylipäätään kullakin toimialalla työskentelee ja paljonko ko. toimialan työpaikkoja on kaupungissa, suurin työvoimavaje vantaalaisista työntekijöistä oli kuljetuksen ja varastoinnin (-7 130), tukku- ja vähittäiskaupan (-6 660) ja teollisuuden (-3 920) toimialoilla. Toisaalta ylitarjontaa oli kaupungissa eniten terveys- ja sosiaalipalvelujen (+3 530), informaation ja viestinnän (+ 3 210) ja rahoitus- ja vakuutustoiminnan (+2 070) toimialojen työpaikoista. Taulukko 7. Vantaalla asuva työllinen työvoima henkilön työssäkäyntialueen (Vantaa/muu alue) ja toimialan mukaan sekä Vantaalla sijaitsevat työpaikat toimialan mukaan ja kuinka suuressa osassa niistä on Vantaalla asuva työntekijä (31.12.2011) Toimiala Työlliset Vantaa lkm Työlliset muu alue lkm Työlliset Vantaa % Työlliset muu alue % Työpaikat Vantaalla lkm joissa vantaalainen työntekijä Työlliset ja työpaikat yhteensä 45 375 55 973 44,8 55,2 105 995 42,8 G Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen korjaus 8 054 8 644 48,2 51,8 23 354 34,5 N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 6 351 2 819 69,3 30,7 8 633 73,6 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut, pakollinen sos.vak. 5 910 6 752 46,7 53,3 9 132 64,7 H Kuljetus ja varastointi 5 810 3 860 60,0 40,0 16 802 34,5 C Teollisuus 4 171 4 865 46,2 53,8 12 956 32,2 F Rakentaminen 2 779 4 747 36,9 63,1 7 679 36,2 I Majoitus ja ravitsemistoiminta 2 064 2 382 46,4 53,6 4 082 50,6 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 1 937 3 969 32,8 67,2 5 523 35,1 P Koulutus 1 723 2 928 37,0 63,0 3 905 44,1 O Julkinen hallinto, maanpuolustus, pakoll.sos.vak. 1 692 3 814 30,7 69,3 4 070 41,6 S Muu palvelutoiminta 1 221 1 759 41,0 59,0 2 198 55,6 R Taiteet ja virkistys 670 1 018 39,7 60,3 1 513 44,3 J Informaatio ja viestintä 640 4 579 12,3 87,7 2 008 31,8 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 384 2 542 13,1 86,9 860 44,7 L Kiinteistöalan toiminta 341 613 35,7 64,3 729 46,8 E Vesi-, viemäri- ja jätevesihuolto & jätehuolto 216 189 53,3 46,7 703 30,7 D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiket. 184 399 31,6 68,4 350 52,6 A Maa- ja metsätalous, kalatalous 117 75 60,9 39,1 300 39,0 U Kans.väl. organisaatioiden ja toimielinten toim. 16 12 57,1 42,9 16 100,0 B Kaivostoiminta ja louhinta 7 7 50,0 50,0 84 8,3 X Toimiala tuntematon 1 098 0 100,0 0,0 1 098 100,0 Lähde: Tilastokeskus: Tilastotietokannat: elinkeinorakenne ja työssäkäynti ja Väestölaskenta 2000. Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä www.vantaa.fi ISBN 978-952-443-454-6 Puh. 8392 2716 ISSN-L 1799-702X Sähköposti: etunimi.sukunimi@vantaa.fi ISSN 799-702X (painettu) ISSN 1799-7089 (verkkojulkaisu)