Lastensuojelun verkkokoulutus 17.02.2015
Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä... 1 2 Johdanto... 1 2.1 Alkusanat... 1 2.2 Konseptidokumentista... 1 2.3 Konseptoinnista... 2 2.4 Huomioitavia asioita... 2 3 Nykytila... 2 3.1 Keskeisimmät haasteet... 2 4 Tavoitetila... 3 4.1 Pääväittämä ja arvolupaus... 3 4.2 Keskeiset tavoitteet ja kehityskohteet... 3 4.2.1 Opas verkossa... 3 4.2.2 Verkkokoulutus... 3 4.3 Sisällöntuotannon tavoitteet... 3 4.4 Oppimistavoitteiden kuvaus... 4 4.4.1 Tavoitetasot... 4 5 Sisältö... 4 5.1 Keskeisiä sisältöön liittyviä linjauksia... 4 5.2 Sisältötopologia... 7 5.3 Aihekokonaisuuksien tavoitteet... 7 6 Sivurakenteet... 9 7 Käyttäjät ja käyttäjäryhmät... 10 7.1 Käyttäjiin liittyviä linjauksia... 10 7.2 Käyttäjäpersoonat... 10
8 Ulkoasu ja graafinen ilme... 12 9 Verkkopalvelun suhde muihin palveluihin... 12 10 Hallintamalli... 13 10.1 Hallintamallin periaatteet... 13 10.2 Projektinaikainen hallintamalli ja vastuut:... 13 10.3 Rooli ja vastuut... 13 11 Projektin jatko... 13 12 Valamis työkalut... 14
Lastensuojelun verkkokoulutus 1(14) 1 Tiivistelmä Opas ja verkkokoulutus muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden ja ne toteutetaan osana Lastensuojelun kehittämisja tutkimushanketta 2013-2015 (LaskeTut). Opas ja koulutus on suunnattu lastensuojelun ilmoitusvelvollisille ja lastensuojelun ammattilaisille. Ratkaisu toteutetaan Liferay 6.2 EE alustalla sekä Valamis verkkooppimiskomponenteilla (lisätietoja www.valamislearning.com). THL:n asiantuntijat vastaavat oppaan sisällöistä ja opas toimii kokonaisuuden tietopohjana. Käyttäjä voi lukea opasta suoraan ympäristössä tai hän voi ladata ja tulostaa sen. Verkkokoulutus konkretisoi oppaassa käsiteltäviä teemoja ja tukee asioiden soveltamista käytännön työhön. Verkkokoulutuksen materiaaleina on muun muassa videoita, toimitettua verkkotekstiä sekä verkon ulkopuolella suoritettavia tehtäviä. Lisäksi käyttäjä voi halutessaan luoda ympäristöön tunnukset ja saada todistuksen suoritetusta verkkokoulutuksesta. Verkkokoulutuksen suorittamiseen käyttäjältä menee noin kolme tuntia aikaa. Tämä sisältää myös verkon ulkopuoliset tehtävät. 2 Johdanto 2.1 Alkusanat Lastensuojelun kehittämis- ja tutkimushanke 2013-2015 (LaskeTut) muodostuu kolmesta eri osahankkeesta, joista yksi on Opas ja verkkokoulutus. Opas ja verkkokoulutus -osahankkeen tavoitteena on tuottaa verkossa julkaistava opas ja sitä tukeva verkkokoulutus yhteistyöstä ja tietojenvaihdosta lastensuojelun ilmoitusvelvollisille ja lastensuojelun ammattilaisille. Verkkokoulutuksen konseptointi on aloitettu syksyllä 2014 yhteistyössä THL:n, sidosryhmien ja kentän toimijoiden kanssa. Konsepti toimii pohjana verkkokoulutuksen tekniselle ja sisällölliselle toteutukselle. 2.2 Konseptidokumentista Tämä dokumentti kuvaa verkkokoulutuksen konseptin. Dokumentin keskeisimpänä tavoitteena ja tarkoituksena on tuoda vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Mikä on verkkopalvelun keskeisin rooli ja tavoitteet? Mitä käytännön tarpeita verkkopalvelun tulee tyydyttää? Kenelle palvelu on tarkoitettu? Mikä on verkkopalvelun käyttökonteksti? Mitkä ovat verkkopalvelun keskeiset sisällöt? Mitä muita palveluita ja sivustoja verkkopalveluun liittyy? Konsepti tuo esiin keskeiset linjaukset, periaatteet ja rajaukset tulevan palvelun suhteen. Lisäksi dokumentissa tuodaan esiin nykytila haasteineen, kehityskohteet, keskeiset käyttäjäryhmät, sisältötopologia ja sivurakenteet.
Lastensuojelun verkkokoulutus 2(14) Konseptidokumentti pohjautuu Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen verkkopalvelun konseptidokumenttipohjaan, jota täydennetään erityisesti verkkopedagogisilla elementeillä ja ratkaisun kuvauksella. 2.3 Konseptoinnista Konseptointityö on pohjautunut kolmeen työpajaan, joista jokaiseen on osallistunut noin 20-25 THL:n ja kentän toimijoiden edustajaa. Edustettuina ovat olleet lasten ja perheiden parissa toimivat tahot, esimerkiksi: varhaiskasvatus, koulu ja koulun oppilashuolto, lastensuojelu, poliisi, terveydenhuolto, neuvola jne. Osallistujat vaihtelivat hieman eri työpajoissa, mutta THL:n edustajat Auvo Mäkinen, Sannakaisa Koskinen, Salli Alanko, Päivi Petrelius, Mervi Pitkänen Rika Rajala ja Tiina Muukkonen olivat paikalla jokaisessa työpajassa. Työpajojen vetäjänä ja keskustelun avaajana on toiminut toimittajan edustaja Maura Zitting Arcusys Oy:stä. Työpajoissa on käsitelty muun muassa seuraavia aiheita: Verkkokoulutuksen tavoitteet, sen suhde oppaaseen ja kuvaukset käyttäjäpersoonista. Konseptoinnin työpajojen pohjalta toteutti Arcusys Oy. Tätä konseptointidokumentaatiota voidaan tarkentaa ja täsmentää tarvittavilta osin projektin aikana. Konseptointidokumentaatio on ollut kommentoitavana THL:n edustajilla ja hyväksynnän jälkeen THL:n edustajat voivat tehdä dokumenttiin muutoksia. 2.4 Huomioitavia asioita Workshopeissa vahvistui entisestään oppaan ja verkkokoulutuksen tarpeellisuus. Aihe on ajankohtainen ja tämän kaltaiselle tiedolle on tarvetta. Oppaan ja verkkokoulutuksen kohderyhmä on laaja (noin 150 000 henkeä) ja heterogeeninen. Haasteena on kuinka pystytään tarjoamaan kaikille käyttäjille kiinnostavaa materiaalia, joka tarjoaa myös näkökulman heidän omaan toimintaansa. Työpajakeskusteluissa tunnistettiin rajoitteita käyttäjien aika- ja laiteresursseissa. Käyttäjiltä ei välttämättä löydy aikaa yhtäjaksoiseen ja pitkäkestoiseen verkkokoulutuksen käyttöön tai soveltuvia laitteita ei ole helposti saatavilla. Sisällöt tulevat olemaan samat kaikille käyttäjille, mutta jatkossa sisältöjä voitaisiin mahdollisesti kohdentaa myös eri käyttäjäryhmille. 3 Nykytila 3.1 Keskeisimmät haasteet Verkkokoulutusta käytetään Luo luottamusta - auta lasta -oppaan (huom. työnimi) tukena ja sisältöjen konkretisoijana. Työpajoissa nousi esille paljon asioita, joita haluttaisiin oppia. Näitä olivat muun muassa miten yhteistyö eri toimijoiden välillä saadaan toimivammaksi, kuinka luottamusta rakennetaan, kuinka tietojenvaihto onnistuu ja mitkä ovat eri toimijoiden velvollisuudet ja oikeudet. Keskusteluissa havaittiin myös, että yhtenäiset käsitteet saattavat puuttua, joten käsitteisiin tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Lastensuojelun verkkokoulutus 3(14) 4 Tavoitetila 4.1 Pääväittämä ja arvolupaus Oppaan ja verkkokoulutuksen mottona on: Luo luottamusta - auta lasta. Verkkokoulutus toimii oppaan tukena tarjoten elävöittävää ja oppimista tukevaa materiaalia. 4.2 Keskeiset tavoitteet ja kehityskohteet Oppaan ja verkkokoulutuksen tavoitteena on selkiyttää eri toimijoiden rooleja tietojenvaihdon ja salassapidon osalta, sekä vahvistaa asiakasta kuuntelevaa, monialaista yhteistyötä. Opas ja koulutus sisältävät tietoa mm. monitoimijaisen yhteistyön periaatteista sekä tietojenvaihtoa ja salassapitoa koskevista laeista ja säädöksistä. Oppaan ja verkkokoulutuksen keskeisiä viestejä ovat: Vastuu lasten suojelemisesta on kaikilla lasten ja perheiden kanssa toimivilla työntekijöillä. Kokonaiskuva lapsen ja perheen tilanteesta muodostuu asiakasta kuuntelevassa monialaisessa yhteistyössä. Toimiva yhteistyö edellyttää tietoa eri toimijoiden rooleista asiakasta koskevassa tietojenvaihdossa. 4.2.1 Opas verkossa Opas toimii tietopohjana. Käyttäjä voi lukea oppaan suoraan ympäristössä tai voi ladata ja tulostaa sen myöhempää perehtymistä varten. Oppaassa voi suorittaa hakuja ja näin löytää helposti etsimänsä sisällöt. Oppaan esittämistavan tarkempi toteutus tarkentuu vaatimusmäärittelyvaiheessa. 4.2.2 Verkkokoulutus Verkkokoulutus konkretisoi oppaassa käsiteltäviä teemoja ja tukee asioiden soveltamista käytännön työhön. Materiaalilla herätetään ajatuksia ja keskustelua teemoista. Verkkokoulutuksen tavoitteena ei ole tiivistää opasta, vaan nimenomaan ohjata henkilöä soveltamaan oppaan asiasisältöjä omassa työssään. 4.3 Sisällöntuotannon tavoitteet Verkkokoulutuksen sisällöt luodaan konseptointitilaisuuksissa saadun tiedon sekä THL:n asiantuntijoiden ja sidosryhmien edustajilta saatujen taustamateriaalien pohjalta. Verkkokoulutuksen tiedollisena pohjana toimivat opas sekä erikseen sovittavat muu lähdeaineisto. Verkkopalvelu noudattaa seuraavia suosituksia ja standardeja, vaatimuksia voidaan tarkentaa vaatimusmäärittelyvaiheessa: JHS 190 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen Käytettävyyden ISO-standardi 1924-11 Osa 151 Käyttäjälähtöisyys verkkopalveluiden suunnittelussa http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/04_hallinnon_kehittaminen/20080129kaey ttae/name.jsp
Lastensuojelun verkkokoulutus 4(14) WCGA 2.0 esteettömyysohjeiden taso AA Tietoturvan osalta noudatetaan soveltuvin osin voimassa olevia valtionhallinnon yleisiä tietoturvaohjeita ja linjauksia koskien verkkopalveluja (VAHTI). Sisällöistä toteutetaan kieliversiot suomi ja ruotsi, videot tekstitetään. 4.4 Oppimistavoitteiden kuvaus 4.4.1 Tavoitetasot Oppimistavoitteet kuvataan hyödyntämällä Bloomin taksonomiaa, jonka avulla voidaan konkretisoida osaamisen tasoa ja asettaa oppimiselle tavoitteet suhteessa tasoihin (oppimisen syvyys). Taksonomian ensimmäinen versio julkaistiin jo vuonna 1956 (oppimisen tason luokittelua varten), jonka jälkeen mallia on kehitetty lisäämällä siihen kognitiivisen psykologian ja oppimisen psykologian elementit. Viimeisin versio julkaistiin vuonna 2000. Taso 1 Muistaminen/tietäminen: Käyttäjä muistaa, että monitoimijaiseen yhteistyöhön ja tiedonvaihtoon liittyy periaatteita ja velvoitteita ja tietää oppaasta, jota käyttäjän on mahdollista hyödyntää työssään. Taso 2 Ymmärtäminen: Käyttäjä ymmärtää monitoimijaisen yhteistyön ja tiedonvaihdon periaatteet, vastuut ja syyt sekä sen, miksi asia on tärkeä. Tässä videoilla, oppimispaketeilla ja muulla materiaalilla on suuri merkitys. Esimerkiksi tapauskertomukset lisäävät ymmärrystä, auttavat käyttäjää pohtimaan tilanteita ja hyödyntämään oppimaansa. Taso 3 Soveltaminen: Koulutuksen jälkeen käyttäjä osaa soveltaa hankittuja tietoja ja ymmärrystä omassa työssään ja osaa hankkia lisätietoja. Tärkeää on opastaa käyttäjiä soveltamaan opasta omassa työssään ja auttaa heitä pohtimaan, miten omassa työyhteisössä käyttäjä voi soveltaa oppimaansa ja nivoa oppimaansa omaan työhönsä. Taso 4 Analysointi: Käyttäjä osaa analysoida monitoimijaiseen yhteistyöhön ja tiedonvaihtoon liittyvää tietoa. Taso 5 Syntetisointi: Käyttäjällä on kyky luoda jotakin uutta olemassa olevan tiedon pohjalta (esim. omien toimintamallien muuttaminen, arvolupaus tai muu soveltava kokonaisuus). Taso 6 Arviointi: Käyttäjällä on kyky analysoida ajatusten ja ratkaisujen arvoa. Esimerkiksi oman toiminnan arviointi pitkällä aikajänteellä ja sen parantaminen käytännön kokemusten kartuttua. Käyttäjää rohkaistaan opiskelemaan asiaa itsenäisesti, työyhteisöissä ja moniammatillisissa tiimeissä sekä analysoimaan omaa toimintaa työn ohessa. Koulutuksen materiaalin tulee motivoida käyttäjää yhä syvempään oppimiseen. 5 Sisältö 5.1 Keskeisiä sisältöön liittyviä linjauksia Verkkokoulutuksen sisältö koostetaan useista elementeistä. Kunkin teeman näkymässä käytetään aiheeseen johdattavaa ja ilmiötä kuvaavaa videota ja opastavaa johdantotekstiä. Videon tarkoituksena on myös motivoida oppijaa aihekokonaisuuden opiskelussa ja herättää kiinnostus aihealueeseen.
Lastensuojelun verkkokoulutus 5(14) Varsinainen sisältö eli oppimispaketit muodostuvat oppimistehtävistä, esimerkiksi tekstistä ja kuvista sekä kysymyksistä tai muista pedagogisista ratkaisuista. Tekstimuotoinen sisältö pidetään tiiviinä ja ytimekkäänä tavoitteena ei ole tuottaa opasta uudelleen. Verkkokoulutuksen tavoitteena on tuoda esiin oppaan keskeisin sisältö sekä tukea ja syventää sisältöjä. Videot, kuvat ja esimerkiksi erilaiset oppimista mittaavat kyselyt tuovat vaihtelua koulutukseen ja lisäävät sen mielekkyyttä. Yhteneväiset näkymät tekevät verkkokoulutuksesta selkeän ja johdonmukaisen, jolloin myös tottumattomien käyttäjien on helppo navigoida verkkokoulutuksessa eikä yhdestä näkymästä muodostu tällöin liian raskas. Sisällöistä voidaan tehdä nostoja, joiden avulla voidaan korostaa erityistä huomiota vaativia sisältöjä tai antaa käyttäjälle pohdittavaksi kysymyksiä. Myös lisämateriaalit ja linkit muihin verkkolähteisiin korostetaan. Tekstisisällöt toteutetaan ja esitetään Liferayn perussovellusten avulla. Videot tallennetaan THL:n Youtube-tilille, josta ne upotetaan aiheen näkymään. Oppimispaketit ja oppimista mittaavat kyselyt toteutetaan Valamis-työkalujen avulla. Verkkokoulutuksesta tarvitaan käyttäjätietoa. Siihen voidaan hyödyntää esim. tincan dataa tuottavia artikkeleita. Käyttäjä voi halutessaan tulostaa itselleen todistuksen koulutuksen suorittamisesta. Toiminnallisuus toteutetaan Valamis työkaluilla. Koulutuksen suorittamisperusteet täsmennetään sisällöntuotannon vaiheessa. Verkkokoulutuksen pedagogisina ratkaisuina tavoitteiden saavuttamiseen käytetään muun muassa seuraavia menetelmiä (näitä tarkennetaan työn edetessä): Videot toimivat keskustelun ja ajattelun herättäjinä sekä konkretisoivat käsiteltävää ilmiötä. Videot tuovat koulutukseen vaihtelevuutta, ne ovat mieleenpainuvia. Videolla voidaan kuvata esimerkiksi poliisin esitutkintavaihetta ja sen merkitystä lapsen edun näkökulmasta. Videoilla voidaan myös esittää erilaisia skenaarioita, esimerkiksi lastensuojeluilmoitusprosessin etenemisestä ja sen vaikutuksesta lapsen ja perheen tilanteeseen. Oppimispaketit, jotka voivat sisältää mm. tekstiä, kuvia ja erilaisia tehtäviä, esittävät ilmiöitä ja haastavat ajattelemaan. Oppimispaketeissa opiskeltava asia voidaan esittää esim. informatiivisena tekstisisältönä, lyhyinä tapauskuvauksina tai tarinoina, asiantuntijapuheenvuoroina tai antaa käyttäjille esimerkiksi erilaisia pohdiskelutehtäviä. Näin käyttäjiä kannustetaan pohtimaan monitoimijaista yhteistyötä eri toimijoiden näkökulmasta ja entistä syvemmin. Tarinat ja tapauskertomukset voidaan kuvata eri toimijoiden näkökulmista, mutta kuitenkin riittävän yleisellä tasolla. Pohdiskelutehtävät soveltuvat myös keskustelunherättäjäksi, jos verkkokoulutusta käytetään ryhmissä tai tiimeissä. Kysymysten pohjalta käyttäjä voi verkkokoulutuksessa yksin tai ryhmässä laatia esimerkiksi käsitekarttoja, huoneentauluja tai muuten visualisoida oppimaansa asiaa. o Toimitettu informatiivinen tekstisisältö johdattaa aiheeseen ja lisää käyttäjän tietopohjaa. Tämä aktivoi käyttäjän muistia, jolloin käyttäjä pystyy hyödyntämään jo olemassa olevia tietojaan ja osaamistaan aiheesta. Tekstisisältö on lyhyehkö ja ytimekäs kuvaus opiskeltavasta aihepiiristä. o Tarinat kuvaavat erilaisia tapauksia kerronnallisesti. Ne voivat olla yksittäisiä kertomuksia tai jatkotarinoita, joissa tuodaan esiin mm. yhteistyötä ja tietojenvaihtoa esimerkiksi opettajan ja sosiaaliviranomaisen välillä. Tarinoiden tarkoitus on herättää käyttäjässä mielenkiintoa asiaan ja kannustaa pohtimaan tapausten syitä ja merkityksiä.
Lastensuojelun verkkokoulutus 6(14) o Asiantuntijoiden puheenvuorot ovat eräänlaisia haastatteluita tai lyhyitä lainauksia, jotka voivat olla videoita tai kirjallisia, ja joissa eri alojen ammattilaiset voivat kertoa omista toimintatavoistaan eri tilanteissa. Haastatteluilla voidaan tuoda esiin myös kaksi eri asiantuntijanäkökulmaa samaan ilmiöön. o Tapauskuvaukset konkretisoivat aiheita. Tapauskuvaukset ovat kuvitteellisia ja pidetään yleisellä tasolla, näin ollen samaistuminen tilainteisiin on helpompaa. Oppija voi tapauskuvausten kautta reflektoida omaa toimintaansa vastaavissa tilanteissa. Tapauskuvauksissa tilanteen osalliset kuvataan yleisellä tasolla ja niissä tuodaan esiin esimerkiksi ns. vaativia tilanteita (kuten esim. lapsiin kohdistuva rikosepäily). Tapausten toimintamallit ja ratkaisut voidaan kuvata, mutta jättää myös avoimiksi, jolloin käyttäjä voi itse pohtia sopivaa toimintamallia ja reflektoida paitsi omaa toimintaa, myös monitoimijaisen yhteistyön merkitystä tilanteessa. o Kuvat ja infografiikat havainnollistavat ja elävöittävät aiheita ja tukevat erityisesti visuaalisia oppijoita ja ovat mieleenpainuvia. Kuvat keskittyvät tapauksen tai teeman kannalta olennaisimpiin asioihin ja niillä voidaan tuoda esiin esimerkiksi lastensuojelun merkitystä yhteistyökumppanina. Infografiikoilla kuvataan visuaalisesti faktatietoa ja lukuja (esim. lastensuojeluilmoitusten määrä suhteessa toteutuneisiin huostaanottoihin à ilmoitus ei väistämättä johda huostaanottoon). Kuvia voidaan käyttää myös tapauskuvausten havainnollistamisessa ja infografiikoissa. o Ajattelua herättelevät kysymykset ja tehtävät, joista verkkokoulutus voi antaa yleisen tason palautetta (esim. erilaisia etenemisvaihtoja tai erilaisia ratkaisuja), testaavat opittua ja ymmärrettyä. Linkit tarjoavat pääsyn muihin olemassa oleviin materiaaleihin ja mahdollistavat näin oman osaamisen syventämisen. Näin käyttäjä voi suunnata oppimistaan oman kiinnostuksensa ja tarpeidensa mukaisesti perehtymällä tarkemmin esimerkiksi lasten oikeuksien sopimukseen. Tarkoitus ei ole tarjota käyttäjälle ns. linkkilistaa, vaan aihepiiriin olennaisesti liittyvää lisämateriaalia, joiden myötä tietoa on mahdollista syventää. Verkon ulkopuolella suoritettavat itsenäiset tai pienryhmissä toteutettavat konkreettiset tehtävät tukevat toimintatapojen rakentumista ja auttavat löytämään ja rakentamaan sopivia toimintatapoja omaan työhön. Erityisesti pohdiskelevien tehtävien ja kysymysten avulla koulutukseen on mahdollista palata myös varsinaisen verkkokoulutuksen jälkeen. Tehtävä voi olla esimerkiksi tehdä huoneentaulu omaan käyttöön. o Mitä luottamus tarkoittaa työssäni? Miten luottamus rakentuu suhteessa lapseen ja muihin toimijoihin ja kuinka voin itse omalla toiminnallani edesauttaa sitä? o Mieti jotain kohtaamaasi tai kuvitteellista asiakastapausta. Kuinka luottamus rakentui/rakentuisi tässä tapauksessa? Kuinka toimin tässä (vaativassa) tilanteessa, mikä olisi helpottanut toimintaani? o Omat kokemukset monitoimijaisesta yhteistyöstä. Millaisia toimintatapoja työyhteisössäni on yhteistyöstä lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun kanssa? Miten yhteistyötä ja toimintatapoja voisi kehittää? o Miten tiedonvaihtoa ja salassapitoa koskeva lainsäädäntö voi tukea minua työssäni?
Lastensuojelun verkkokoulutus 7(14) Omaa osaamistaan voi testata esim. testillä, joka on toteutettu Valamiksen työkaluilla. Testissä voidaan antaa esimerkiksi oikein/väärin -väittämiä testaamaan esimerkiksi tiedonvaihtoa ja salassapitoa koskevaa lainsäädäntöä. Projektin kuluessa pedagogisia ratkaisuja kehitetään ja tarkennetaan. Koko verkkokoulutuksen läpäisevinä teemoina ovat: Monitoimijaisen yhteistyön periaatteet Rakenteet, johtaminen ja varhainen avoin yhteistoiminta yhteistyön mahdollistajana Yhteistyötä, tietojenvaihtoa ja salassapitoa ohjaavat lait ja säädökset Hyvät käytännöt ja menetelmät Koulutus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että sen kesto on n. kolme tuntia. Tähän sisältyvät myös verkon ulkopuoliset tehtävät. Linkit ja verkon ulkopuolella toteutettavat tehtävät eivät muodosta koulutuksen olennaisinta osaa. 5.2 Sisältötopologia Etusivun alla on 5 aihekokonaisuutta, jokainen on toteutettu omana näkymänään. Aihekokonaisuuksien nimet täsmentyvät myöhemmin. Etusivu Luottamuksella autan Huolen herätessä Lastensuojelu kumppanina Lait ja säädökset tukena Vaativissa tilanteissa. 5.3 Aihekokonaisuuksien tavoitteet Aihekokonaisuudet ja niiden tavoitteet täsmentyvät sisällöntuotannon vaiheessa. Etusivu esittelee palvelun ja tarjoaa helpon pääsyn oppaaseen ja verkkokoulutukseen. Korostettuina ovat myös verkkokoulutuksen aihekokonaisuudet. Oppaan voi halutessaan tulostaa.
Lastensuojelun verkkokoulutus 8(14) Luottamuksella autan. Tämä osio avaa koulutuksen ja virittää käyttäjän pohtimaan tulevia teemoja ja toimii tiimityöskentelyssä keskustelun käynnistäjänä. Osion tavoitteena on, että verkkokoulutuksen käyttäjä oppii, kuinka luottamusta voi rakentaa ja pohtii niitä keinoja, joilla voi edistää omassa työssään luottamuksen rakentumista, niin eri työntekijäryhmien välillä, kuin myös suhteessa lapseen ja perheeseen. Huolen herätessä. Osiossa käyttäjä perehtyy puheeksi ottamisen tarpeellisuuteen, sen merkitykseen sekä puheeksi ottamisen hyviin menetelmiin ja malleihin. Lastensuojelu kumppanina. Osiossa kerrotaan esim. mitä lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu on, mikä on sen palvelutarjonta ja mikä on sen rooli yhteistyöprosesseissa. Lait ja säädökset tukenani. Käyttäjä oppii mm. kuinka lait ja säädökset ovat tukena työssä ja mitä milloinkin tulee tai on mahdollista tehdä. Vaativissa tilanteissa. Osion tavoitteena on mm., että käyttäjä oppii mitä vaativissa tilanteissa tulee tehdä ja kuinka yhteistyö toimii. Aihekokonaisuuksissa on koottuna myös lisämateriaalia ja oppimistehtäviä. Muihin verkkolähteisiin tulee linkkejä, jotka on esitetty jokaisessa näkymässä samassa kohdassa. Aihekokonaisuuksien tavoitteena on saattaa käyttäjä Bloomin tavoitetaksonomialla vähintään tasolle kaksi, jossa hän ymmärtää lastensuojelun prosessina paitsi omalta osaltaan, mutta kykenee myös ymmärryksen lisääntymisen myötä ajattelemaan lastensuojelun prosessia toisen käyttäjäryhmän osalta ja näin jatkossa omalla toiminnallaan edistämään yhteistyötä ja lastensuojelun asiakasta koskevaa tiedonkulkua. Viimeinen aihekokonaisuus vaativissa tilanteissa vaatii käyttäjältä jo jonkin verran taksonomian kolmannen tason soveltamiskykyä. Aihekokonaisuuksien yhteyteen koottu lisämateriaali tukee oppimista ja mahdollistaa käyttäjän perehtymisen niihin aiheisiin, joista hän erityisesti kokee tarvitsevansa lisätietoa ja -koulutusta. Tätä tukevat myös työyhteisön sisäiset keskustelut aiheesta.
Lastensuojelun verkkokoulutus 9(14) 6 Sivurakenteet Rautalankamalleja voidaan täsmentää myöhemmin. Etusivu Pääsy oppaaseen ja verkkokoulutukseen. Ylänavigaatio. Muut osiot Sivulla on suuri sisältöelementti videota varten, tilaa tekstielementeille ja Valamiksella toteutettujen oppimispakettien esittämisen. Lisäksi sivulla voidaan käyttää muutamia pienempiä elementtejä erilaisia nostoja varten, esimerkiksi linkkien ja verkon ulkopuolisten tehtävien esittämiseen.
Lastensuojelun verkkokoulutus 10(14) 7 Käyttäjät ja käyttäjäryhmät Verkkokoulutuksen pääkohderyhmänä ovat lasten ja perheiden kanssa toimivat, lastensuojelun ilmoitusvelvolliset ja lastensuojelun ammattilaiset eli noin 150 000 toimijaa. Lastensuojelulain mukaan ilmoitusvelvollisia ovat: Sosiaali- ja terveydenhuollon, lasten päivähoidon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen ja seurakunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevat Opetuksen tai koulutuksen järjestäjät Terveydenhuollon ammattihenkilöt Rikosseuraamuslaitoksen sekä palo- ja pelastustoimen palveluksessa olevat Muun sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottajat Seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan henkilöstö Koululaisten aamu-/iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön toiminnassa olevat Turvapaikan hakijoiden vastaanottotoiminnan palveluksessa olevat ja kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tarkoitetussa perheryhmäkodissa ja muussa asuinyksikössä työskentelevät Hätäkeskustoiminnan palveluksessa toimivat. Tullin palveluksessa oleva henkilöstö (1.4.15 alk.) Rajavartiolaitoksen henkilöstö (1.4.15 alk.) Ulosottoviranomaiset (1.4.15 alk.) 7.1 Käyttäjiin liittyviä linjauksia Käyttäjäjoukko on laaja ja materiaali halutaan pitää avoimena kaikille asiasta kiinnostuneille. Erillistä kirjautumista ja käyttäjähallintaa materiaalin katseluun ei tarvita. Käyttäjälle tarjotaan mahdollisuus luoda omat tunnukset, joilla hän voi kirjautua järjestelmään opiskelijan oikeuksilla. Kirjautunut opiskelija voi keskeyttää verkkokoulutuksen mihin vaiheeseen hyvänsä ja hänen kirjautuessaan uudelleen järjestelmä muistaa mihin vaiheeseen oppimispakettia oppija on jäänyt. Kirjautunut opiskelija voi koulutuksen suoritettuaan tulostaa itselleen koulutuksesta todistuksen. Käyttäjähallinta tullaan toteuttamaan myös sisällöntuottajille ja pääkäyttäjille. 7.2 Käyttäjäpersoonat Workshopeissa laadittiin käyttäjäpersoonia, jotka ovat kuvitteellisia kuvauksia palvelun mahdollisista käyttäjistä. Käyttäjäpersoonien avulla saadaan parempi mielikuva mahdollisesta käyttäjästä, jolloin palvelua ja sen sisältöjä on helpompi luoda käyttäjän tarpeet huomioiden.
Lastensuojelun verkkokoulutus 11(14) Veera, 41 vuotta, lastenhoitaja, työskentelee päiväkodissa. Veera tuntee vanhemmat erittäin hyvin ja kokee, että hän voi helposti luoda hyvän suhteen vanhempiin. Veera ajattelee, että hänellä on hyvät mahdollisuudet ottaa puheeksi erilaisia asioita vanhempien kanssa ja puheeksi ottaminen on tärkein väline ja vasu-keskustelut ovat tärkeitä. Veera kuitenkin arkailee ottaa asioita puheeksi ja toivoo, että huoli menisi ohitse pian. Toivoo, että materiaalia käytäisiin läpi työpaikan yhteisissä koulutustilanteissa, koska yksinään ei siihen ole oikein mahdollisuutta. Työpaikalla on yhteiskäyttöinen tietokone, mutta aikaa koneella käymiseen ei juuri ole ja ympärillä on usein hälinää. Kotona Veera käyttää konetta surffailuun ja etsii käsityö- ja askarteluohjeita. Veera mielellään visualisoi asioita piirtämällä kuvia ja kaavioita. Maija, 53 vuotta, ryhmäperhepäiväkodin ohjaaja. Maija ajattelee, että osaa ja tietää paljon, mutta välillä huomaa, ettei aina ei sitten osaakaan. Ei ole ihan varma mitä koulutuksesta olisi hänelle hyötyä, koska kokee jo osaavansa asiat. Työkonetta ei ole käytettävissä, mutta kotona Maijalla on tietokone ja hän käyttää konetta lähinnä laskujen maksuun. Maija ei ole tottunut tietokoneen käyttäjä ja verkkopankin ulkoasun muutokset aiheuttavat hankaluuksia pitkäksi aikaa. Maija ei mielellään lue asioita ruudulta, vaan kaipaa ne vähintään paperille, mieluiten Maija haluaisi puhua ja kuulla asioista, ei vain lukea niistä. Pinja, 32, terveydenhoitaja, lasten neuvola. Pinja kokee työnsä kiireiseksi, välillä jopa ylityöllistetyksi. Terveydenhoitajana hän työskentelee usean perheen kanssa, mutta lapsen kasvaessa vauvaiästä kontaktit perheeseen yleensä harvenevat. Työpäivien aikana Pinja etsii lisää tietoa työssään tarvitsemista asioista mutta jatkuvasti tulee uutta omaksuttavaa ja informaatiotulvasta on välillä vaikea löytää itselle kaikkein tärkeimmät asiat. Omassa työhuoneessa Pinjalla on työkone ja hän käyttää sujuvasti konetta, välillä Pinja käyttää työssään myös omaa tablettitietokonetta. Olli, 35 vuotta, luokanopettaja, toimii myös aineenopettajana yhtenäiskoulussa. Olli pystyy havainnoimaan hyvin paljon lapsesta, mutta ei näe kotiin. Toisinaan Olli on myöhemmin huomannut, että on pitänyt kodin ongelmia lapsen ongelmina. Olli kokee, että opettajan kuuluu ottaa puheeksi ja esille. Hän myös on valmis sopimaan yhteistyöstä tarvittavien tahojen kanssa. Rehtori suosittelee verkkokoulutukseen ja oppaaseen tutustumista ja Olli on kiinnostunut näkemään onko materiaalissa mitään hänelle hyödyllistä. Olli käyttää sujuvasti tietoteknisiä laitteita ja pyrkii käyttämään niitä myös omassa opetuksessaan kuten myös päivittäiseen viestintään vanhempien kanssa. Osassa luokista on koneet, joita voi käyttää ja lisäksi opettajainhuoneessa on useita koneita.
Lastensuojelun verkkokoulutus 12(14) Pertti, 45 vuotta, psykiatrinen sairaanhoitaja nuorisopsykiatrian osastolla. Pertti on tunnollinen työntekijä ja pitää tiukasti kiinni siitä, että potilaiden asioita ei kerrota muille. Välillä hän on eri mieltä lastensuojelun kanssa siitä onko nuoren paikka osastohoidossa vaiko sijoituksessa. Pertti tekee kolmivuorotyötä ja voi käyttää koulutusta ja opasta öisin, koska päivä- tai iltavuoroissa sille ei ole aikaa. Koulutuksessa pitäisi kannustaa vuoropuheluun potilaan ja hänen verkostojensa kanssa. Tietotekninen osaaminen: Tietokone on kansliassa, josta Pertti näkee helposti osastolle, myös kotona hänellä on kannettava tietokone. Pertti on tottunut tietokoneen käyttäjä ja pelailee paljon Martta, 24 vuotta, vastavalmistunut lastensuojelun sosiaalityöntekijä Innostunut mutta kokee, että työyhteisö on juuttunut vanhoihin tapoihin. Ei ole työkokemusta ja vähän elämänkokemusta, mutta uskoo omiin kykyihinsä. Työpäivät ovat kiireisiä, joten pääsee tekemään koulutusta vasta varsinaisen työajan jälkeen. Yhteistyökumppaneita on, mutta vaikea valita keiden kanssa tekisi/keskustelisi koulutuksesta. Hallinnolliset ratkaisut kiinnostavat ja kokee case-kuvaukset tärkeiksi. Koulutuksen täytyy vahvistaa osaamista, toimintaoikeuksia, myös rajoituksia esim. välttämätöntä tietoa. Tietotekninen osaaminen: Tietokone on käytettävissä omassa työhuoneessa toimistolla. Martta osaa käyttää konetta hyvin ja käyttää tietokonetta, tablettia ja mobiililaitteita myös vapaa-ajallaan surffailuun. 8 Ulkoasu ja graafinen ilme Ulkoasua ja graafista ilmettä tarkennetaan visuaalisen määrittelyn vaiheessa. Rautalankamallit esitetään tämän dokumentin kohdassa 6. Palvelu noudattaa THL:n graafista ilmettä. Ulkoasun tulee olla selkeä ja herättää luottamusta. Palvelun graafisesta ilmeestä käyttäjä pystyy heti havaitsemaan olevansa verkkokoulutuksessa, eikä esimerkiksi organisaation verkkosivulla. Lisäksi työpajakeskusteluissa kuvailtiin ympäristöä seuraavasti: avoin, positiivinen, luottamusta herättävä, miellyttävä, tulee olo, että täältä hakee mielellään tietoa, ympäristö on tarkoitettu minulle, lämmin, saa olla värejä, selkeä, rauhallinen, uskottava, asiantuntemusta ja vakuuttavuutta herättävä. 9 Verkkopalvelun suhde muihin palveluihin Verkkokoulutus toimii omalla itsenäisellä sivustollaan mutta THL:n sivustolta on linkitys verkkokoulutukseen. Verkkokoulutuksesta tarjotaan pääsy linkkien avulla muihin aiheeseen liittyviin verkkomateriaaleihin. Koulutukseen toteutetaan sosiaalisen median (Facebook, Twitter, Google+) jakopainikkeet, jolloin kävijä voi jakaa ja vinkata koulutusta myös omissa verkostoissaan. Jakopainikkeet toteutetaan jokaiselle sivulle.
Lastensuojelun verkkokoulutus 13(14) 10 Hallintamalli 10.1 Hallintamallin periaatteet Hallintamallin periaatteet täsmentyvät vaatimusmäärittelyvaiheessa. 10.2 Projektinaikainen hallintamalli ja vastuut: Toimittaja vastaa toimituksen projektinhallinnasta, ratkaisun teknisestä toteutuksesta sekä sisältöjen tuottamisesta. Tilaaja vastaa toteutuksen sisäisestä projektinhallinnasta ja koordinoinnista THL:n vastuuhenkilöiden ja sidosryhmien kanssa (sisältöasiantuntijat, loppukäyttäjät ja pilotoijat). Toimittaja toimittaa ratkaisun Tilaajan palvelinympäristöön. Tilaaja vastaa palvelinympäristön toimittamisesta ratkaisun asentamista varten. 10.3 Rooli ja vastuut Verkkokoulutuksen omistaja on THL. 11 Projektin jatko Konseptoinnin jälkeen projektissa edetään sisällönsuunnitteluun, jonka jälkeen alkaa sisällöntuotanto. Konseptoinnin jälkeen alkaa myös vaatimusmäärittely, jonka päätyttyä alkaa tekninen toteutus. Sisältösuunnittelu Lähdemateriaali koottuna ja tiivistettynä Rakennekäsikirjoitus valmiina Oppimista elävöittävät tekijät suunniteltuna ja valikoituna Osaamisen siirto tehty sisällöntuottajille ja verkkopedagogille koulutettavasta substanssialueesta Vaatimusmäärittely ja ratkaisun visuaalinen suunnittelu Määrittelydokumentti Tekninen määrittely Toiminnallinen määrittely Ratkaisun visuaalinen ilme Ympäristön tekninen toteutus Määritysten mukainen tekninen ympäristö sähköiselle oppaalle ja verkkokoulutukselle
Lastensuojelun verkkokoulutus 14(14) Ympäristön visuaalinen ilme taitettu alustaan Alusta valmis sisällöntuotantoa varten Ympäristön rakenne Käyttäjänhallinnan toteutus Sisällöntuotanto ja multimediaelementtien toteutus Valmis sähköinen opas toteutettuna ympäristöön Valmis verkkokoulutus toteutettuna ympäristöön Käyttökoulutukset pidetty Valmis ja julkaistu kokonaisratkaisu Kieliversioinnit 12 Valamis työkalut Oppimispaketit esitetään Valamiksen Lesson Viewer -sovelluksella jokaisen teeman yhteydessä. Näin oppimispakettien rakenteesta tulee selkeä, johdonmukainen ja käyttäjäystävällinen. Valamiksen työkalut mahdollistavat esim. perinteisen tekstisisällön esittämisen, erilaisten kyselyjen luomisen, kuvien ja videoiden upottamisen sekä palautteenannon. Pääylläpitäjän on mahdollista luoda ja hallita oppimispaketteja. Työkalujen tuomat mahdollisuudet tarkentuvat, kun Valamiksen uusi versio julkaistaan keväällä 2015.