Helsingin kaupunki Pöytäkirja 36/2012 1 (8) 482 Koivusaaren eritasoliittymän aluevaraussuunnitelma HEL 2011 004484 T 08 00 01 Karttaruutu F2/F3, hankenro 0901_10 Päätös päätti esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus päättäisi omalta osaltaan, että Koivusaaren liikenteen ja maankäytön jatkosuunnittelussa varaudutaan liitteen 1 mukaisiin aluevaraussuunnitelman ratkaisuihin. Päätösjakelu: Yleisten töiden lautakunta Esittelijä Lisätiedot liikennesuunnittelupäällikkö Ville Lehmuskoski Heikki Palomäki, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37312 heikki.palomaki(a)hel.fi Liitteet 1 Länsiväylän aluevaraussuunnitelma välillä Kehä I Lemissaarentie 2 Länsiväylän aluevaraussuunnitelma välillä Kehä I Lemissaarentie, ensimmmäinen rakennusvaihe 3 Sijaintikartta Otteet Ote Uudenmaan ELY keskus Liikennevirasto Otteen liitteet Esitysteksti Muutoksenhakukielto, valmistelu Esitysteksti Muutoksenhakukielto, valmistelu Päätösehdotus päättänee esittää kaupungin hallitukselle, ettäkaupunginhallitus päättäisi omalta osaltaan,
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 36/2012 2 (8) että Koivusaaren liikenteen ja maankäytön jatkosuunnittelussa varaudutaan liitteen 1 mukaisiin aluevaraussuunnitelman ratkaisuihin. Päätösjakelu: Yleisten töiden lautakunta Tiivistelmä Koivusaaren osayleiskaavan laatimisen yhteydessä on tehty Länsiväylän aluevaraussuunnitelma Koivusaaren ja Katajaharjun kohdalle. Suunnitelmat tehtiin kahdelle päävaiheelle: ensimmäisessä vaiheessa on esitetty tilanne Koivusaaren rakennuttua ja toisessa vaiheessa on mukana myös Katajaharjun kattaminen. Suunnitelma perustuu lähtöoletukseen, että Länsiväylä on jatkossakin moottoritie, jolla on eritasoliittymät. Koivusaareen rakennetaan uusi eritasoliittymä, jossa on yhteydet kaikkiin suuntiin. Nykyinen Katajaharjun eritasoliittymä poistetaan. Esittelijä Lähtökohdat Kaavoitus Koivusaarta suunnitellaan n. 4000 asukkaan ja n. 2000 työpaikan kaupunginosana, joka tukeutuu uuteen metroasemaan rakenteilla olevan Länsimetron varrella. Osayleiskaavatyö on aloitettu vuonna 2008 Koivusaaren suunnitteluperiaatteiden laadinnalla ja sitä on jatkettu vuosien 2009 ja 2010 aikana avoimen ideakilpailun järjestämisellä ja kilpailun voittaneen ehdotuksen kehittämisellä osayleiskaavan luonnokseksi. Koivusaaren osayleiskaavaluonnos hyväksyttiin jatkosuunnittelun pohjaksi vuonna 2011. Osayleiskaavaehdotus on esityslistalla samassa kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa kuin Koivusaaren eritasoliittymän aluevaraussuunnitelma. Katajaharjun kohdalle Länsiväylän päälle on esitetty suunnitelmaluonnosten mukaan n. 800 1000 uutta asukasta ja n. 300 uutta työpaikkaa. Vuoden 2002 yleiskaavassa alue on merkitty kerrostalovaltaiseksi alueeksi asumista ja toimitiloja varten, ja Länsiväylä on merkitty noin 400 metrin matkalta maanalaiseksi pääliikenneverkon osaksi. hyväksyi Katajaharjun alueen asemakaavan muutosluonnoksen vuonna 2009. Liikennesuunnittelu
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 36/2012 3 (8) Suunnitelma Länsiväylä on valtion hallinnoima maantie, joten mm. maantielle tehdyt suunnitelmat hyväksyy liikennevirasto. Valtio vastaa myös tien ylläpidosta. Vuonna 2008 valmistui Tiehallinnon sekä Helsingin ja Espoon kaupunkien kesken yhteistyössä laadittu Länsiväylän liikennekäytäväselvitys. Työn tarkoituksena oli selvittää koko Länsiväylän toimivuutta tilanteessa, jossa uuteen metrolinjaan tukeutuen kaupunkirakenne tiivistyy ja asukkaiden ja työpaikkojen määrä kasvaa tulevaisuudessa. Katajaharjun kohdalla mahdollinen Länsiväylän päälle rakentaminen poistaa Katajaharjun nykyisen liittymän Länsiväylälle. Lauttasaaren liikenteen toimivuuden turvaamiseksi tarvitaan jäljelle jäävän Lemissaaren eritasoliittymän lisäksi toinen liittymä Lauttasaaresta Länsiväylälle. Liikennekäytäväselvityksessä esitettiin uuden liittymän rakentamista Koivusaaren kohdalle. Yleiskuvaus Kaupunkisuunnitteluvirasto on tilannut yhdessä Uudenmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen kanssa konsulttityön nimellä "Länsiväylän aluevaraussuunnitelman viimeistely välillä Kehä I Lemissaarentie". Suunnitelmassa on tarkennettu aikaisemmin laaditun alustavan aluevaraussuunnitelman ratkaisuja. Suunnitelman on laatinut Ramboll Finland Oy. Aluevaraussuunnitelmaa on tehty samanaikaisesti Koivusaaren osayleiskaavan kanssa. Suunnitelmaraportti valmistuu vuoden 2012 lopussa. Suunnitelmat tehtiin kahdelle päävaiheelle: ensimmäisessä vaiheessa on esitetty tilanne Koivusaaren rakennuttua ja toisessa vaiheessa on mukana myös Katajaharjun kattaminen. Suunnitelma perustuu lähtöoletukseen, että Länsiväylä on jatkossakin moottoritie, jolla on eritasoliittymät. Koivusaareen rakennetaan uusi eritasoliittymä, jossa on yhteydet kaikkiin suuntiin. Nykyinen Katajaharjun eritasoliittymä poistetaan. Sen sijaan Hanasaaren eritasoliittymä säilytetään Espoon kaupungin toivomuksesta. Koivusaaren kohdalla Länsiväylällä on varauduttu 3+3 suoraan menevään kaistaan, joiden lisäksi kohdassa on rinnakkaiskaistat kääntyvälle liikenteelle ja busseille. Länsiväylän ylittää Koivusaaren puistokatu, joka yhdistyy kiertoliittymin uusiin eritasoliittymän ramppeihin. Koivusaaresta Lauttasaarentielle rakennetaan uusi katuyhteys nimeltään Vaskilahdenkatu. Nykyistä Sotkatietä ei enää johdeta Koivusaareen, vaan se päätetään itäisen
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 36/2012 4 (8) metrosisäänkäynnin kohdalla. Liikenne Katajaharjusta ja läntisestä Lauttasaaresta Länsiväylälle kulkee jatkossa Vaskilahdenkadun ja Koivusaaren puistokadun kautta. Koivusaaresta Hanasaarta kohti kulkee Pursiseurankatu, joka voidaan päättää kaupunkien rajalla tai jatkaa Espoon puolelle. Koivusaaren pohjois ja eteläpuolta yhdistää Länsiväylän päällä oleva Koivusaaren puistokatu ja kansirakenne. Länsiväylällä on tuolloin kaksi tunneliaukkoa suoraan ajavalle liikenteelle ja toiset kaksi tunneliaukkoa rinnakkaiskaistoille. Kunkin tunnelin pituus on noin 150 metriä. Lopputilanteen suunnitelmassa Katajaharjun kannen alittavat kaksi tunnelia, joissa molemmissa on 3+3 suoraan menevää kaistaa sekä Koivusaaresta liittyvä kaista, jota ei voi turvallisuussyistä päättää tunnelissa. Tunneleiden pituus on noin 450 metriä. Liikennemäärät ja liikenteen toimivuus Ennustevuonna 2035 liikennettä on Länsiväylällä Koivusaaren itäpuolella 67 000 ajon/vrk eli noin 7 prosenttia enemmän kuin vuonna 2011. Koivusaareen länsipuolella liikennettä on vastaavasti 78 000 ajon/vrk eli noin 10 % enemmän kuin vuonna 2011. Vaskilahdenkadun liikennemäärä on ennustevuonna 12 700 ajon/vrk, mikä vastaa esimerkiksi Särkiniementien pohjoisosaa vuonna 2011. Suurin osa tuosta liikenteestä on nykyisiä Katajaharjun liittymän käyttäjiä. Koivusaaren puistokadun liikennemäärä on 9 000 ajon/vrk, mikä vastaa esimerkiksi Tallbergin Puistotien liikennemäärää. Koivusaaren synnyttämä liikenne jakautuu likimain puoliksi Länsiväylän itä ja länsisuunnan kesken. Nykyiset Katajaharjun liittymän käyttäjät siirtävät Koivusaaren eritasoliittymän painopisteen länsihaaroille. Koivusaaren uudet itäsuunnan rampit eivät houkuttele merkittävästi Lauttasaaresta Helsingin keskustaan ajavia. Aluevaraussuunnitelman järjestelyjen toteuduttua Länsiväylällä ei ole merkittäviä sujuvuusongelmia ennustevuoden 2035 liikennemäärillä. Liikenne on kohtalaisen sujuvaa sekä aamun että illan huipputunnin tilanteessa. Nopeustaso laskee pääosin ruuhkasuuntaan eli aamulla itään ja illalla länteen ajettaessa, mutta nopeustason lasku on maltillista ja nopeustaso on vilkkaimmissakin kohdissa vähintään 70 km/h. Koivusaaren ramppiliittymät toimivat parhaiten kiertoliittyminä. Pohjoisen liittymän pohjoiselle tulohaaralle aamuruuhkassa sekä eteläisen liittymän rampin tulosuunnalle iltaruuhkassa aiheutuu vähäisiä viivytyksiä. Joukkoliikenne
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 36/2012 5 (8) Suurin osa Koivusaareen tulevista asuinrakennuksista sijaitsee metrosisäänkäynnistä 300 500 metrin säteellä, mikä tarkoittaa hyvää joukkoliikenteen palvelutasoa. Työpaikoille etäisyydet metroasemalta ovat pääosin alle 200 metriä linnuntietä. Länsiväylällä on linja autopysäkit Koivusaaren kannen alla. Niitä käyttää metron liikennöintiajan ulkopuolisen seutuliikenteen (lähinnä yöajan liikenne) lisäksi noin 80 kaukoliikennevuoroa. Vaskilahdenkadun ja Koivusaaren puistokadun kautta kulkee mahdollisesti metron liityntälinja 501 Vattuniemestä Oravannahkatorille tai Pohjois Tapiolaan. Pyöräilyn läntinen laatukäytävä Länsiväylän suunta on tärkeä pyöräliikenteen säteittäisyhteys Helsingin keskustaan. Nykyisin Katajaharjussa ongelmana ovat yhden selkeän pääpyöräreitin puuttuminen ja jyrkät pituuskaltevuudet. Ratkaisuksi hahmoteltiin eri vaihtoehtoja, joista Länsiväylän pohjoisreunaa seuraava raittilinjaus olisi sujuva ja tukisi visiota korkeatasoisesta pyöräilyn laatukäytävästä Lapinlahden siltaa pitkin aina Helsingin niemelle saakka. Aluevaraussuunnitelmassa on esitetty pyörätie Katajaharjuntien alikulkuun asti. Alikulusta itään pyörätie suunnitellaan samanaikaisesti Katajaharjun kannen maankäytön suunnittelun kanssa. Yksi vaihtoehto pyörätien toteutukselle on uuden maankäytön pohjoispuolella, jossa vältyttäisiin suurimmilta pituuskaltevuuksilta. Koivusaaren kohdalla pyörätieyhteys pitenee nykyisestä n. 100 metrillä, kun eritasoliittymän pohjoiset rampit toteutetaan. Pyörätien tekeminen täysin suoraksi ramppien kohdalla tarkoittaisi mittavien alikulkujärjestelyjen toteuttamista ja pyörätien viemistä Koivusaaren kannen alle. Melutarkastelut Melun leviämistä on selvitetty sekä ilman esteitä että esteiden kanssa eri toteutusvaiheissa. Ensimmäisessä vaiheessa on toteutettu Koivusaaren maankäyttö ja liikennejärjestelyt ja toisessa vaiheessa myös Katajaharjun kansi. Kannet ja uudet toimistorakennukset vähentävät meluvaikutuksia, mutta myös uusia meluesteitä joudutaan rakentamaan Länsiväylän molemmin puolin. Hankkeen toteutuessa suunnitelmien mukaisesti melutilanne paranee Katajaharjussa selvästi nykyisestä. Alueen meluntorjuntakeinot tarkentuvat väylien jatkosuunnittelun ja alueen asemakaavoituksen yhteydessä.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 36/2012 6 (8) Kustannukset Länsiväylän aluevaraussuunnitelman kustannusarvio (alv 0 %) on: 1. vaihe: 29 milj. euroa 2. vaihe: 28 milj. euroa yhteensä: 57 milj. euroa Laskelmien maarakennuskustannusindeksi on 136,5 (2005 = 100). Kustannuksiin ei sisälly katualueita eikä kansirakenteiden kustannuksia. Ne sisältyvät alueen kuntatekniikan ja käyttöönoton kustannuksiin. Länsiväylä on valtion hallinnoima maantie. Valtio ei ole kuitenkaan investointisuunnitelmissaan varautunut osallistumaan hankkeen kustannuksiin perustelunaan, että hanke johtuu kaupungin maankäytön kehittämisestä. On siis mahdollista, että kaupunki joutuu toteuttamaan kustannuksellaan myös maantiealueelle suunnitellut ratkaisut. Investointikustannuksen lisäksi tulee pitkällä aikajänteellä ottaa huomioon myös rakenteiden ylläpidon ja huollon kustannukset. Tavallisesti maanteiden tienpitäjä on valtio, joten se vastaa mm. tien ylläpidosta ja hoidosta. Koivusaaren tapauksessa on kuitenkin esitetty, että Helsingin kaupunki ottaisi vastuulleen tunneleiden hoitoon ja ylläpitoon, liikenteen ohjaukseen sekä telematiikkaan liittyvät kustannukset koko tunneleiden elinkaaren ajan. Hankkeesta tehdään myöhemmin valtion kanssa sopimus, joka koskee hankkeen toteuttamista, yhteistyötä ja kunnossapitoa kustannuksineen. Espoon kaupunki teki vastaavan sopimuksen Kehä I:n kattamishankkeesta Keilaniemessä. Valtion perustelua olla osallistumatta Koivusaaren maankäytön edellyttämien liittymäjärjestelyjen kustannuksiin ei voi pitää kestävänä. Maankäytön kehittäminen yhdyskuntarakenteen kannalta tiiviisti ja keskeisten yhteyksien varteen on kestävän yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta johtava periaate. Valtio on tähän useissa strategioissaan sitoutunut ja nimenomaan korostanut tarvetta tehdä maankäytön ja liikenteen suunnittelu yhdessä niin, että kokonaisliikkumistarve vähenee. Koivusaaren tapauksessa Helsinki on sijoittamassa uutta maankäyttöä tehokkaasti pääkaupunkiseudun kaupunkirakenteeseen lähelle ydintä, mikä minimoi liikennesuoritteen kokonaisuutena. Koivusaaren maankäytöstä aiheutuu liikenteen kasvua ja eritasoliittymän investointitarve, mutta liikennettä syntyy vähemmän verrattuna siihen, että uusi maankäyttö sijoitettaisiin vähemmän keskeiselle paikalle. Jos esimerkiksi Koivusaaren sijasta uusi maankäyttö sijoitettaisiin kehyskuntiin, olisi syntyvä liikennesuorite selvästi suurempi ja valtion väyliä enemmän kuormittava sekä
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 36/2012 7 (8) suurempia investointeja edellyttävä. Valtion tulisi ohjata kuntia sijoittamaan maankäyttö keskeisesti, kuten Koivusaaressa tehdään. Maankäytön sijoittamisesta keskeisesti ja koko yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla ei tule rangaista kuntaa epäämällä valtion osuus väylille tarvittaviin investointeihin. Tutkitut vaihtoehtoiset ratkaisut Koivusaaren puistokadun ja Länsiväylän ramppien pohjoista liittymää tutkittiin kiertoliittymän lisäksi valo ohjattuna ja valo ohjaamattomana T liittymänä. Simuloinneissa kiertoliittymä osoittautui toimivimmaksi. Vaskilahdenkadun länsipäässä tutkittiin kiertoliittymään johdetun linjauksen lisäksi metrosisäänkäynnin kohdalle T liittymäksi linjattua vaihtoehtoa. Kiertoliittymälinjauksen mahdollistama Koivusaaren puistokadun ja Vaskilahdenkadun matalampi korkeusasema nähtiin tärkeämmäksi tekijäksi kuin suorat ajoyhteydet. Kiertoliittymälinjaus ohjaa paikallisen kokoojakadun liikenteen alueen keskuksen halki. Se on katua ylittävien jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikenneturvallisuuden näkökulmasta jonkin verran heikompi vaihtoehto. Ajoneuvoliikenteen sujuvuudessa ei eri liittymien välillä ollut merkittäviä eroja. Katajaharjuntien ja Vaskilahdenkadun liittymää tutkittiin Vaskilahdenkadun kääntyvän linjauksen lisäksi Vaskilahdenkadun suorana linjauksena. Tämä toteutuu ensimmäisessä vaiheessa, kun Katajaharjun kantta ei ole vielä toteutettu. Katajaharjun kannen toteutuessa Vaskilahdenkadun, Katajaharjuntien, Isokaaren ja Lauttasaarentien liittymä on suunniteltu kiertoliittymäksi. Katajaharjun kannen ratkaisut tarkentuvat myöhemmissä suunnitteluvaiheissa. Muuta Jatkotoimenpiteet Aluevaraussuunnitelma on laadittu yhteistyössä Uudenmaan ELYkeskuksen, Liikenneviraston ja rakennusviraston kanssa. Aluevaraussuunnitelma toimii pohjana osayleiskaavaehdotukselle, jota käsitellään samassa kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa. Jatkossa laaditaan tiesuunnitelma samanaikaisesti asemakaavoituksen kanssa. Esittelijä Lisätiedot liikennesuunnittelupäällikkö Ville Lehmuskoski Heikki Palomäki, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37312 heikki.palomaki(a)hel.fi
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 36/2012 8 (8) Liitteet Otteet 1 Länsiväylän aluevaraussuunnitelma välillä Kehä I Lemissaarentie 2 Länsiväylän aluevaraussuunnitelma välillä Kehä I Lemissaarentie, ensimmmäinen rakennusvaihe 3 Sijaintikartta Ote Uudenmaan ELY keskus Liikennevirasto Otteen liitteet Oikaisuvaatimusohje, kaupunkisuunnittelulautakunta Esitysteksti Oikaisuvaatimusohje, kaupunkisuunnittelulautakunta Esitysteksti Päätöshistoria 11.12.2012 446 Pöydälle 11.12.2012 HEL 2011 004484 T 08 00 01 Karttaruutu F2/F3, hankenro 0901_10 Päätös Käsittely päätti panna asian pöydälle. 11.12.2012 Pöydälle päätti muuttaa asioiden käsittelyjärjestystä siten, että liikennesuunnittelupäällikön asia 1 käsiteltiin yleiskaavapäällikön asian 1 jälkeen. Esittelijä Lisätiedot liikennesuunnittelupäällikkö Ville Lehmuskoski Heikki Palomäki, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37312 heikki.palomaki(a)hel.fi